saatesanat Jääkiekko, mopo ja armeija Kun näihin kolmeen lisätään vielä sauna, olut ja naiset, niin kliseinen kuva suomalaismiehestä alkaa olla valmis. Klisee ei koskaan kerro totuutta. Joskin armeijassa kyllä on enemmän nuoria miehiä kuin naisia, ja taitavat niin lätkämatsien seuraajien kuin mopolla ratsastavienkin joukot edelleen olla miesvaltaisia. Jääkiekon, armeijan ja mopon ympärille rakentuu lehtemme sivulta 8 alkava kokonaisuus, jossa kolme eri-ikäistä ja eritaustaista miestä kertoo käänteentekevästä elämänkokemuksestaan. Jutut sopivat hyvin myös naisten luettaviksi. Suomalainen kirkollinen työ on naisvaltaista. Työmme aloittivat naiset, ja he ovat vaikka johtokunnassamme onkin kolme miestä - edelleen sen kantava voima. Mutta on täällä Saksassa meitä suomalaisia miehiäkin. Saksan tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa Saksassa asuneita vain suomalaisen passin omaavia henkilöitä oli 13 359. Heistä melkein kolmasosa (4 135) oli miehiä! Saksassa asuvista suomalaisista miehistä 47,4 % on iältään 25 45-vuotiaita ja 26,6 % 45 65-vuotiaita. Yli puolet täällä asuvista suomalaismiehistä (58,3 %) ei ole naimisissa. Kliseet eivät siis pidä paikkaansa meidän työmmekään suhteen. Tulevaisuutta pitääkin pohtia avoimin mielin, myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja EKD:n välisessä johtotason tapaamisessa heinäkuun alussa Berliinissä. Eishockey, Moped und Armee, das ist nicht alles, was einen Finnen ausmacht, aber für die meisten von ihnen spielen diese drei irgendeine Rolle. Ab Seite 8 erzählen drei Männer von einer entscheidenden Lebenswende und der Eishockey, ein Moped und die Armee haben dabei tragende Rollen. Finnische Männer gibt es in Deutschland übrigens weit mehr als man denken würde: Laut dem Statistischen Bundesamt gab es in Deutschland Ende 2012 13.359 Personen mit einem nur finnischen Pass. Von ihnen 4.135 (fast ein Drittel!) waren Männer. Von den in Deutschland ansässigen finnischen Männern waren 47,4 % 25-45 Jahre und 26,6 % 45-65 Jahre alt. Mehr als die Hälfte von ihnen (58,3 %) waren nicht verheiratet. Auch überaschende Erkenntnisse wie diese sollen durchaus mit einfließen, wenn bei der Spitzenkonsultation der EKD und der finnischen Evangelisch-Lutherischen Kirche Anfang Juli in Berlin Weichen für die Zukunft der finnischen kirchlichen Arbeit gestellt werden. Noch eins spielt für einen Finnen natürlich eine Rolle: die Sauna. Aber der finnische Sommer beginnt ja erst. Ich wünsche Ihnen eine angenehme Zeit! Ja mitä saunaan tulee, niin suloinen suvi on edessä. Makoisia löylyjä! Mauri LunnAMo päätoimittaja / Chefredakteur SKTK:n toimisto suljettuna 21.07.-22.08.2014 ist das ZfkA-Büro geschlossen. 07-09 2014 1
Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Mies, mopo ja maailma Jäämerelle vai Inarin suuntaan, pohti Juhani Seppovaara aloittaessaan mopomatkan, joka lopulta vei hänet halki Suomen kohtaamaan ympäristöä, jonka hän luuli kuuluvan historiaan. David Prinz pohti intissä Santahaminassa ja pakolaisleirin kupeessa Tšadissa, mitä elämältään oikein haluaa. Markus Hennen rakastui Lapin talveen huoltaessaan fysioterapeuttina Oulun Kärppiä. Lue kolmen erilaisen miehen käänteentekevä matkakertomus sivulta 8 alkaen. 8 Riparille 2015! Ilmoittautuminen vuoden 2015 rippikoululeireille on alkanut. Osallistua voivat kaikki 2000 tai sitä ennen syntyneet suomalais-saksalaiset tai saksankielisessä Euroopassa asuvat suomalaiset nuoret. Leiripaikat ovat uudet, Salo ja Ylöjärvi. Entiseen tapaan leirin ohjelmassa on hauskanpitoa, hartautta ja uusia kavereita (s. 5-6). 5 2 07-09 2014 Düsseldorf feiert Der erste finnisch- und deutschsprachige Gottesdienst in Düsseldorf wurde im Herbst 1974 von dem damaligen Pastor Honkkila gehalten. Zu der Zeit wurde in Düsseldorf auch ein Rat für kirchliche Arbeit gebildet, schreibt Martta Voigt in ihrem Bericht vom 8.3.1979. Wir gratulieren der Gemeide herzlich zum Vierzigsten! (S. 16-17) Tunnetko Suomen herätysliikkeitä? Suomen suveen kuuluvat erottamattomana osana suuret kesäjuhlat. Monet niistä ovat jonkun kristillisen järjestön tai herätysliikkeen järjestämiä. Lestadiolaisuus, herännäisyys, rukoilevaisuus, evankelisuus, viidesläisyys, karismaattisuus Anssi Elenius esittelee sivuilla 20 ja 21 Suomen tärkeimpien herätysliikkeiden pääpiirteet. Kouluruoka on hyvää! Näin totesivat Saksan suomikoulujen pääsiäismatkalaiset Suomessa. Myöskään kuri ei tunneilla ollut kova, sai jopa sinutella opettajaa! Siitä hyvästä koulupäivät olivat pitkiä Münchenin suomikoululaiset pohtivat Suomen ja Saksan koulujen eroja ja kertovat matkakokemuksistaan. Yksi on ainakin varmaa: Ensi vuonna uudelleen! (s. 28-29) 16 20 28 kuvat/fotos: Juhani Seppovaara, Tuuli Krappitz, Marija Skara, wobigrafie / pixelio.de, Pia Godderis
