Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Paketti: Kunnan rakenne, talous ja elinvoima Väestömäärä Heinävedellä on laskenut aikavälillä 2003 2012 709 hengellä. Vuosittainen lasku on ollut vuodesta 2007 alkaen n. 80-90 henkeä. Hyvinvointikertomuksen väestöennuste vuodelle 2030 on 2910 henkeä, joka tarkoittaa, että väestö vähenisi nykyisestä n. 40 henkeä vuodessa. Nykyinen väestömäärän väheneminen on ollut tahdiltaan nopeampaa. Nykyisellä tahdilla laskettuna (85 asukasta/vuosi) olisi Heinävedellä vuonna 2030 asukkaita 2212. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Väestö: 4451 4403 4311 4239 4152 4065 3975 3912 3827 3742 Muutos: -48-92 -72-87 -87-90 -63-85 -85 Työikäinen väestö on tilastokeskuksen määritelmän mukaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt. Heinävedellä viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti vähenemistä on tapahtunut työikäisessä väestössä. 20-30 -vuotiaat -37,6%, 30-40 -vuotiaat -29,7% 40-50 -vuotiaat -35,5%. Työikäinen väestö kokonaisuudessaan on vähentynyt kymmenessä vuodessa 17,3 prosenttia (570 henkeä). Samaan aikaan väestö on toki vähentynyt myös eläkeikäisissä, mutta tämän osalta tahti on ollut hitaampaa 60-70 -vuotiaat (-2,6%) 70-80 -vuotiaat (-15,6%). Eläkeikäinen väestö 75-102 - vuotiaat on väestöstä 33,5% ja kasvu on ollut 6,7% (+61kpl). Huomioita tulee kiinnittää työikäisen väestön saatavuuden kasvavilla sektoreilla esim. hoiva- ja hoitopalveluissa. Heinävedellä asuvien lapsiperheiden määrä muista perheistä on 3 % vähemmän kuin Etelä-Savossa ja n. 9 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lapsiperheiden määrä on välittömässä yhteydessä väestön kehitykseen ja sen negatiiviseen ennusteeseen, joka johtuu syntyvien lapsien pienestä määrästä. Lisäksi pieni lapsiperheiden määrä antaa hyvän kuvan Heinäveden väestörakenteesta. Väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheitä on vähän, joka vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tätä kautta hyvinvointiin. Yksinhuoltajaperheiden % osuus lapsiperheistä on kasvanut kymmenessä vuodessa 5,5% ja on verrokkikuntiin nähden suurin. Koko Suomessa yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 117 800, mikä on viidennes kaikista lapsiperheistä. Huoltosuhde Demografinen, väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huol-
tosuhdetta tulevaisuudessa. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Heinävedellä huoltosuhde on kasvanut aikavälillä 2003-2012 12,1. Vuosittainen kasvu on n. 1-2 prosenttia. Huoltosuhde, 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 demografinen Heinävesi 65,8 66,6 66,8 67,9 66,2 67,4 70,2 72,3 74,5 77,9 Muutos: 0,8 0,2 1,1-1,7 1,2 2,8 2,1 2,2 3,4 Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina, jossa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä suhteutetaan tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Ikärakenteen vanhenemisen lisäksi taloudellista huoltosuhdetta rasittaa työttömyys. Entistä pienempi määrä työikäisiä joutuu elättämään entistä suurempaa määrää ei-työikäisiä. Heinävedellä taloudellinen huoltosuhde on jyrkemmässä muutoksessa kuin väestöllinen huoltosuhde. Aikavälillä 2003-2011 muutos on 14,3. Vuosina 2008-2009 taloudellinen huoltosuhde kasvoi 21,2. Elatussuhde 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Heinävesi 183,1 183,9 185,7 189,4 183 180,2 201,4 196,6 197,4 Muutos: 0,8 1,8 3,7-6,4-2,8 21,2-4,8 0,8 Koulutustaso Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Koulutustaso on nousussa Heinävedellä viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla, mutta silti heikko. Keskimäärin Heinävedellä on suoritettu alle 2,5 vuotta opintoja peruskoulun jälkeen. Tilastokeskuksen yli 15 - vuotta täyttäneiden koulutusasteen mukaan (2011) Heinävedellä perusasteen jälkeinen tutkinto on (1822) 54,4 prosenttia, kun koko Suomessa vastaava taso on 67,7 prosenttia. Tutkimusten mukaan koulutus muun muassa lisää edellytyksiä elää terveellisemmin. Tupakointi esimerkiksi on huomattavasti yleisempää enintään peruskoulutuksen saaneiden kuin korkeammin koulutettujen keskuudessa. Toisaalta koulutettu väestö myös hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa. Taloudellisen toimeentulon saavuttaminen on yleisesti ottaen helpompaa korkeammin koulutetuilla, sillä työllisyystilanne on silloin parempi. Työelämän kannalta vaikeimmassa asemassa ovat ne aikuiset, joilta puuttuu toisen asteen koulutus. Heinävedellä taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisen taustalla on alhaisen työllisyysasteen lisäksi myös suuri vanhusväestön osuus kunnan väestöstä Työllisyys ja toimeentulo Työllisten -% osuus väestöstä on laskenut kymmenessä vuodessa 1,7 prosenttia. Etelä-Savoon verrattuna Heinäveden tilanne on 5,3 prosenttia heikompi ja koko maahan verrattuna 10 prosenttia heikompi. Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Heinävedellä työpaikkaomavaraisuus on hyvä.
