Pause! saatesanat. einfach nur da zu sein.

Transkriptio

1 saatesanat Pause! Kotikaupunkini Gießenin asukkaasta noin kolmasosa on opiskelijoita. Kun yliopisto sulkee ovensa kesätauolle ja koulujen lomat alkavat, huomaa tämän heti katukuvassa. Kesällä kaupunki hengittää eri tahtiin. In seinem Buch Das kleine Buch vom wahren Glück erinnert sich Anselm Grün daran, dass früher zu jedem Bauernhof eine Bank vor dem Haus gehörte. Da saßen oft die Großeltern und schauten einfach zu. Oder sie saßen am Abend auf dieser Bank und nahmen einfach nur wahr, wie der Tag sich neigte, wie alles still wurde. Sie taten nichts. Aber es ging von ihrem Dasein ein großer Friede aus. Man spürte, wie sie die Zeit genießen konnten. Sie arbeiteten viel. Aber sie hatten auch die Fähigkeit, einfach nur da zu sein. Einfach nur da sein. Einen Gang runterschalten. Pause machen. Das brauchen wir dringend in unserer hektischen Zeit. Wie oft rast man im Alltag von einer Aktivität in die nächste, hat das Gefühl, 24 Stunden am Tag, sieben Tage die Woche aktiv sein zu müssen. Im Sommer, im Urlaub kann ich langsamer gehen, meine Umgebung mit anderen Augen sehen, mich auf eine Bank setzen und einfach nur da sein. Joissakin paikoin kuulee vielä lauantai-iltaisin ehtookellojen soivan. Kesäiltaisin ne huokuvat syvää rauhaa, muistuttavat siitä, että työn vastapainoksi me ihmiset tarvitsemme lepoa yön lepoa ja vapaan päivän rauhaa. Mutta arjen keskellä ei rauhoittuminen ole aina kovin helppoa. Kesä ja lomaaika tarjoavat mahdollisuuden hengittää eri tahtiin, löytää arjen keskellä hukkunut kyky vain olla ja nauttia olemassaolosta. Moni meistä löytää tuon rauhan keskeltä Suomen luontoa, rantakallioilta tai mustikkametsästä. Mutta sen voi löytää myös tutun kotikaupungin kujilta, kun hidastaa askeliaan ja pyrkii näkemään uusin silmin. Matkustitpa etelään tai pohjoiseen tai vietitpä kesäsi kotona, toivon sinulle taukopaikkoja ja rohkeutta vain olla, ilman mitään suorituspaineita. Hyvää kesää! Wo auch immer Sie Ihren Sommer verbringen, ich wünsche Ihnen öfter mal eine Bank und den Mut, die Zeit, das Leben mit allen Sinnen zu genießen. Erholsame Sommertage! Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin SKTK:n toimisto kesätauolla macht das ZfkA-Büro Pause

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe TEEMA: Eläketietoa ulkosuomalaisille Riparille 2013! Riparilla pohditaan elämää, etsitään uskoa ja eletään sitä todeksi. Opiskelu, yhdessäolo, hauskanpito uusien kavereiden kanssa, pelailu ja hartaushetket muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Kesällä 2013 saksalaissuomaisille rippikoululeireille kutsutaan erityisesti vuonna 1998 syntyneitä nuoria. Lue lisää sivuilta 6-7 ja ilmoittaudu mennessä. 6 Eläketietoa Miten eläke kertyy? Miten sitä haetaan? Entä verotus? Mitä on hyvä tietää, jos olen muuttamassa eläkepäiviksi Suomeen? Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash antaa sivuilla 9-12 ulkosuomalaisille hyödyllisiä tietoja eläkeasioista. 