Ajankohtaista / Aktuelles Saksan suomalaisten seurakuntien toimintaan kuuluvat oleellisesti lähetystyö ja kansainvälinen diakonia. Suomalaiset seurakunnat ovat tukeneet vuodesta 2008 alkaen Namibiassa sijaitsevaa Nkurenkurun koulua Suomen Lähetysseuran kautta ja vuodesta 2013 alkaen Naisten Pankkia Kirkon Ulkomaanavun kautta. Myös yksityishenkilöiden maksamat lahjoitukset välitetään SKTK:n kautta em. kohteisiin. Missionsarbeit und internationale Diakonie gehören zu den wesentlichen Aufgaben der finnischen Gemeinden in Deutschland. Seit 2008 sammeln die finnischen Gemeinden für die Schule in Nkurenkuru / Namibia (über die Finnische Missionsgesellschaft) und seit 2013 für Women s Bank (über Finn Church Aid). Auch Spenden von Privatpersonen werden gern entgegengenommen. Tiliyhteystiedot / Kontoverbindung: S. 64. Lisätietoa / weitere Informationen: www.rengas.de Lähetystyöstä vastaava pappi / Verantwortliche Pfarrerin: Päivi Lukkari, pappi.lukkari@gmx.de Viime Renkaan ilmestymisen jälkeen ilmoittautui Irmeli Rother oheisen Berliinin kielikoululaisten kuvan ottajaksi. Kiitos Irmeli! Renkaan arkistoon otetaan mielellään vanhoja, hyvälaatuisia (väh. 600kB) digitalisoituja kuvia, jos niitä saa SKTK:n tiedotuksessa vapaasti käyttää. Toivomme, että kuvan yhteydessä mainitaan kuvaustilanne, vuosi ja kuvaajan nimi. Kiitos! Die beigefügte Aufnahme von den Sprachschulkindern in Berlin stammt - wie wir inzwischen erfahren haben von Irmeli Rother. Herzlichen Dank! kuvat/fotos: Marija Skara, Irmeli Rother Die Rengas-Redaktion nimmt gerne alte Fotos von guter Qualität (digitalisiert, mindestens 600 kb) entgegen, wenn sie zur Verwendung im Rahmen der Öffentlichkeitsarbeit des ZfkA freigegeben sind. Bitte nennen Sie uns dabei auch die Aufnahmesituation, das Jahr und den Fotografen. Vielen Dank! Rengas 10-11/2014 ilmestyy KV 39 loka-, marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.08.2014 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.08.2014 Rengas 12/2014 ilmestyy KV 48 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.10.2014 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.10.2014 07-09 2014 3
Uutta kohti Juhlat ovat ohi ja arki on alkanut. Vuoden - myös kirkkovuoden - juhla-aika sijoittuu vuoden ensimmäiselle puoliskolle ja sen jälkeen alkaa tavallinen arki, johon vain silloin tällöin tulee jokin pienempi juhlasunnuntai väliin. Joulu, pääsiäinen ja helluntai ovat seurakunnan suuria juhlia. Niiden merkitys olisi hyvä saada kirkastumaan tämän ajan ihmisille, jotka usein eivät tiedä mitään niiden sisällöstä. Helluntai on kai kaikkein vierain näistä kolmesta. Pyhän Hengen lahjan saaminen, kirkon synty ja tehtävän anto mennä maailmaan julistamaan evankeliumia ovat keskeisiä ja olennaisia kirkon arjessa. Sitä arkea me elämme nyt puolen vuoden ajan kalendaarisesti ja sitä arkea me kristityt elämme kunnes Kristus palaa takaisin. On oikeastaan aika jännittävää, että ensin juhlitaan ja sitten paiskitaan töitä. Tavallisesti se menee toisin päin; ensin tehdään viikon arkityöt ja sitten vietetään vapaata, juhlitaan ja levätään. Mutta suuret juhlat ovatkin vasta edessäpäin toivon mukaan. Kerrotaan miehestä, joka luki ahkerasti Raamattua. Hänen lapsenlapsensa kysyi asiasta: Miksi vaari luet niin usein juuri Raamattua? Vaarilta tuli vastaus: Valmistaudun pääsykokeisiin! Niinpä! On hyvä studeerata, rukoilla ja tehdä töitä valmistautua kaikin keinoin pääsykokeisiin. Kokonaisen elämän ajan saamme Jumalalta siihen aikaa, mutta useimmiten otamme arjen keskellä tähän valmistautumiseen kaikkein vähiten aikaa. Olemme matkalla kohti uutta aikaa ja uutta todellisuutta, mutta se ei tunnu kovinkaan monia kiinnostavan. Tämä elämä on työn aikaa, rakastamisen, huolehtimisen, ystävien ja uskon aikaa. Evankeliumin todeksi eläminen tapahtuu arjessa tässä ja nyt. Matkavalmistelut on syytä ottaa todesta, muuten voi olla, että jää moni asia tekemättä ja lähtöpäivänä on liian myöhäistä. Kun Jeesus lupasi mennä valmistamaan meille kotisijaa ja jätti meidät tänne levittämään evankeliumia ja rakastamaan lähimmäisiä, niin kai tämä työnjako on ihan kohtuullinen eikä vaadi meiltä liikaa. Mikä täyttää arkesi? Mikä on tärkeää? Pysähdytkö usein niin kuin minäkin kuolinuutisen edessä? Miksi en ottanut yhteyttä silloin, kun se oli mielessä? Miksi siirsin tapaamista? Miksi minulla ei ollut aikaa (vaikka sitä oli niin moneen muuhun)? Kulkiessamme kohti uutta aikaa toivotan sinulle ystäväni, työtoverini, matkatoverini siunausta seuraavan rukouksen sanoin: Herra, sinä näet, kuinka arka olen tilanteissa, joissa voisin kertoa sinusta ja tarjota vaihtoehtoa. Lukemattomia tilaisuuksia jää käyttämättä, kun ryhti pettää. Anna, Herra, minulle rohkeutta kertoa sinun hyvyydestäsi ja armostasi ja siitä, että sinulla on antaa juuri sitä, mitä niin monilta puuttuu. ( Niinkus tiedät Raavaan miehen rukouskirja) HeLenA eckhoff 4 07-09 2014