(Tilastokeskus v. 2011 100%). Nuorisotyöttömyys ja rakennetyöttömyys ovat kuitenkin selkeästi kasvussa, vaikka verrokkikuntiin nähden kehitys on samansuuntaista. Taloudellisia muuttujia pidetään yleisesti yhtenä tärkeänä hyvinvointia kuvaavana tekijänä. Kunnan yleinen pienituloisuus kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Mitä suuremman arvon gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Heinävedellä käytettävissä olevat tulot ovat verrokkikuntiin nähden tasaisemmin jakautuneet. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista yhteenkuuluvuutta, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Hyvinvointia ja sen taloudellisia edellytyksiä ei synny ilman työtä. Työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn ilmiöt ovat tärkeitä tekijöitä tarkasteltaessa työtä osana hyvinvointipolitiikkaa. Sairastavuusindeksi Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Taulukoissa käytetyt lyhenteet: Heinävedellä Kelan sairastavuusindeksi on 136,6, joka on selkeästi korkeampi kuin verrokkikunnissa. V6 V7 V1 V2 V3 V4 V5 Etelä- Koko RantasalmiIlomantsi LeppävirtaKuortanePolvijärvi Savo Suomi Taulukoissa käytetyt värikoodit ja merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% / muutos vähintään 10% / muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa
ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu Perusindikaattori Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo MuutosRant Ilom Lepp Kuor Polv Etel Koko Väestö 31.12. 3742 3921 5693 102743849 4728 153426 5426670 Huoltosuhde, demografinen 77,9 69,7 72,1 66,2 74,4 61,9 63,2 54,3 Elatussuhde 201,5 180,9205,3165,4 157,6176,2159,9 131,9 Väestöennuste 2030 2910??? 3144 4846 9175 3271 4546 141832 5847680 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta -10,2-0,5-10,4-8,1-7,3-4 -1,1 3,2 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 00012,3 17,1 20,7 14,2 14,3 7,4 23,2 49,2 asukasta Lapsiperheet, % perheistä 30,3 31,1 26,3 33,3 33,2 32,9 33,3 39,5 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 22,4 19 16,6 15,5 11,1 19 20,2 20,4 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 46,7 39,3 45,6 39,9 34,7 42,3 43,6 41,5 Työlliset, % väestöstä 33,2 35,6 32,8 37,7 38,8 36,2 38,5 43,1 Työttömät, % työvoimasta 12,8 13,5 15 11,6 7,2 15,7 11,4 9,8 Koulutustasomittain 237 264 229 290 267 248 297 345 Vuosikate, euroa / asukas -54-45 222 119-139 433 196 249 Lainakanta, euroa / asukas 3200 1760 1424 664 880 615 2566 2261 Perusindikaattori Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo MuutosRant Ilom Lepp Kuor Polv Etel Koko Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 65,3 61 58,4 61,1 68,8 57,8 59,6 58,2 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu 136,6 114,8129,7122,5108 130 - - THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 133 115,9130 124,3100,8124,7109,3100 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 4,5 4,6 6,1 6 2,1 5,7 7,5 7,5 1 000 asukasta Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot 26 24,7 22,8 25,2 23,7 24,6 25,2 27,2 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 8 9,1 10 7,9 8,5 12,1 7,1 8,7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 19 18,6 20 15,3 13,9 22,9 17,2 14,3 Terveydenedistämisaktiivisuus 32,4??? - - - - - 64,7 61,2
(TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo MuutosRant Ilom LeppKuorPolvEtel Koko Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 17,4 8,8 14,9 15,4 18,4 11,7 14,718,7 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, 18,5 11,9 16,9 13 11,3 15,7 11,78,3 % vastaavanikäisestä väestöstä Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-4,8 5,8 6,8 4,8 2,6 7,7 4,8 4,1 64-vuotiaist Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- 3 1,1 2,7 1,9 0,5 2 1,7 2,1 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64- 3,8??? - 1,7 1,3 - - 3,2 3,1 vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Paketti: Lapset, nuoret ja lapsiperheet, Kunnan yleinen pienituloisuus sekä lasten pienituloisuusaste ovat korkeammat kuin verrokkikunnissa. Yhtenä syynä on yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä. Lasten (alle 10v) sekä (10-15v) määrät on laskussa kuten myös nuorten (16-29) osuus väestöstä on