9 Suomi uudistaa puolustusvoimiaan Puolustusvoimien hallitukselle ja eduskunnalle jättämän ehdotuksen tavoitteena on karsia kuluja ja sopeuttaa varuskuntien määrä koulutettavan ikäluokan pienentymiseen. Yleinen asevelvollisuus ja Suomen puolustuskyky aiotaan silti säilyttää mm. organisaatiota, toimintatapoja ja kaluston käyttöä tehostamalla. Lue tarkemmin suurlähetystön tiedotteesta sivuilta Uutta potkua naapuriapuun Naapuriavun vapaaehtoiset auttajat antavat tietoa ja neuvoja uusmuuttajille, ovat lähimmäisenä ja kuuntelijana vierellä vaikeassa elämäntilanteessa, käyvät tervehtimässä sairaalassa tai kotona, ohjaavat tarpeen vaatiessa eteenpäin ammattiauttajalle. Marja-Leena Müller kertoo työn uusista tuulista sivuilla Der Kopf dröhnte Der Touristenführer hatte es sich zur Aufgabe gemacht, bei seinen Führungen freigiebig Jahreszahlen zu verschleudern, so dass uns bald der Kopf dröhnte, berichtet Albrecht Winkler von der diesjährigen Saisonabschlussfahrt der Eintöpfler. Ergiebig war der Ausflug ins Paderborner Land trotzdem, wie Sie auf S lesen können

3 Ajankohtaista / Aktuelles Päivi Vähäkangas asetettu Pohjois-Saksan suomalaispapin tehtävään Amtseinführung von Päivi Vähäkangas als finnische Pastorin für Norddeutschland Monin kielin keskeltämme nousee kiitos Kristuksen. Yhteen Herraan uskallamme määränpää on yhteinen. Luokoon keskellemme hän, ykseyden näkyvän. Uudeksi luo kaikki, Herra, kylvä toivo pelkääviin. Saimme näyn ja kutsumuksen Ylösnousseen askeliin. Todistamme palvellen seuraajina Kristuksen. (Virsi 449) Kuva/Foto: Sakari Lehmuskallio Tämä virsi avasi pastori Päivi Vähäkankaan tehtäväänasettamisjumalanpalveluksen St. Michaelis -kirkon kryptassa Hampurissa Tehtävään asettamisen toimittivat (kuvassa vas.) Suomen kirkon ulkosuomalaistyön apulaissihteeri pastori Susanna Merikanto-Timonen, Kirchenkreisverband Hampurin johtaja pastori Arnd Schomerus ja Nordelbische maakirkon ekumeeninen työalasihteeri pastori Martina Severin-Kaiser. Urkurina toimi kanttori Christiane Säilä. Pastorin Päivi Vähäkangas wurde am in der Krypta der Hauptkirche St. Michaelis in Hamburg in ihr Amt eingeführt. Die Einführung wurde vorgenommen von (im Bild von links) Pfrin. Susanna Merikanto-Timonen, Referentin für die Arbeit unter den Finnen im Ausland; Pfr. Arnd Schomerus, Leiter des Kirchenkreisverbandes Hamburg und Pfrin. Martina Severin-Kaiser, Ökumenebeauftragte der Nordelbischen Evangelisch-Lutherischen Kirche. Als Organistin wurde der Gottesdienst von Christiane Säilä begleitet. kuva: Oleg Gur jnov Mistä en juhannuksena luovu? Saksan suomalaiset äänestivät luovuttamattomimmaksi juhannusperinteeksi saunan. Tasavertaisina seurasivat juhannusheila, Suomen kesä, juhannustaika ja juhannuskokko. Kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille! Suomen kesää pitää mennä etsimään koti-suomesta, mutta kokkoa, mukavaa yhdessäoloa ja hyvää suomalaisseuraa on luvassa juhannuksen tienoilla myös eri puolilla Saksaa. Etsi lähin tapahtuma seurakuntasivuilta ja tule rohkeasti mukaan! Rengas 8-9/2012 ilmestyy KV 30 elo- ja syyskuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 10/2012 ilmestyy KV 39 lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 kuukauden sana Kristitty kuljettaa Kristusta Kun aloitin suomalaispapin tehtävät lounaisessa Saksassa, kävin ulkomaalaisvirastossa hakemassa työluvan. Ennen silmäystä papereihin virkailija jutteli ystävällisesti ja tiedusteli: - Schön, Sie kommen ja aus Finnland. Was bringt Sie nun nach Frankfurt? - Ich bin der finnische Pfarrer für Hessen und Südwestdeutschland. - Wen fahren Sie denn? Sittemmin olen pyrkinyt parantamaan painotusta ja opetellut saksalaiseen tapaan korostamaan konsonantteja. Myöhemmin olen huomannut, että papin ja kuljettajan työ eivät ehkä ole niin kaukana toisistaan kuin arkisesti voisi ajatella. Pappi nimittäin palvelee ensisijaisesti kirkon Herraa, Jeesusta Kristusta. Siksi papin on kuunneltava Jumalan Sanaa enemmän kuin ihmisten mielipiteitä. Ihmisten kristillisen palvelun kannalta on arvokasta, että kirkon