Rippikouluun 2015! 2000 ja sitä ennen syntyneet kuva/foto: Antti Malinen Rippikoulun käy vuosittain lähes 90 % suomalaisnuorista. Ripari eli leiririppikoulu on Suomen suosituin rippikoulumuoto, jonka käyminen on mahdollista myös Saksassa ja muissa saksankielisissä maissa asuville nuorille. Riparilla tarkastellaan elämää eri näkökulmista, etsitään uskoa, pohditaan siihen liittyviä kysymyksiä ja eletään sitä todeksi. Hartaushetket, iltaohjelmat, pelailu ja muu hauskanpito ja ohjelma tarjoavat ikimuistoisia hetkiä. Leirillä on rippikoululaisten lisäksi mukana joukko isosia, nuorisotyönohjaajia ja pappeja. Puolet leiriväestä on suomalaisten seurakuntien jäseniä ja työntekijöitä, toinen puoli Saksassa ja saksankielisissä maissa asuvia suomalaisia ja suomalaissaksalaisia nuoria ja aikuisia. Oman identiteetin pohtiminen, suomalaisuuden etsiminen ja kahden kulttuurin välillä eläminen ovat tärkeä osa saksalais-suomalaista rippikoulua. Suomalaisen rippikoulun voi käydä aikaisintaan sinä vuonna, jona täyttää viisitoista vuotta. Saksan suomalainen kirkollinen työ kutsuu vuoden 2015 rippikouluun vuonna 2000 tai sitä aikaisemmin syntyneitä. Opetus ja muu ohjelma saksansuomalaisessa rippikoulussa tapahtuu sekä suomeksi että saksaksi. Rippikouluun kuuluu tutustumisviikonloppu, itsenäistä kotiseurakuntaan tutustumista sekä kesällä 9-päiväinen leiri Suomessa. Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat 12 14-vuotiaat jäsenensä rippikouluun, joka kestää vuodesta kahteen vuoteen. Saksalaisen rippikoulun puitteet vaihtelevat huomattavasti eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika koostuu viikoittaisista tapaamisista, viikonloppuleiristä ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa rippikoululaiset tutustuvat seurakuntansa toimintaan. Saksalaisen rippikoulun käyminen yhdessä koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle saksalais-suomalaiselle rippileirille osallistuminen tukevat erinomaisesti toisiaan. Tietysti yhden rippikoulun käyminen riittää, mutta erityisen hyvää palautetta on tullut niiltä nuorilta, jotka ovat käyneet sekä saksalaisen että suomalaisen rippikoulun. Pyydämme ilmoittautumaan vuoden 2015 rippikouluun 31.10.2014 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät Rengas-nettisivuilta www.rengas.de. Konfijahr 2015 gehört euch, Ihr 2000 oder davor Geborenen! In Deutschland werden Kinder und Jugendliche in der Regel Anfang der siebten Klasse zum Konfiunterricht eingeladen. Der Unterricht dauert ein bis zwei Jahre und setzt sich zusammen aus wöchentlichen Treffen, Wochenend- oder Ferienfahrten und Projekten, in denen die Konfis selber aktiv werden. In Finnland sind die Konficamps seit 40 Jahren die beliebteste Form der Konfiarbeit. Zum Konficamp kann man erst in dem Jahr fahren, in dem man 15 Jahre alt wird. Auf dem Camp leben und 07-09 2014 5
lernen Konfis, TeamerInnen, JugendmitarbeiterInnen und PfarrerInnen zusammen es wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist ein Highlight, ein Crash-Kurs; kurz: ein Erlebnis, das zum Leben dazu gehört. Besonders intensiv wird die Zeit, wenn man vorher den deutschen Konfiunterricht besucht und über viele Themen schon einmal nachgedacht hat. Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland, Österreich und in der Schweiz lebende finnische Jugendliche, die 2000 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfiunterricht im Jahr 2015 ein! zusammen mit finnischen Ortsgemeinden in Salo und Ylöjärvi (in der Nähe von Tampere) durchgeführt, so dass die Hälfte der Teilnehmenden aus diesen Gemeinden stammt. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen. Fehlende Finnisch-Kenntnisse sind kein Hindernis für eine intensive Teilnahme! Mehr Info und das Anmeldeformular gibt es auf der Internetseite: www.rengas.de. Bitte meldet euch bis zum 31.10.2014 an. Die Konfizeit beinhaltet ein Wochenende zum Kennenlernen in Oberursel bei Frankfurt a.m., einige vorbereitende Aufgaben zum Kennenlernen der eigenen Ortsgemeinde sowie ein 9-tägiges Camp im Sommer in Finnland. Die Camps werden Rippikoulu 2015: Rippikoulu alkaa tutustumisviikonlopulla 27.2.-1.3.2015 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Vuonna 2015 saksalais-suomalaisella rippikoulutyöllä on uudet yhteistyöseurakunnat. Kesän leirille voi lähteä joko Saloon tai Ylöjärvelle. SALO 23.7.-1.8.2015 Leiri järjestetään yhdessä Salon seurakunnan kanssa (www.salonseurakunta.fi). Leiri pidetään Perniössä, Salon seurakunnan leirikeskuksessa Naarilassa, Naari-järven rannalla. Konfirmaatiomessua vietetään lauantaina 1.8.2015. YLÖJÄRVI 31.7.-9.8.2015 (Huom. viime lehdessä oli tässä väärä päivämäärä!) Leiri järjestetään yhdessä Ylöjärven seurakunnan kanssa (www.ylojarvenseurakunta.fi). Se pidetään Ylöjärven seurakunnan leirikeskuksessa, Lempiänniemessä, Näsijärven rannalla. Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntaina 9.8.2015. Olet myös tervetullut JuureS-viikonloppuun Haus Heliandiin Oberurseliin 10.-12.10.2015. 6 07-09 2014 Koko rippikoulutiimin puolesta, Anna-Maari RuoTAnen suomalaispappi, läntinen Saksa kuvat/fotos: Tuuli Krappitz, Marija Skara