Heinävedellä nyt, kymmenessä vuodessa 506 -> 324. Nuorten osuus koko Heinäveden väestöstä on 8,66%. Heinävedellä on kaksi alakoulua ja yläkoulu sekä oma toisen asteen oppilaitos, lukio, mutta muuten ammatillinen ja jatkokoulutus on suoritettava muualla. Nuorten ikäluokassa on vajaakuntoisten, nuorten jotka saavat kuntoutusrahaa, määrä suurempi kuin verrokkikunnissa. Mutta erityiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen nuorten määrä on laskussa. Heinäveteläiset nuoret sijoittuvat koulutukseen huomattavasti paremmin kuin 2000-luvun alussa, jolloin koulutuksen ulkopuolelle jäi 19,3% nuorista. Vastaava luku on vuonna 2011 12%. Kouluterveyskyselyn avulla tavoitetaan merkittävän suuri joukko nuoria. Hyvinvointikertomuksen tarkastelussa oleva kysely on toteutettu peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille. Elämänlaadun ja henkisen hyvinvoinnin indikaattorit kertovat, että Heinävedellä oppilaat kokevat terveydentilansa hyväksi, heillä on ystäviä ja päihteiden käyttö on vähäisempää kuin verrokkikunnissa. Lasten ylipaino on kuitenkin nousussa. Lihavuudella on vakavia kansanterveydellisiä ja kasvavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Lihavuus lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpäsairauksiin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Neuvonnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille sekä lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä: ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä;
sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Asiakkuudet ovat Heinävedellä nousseet vuodesta 2009 alkaen ja luvut ovat selkeästi verrokkikuntia suuremmat. Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo MuutosRantIlom LeppKuorPolvEtel Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista 7,9??? 9,3 12,6 10-7,6 10,29,8 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. -??? - - - - - - - luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai 11??? 17,7 20,4 20,9-16,7 16,316,9 huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 20,8??? 25,2 17,8 23,8-17,5 17,514,9 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 9,3??? 8,4 16 16,4-9,1 13,916,5 8. ja 9. luokan oppilaista Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista 10??? 17,6 20,6 23,5-23,3 20,522,3 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 33,4 33 43,8 31 29,8 43,7 28,229,2 lapsiasuntokunnista Lasten pienituloisuusaste 18,4 15,6 20 11,7 8,9 21 15,614,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 164,3 73,4 111,565,9 68,6 6 61,474 aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Perusindikaattori Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuntoutusrahaa saavat 16-19-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo MuutosRant Ilom LeppKuorPolvEtel Koko 1,7 1,2 1,9 1,8-1,3 1 0,9 32,5 22,7 43,1 29,4 - - 19 16,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24- 6 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,2 10,4 8,1 3,7 9,9 6,3 6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, 11,5 % vastaavanikaisesta väestöstä 14,6 12,4 9,8 8,7 8,3 8,8 10,8 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 17,2 18,6 16,1 18,1 9,2 20,8 16,512,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 5,3 4 3,8-2,6 3,1 3,1 Paketti: Ikäihmiset Väestö on ikääntynyt (65 vuotta täyttäneiden %-osuus väestöstä) Heinävedellä viimeisen kymmenen vuoden aikana - erityisesti kasvua on tullut yli 75-vuotiaiden osuudessa. Väestöennusteen mukaan vuosina 2020-2030 kasvu tulee jatkumaan samansuuntaisena eli yli 75-ja yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä tulee kasvamaan, mutta kasvuvauhti ei tule olemaan niin merkittävää, kuin viimeis-