pappi pyrkii myös itse elämään Jeesuksen opetuksen mukaisesti: rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäisiä niin kuin itseään. Pappi ei saa saarnata omiaan, vaan hänen tulee tuoda Kristus esiin. Kristusta ajaessaan hän on pikemmin vain kuljettaja kuin seurakuntalaisten yläpuolella oleva herra tai rouva. Hyvä pappi auttaa Herraansa Kristusta kulkemaan paremmin tiellä syntisten ja vaivattujen ihmisten luo. Polku, tie tai väylä, jolla Vapahtaja haluaa kohdata arjessa kulkevan vaivatun ihmisen, voi olla kasvanut umpeen, kelirikon vaurioittama tai pommituksen tuhoama. Joskus vaatii suurta vaivaa ja melkoista pioneerityötä raken- taa uusi tie sinne, missä epätoivoon joutunut ihminen on oman reviirinsä puolustamisen vuoksi rakentanut raja-aidan ja tullipisteet kaikelle ulkopuolelta tulevalle myös sille avulle, joka voisi häntä auttaa. Kesän suurin juhlapäivä, juhannus, muistuttaa mieleen Johannes Kastajan. Hän ei vain ajanut Messiaan edellä, vaan myös raivasi tietä Herralle. Meidän pappien lisäksi jokainen kristitty voi kuljettaa mukanaan hyvää sanomaa Vapahtajasta eri ympäristöihin. Lomamatkoilla valtatiet, baanat, stradat, kiskot ja ilmavirrat vievät meidät fyysisesti eri puolille maailmaa aurinkoisille rannoille, erämaahan, viidakkoon tai erilaisten kulttuurien keskelle mökille tai cityyn. Kohteeseen päästyämme merkitsemme yllättävän paljon arjesta poikkeavassa ympäristössä. Meitä tarkkaillaan myös kristittyinä länsimaalaisina, Saksassa asuvina suomalaisina. On paljon merkitystä sillä, mikä ja kuka meitä sisäisesti liikuttaa ja saa kuljettaa. Toivon, että kaikissa kohtaamisissa ihmisten kanssa Kristus itse voisi olla mukana ja siunata kohtaamiset jumalallisella rakkaudellaan. Hyvää juhannusta ja kaunista kesää kolmiyhteisen Jumalan varjeluksessa! Anssi Elenius

5 Kirkollinen ABC-kiria eli pieni sanasto kristityn arjen ja juhlan järjestelyihin Pastori Miika Rosendahl jatkaa kirkollisen elämänpiirin erityissanastoa esittelevää sarjaa. ippikoulu. Rippiin (ks. edellinen Rengas) R liittyvästä mielleyhtymästä huolimatta rippikoulussa ei ole kyse katumusharjoituksiin keskittyvästä opinahjosta. Sana on väännös ruotsalaisesta skriftskola -sanasta, jonka voisi kääntää vaikkapa raamattuopetukseksi. Kyse on siis konfirmaatiota edeltävästä kristinuskon perusasioihin keskittyvästä opetuksesta, voisimme myös puhua kasteopetuksesta. Suomessa on tullut tavaksi rippikoulun käyminen neljän-viidentoista vuoden ikäisenä, Saksassa hieman nuorempana. Suomessa rippikoulut järjestetään varsin usein leirimuotoisina, kuten myös meidän omat saksalais-suomalaiset rippikoulumme jo liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Siunaus. Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä. Näin alkaa ehkäpä meille tutuin, viimeistään rippikoulussa ulkoa opeteltu, Herran siunauksena tunnettu, jo neljännestä Mooseksen kirjasta löytyvä (4. Moos. 6: 23-26) siunaus. Siunaus on oikeastaan Jumalalle osoitettu pyyntörukous, jossa pyydämme hänen siunaustaan joko meille ihmisille tai käytössämme oleville asioille. Meidän ihmisten osalta tämä on esimerkiksi hyvinvoinnin, terveyden, pitkän iän, toimeentulon, Jumalan varjeluksen ja iankaikkisen elämän pyytämistä. Hyvin moni jumalanpalvelus ja hartaus päättyy Herran siunaukseen. Ajatuksena on pyyntö kotimatkan varjelemisesta ja seuraavien päivien askeleiden siunaamisesta. Sama ajatus on myös Etelä-Saksassa käytetyssä hyvästelyssä Pfiat di! Jumala johdattakoon sinua! Käyttöömme annet- Mitä teen, kun toivoisin Mikä on dimissoriale? tujen asioitten lapselleni saksalaisosalta pyydäm- suomalaisen kastejuhlan? me, että ne pal- Mistä saan virkatodistuksen? velisivat meitä ja hyvinvointiamme sekä muistuttaisivat meitä Jumalan meille niitten välityksellä antamasta siunauksesta. Ruoan siunaaminen aterialle käydessä on hyvä esimerkki. Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme siunaus kuuluu monissa ruokapöydissä. Jokapäiväisen leivän yhden elämämme edellytyksistä saaminen on Jumalan siunaus, josta saamme olla kiitollisia. Kodin siunaamisesta onkin jo aiemmin ollut puhetta. Siunaustilaisuus. Arkisessa kielenkäytössä tarkoitamme tällä sanalla hautaan siunaamista. Kaikesta surusta ja kaipauksesta huolimatta kysymyksessä on mitä suurimmassa määrin ilon, toivon ja kiitollisuuden sävyttämä jumalanpalvelus. Kiitämme Jumalaa kaikesta siunauksesta ilosta, tuesta, ohjauksesta, rakkaudesta jota nyt kuollut läheinen on meille välittänyt. Pyydämme Jumalan siunausta, jotta Jumala ottaisi läheisemme luokseen ja antaisi hänelle ikuisen elämän. Sarja jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa

6 Sinä 14-vuotias ilmoittaudu nyt saksalais-suomalaiseen rippikouluun 2013! Rippikoulun käy vuosittain liki 90 % suomalaisnuorista. Leiririppikoulu, ripari, on Suomen suosituin rippikoulumuoto, jonka käyminen on mahdollista myös Saksassa asuville nuorille sinulle! Riparilla pohditaan elämää, etsitään uskoa ja eletään sitä todeksi. Opiskelu, yhdessäolo, hauskanpito uusien kavereiden kanssa, pelailu ja hartaushetket muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Riparin arkeen kuuluu riparilaisia, isosia, nuorisotyönohjaajia ja pappeja. Puolet leiriväestä on suomalaisia suomalaisten seurakuntien jäseniä ja työntekijöitä, toinen puoli Saksassa ja saksankielisessä Euroopassa asuvia suomalaisia ja suomalais-saksalaisia nuoria ja aikuisia. Oman identiteen pohtiminen, suomalaisten juurien etsiminen ja kahden kulttuurin välillä eläminen ovat tärkeä osa saksalais-suomalaista rippikoulua. Suomalaisen riparin voi käydä aikaisintaan sinä vuonna, jona täyttää viisitoista vuotta. Saksan suomalainen kirkollinen työ järjestää vuonna 2013 rippikouluopetusta vuonna 1998 ja sitä ennen syntyneille. Opetus ja muu ohjelma tapahtuu sekä suomeksi että saksaksi. Rippikoulu koostuu tutustumisviikonlopusta, itsenäisestä omaan kotiseurakuntaan tutustumisesta sekä 8-päiväisestä kesäleiristä Suomessa. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät Rengas-nettisivuilta ( Pyydämme ilmoittautumaan rippikouluun mennessä. kuva: Tuuli Krappitz

7 Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat vuotiaat jäsenensä rippikouluun. Saksalainen rippikoulu kestää vuodesta kahteen vuoteen ja sen ulkoiset puitteet vaihtelevat huomattavasti eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika koostuu viikottaisista tapaamisista, viikonloppuleireistä ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa rippikoululaiset tutustuvat monipuolisesti oman seurakuntansa toimintaan. Saksalaisen kotiseurakunnan rippikoulun käyminen yhdessä koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle saksalais-suomalaiselle rippileirille osallistuminen tukevat erinomaisesti toisiaan. Tietysti yhdenkin rippikoulun käyminen riittää, mutta erityisen hyvää palautetta on tullut niiltä nuorilta, jotka ovat käyneet sekä saksalaisen että suomalaisen rippikoulun. Rippikoulu 2013 (ilmoittautuminen mennessä) Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen: ESPOO Leiri järjestetään yhdessä espoolaisen Olarin