Ulkosuomalaisen asevelvollisuus Suomen puolustusvoimissa Suomen puolustusratkaisu perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, alueelliseen puolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen, jonka perusteella jokainen miespuolinen Suomen kansalainen saa 18 vuotta täytettyään ilmoituksen kutsunnoista. Lisäksi kutsun saavat ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi sekä alle 30-vuotiaat, jotka ovat jääneet saapumatta edellisiin kutsuntoihin ja joita ei ole erikseen tarkastettu. Myös ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset ovat lain mukaan palvelusvelvollisia. Kutsunnoissa asevelvollisten palvelukelpoisuus tarkistetaan ja sen perusteella päätetään palveluksesta. Palveluskelpoisuudella tarkoitetaan asevelvollisen fyysisiä ja psyykkisiä edellytyksiä varusmiespalveluksen suorittamiseksi. Kutsuntojen toteuttamisesta vastaavat aluetoimistot, jotka hoitavat asevelvollisten asioita. Luvan kutsunnoista poisjäämiseen ja vapautuksen varusmiespalveluksesta voi antaa vain aluetoimisto. Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, voidaan erityistapauksessa vapauttaa palveluksen suorittamisesta. Tällöin hänen on suoritettava siviilipalvelus. Ulkomailla asuva suomalainen, jolla on myös toisen maan kansalaisuus, voi hakea vapautusta varusmiespalveluksesta, jos hänen asuntonsa ja kotinsa ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Jos hän on asunut ulkomailla viimeiset seitsemän vuotta, ei hänellä ole velvollisuutta osallistua kutsuntoihin eikä suorittaa varusmiespalvelusta. Vapautettu asevelvollinen voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Ulkomaan kansalainen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden, voidaan hakemuksen perusteella vapauttaa asepalveluksesta, jos hän on entisessä kotimaassaan suorittanut rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä. Asevelvollisuutta tarkistettaessa aluetoimistot käyttävät väestötietojärjestelmään tallennettuja osoite- ja kansalaisuustietoja. Jokaiselle suomalaiselle ja etenkin ulkosuomalaiselle on tärkeää päivittää aina osoitetietonsa. Jos kutsu ei esimerkiksi muuttuneen osoitteen vuoksi tule perille, se ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Lisäksi ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa väestötietojärjestelmään ulkomailla oleskelun aikana tapahtuneista henkilötietojen muutoksista. 21-vuotiaiden tai sitä vanhempien ulkomailta palvelukseen tulevien monikansalaisten kannattaa varmistaa, etteivät he menetä tai ole menettäneet Suomen kansalaisuuttaan 22-vuotiaana. Lisätietoja JoHAnnA elo-schäfer Johanna.Elo-Schafer@formin.fi Ilmoitukset muuttuneista tiedoista: www.maistraatti.fi Tarkasta tietosi väestötietojärjestelmästä: www.vaestorekisterikeskus.fi Lisätietoja asepalveluksesta: www.puolustusvoimat.fi Kulttuurivinkit löydät Suomen suurlähetystön verkkosivuilta www.finnland.de 07-09 2014 7
Miehet maailmalla Identitätssuche in Afrika Als Physiotherapeut einer Eishockeymannschaft Mit dem Moped durch Finnland Erämaasta löytyi tulevaisuus Der Militärdienst in Finnland und drei Monate als freiwilliger Helfer in den Flüchtlingslagern im Tschad gaben David Prinz (21) Einblicke in ganz neue Welten. Dabei entdeckte er vieles von sich und was er mit seinem Leben anfangen will. Minä olin Suomessa puoli vuotta suorittamassa asepalvelusta Santahaminan saarella Kaartin Jääkärirykmentin Tukikomppanian tiedustelujoukkueen osana. Mielestäni on olemassa monta syytä, miksi asepalveluksen suorittaminen voi olla hyvä päätös. Tärkein syy minulle oli, että saan hyvän mahdollisuuden kehittää kielitaitoani. Sen lisäksi armeijassa voi urheilla paljon ja pääsee helposti ilman hirveää organisoimista ja kustannuksia vähäksi aikaa Suomeen. Armeijan palvelus oli suurinpiirtein niin kuin odotettu. Vaikka siellä tapahtuu paljon, aika voi 8 07-09 2014 tulla pitkäksi ja 165 päivää voivat tuntua ikuisuudelta. Tämä tunne ei lähde koskaan. Vaikka olisi yhdeksän päivää jäljellä, aamuja on aina liikaa. Jokainen varusmies riippumatta arvosta tai palvelusajasta (veikkaukseni mukaan myös useimmat kouluttajista) on jossain vaiheessa kyllästynyt järjestelmään. Palvelus ei ole aina hauskaa, rehellisesti sanottuna, jos ei ole mikään sotahullu. Mutta sehän ei ole tarkoituskaan. Harjoitellaan sotaa varten, josta me kaikki toivomme, että sitä ei ikinä tule. Jos pää vaan kestää huonoimmat hetket, sitten palveluksesta voi henkilökohtaisestikin saada jotain hyvää irti. Armeijan aikana olen huomannut, että olen enemmän saksalainen kuin suomalainen. Se ei yllättänyt, olenhan elänyt koko elämäni ja käynyt koulun Saksassa. Sellaisessa isänmaallisessa ympäristössä kuin armeija on, eron suomalaisessa ja saksalaisessa kasvatuksessa huomaa kuva/foto: Angela Prinz