ten menneen kymmenen vuoden aikana. Huomioita tulee palvelutarpeen näkökulmasta kiinnittää erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuteen väestössä, jotka tarvitsevat eniten palveluja. Ikääntyneiden kotona asumisen indikaattori kuvaa ikääntyneiden toimintakykyä. Ikääntyneille kotiin annettavat palvelut mahdollistavat osaltaan kotona asumisen jatkumisen. Kotona asuvien osuus 75- ja 85- vuotta täyttäneistä on alempi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa. Iäkkäiden yhden hengen asuntokuntien osuus sen sijaan on samalla tasolla kuin verrokkikunnissa ja koko maassa. Huomioitavaa on, että yksinasuminen iäkkäällä voi olla riskitekijä kotona selviytymiselle. Ikääntyneiden sairastamista arvioidaan erityiskorvattavien lääkkeiden (diabetes, astma, depressio, sydän- ja verisuonisairaudet) käytön määrällä eli nämä indikaattorit ilmaisevat pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja lääkehoidon tarpeen. Iäkkäiden erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen lukumäärä on noussut Heinävedellä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden %-osuus on Heinävedellä korkeampi verrokkikuntiin ja koko Suomeen verrattuna. Täyttä kansaneläkettä (henkilöt, joilla on vain vähän tai ei laisinkaan ansioeläkettä) saavien %- osuus on Heinävedellä korkeampi verrattuna koko maahan ja lähes samalla tasolla kuin verrokkikunnissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä %-osuus on pienentynyt eli ikääntyneiden tulotaso on parantunut. Toisaalta toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on Heinävedellä korkeampi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa, mutta tukea saaneiden lukumäärä on pysynyt lähes vakiona viimeiset kymmenen vuotta. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus on Heinävedellä korkeampi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa, samoin kuin omaishoidontuen 75-vuotta täyttäneiden %-osuus on Heinävedellä korkeampi. Perusindikaattori Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 Arvo MuutosRant Ilom Lepp Kuor Polv V6 Etel V7 Koko 5,4 2,8 4,4 3,2 3,3 4,1 3,3 2,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta 12,6 täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,8 13,6 14,6 13,1 8,3 11,7 12,1 Dementiaindeksi, ikävakioitu 74,3 99,2 96,9 122,2138,364,2 117,1100 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 85,3 86,7 87,8 91,2 88 90,5 89,5 90 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 46,3 48,5 48,5 46,9 41,1 47 48,4 48,6 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 5,9 vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,2 6,2 4,4 6,6 4 4,7 4,5 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä 15,6 13,7 9,3 8,9 17,3 8,7 14,6 11,9 väestöstä
Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Päihdeohjelma Mielenterveysstrategia Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Vanhustenhuollon strategia ja kehittämisohjelma Heinäveden kunnan opetussuunnitelma Heinäveden kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 1.8.2011 Heinäveden kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Varkaus-Pieksämäki seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuustarkastelu Heinävesi v. 2008-2012 Tieliikenneonnttemuudet Heinävesi v. 2008-2012 Heinäveden kunnan kotihoidon toimintaperiaattet ja kriteetrit
800 Heinäveteläiset ikäryhmittäin 2005-2013 700 600 500 400 300 2009 2010 2011 2012 2013 200 100 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-99
Huoltosuhde, demografinen 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 67,4 70,2 72,3 74,5 77,9 Rantasalmi 63,5 63 64,5 65,8 69,7 Ilomantsi 63,6 66,2 66,4 68,7 72,1 Leppävirta 60,2 60,5 62,3 64 66,2 Kuortane 68 67,5 68,9 72,2 74,4 Polvijärvi 57,7 58 59 60,4 61,9 Etelä-Savo 57,9 58,4 59,5 61,2 63,2 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3
Elatussuhde 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 180,2 201,4 196,6 197,4 201,5 Rantasalmi 174,5 185,2 179,1 175,8 180,9 Ilomantsi 201,1 213,2 199,8 199,6 205,3 Leppävirta 156,3 175,3 167 162,9 165,4 Kuortane 150,4 155,8 156,5 156,9 157,6 Polvijärvi 180,1 195,9 182,9 178,1 176,2 Etelä-Savo 153,8 161,7 158,4 157,4 159,9 Koko maa 124,1 133,7 131,1 129,4 131,9
Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi -10,3-11,8-3,8-12,3-10,2 Rantasalmi -14,2-7,9-5,8-3,3-0,5 Ilomantsi -10,2 2-7,3-1,7-10,4 Leppävirta -8,3-7,7-4,5-6,7-8,1 Kuortane -6,7-5,3-4,3-3,6-7,3 Polvijärvi -10,9-1,2 4,2 1-4 Etelä-Savo -3,2-1,5-0,6-1,6-1,1 Koko maa 2,9 2,7 2,6 3,1 3,2
Lapsiperheet, % perheistä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 31,5 31,2 30,4 30,8 30,3 Rantasalmi 34,8 32,7 32,6 31,8 31,1 Ilomantsi 29,3 28,8 27,6 27,3 26,3 Leppävirta 35,6 34,7 34,5 33,8 33,3 Kuortane 35,3 34,4 35,1 33,5 33,2 Polvijärvi 35,4 34,9 34,5 34,5 32,9 Etelä-Savo 35,2 34,6 34,3 33,9 33,3 Koko maa 40,5 40,3 40 39,7 39,5
Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 18,5 19,8 20 20,1 22,4 Rantasalmi 17,5 18,1 18,6 17,2 19 Ilomantsi 17,2 17,8 18,9 21,1 16,6 Leppävirta 15,7 15,3 15,4 16,1 15,5 Kuortane 13,5 12,7 12,6 10,7 11,1 Polvijärvi 17,5 19,4 18,2 18,9 19 Etelä-Savo 19,2 19,5 20,2 19,8 20,2 Koko maa 20 20,1 20,2 20,3 20,4
Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 43 44,1 45,5 46,3 46,7 Rantasalmi 38,6 38,5 39,5 39,6 39,3 Ilomantsi 43 43,4 44,1 44,6 45,6 Leppävirta 37,5 38 38,5 38,8 39,9 Kuortane 34,6 35 36 34,6 34,7 Polvijärvi 42,5 41,9 41,9 42,3 42,3 Etelä-Savo 42 42,3 42,9 43,3 43,6 Koko maa 40,6 40,7 41 41,2 41,5 aketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima
Työlliset, % väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 35,7 33,2 33,7 33,6 33,2 Rantasalmi 36,4 35,1 35,8 36,2 35,6 Ilomantsi 33,2 31,9 33,4 33,4 32,8 Leppävirta 39 36,3 37,5 38 37,7 Kuortane 39,9 39,1 39 38,9 38,8 Polvijärvi 35,7 33,8 35,3 35,9 36,2 Etelä-Savo 39,4 38,2 38,7 38,9 38,5 Koko maa 44,6 42,8 43,3 43,6 43,1
Työttömät, % työvoimasta 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 9 11,8 11,7 10,9 12,8 Rantasalmi 11,7 13,3 13,4 13,3 13,5 Ilomantsi 14,5 17,1 14,4 13,6 15 Leppävirta 9,1 13 11,9 11,3 11,6 Kuortane 4,8 6,6 6,6 6,5 7,2 Polvijärvi 14 17,1 17 14,3 15,7 Etelä-Savo 9,7 11,6 11,5 10,8 11,4 Koko maa 8 10,3 10,2 9,4 9,8
Koulutustasomittain 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 220 223 229 233 237 Rantasalmi 246 251 258 260 264 Ilomantsi 218 218 223 227 229 Leppävirta 272 276 282 286 290 Kuortane 248 253 260 261 267 Polvijärvi 227 233 238 244 248 Etelä-Savo 278 282 287 292 297 Koko maa 325 330 335 340 345
Vuosikate, euroa / asukas 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 161 263 612 217-54 Rantasalmi 405 671 458-66 -45 Ilomantsi 495 248 339 262 222 Leppävirta 434 420 409 370 119 Kuortane 115 265 170 229-139 Polvijärvi 474 312 526 501 433 Etelä-Savo 263 351 400 180 196 Koko maa 363 340 461 384 249
Lainakanta, euroa / asukas 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 720 678 810 1944 3200 Rantasalmi 1094 1162 1627 1713 1760 Ilomantsi 889 744 1207 1621 1424 Leppävirta 509 456 402 349 664 Kuortane 1 - - - 880 Polvijärvi 217 184 458 706 615 Etelä-Savo 2018 2081 2067 2342 2566 Koko maa 1631 1839 1957 2037 2261
Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 64,7 - - - 65,3 Rantasalmi 62,5 - - - 61 Ilomantsi 60,2 - - - 58,4 Leppävirta 64,4 - - - 61,1 Kuortane 71,1 - - - 68,8 Polvijärvi 59,3 - - - 57,8 Etelä-Savo 62,8 - - - 59,6 Koko maa 61,2 - - - 58,2
Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 141 142,7 145,9 141,1 136,6 Rantasalmi 111,6 112,2 115,3 112,7 114,8 Ilomantsi 134,6 126 127,2 125,8 129,7 Leppävirta 124,3 122,9 122,2 124,6 122,5 Kuortane 107,5 107,8 109 106 108 Polvijärvi 125,6 124,4 128,8 130,6 130 Etelä-Savo - - - - - Koko maa - - - - -
THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 139,4 136,9 133 - - Rantasalmi 111 110,7 115,9 - - Ilomantsi 143,6 141,3 130 - - Leppävirta 134,3 129,6 124,3 - - Kuortane 96,3 101,5 100,8 - - Polvijärvi 139,2 133,8 124,7 - - Etelä-Savo 110,2 109,8 109,3 - - Koko maa 101,2 100,8 100 - -
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 5,7 5,8 6,4 5,7 4,5 Rantasalmi 3,9 5,6 5,5 3,3 4,6 Ilomantsi 5,9 4,8 5,9 5 6,1 Leppävirta 3,6 7,3 5,7 5,5 6 Kuortane 2,5 2,8 3,3 3,1 2,1 Polvijärvi 8,5 5 5,2 4,4 5,7 Etelä-Savo 7,6 7,8 7 8,3 7,5 Koko maa 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5
Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 26,2 25,4 26,3 26,4 26 Rantasalmi 26,4 25,1 28,9 26 24,7 Ilomantsi 23,9 23,7 24,5 23,8 22,8 Leppävirta 26,1 25 25,2 25,8 25,2 Kuortane 24,4 23,7 24,5 24,7 23,7 Polvijärvi 26,4 25,4 25,5 25,6 24,6 Etelä-Savo 26,2 25,2 26,2 26,3 25,2 Koko maa 28,4 27,6 28,2 28,5 27,2
Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 10,2 9,5 9 8,4 8 Rantasalmi 10,3 10,5 9,8 9,7 9,1 Ilomantsi 10,8 11 10,2 10,3 10 Leppävirta 9 8,8 8,6 8,3 7,9 Kuortane 8,9 8,8 8,5 9,3 8,5 Polvijärvi 13,5 13,2 13 12,7 12,1 Etelä-Savo 8 7,8 7,6 7,4 7,1 Koko maa 9,1 9 9 8,9 8,7
Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 19,6 20,6 20,7 20,4 19 Rantasalmi 21,6 19,7 19,8 19,8 18,6 Ilomantsi 23,2 21,8 20,7 20,6 20 Leppävirta 16,2 15,9 15,6 15,8 15,3 Kuortane 16,7 15,9 16 15,6 13,9 Polvijärvi 26,8 27,4 26,4 24,6 22,9 Etelä-Savo 19 18,1 17,8 18,1 17,2 Koko maa 14,9 14,8 14,9 15 14,3
Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 37,9 37,5 35,8 32,8 33,4 Rantasalmi 35,1 37,3 35,2 34,8 33 Ilomantsi 41,8 42,8 42,3 43,4 43,8 Leppävirta 30,2 30,4 30,5 30,7 31 Kuortane 28,7 29,2 28,6 31,9 29,8 Polvijärvi 43,4 44,4 45,6 45,2 43,7 Etelä-Savo 29,3 29,4 29,2 28,7 28,2 Koko maa 29,3 29,5 29,5 29,3 29,2
Lasten pienituloisuusaste 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 13,9 21,4 23,2 19 18,4 Rantasalmi 20,1 17,2 19,1 15,1 15,6 Ilomantsi 19,5 20,6 18,6 18,4 20 Leppävirta 12,6 12,8 13,1 12,8 11,7 Kuortane 11 13,1 11,7 12,5 8,9 Polvijärvi 22,4 27,8 26,1 20,2 21 Etelä-Savo 16,5 16,6 16,5 16,3 15,6 Koko maa 14,1 14,6 14,8 14,9 14,3
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 95,9 144,4 164 145 164,3 Rantasalmi 43,8 85,8 64,9 86,7 73,4 Ilomantsi 133,4 152,1 120,8 130,1 111,5 Leppävirta 135,9 157,6 113 100,1 65,9 Kuortane 96,5 83,4 83,9 88,4 68,6 Polvijärvi 32,3 31,7 12,7 16 6 Etelä-Savo 57,9 70,9 67,3 75,2 61,4 Koko maa 71,1 70,5 69,5 72 74
Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 20082009 201020112012 Heinävesi 1,7 1,4 2,2 2 1,7 Rantasalmi 1,8 - - - 1,2 Ilomantsi 1,1 1,7 1,1 2,1 1,9 Leppävirta 0,7 1,4 1,6 1,4 1,8 Kuortane 1,4 1,4 - - - Polvijärvi 2 1,4 1,5 1 1,3 Etelä-Savo 0,8 0,9 0,9 1 1 Koko maa 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9
Kuntoutusrahaa saavat 16-19-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi - 48,2 31,1 32,5 - Rantasalmi - - - 22,7 - Ilomantsi 31,9 30,4 43,3 43,1 34,8 Leppävirta 14,8 24,3 22,4 29,4 36,3 Kuortane - - - - - Polvijärvi 15,4 - - - 41,7 Etelä-Savo 15,1 17,5 19,4 19 20,9 Koko maa 13,5 14,3 15,3 16,7 18,4
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 8,4 7,2 7,7 7,1 6 Rantasalmi 4,7 4,9 6,2 4,7 5,2 Ilomantsi 6,6 8,4 8,8 10,3 10,4 Leppävirta 8,1 8,4 8,4 8,8 8,1 Kuortane 3,3 3,9 4,3 4,5 3,7 Polvijärvi 8,7 8,9 7,8 8,2 9,9 Etelä-Savo 5,9 6,1 6,1 6,1 6,3 Koko maa 5,4 5,5 5,6 5,7 6
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 12,6 11,3 13,9 12 11,5 Rantasalmi 10,5 12,8 12,2 12,3 14,6 Ilomantsi 7,1 13,7 16,3 13,8 12,4 Leppävirta 8,8 9,2 10,8 9,6 9,8 Kuortane 9,9 9,6 7,7 8,1 8,7 Polvijärvi 13,9 10,8 10,4 10,3 8,3 Etelä-Savo 10,1 10,1 9,6 9,3 8,8 Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8
Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 8,5 14 16,8 15,9 17,2 Rantasalmi 15,9 21,8 20,5 14,7 18,6 Ilomantsi 12,8 19,9 13,5 16,1 16,1 Leppävirta 11,9 20,7 17,6 16,2 18,1 Kuortane 4,8 10 9,8 9,2 9,2 Polvijärvi 10,8 20,8 22,2 18,2 20,8 Etelä-Savo 12,2 17,2 16,6 14,9 16,5 Koko maa 8,8 13,8 13 11,9 12,4
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 4 4,7 2,7 4,4 3 Rantasalmi 2,7 3,8 4,6 4,3 5,3 Ilomantsi 4,5 4,9 2,3 3,4 4 Leppävirta 3,8 3,7 2,8 4,6 3,8 Kuortane - - - - - Polvijärvi 1,9 5,4 4,7 3,1 2,6 Etelä-Savo 1,8 2,1 3,1 3 3,1 Koko maa 2,4 2,9 3 2,9 3,1
Paketti 5: Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 28,5 26,1 18,8 16,3 17,4 Rantasalmi 16,4 12,9 17,1 15,9 8,8 Ilomantsi 17,3 13,6 13,6 16 14,9 Leppävirta 18,1 18,4 15,9 13,4 15,4 Kuortane 20,8 16,2 14,9 13,3 18,4 Polvijärvi 16 15,6 10,5 10,8 11,7 Etelä-Savo 18,9 16,8 16,8 15,5 14,7 Koko maa 21,7 19,9 19,3 18,9 18,7
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 19,3 19,4 19 19,1 18,5 Rantasalmi 12,5 12,8 12,3 12,1 11,9 Ilomantsi 17,1 16,4 16,4 16,6 16,9 Leppävirta 14,3 14 13,7 13,8 13 Kuortane 11,6 11,7 11,9 11,6 11,3 Polvijärvi 15,5 15,4 15,8 16 15,7 Etelä-Savo 12,1 12,2 12 11,9 11,7 Koko maa 8,9 8,9 8,7 8,6 8,3
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 2,8 3,7 4,5 4,4 4,8 Rantasalmi 4,3 5 4,7 5,2 5,8 Ilomantsi 6,1 6,5 6,8 6,6 6,8 Leppävirta 3,3 4 4,6 4,5 4,8 Kuortane 1,4 1,8 2,4 1,9 2,6 Polvijärvi 6,4 7,4 8,1 7,3 7,7 Etelä-Savo 3,8 4,4 4,6 4,6 4,8 Koko maa 3,1 3,7 4,1 4 4,1