seurakunnan kanssa. Leiri pidetään Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella ( ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina Olarin kirkossa. TURKU (huom. Leirin alkamispäivä saattaa aikaistua. Tiedotamme tästä loka-marraskuussa) Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan kanssa. Se pidetään Harvan saaressa Heinänokan leirikeskuksen edustalla Turussa ( fi) ja sen konfirmaatiomessu on sunnuntaina Turussa, Martinkirkossa. Olet myös tervetullut saksalais-suomalaiseen JuureS-viikonloppuun Oberurseliin. Konfijahr 2013 gehört euch, Ihr 1998 oder davor Geborenen! In Deutschland werden Kinder und Jugendliche in der Regel Anfang der siebten Klasse zum Konfiunterricht eingeladen. Der Unterricht dauert ein bis zwei Jahre und setzt sich zusammen aus wöchentlichen Treffen, Wochenend- oder Ferienfahrten und Projekten, in denen die Konfis selber aktiv werden. In Finnland sind die Konficamps seit 40 Jahren die beliebteste Form der Konfiarbeit. Zum Konficamp kann man erst in dem Jahr fahren, in dem man 15 Jahre alt wird. Auf dem Camp leben und lernen Konfis, TeamerInnen, JugendmitarbeiterInnen und PfarrerInnen zusammen es wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist ein Highlight, ein Crash-Kurs; kurz: ein Erlebnis, das zum Leben dazu gehört. Besonders intensiv wird die Zeit, wenn man vorher den deutschen Konfiunterricht besucht und über viele Themen schon einmal nachgedacht hat. Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland, Österreich und in der Schweiz lebende finnische Jugendliche, die 1998 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfiunterricht im Jahr 2013 ein! Die Konfizeit beinhaltet ein Wochenende zum Kennenlernen in Oberursel bei Frankfurt a.m., einige vorbereitende Aufgaben zum Kennenlernen der eigenen Ortsgemeinde sowie ein 8-tägiges Camp im Sommer in Finnland. Die Camps werden zusammen mit finnischen Ortsgemeinden in Espoo und Turku durchgeführt, so dass die Hälfte der Teilnehmenden aus diesen Gemeinden stammen. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen. Fehlende Finnisch-Kenntnisse sind kein Hindernis für eine intensive Teilnahme! Mehr Info und das Anmeldeformular findet man auf der Internetseite: Bitte meldet euch bis zum an. Rippikoulutiimin puolesta, Päivi Lukkari Itäisen ja Keski-Saksan alueiden suomalaispappi

8 Rajat siirtyvät, yhteistyö säilyy kuvat: Eeva Vehrenkamp Pohjois-Saksan seurakunnissa ja seurakuntien rajoissa on tapahtunut viime aikoina suuria muutoksia. Hampurin merimieskirkko, Kiel, Lyypekki ja Bremen muodostavat nyt uudet Pohjois- Saksan seurakunnat ja Hannover sekä Bielefeld on liitetty Berliinissä toimivan papin alueeseen. Täten on syntynyt Bremenin ja Hannoverin välille aluetoiminnallinen raja. Tämä raja ei kuitenkaan lopeta tiivistä ja antoisaa yhteistyötä hannoverilaisten ja bremeniläisten välillä. Vierailemme toistemme tapahtumissa niin seminaareissa kuin myyjäisissäkin ja ylläpidämme vuosien traditiota tapaamalla toisemme kesäisellä retkellä jossakin välimaastossa. Iloisia, ihania retkimuistoja on syntynyt Walsrodessa Hellbergen maatilalla, Minna Potthastin viihtyisällä pihalla, Saathoffin upeassa puutarhassa Worpswedessä taikka luonnonpuistossa Verdenissä ja Stöcksen kylässä. Vilkasta puheensorinaa, kahvittelua, makkaranpaistoa, ympäristöön tutustumista ja tietenkin hartaushetki ulkona kesäisessä luonnossa ovat juhlistaneet tapaamisia. Tänä vuonna odottaa jälleen Stöcksen vanha kyläkoulu kesäkuun kolmantena iloista ja toivottavasti isoa