nopeasti. Mutta se on kyllä suurelta osalta Saksan historiasta kiinni. Ulkosuomalaiselle nuorisolle suosittelen lämpimästi jonkun ajan viettämistä Suomessa. Näin saa paremman käsityksen - kuin lomalla vanhempien kanssa - siitä, minkälainen maa se oikein on, mistä osa suvusta on kotoisin. Jos ei ole pakko, mikä meille ulkosuomalaisille ei välttämättä ole, en suosittele armeijaan menemistä kenellekään, joka ei oikeasti halua. Jos tiedät, mikä sinua siellä odottaa ja silti haluat mennä, palveluksen suorittamisesta voi tulla hyvä kokemus. On olemassa erilaisia, ehkä myös parempia, mahdollisuuksia mennä väliaikaisesti Suomeen. Itse olen saanut varusmiespalveluksesta just sitä, mitä olen odottanut ja tarvinnut. Kun armeijassa ei mietitä, vaan tehdään mitä on käsketty, aivot jää vapaaksi pohtia elämää ja maailmaa. Joskus joutuu odottamaan tunteja vaikka keskellä syvintä metsää. Näin ollen minulla oli aikaa miettiä, minkälainen ihminen haluan olla ja mitä haluan oikeasti tehdä elämässäni. Vaikka välillä tuntui että intti ei koskaan loppuisi, täytyy myöntää, että 165 päivää meni ohi nopeasti. Kun palvelus oli päättynyt, en vieläkään tiennyt, miten minun tulisi jatkaa elämässä. Päädyin siis paikkaan, joka oli täysin päinvastainen, kuin se paikka mistä tulin: Suomen kylmästä talvesta Afrikan erämaahan, jossa myös oli hyvin toisenlainen - talvi. Tätini asuu Tšadissa ja kutsui minua käymään. Vietin kolme kuukautta yhdessä Afrikan köyhimmistä maista, muslimiympäristössä, Sudanin rajalla, missä asuu satojatuhansia Darfur-kriisin pakolaisia ja missä 07-09 2014 9
Nach dem Militärdienst arbeitete David Prinz als freiwilliger Helfer im Tschad. lämpömittari maaliskuussa näyttää vähintään 35 astetta - varjossa. Minä toimin tätini apulaisena ja myös omatoimisesti yritin tehdä jotakin arvokasta. Pelasin mm. jalkapalloa pakolaisleirin nuorten kanssa ja opetin englantia leirin ala-asteen opettajille. Elämä erilaisessa maailmassa antoi minulle elämänkokemusta, joka oli niin tärkeää kuin vaikeaakin. Muuttaa elämänkatsomusta, kun näkee millaisessa tilanteessa ihmiset siellä elävät. Erämaassa myös päätin, mitä haluan opiskella. Teologian opiskelu alkoi kolme päivää kotimaahan paluun jälkeen. Joskus elämässä asiat vaan sujuvat. DAVid Prinz Als Physiotherapeut bei den Stars der Zukunft Markus Hennen (29) ist Physiotherapeut und wohnt in Leverkusen. Er ist reisebegeistert, macht gerne Sport und liebt Skandinavien. Ich hatte eine finnische Patientin in der Therapie, der ich meine Reisebegeisterung erzählte und davon, dass ich gerne mit Sportmannschaften zusammenarbeite und in Zukunft gerne mit professionellen Sportteams arbeiten möchte, erinnert sich Markus. Das Gespräch startete einen Prozess, der Markus für zwei Monate nach Oulu als Physiotherapeut des Eishockey-Teams Kärpät brachte. 10 07-09 2014
Wie sahen deine Aufgaben aus? Ich war im Verein quasi der zweite Physiotherapeut. Da die erste Mannschaft einen festen Physio und einen Masseur hatte, betreute ich nur bei wichtigen Sachen die erste Mannschaft und ansonsten die A-Junioren. Die A-Junioren sind die zweite Mannschaft, die aus den besten Jugendspielern gebildet wird und von denen viele einmal als Profispieler wieder zu sehen sind. Trainiert wurde in der Regel 2 Mal am Tag, 6 Tage in der Woche inkl. Spiel. Meine Aufgabe war es, in den Off Ice -Phasen die Spieler physiotherapeutisch zu betreuen. Das beinhaltete gezielte Übungen bei muskulären Problemen, Massagen, Tapes und Erst-Helfer-Maßnahmen. Zudem wirkte ich beim Athletiktraining mit, unterstützte das Trainergespann und gab Verbesserungsvorschläge zu Übungen und Trainingseinheiten. Fysioterapeutti Markus Hennen huolsi Oulun Kärppien jääkiekkoilijoita. Welche waren die besten Erlebnisse in der Zeit? Das beste Erlebnis war eine sog. Saunaparty, die während einer Spielpause vom Trainergespann organisiert wurde. Alle Trainer und Betreuer, Pizza und enorm viel Alkohol wurden in eine Firma gebracht, in der es eine Sauna gab. Dort wurde gegessen und getrunken (in und außerhalb der Sauna) und sich das Olympia Eishockey -Spiel Finnland-Tschechien angeguckt. Danach ging es feuchtfröhlich in eine Karaokebar und ich durfte mit dem Trainer finnische Lieder singen. Schließlich klang der Abend in einem Pub ab. Die Herzlichkeit, Freude am Feiern und das Gefühl, als Nicht-Einheimischer dazu zu gehören, waren für mich überwältigend. kuvat/fotos: Angela Prinz, Martti Lammi, Markus Hennen Als meine Freundin mich besuchte, bekam ich die Chance, für ein paar Tage nach Rovaniemi zu fahren. Wir gestatteten dem Weihnachtsmann einen Besuch ab, machten eine Schneemobiltour zu einer Husky-Farm und wanderten am Polarkreis mit Schneeschuhen durch die Wildnis und endeckten Rentiere. Das war so ziemlich alles nach meinem Geschmack! Bist du jetzt ein Eishockeyfan? Ich muss ehrlich sagen, dass ich vorher von Eishockey keine Ahnung hatte. Ich war ein paar Mal 07-09 2014 11