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 2,4 2,3 2,5 2,5 3 Rantasalmi 0,5 1,5 1 1,1 1,1 Ilomantsi 2,6 2,4 2,7 2,3 2,7 Leppävirta 1,9 2 1,9 1,9 1,9 Kuortane - - 0,6 0,5 0,5 Polvijärvi 2,2 2,1 3 2,2 2 Etelä-Savo 1,3 1,4 1,8 1,8 1,7 Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi - - 3,1-3,8 Rantasalmi - - - - - Ilomantsi 2,8 2,2 1,9 3,3 1,7 Leppävirta 3,2 1,8 1,1 1,3 - Kuortane - - - - - Polvijärvi - 2,3 - - - Etelä-Savo 2,8 2,5 2,9 3,4 3,2 Koko maa 3,5 3,4 3,1 3,2 3,1
Paketti 6: Ikäihmiset Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 20082009 201020112012 Heinävesi 4,6 4,8 5,1 5 5,4 Rantasalmi 2,9 3,1 3,2 3,3 2,8 Ilomantsi 3,8 4 4 4,1 4,4 Leppävirta 3,4 3,4 3,3 3,3 3,2 Kuortane 3 3,1 3,3 3,5 3,3 Polvijärvi 3,9 3,9 4,4 4,2 4,1 Etelä-Savo 3,6 3,6 3,5 3,4 3,3 Koko maa 2,9 2,9 2,9 2,9 2,8
Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 14,6 14,1 13,8 13,6 12,6 Rantasalmi 8,5 9 9,2 9,6 9,8 Ilomantsi 12,3 12,8 13,1 14 13,6 Leppävirta 13,4 14,8 14,2 14,8 14,6 Kuortane 11,3 11,2 10,9 12,6 13,1 Polvijärvi 7,8 9,4 8 9 8,3 Etelä-Savo 10,3 10,7 11,1 11,5 11,7 Koko maa 11,2 11,5 11,9 12,1 12,1
Dementiaindeksi, ikävakioitu 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 75,1 72,8 74,3 - - Rantasalmi 77,1 89,4 99,2 - - Ilomantsi 90,6 94,7 96,9 - - Leppävirta 95,4 109 122,2 - - Kuortane 114,5 126,1 138,3 - - Polvijärvi 60,5 64,6 64,2 - - Etelä-Savo 98,6 107,4 117,1 - - Koko maa 87,1 94 100 - -
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 93,8 86,1 87,2 86,1 85,3 Rantasalmi 91,6 89,6 88,9 87,1 86,7 Ilomantsi 87,8 87,8 87,2 86,4 87,8 Leppävirta 90,3 91,9 95,2 95,5 91,2 Kuortane 91,5 88,7 88,6 89,8 88 Polvijärvi 89,6 89,5 94,4 90,7 90,5 Etelä-Savo 89 88,9 89,3 89,3 89,5 Koko maa 89,3 89,4 89,5 89,5 90
Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 45 45 46 48,1 46,3 Rantasalmi 45,4 44,1 46,1 47,2 48,5 Ilomantsi 48,6 48,4 49,3 48,5 48,5 Leppävirta 44,1 44,4 45,1 44,3 46,9 Kuortane 42,1 40,5 41,2 40 41,1 Polvijärvi 48,9 46,4 46,6 47,4 47 Etelä-Savo 48,3 48,3 48,8 49 48,4 Koko maa 49,5 49,3 49,2 48,8 48,6
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Heinävesi 6,1 5,3 5,9 6,1 5,9 Rantasalmi 4 3,8 4,8 3,9 3,2 Ilomantsi 7,2 6,9 8 4,4 6,2 Leppävirta 4,1 4,4 4,3 4,3 4,4 Kuortane 4,9 5 4,8 6,2 6,6 Polvijärvi 3,9 4 3,7-4 Etelä-Savo 3,7 4 4 4,5 4,7 Koko maa 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä 20082009 201020112012 väestöstä Heinävesi 17,1 13,9 14,4 13,5 15,6 Rantasalmi 16,9 17,1 14,8 13,8 13,7 Ilomantsi 8,4 9 9,1 9,1 9,3 Leppävirta 6,6 5,8 10,7 10,2 8,9 Kuortane 11,3 11,7 15,7 16,8 17,3 Polvijärvi 9,8 9 8,9 6 8,7 Etelä-Savo 14 13,7 14,7 15,1 14,6 Koko maa 11 11,3 11,8 12,2 11,9
Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden tilanteeseen puututaan nopeasti ja moniammatillisesti. Lasten ja nuorten peruspalveluja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilailla on tasapuolinen mahdollisuus saada varhaista ja riittävää tukea kasvuunsa ja oppimiseensa sekä yksilönä, että ryhmän jäsenenä. Nuorisotyöhön varataan riittävästi resursseja. Moniammatillinen yhteistyö Varataan riittävästi määrärahoja erityispalvelujen ostamiseen Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Erityisen ja tehostetun tuen määrä Lapset, nuoret ja vanhemmat saavat tukea haastavissa elämäntilanteissa Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtäväänsä ja vanhemmuutta tuetaan eri palveluissa Riittävä, asetusten mukainen henkilöstöresurssi eri palveluissa Perhetyöhön varataan riittävästi resursseja Henkilöstöresurssit Kodin ulkopuolelle sijoitetetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapset ja nuoret liikkuvat ja voivat hyvin Edistetään terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista ruokailua sekä välipalatarjontaa. Kouluruokailun laatuun ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Edistetään ja tuetaan varhaiskasvatuksen ja koulun toiminta- Fyysiset edellytykset monipuoliselle liikunnan harrastamiselle Opetus- ja kasvatussuunnitelmat (mm. monilukutaito, sosiokulttuurisen lukutaidon edistäminen) Koettu terveydentila (Kouluterveyskysely) Liikunnan harrastus (Kouluterveyskysely) Kerhotoiminnan kehittäminen / kerho / koulu