suomalaisten joukkoa. Retkihartauden pitää uusi Pohjois-Saksan pappi Päivi Vähäkangas, joka toivottavasti tuo mukanaan myös seurakuntalaisia Hampurin lähistöltä! Dieses Treffen kann die langjährigen Kontakte mit den Finnen/Finninnen und Angehörigen in Hannover, Bremen und dazwischen pflegen. Das Dorf Stöckse hat ca. 800 Einwohner und liegt 10 Kilometer östlich von Nienburg in ehemaliger Heidelandschaft. Besichtigt werden kann der größte Findling Niedersachsens, der Giebichenstein. Vor Tausenden von Jahren ist der Findling aus Skandinavien dahin gekommen und fühlt sich da wohl. Wir werden uns auch dort am 3.6. wohlfühlen und ein paar nette Stunden gemeinsam verbringen können! Wir erwarten Euch am 3.6. in Stöckse! Ks. myös / siehe auch S Eeva und Friedel Vehrenkamp Seurakuntaretkellä v

9 Eläketietoa ulkosuomalaisille Miten eläke kertyy? Miten sitä haetaan? Entä verotus? kuva: tiburonstudios - Istockphoto.com

10 Oletko hakemassa eläkettä Suomesta? Suomessa on kaksi lakisääteistä eläkejärjestelmää: työeläkejärjestelmä ja kansaneläkejärjestelmä. Työeläke karttuu Suomessa tehdystä työstä ja yrittäjätoiminnasta. Työeläkkeitä on kertynyt vuodesta 1962 alkaen, jolloin ensimmäinen työeläkelaki tuli voimaan Suomessa. Vuoden 2005 eläkelakiuudistukseen asti eläkettä karttui vasta 23 ikävuoden jälkeen tehdystä työstä vanhojen työeläkelakien mukaan. Sen jälkeen työeläkettä on alkanut karttua jo kahdeksantoistavuotiaasta asti. Työeläke Suomessa työeläketurvaa hoitaa yksityisellä sektorilla noin neljäkymmentä eläkelaitosta, joiden toimintaa koordinoi Eläketurvakeskus. Lisäksi julkisella sektorilla on omat työeläkelaitoksensa, joista suurimmat ovat Valtion eläkerahasto ja Kuntien eläkevakuutus. Työeläkkeiden keskusrekisterinä toimii Eläketurvakeskus, josta omia työeläketietoja voi tiedustella jo ennen eläkkeen hakemista joko kirjallisesti tai puhelimitse. Lisätietoja: Eläketurvakeskus (ETK) Eläketurvakeskus puh +358 (0) (keskus) +358 (0) (eläkehakemukset) (kello 8-16 Suomen aikaan) fax +358(0) Työeläkeotteen pyynnöt Eläketurvakeskuksen palvelunumerosta +358(0) Kansaneläke Suomen kansaneläke on perusturvaeläke, joka määräytyy ikävuoden välillä Suomessa asuttujen vuosien mukaan. Vähimmäisvaatimus asumisvuosien määrästä on kolme vuotta. Maksettavaa kansaneläkettä pienentävät Suomen työeläke ja useimmat muista maista maksettavat eläkkeet. Jos muut eläketulot ja etuudet ovat yhteensä noin euroa kuukaudessa, ei kansaneläkettä välttämättä makseta ollenkaan. EU- ja ETA-maiden lakisääteiset, omaan asumis- tai vakuutusaikaan perustuvat eläkkeet eivät vaikuta pienentävästi kansaneläkkeen määrään. Täyden kansaneläkkeen saamiseksi vaaditaan 40 Suomessa asuttua vuotta. Jos vuosia on vähemmän, suhteutetaan kansaneläke Suomessa asuttujen vuosien määrään. Kansaneläkejärjestelmää hallinnoi eduskunnan alainen Kansaneläkelaitos. Lisätietoja: Kelan Ulkomaan Yksikkö PL 78, Helsinki puh +358 (0) (kello 9-16 Suomen aikaan) fax +358 (0) Eläkkeen hakeminen Suomessa vuonna 2005 tapahtuneen työeläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden iässä. Varhennettuna työeläkkeen voi saada 62-vuotiaana, mutta silloin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys. Ulkosuomalaisseniori voi siis saada Suomesta ansaitun työeläkkeensä maksuun 63-vuotiaana, mutta kansaneläkkeen osalta vanhuuseläkkeen ikäraja on edelleen 65 vuotta