vorher bei den Kölner Haien gewesen, doch hatte ich die Regeln nie so groß verstanden bzw. mich für den Sport interessiert. Aber während meines Aufenthalts bin ich zu einem richtigen Eishockeyfan geworden und finde, dass dieser Sport zum rauen nordischen Finnland passt. Wie unterscheidet sich der Stellenwert von Sport in Finnland von der Situation in Deutschland? Was ich in Finnland gesehen oder auch selber erlebt habe ist, dass Sport ein fester Bestandteil der Gesellschaft ist und überall durch die Kommunen gefördert wird. Überall in Oulu gab es für alle Altersklassen die Möglichkeit, für wenig Geld oder umsonst seine Sportart auszuüben. Ich selber besuchte oft das Schwimmbad. Ich finde, diese kostengünstige Förderung sollte es in Deutschland auch geben. Des Weiteren erlebte ich selber, wie talentierte Spieler im Eishockey gefördert wurden. Nicht nur schulisch sondern auch finanziell bot Kärpät den Spielern die Chance, sich voll in ihrem Sport zu entfalten. Finnland ist für mich eins der gastfreundlichsten Länder, die ich bis jetzt gesehen habe. Und in das verschneite Lappland habe ich mich verliebt, stellt Markus abschließend fest. Nach Finnland hat er seine Weltreise nach Australien fortgesetzt, aber er hat sich fest vorgenommen, irgendwann auch wieder in den Norden zu reisen. Zumal er dort jetzt viele neue Freunde hat. Interview: RiTVA Prinz Mopo vei keskelle katoavaa maisemaa Nach 25 Jahren in der finnischen Zentralbank stieg Juhani Seppovaara aus. Er reiste mit einem Moped quer durch Finnland und hielt mit seiner Kamera Einblicke in eine fast verschwundere Kultur fest. Minua vastapäätä Berliinin Suomi-keskuksen sisäpihalla istuu mies, jonka tarkoituksena 1970-luvulla oli uudistaa Suomen talouselämää Suomen Pankista käsin. Olin vihreä ennen kuin vihreitä oikeastaan oli, kertoo Juhani Seppovaara, ja Suomen Pankilla oli silloin oikeasti vaikutusvaltaa. Ajan mittaan ekonomisti kuitenkin totesi käyvänsä taistelua tuulimyllyjä vastaan ja 25 pankkivuoden jälkeen hän nosti kytkintä sananmukaisesti: siirryttyään 1990-luvun lopussa vapaaksi valokuvaajaksi ja kirjailijaksi Juhani osti vuonna 2005 pappa-tunturi-mopon ja lähti matkalle halki Suomen. Olin siihen mennessä jo tehnyt 15 valokuviini pohjautuvaa kirjaa ja 12 07-09 2014 Juhani Seppovaara tallensi kamerallaan katoavaa maalaiskulttuuria. kuvat/fotos: Maaret Szücs, Markus Hennen, Juhani Seppovaara
matkustanut niitä varten eri puolilla maatamme. Aina olin kuitenkin ollut liikkeellä autolla ja tietyn aiheen johtamana. Nyt halusin matkustaa hitaasti ja täysin avoimin mielin. Löysin Suomen, jota en ollut uskonut enää olevan olemassa. Paljasjalkainen stadilainen lähti liikkeelle Utsjoelta ja koki monta yllätystä: Ajelin tihkusateessa ja nälkä alkoi vaivata. Katse karttaan paljasti seuraavan asutuskeskuksen olevan 150 kilometrin päässä. Aika pitkä matka, kun taittaa 40 kilometriä tunnissa. Jossain vaiheessa tien varressa näkyi talo. Juhani kurvasi pihaan ja koputti. Poroisäntä aukaisi oven ja totesi, tule sisään sieltä sateesta ja sen enempiä kyselemättä alkoi voidella leipää ja vuolla poronlihaa sen päälle, mopomies muistelee. Samanlaista vieraanvaraisuutta Juhani ja mopo saivat osakseen monessa paikassa. Matkan varrella he tutustuivat mitä erilaisimpiin ihmisiin: 80-vuotiaaseen Anttiin, joka pyysi Juhania korjaamaan moponsa, samanlaisen kuin tällä itsellään oli, kun oma selkä ei enää taipunut tarpeeksi. Antti ohjeisti ja Juhani ruuvasi ja mopo tuli kuntoon. Tai sonkajärveläisen baarin pitäjään Tiinaan, joka osti tanssilavan, jottei sitä purettaisi. Juhani Seppovaara tallensi matkallaan häviävää suomalaista maaseutukulttuuria ja kokosi kuvistaan kirjan Mopolla Suomeen. Tällä hetkellä Juhani asuu sekä Kirkkonummella että Berliinissä. Hänen sydämensä kuuluu kuitenkin Berliinille: Berliini on vihreä, rento kaupunki. Kantakahvilani omistaja ja suurin osa kahvilavieraista tuntee minut ja juttua riittää aina. Missään muualla maailmassa ei ole niin helppo käydä merkityksellisiä keskusteluja kahvilassa. Juhanin hymy leviää harmaan parran yli olkihatun alla tuikkiviin silmiin asti, kun hän luonnehtii olevansa utelias, kiinnostunut ihmisistä. Hänen kanssaan on tosiaan helppo keskustella. Rauhallinen herrasmies tuntuu oppineen luottamaan siihen, että asiat järjestyvät. Kun olin jättänyt pankkihommat, lähdin kuukauden interrail-matkalle. Junassa tapasin suomalaisen naisen, joka luki yhtä kirjoistani. Siitä alkoi kes- 07-09 2014 13
kustelu, joka johti kuvistani koottuihin näyttelyihin Pariisissa, Madridissa ja Berliinissä. Kirjojen kautta myös mainostoimistot kiinnostuivat Juhanin kuvista, tarpeen tullen hän teki lehtijuttuja. Ja sitten taas kirjaa. Juhanin uusin kirja Elämän kortit kertoo niin hänen elämäntarinaansa kuin hänen perheensä (ja sodanjälkeisen Suomen) historiaa postikorttien välityksellä. Kirkkonummella DDR:n peltinen autotunnus kana-aitauksen portin päällä muistutti yhdestä hänen elämänsä käännepisteestä. Katsoessaan kylttiä hän ajatteli, että kaikella oli aikansa ja jossittelu on turhaa. Juuri näin on hyvä. Näin Juhani Seppovaara kuvaa kirjassaan elämänmuutoksen herättämiä tunnelmia. Samaa hänestä huokuu edelleen, hämärtyvässä kesäillassa berliiniläisellä sisäpihalla. Jossittelu on turhaa. Juuri näin on hyvä. Mit dem Moped durch Finnland Nach 25 Jahren in der finnischen Zentralbank kaufte Juhani Seppovaara ein Pappa-Tunturi- Moped und fuhr 2005 durch Finnland von Utsjoki Richtung Süden. Auf seiner Reise traf er viele skurrile Typen, wie den 80-jährigen Antti, der Juhani bat, sein Moped zu reparieren, weil er selber sich nicht mehr bücken konnte. Antti gab Anweisungen und Juhani schraubte und das Moped kam in Gang! Ich traf auf der Reise auf ein Finnland, wie ich es nicht mehr für möglich gehalten hätte, erinnert sich Juhani Seppovaara. Seine Eindrücke dokumentierte er in einem Buch Mit dem Moped durch Finnland. Inzwischen ist der Mann mit dem grauen Bart und Strohhut in Berlin heikuva/foto: Juhani Seppovaara 14 07-09 2014