kulttuurin liikunnallistamista Liikkuminen on osa jokaisen oppilaan koulupäivää. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työikäisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Työllisyyden lisääminen Työttömien aktivointi Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Esim. kuntouttava työtoiminta Työpaja Työtoiminnanohjaajan palkkaaminen Ostopalvelut (yksilö- ja työvalmennus) Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Elintapojen myönteinen kehittyminen Monipuoliset liikuntapaikat, liikunnan ja terveyden edistäminen yhdessä järjestöjen kanssa. Laadukkaat kulttuuri- ja kirjastopalvelut Tuetaan kuntalaisten omaehtoista tiedonhakua ravitsemus- ja muissa elämäntapaasioissa Edulliset ja matalan kynnyksen kirjasto- kulttuuri- ja liikuntapalvelut Itsehoitopisteet, semppi-piste Terveyspalveluissa puheeksiotto kohdatessa Kävijämäärät Tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Näkyvyys, tiedottaminen (tapahtumat, lehtiartikkelit, teemapäivät) Ryhmätoiminta esim. painonhallinta Terveyden- ja sairaanhoitajat Medinet Näkyvyys Ryhmien palaute Asiakastyytyväisyyskyselyt Terveydenhuollon hoitoon
Sähköinen omaterveyspalvelu, joka mahdollistaa nykyaikaisen tavan seurata ja edistää omaa terveyttä pääsyn aikarajat toteutuvat Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen Erilaiset keskustelufoorumit Kehittää kunnallista päätöksentekoprosessia siten, että kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa jo asioiden valmisteluvaiheessa Sähköinen tiedonvälitys Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhusneuvosto, oppilaskuntatoiminta Kylä- ym. toimijat Sähköinen aloite- ja palautekanava Asiakastyytyväisyyskyselyt Arkielämän turvallisuus Lasten, aikuisten ja ikääntyneiden liikkumisen turvallisuuden turvaaminen (Turvalliset työ- ja koulumatkat, esteettömät tilat, joukkoliikenteen turvaaminen, nopeusrajoitukset, lähiympäristön turvallisuus) Liikenneturvallisuussuunnitelma Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta
Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työkykyisyyden arviointi ja tukeminen Työttömien terveystarkastukset Kuntouttava työtoiminta Terveydenhoitaja Sosiaalitoimi Tarkastuksien määrä Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Palvelutarpeen arviointi Riskiryhmien tunnistaminen Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja palvelutarpeen arviointikäynnit Kuntoutuspalvelut ja apuvälineet ikääntyneen arjen tukena Kotisairaanhoitaja vastuutettu kotikäynteihin Palveluohjaaja / kotihoidonohjaaja palvelutarpeen arviointikäynteihin Määrä 100% 75- vuotiaista/ei palvelujen piirissä Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat (julkaistaan 2 krt/vuosi kotisivuilla) RAVA-toimintakykymittari Ikääntynyt liikkuu aktiivisesti kotona ja osallistuu säännöllisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviin liikuntamuotoihin kodin ulkopuolella Toimintakykyä ylläpitävät / parantavat harjoitteet Ikäihmisten liikuntaryhmät ja muut liikuntatapahtumat säännöllisiksi Tiedotetaan ikäihmisten liikkumisen mahdollisuuksista ja tuetaan ikäihmisiä liikkumaan aktiivisesti Kotihoidon fysioterapeutti Kuntouttava työote osa henkilöstön arkityötä Hoito- ja palvelusuunnitelmat Arviointi hoito- ja palveluuunnitelmassa RAVA-toimintakykymittari ADL-mittari Ympärivuorokautisen hoidon tarpeen siirtyminen myöhemmäksi Kotiin annettavat palvelut Vapaapäivien järjestäminen omaishoitajille Toiminnanohjausjärjestelmä (Flowgenius) käytösssä Mobiilikotipalvelu Perhehoidon kehittäminen Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet Toiminnanohjausjärjestel-
Omaishoidontuki osana omaishoidontukijärjestelmää män raportit Moniammatilliset matalan kynnyksen neuvontapalvelut Monipuolisten asiantuntijapalvelujen saaminen ikääntyneelle väestölle Palveluohjaajan / kotihoidonohjaajan sovitut puhelintunnit Ostopalvelut / omien erityisasiantuntijoiden hyödyntäminen Palveluohjaajan / kotihoidonohjaajan työaika Ostopalvelut/omat erityisasiantuntijat (fysioterapeutti, diabeteshoitaja, jalkahoitaja, ravitsemusterapeutti, päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä) Yhteydenottojen määrä Asiakaskäynnit Konsultointien määrä Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikkojen hallittu vähentäminen SAS Henkilöstömitoitus tehostetussa palveluasumisessa riittävä Terveyskeskusten 75-vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat vastaavasta väestöstä (2-3% vastaavasta väestöstä)