misch geworden und hat zwischen Gesprächen in seinem Stammcafé im Prenzlauer Berg und Rudertouren in der Uckermark ein neues Buch fertiggestellt. Ansichten eines Lebens erzählt die Geschichte seiner Familie (und finnische Nachkriegsgeschichte) durch Ansichtskarten und erscheint zur Frankfurter Buchmesse. Luentatilaisuuksia / Lesungen mit Juhani Seppovaara: 12.-14.9. Akademie Hofgeismar 25.9. Finnland-Institut in Berlin 30.9. Potsdam 11.10. Frankfurt, finnische Gemeinde 12.10. Frankfurt Buchmesse 10.-14.11. Schleswig-Holstein RiTVA Prinz Lisätietoja / Weitere Informationen www.juhaniseppovaara.fi Kirjoja / Bücher von Juhani Seppovaara Mit dem Moped durch Finnland, Neofelis Verlag 2014, (erhältlich im Buchhandel, ISBN: 978-3-943414-55-4 oder bei Juhani Seppovaara) Erhältlich über Juhani Seppovaara (juhani.seppovaara@kolumbus.fi): Mopolla Suomeen, Otava 2007 Elämän kortit, Gallinarium 2014 (erscheint Anfang September auf Deutsch mit dem Titel Ansichten eines Lebens ) 07-09 2014 15
Düsseldorfin seurakunta täyttää 40 Puheenjohtajat muistelevat Puheenjohtajuuteni aika oli seurakunnallemme kehitysaikaa. Seurakunta kasvoi vuosi vuodelta suuremmaksi. Suomalaiset firmat sijoittivat konttoreitaan Düsseldorfiin ja sitä myötä meille tuli uusia jäseniä. Nämä uudet seurakuntalaiset toivat meille uusia ideoita ja piristävän tuulahduksen toimintaamme. Meillä oli hyvä ja toimiva kirkkoraati sekä organisaatiossa apuna olevat aviomiehet, näin saimme kaiken mahdolliseksi. Aloitimme myös yhteistoiminnan DFG:n kanssa, joka toimi loistavasti. Monissa tilaisuuksissa oli jopa yli 100 henkilöä. Aune Menzel, pj. 1985-1993 Kun Suomi vuoden 1995 alussa tuli Euroopan Unionin jäsenmaaksi, alkoi tänne Nordrhein- Westfalenin osavaltioon tulla suuri rotaatiosiirtolaisten joukko, osaavia, innovatiivisia nuoria suomalaisia - monet tulivat koko perheen voimalla. Se näkyi myös seurakunnan jäsenmäärän kasvuna ja uusina haasteina jo täällä oleville suomalaisille. Nuoret miehet pelasivat vapaa-ajallaan innokkaasti sählyä ja naiset kokoontuivat Ladies - networkin kautta kantapöytään, ravintolailtoihin tai saunomaan. Kun suomalaiset nuoret perheet tarvitsivat kielitaitoisia auttajia rinnalleen, syntyi yhdessä Suomi-Seuran kanssa tukihenkilötoiminta, naapuriapu. Perheiden lapset löysivät tiensä Suomi-kouluihin ja äidit ja isät saivat uusia näkymiä täällä jo kauan olleilta suomalaisilta. Helena EcKHoFF, pj. 1993-2000 Yhdessä tekeminen on seurakuntatyön antavin ja mukavin osuus. Järjestimme seurakunnan 30-vuotisjuhlat vuonna 2004 ja oli ihanaa nähdä, kuinka monta aktiivista ja auttavaa kättä saimme, niin että juhla onnistui. Adventtibasaarin järjestämiseen löytyi aina auttajia ja omatekoisia tavaroita tuli kuin ihmeen kautta monesta suunnasta, puhumattakaan tietenkin kielikoulun panoksesta upeine leipomuksineen. Leena KuPArinen, pj. 2004-2008 Vuosituhannen alussa kokeilimme erilaisia toimintamuotoja. Monet niistä katosivat kalenteristamme muutaman kerran jälkeen. Muuta toiset ovat säilyneet tähän päivään asti, kuten äiti-lapsi-piiri ja juhannuksen vietto Reinin rannalla. Nyt kun suuret ikäluokat ovat vapautuneet aktiivisesta työelämästä, ovat aikataulut muuttuneet: Etäopiskeluryhmämme tapasi vielä iltaisin, mutta sen seuraajaksi kehittynyt kirjallisuuspiiri tapaakin aina aamupäivisin. Ennen menimme innolla syömään iltaisin, nyt Niksi-Pirkot tapaavat aamukahvilla ja miehet päiväsaikaan! Seurakuntamme toiminta on olosuhteisiin nähden hyvinkin aktiivista. Olemme siinä onnellisessa asemassa, että niin kirkkoraati kuin sen ulkopuolella olevat aktiiviset seurakuntalaiset ovat kantaneet kaikkina näinä vuosina vastuuta toiminnastamme. TuiJA MarTTinen-Grote, pj. 2000-2004 ja 2008-21.9.2014 On nea! Seurakunnan puheenjohtajat 1975-1977 Satu Lambertz 1977-1978 Hans-Dietrich Galle 1978-1982 Martta Voigt 1982-1985 Anna Stampehl 1985-1993 Aune Menzel 1993-2000 Helena Eckhoff 2000-2004 Tuija Marttinen-Grote 2004-2008 Leena Kuparinen 2008- Tuija Marttinen-Grote kuvat/fotos: uschi dreiucker / pixelio.de, Tuija Marttinen-Groten albumi 16 07-09 2014
Ryhmäkuvassa vasemmalta- Martta Voigt, Ritva Hille ja Risto Marttunen sekä Anna Stampehl. Kuvassa oikealla Aune Menzel. 07-09 2014 17
toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax +358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, 10961 Berlin, alk. 30 /yö, www.suomikeskus.de, booking@finnlandzentrum.de PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat. 07626-971545 / www.pepesound.org Sommerhaus am Keitele-See in Viitasaari / Mittelfinnland von privat zu verkaufen. Ca. 60 qm Wfl, direkt am See mit 240 m Ufer, 1,6 ha gepflegten Wald und eigener Straße. Tel. 05731-259146 Myydään Kaunis, uudehko talo (6 h, 184 m²) lähellä Turkua (20 km). Iso kallioinen tontti (5200 m²), merinäköala, uimaranta ja venepaikka lähellä. Sopii loma- ja kokovuotiseen asumiseen. H. 395.000. Tutustu ja pyydä kuvia: 00358400188392 tai leila@sy-leila.de Vuokrataan 23.6.-23.8. Berliini, hurmaava as. 1 h, lasiveranta, k., kph., 63 m², internet, 2 hlö, lähellä Lietzensee. Vuokra 750 e/kk. Tied. puh. +49-17698819500. Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506 Mobiltel. 0172 421 09 54 Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de www.wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse 161-173 60314 Frankfurt Puh. 069-904 398 510 Fax 069-904 398 529 info@fennobed.de www.fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Suomalainen kosmetologi & maskeeraaja: HETA S TILA Sugaring & Make-Up Studio Sokerointi: Ihoystävällinen ja tehokas karvanpoistomenetelmä naisille ja miehille. Sokerimassa on 100% luonnontuote. Hoidot Frantsilan luonnonkosmetiikkatuotteilla. Upeat meikit arkeen ja juhlaan. Tervetuloa! Vondelstr. 9, 50677 Köln, Neustadt-Süd www.hetastila.com +49 176 58102152 Uusi Helsinki-sivusto on avattu Haluamme helsinkiläisinä tarjota sisäpiiritietoa ja vastata tänne tulijoiden mahdollisiin kysymyksiin jo matkan suunnitteluvaiheessa, kertovat uuden Helsinki-nettisivuston ylläpitäjät. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy vinkkejä mm. ruokapaikoista tai erityisesti lapsille tai nuorille sopivista kohteista. Sivut löytyvät osoitteesta www.takehelsinki.fi kuva/foto: Manfred Johann 18 07-09 2014
Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54 Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650 Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel. 0177-2837038, sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.m. elinao@aol.com Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.m. Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061 jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, 30659 Hannover Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555 E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733 Katso myös Schauen Sie auch auf www.rengas.de Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie 50935 Köln Guldenbachstraße 1 Mobil 01522 9267514 satumassaly@online.de suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, 22765 Hamburg Puh./Tel.: 040-89018823 Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel. 09131-994350, 0172-9472801, eija.kassner@t-online.de www.travelnet-online.de/reisen/eija.kassner Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! www.verotus.de Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel. 06081-576 99 50, Fax: -51, Email: info@tifcon.de Saunaöfen Saunen Infrarotkabinen Gesamtkatalog anfordern: Tel. 06174-963671 www.harviasauna.com 07-09 2014 19
Neljä vanhaa ja kaksi uutta herätysliikkeet Suomessa Pietistiset eli henkilökohtaisen hurskauden elävöittämiseen pyrkineet ilmiöt yleistyivät 1600 1800-luvuilla luterilaisessa Euroopassa. Myös Suomessa syntyi 1700-luvun puolivälin jälkeen erilaisia herätysliikkeitä, jotka vaikuttavat edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Herätysliikkeiden vaikutteina nähdään pietismi ja romantiikka, mutta niitä voidaan myös pitää protestina valistuksen rationalismille. Useimmat liikkeet syntyivät maaseudulla, mutta nykyisin ne vaikuttavat kaupunkiseurakunnissa. Rukoilevaisuus Hurmoksellinen herätys Kalannissa 1756 katsotaan rukoilevaisuuden alkujuureksi. Liike muodostui varsinaisesti joukosta erillisiä pietististisiä herätyksiä Satakunnassa, Varsinais-Suomen pohjoisosissa, Karjalassa ja Mikkelin seudulla. Pietismin perinteen mukaisesti korostetaan henkilökohtaisen kääntymisen merkitystä. Ihmisessä olevaa perisyntiä vastaan tarvitaan jatkuvaa kilvoittelua ja itsetutkiskelua. Rukouksessa pyritään pyhitykseen ja uudistumiseen parannuksen avulla. Merkittäviä pappeja olivat Nousiaisissa Aabraham ja Antti Achrenius sekä Sortavalassa Henrik Renqvist. Kokoontumisissa eli seuroissa keskeistä on polvirukous. Herännäisyys Alkoi Savossa 1790-luvulla tapahtuneissa herätyksissä. Hurmoksellisuus väistyi, kun liikkeen johtoon asettui Nilsiässä Paavo Ruotsalainen. 1830-luvulla Savon herännäisyys yhdistyi Pohjanmaalla syntyneeseen herätykseen, jota johtivat Niilo Kustaa Malmberg ja Jonas Lagus. Heränneitä alettiin kutsua heidän käyttämänsä mustan talonpoikaispuvun (skört) mukaan körteiksi. Herännäisyys korostaa ihmisen omaa riittämättömyyttä, jossa ei saa luottaa omaan hurskauteen ja hyviin tekoihin, vaan yksin Kristukseen. Armo kuuluu kaikille. Seurat koostuvat Siionin virsistä ja niiden väliin sijoittuvista lyhyistä puheista. Kesäisin Herättäjäjuhlat kokoaa yli 20 000 ihmistä. kuva/foto: Marija Skara Karttaan on suuntaa-antavasti merkitty vanhojen herätysliikkeiden syntyseudut. Nykyään kaikki herätysliikkeet vaikuttavat eri puolilla Suomea. 20 07-09 2014