11 Suomen työeläkettä ja kansaneläkettä voi hakea samalla lomakkeella, mutta niitä ei tarvitse hakea alkavaksi yhtä aikaa. Lomakkeessa kysytään, mistä alkaen haluaa työeläkkeen ja/tai kansaneläkkeen alkavaksi. Eläkehakemus kannattaa aina jättää käsiteltäväksi jo hyvissä ajoin eli noin vuotta ennen ja viimeistään pari kuukautta ennen suunniteltua eläkkeelle jäämistä. Lisätietoja eläkkeistä ja niiden hakemisesta löytyy myös Internetistä ( Eläkehakemus EU-maissa EU- ja ETA-maissa asuvat voivat asuinmaassaan hakea yhdellä hakemuslomakkeella eläkkeitään kaikista niistä EU- ja ETA-maista, joissa he ovat asuneet tai työskennelleet. Vanhuuseläkeikä ei ole sama kaikissa maissa, joten vanhuuseläkettä ei ole pakko hakea yhtä aikaa kaikista maista. Saksassa jätetty eläkehakemus tulee paikallisen eläkelaitoksen kautta Suomeen Kelan ulkomaan yksikön käsiteltäväksi. Kela lähettää hakemuksen edelleen Eläketurvakeskukselle työeläkkeen hakemista varten. Jos tiedät työeläkevakuuttajasi Suomessa, voit tiedustella karttunutta työeläkettäsi myös suoraan sieltä. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät oheen listattujen eläkevakuutusyhtiöitten verkkosivuilta. Miten Suomen eläkkeeni verotetaan? Suomesta ulkomaille maksettavien eläkkeitten verotus Vuodesta 2006 alkaen Suomesta ulkomaille maksetut eläkkeet on verotettu samalla tavalla kuin Suomessa asuvien eläkkeet eli progressioverotuksella. Myös ulkomailla asuvilla eläkeläisillä on vähennysoikeus. Pienten eläkkeitten osalta verotusta ei välttämättä tapahdu silloin, kun verotettava eläketulo jää verotettavan tulo- Yksityisten alojen työeläkevakuuttajat: Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Vakuutusyhtiö Pensions-Alandia Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas Eläkesäätiöitä ja eläkekassoja: Apteekkien eläkekassa Yksityismetsätalouden eläkekassa Valion keskinäinen vakuutusyhtiö Maatalousyrittäjien eläkelaitos Merimieseläkekassa Julkisen sektorin työeläkkeet: Julkisen sektorin eli valtion, kunnan ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkeasioita hallinnoi Kuntien eläkevakuutus: Valtion eläkeasioiden neuvonta: +358 (0) Kunta-alan eläkeasioiden neuvonta: +358 (0) Kirkon eläkeasioiden neuvonta: +358 (0)

12 rajan alle. Vuonna 2012 alle 865 euron kuukausieläkkeistä ei mene veroa Suomessa. Suomen eläketulo jää verotettavan tulorajan alle useimmilla ulkosuomalaissenioreilla, jotka ovat muuttaneet ulkomaille nuorena eikä Suomen eläketuloa ole karttunut kovin paljon. Lisätietoja: Oletko palaamassa Suomeen? Suomeen paluumuuttoa suunnittelevan on hyvä tietää, että Suomessa asuville pienituloisille eläkeläisille maksetaan takuueläkettä ja että eläkeläisillä on mahdollisuus anoa eläkkeensaajien asumistukea tai yleistä asumistukea kattamaan asumiskustannuksia. Suomessa asuvan takuueläke Suomessa asuvat pienituloiset eläkkeensaajat voivat anoa takuueläkettä. Takuueläkettä on ollut mahdollisuus saada maaliskuusta 2011 alkaen. Takuueläkettä maksetaan eläkeläisille, joiden muut eläketulot jäävät alle takuueläkkeen määrän eli alle 713,73 euron kuukaudessa (vuonna 2012). Takuueläkkeen määrään vaikuttavat vähentävästi kaikki muut eläketulot sekä Suomesta että ulkomailta, mutta takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot tai omaisuus. Takuueläkkeen saamiseen vaaditaan kolme Suomessa asuttua vuotta 16-ikävuoden jälkeen. Takuueläkettä haetaan Kelan toimistosta. i Suomi-Seuran seniorineuvontapalvelu ulkosuomalais- ja paluumuuttajasenioreille: Seniorineuvoja Helena Balash helena.balash@suomi-seura.fi Suomi-Seura ry Mariankatu 8, Helsinki, Finland puhelin: +358 (0) Eläkkeensaajien asumistuki ja yleinen asumistuki Suomessa asuvat eläkkeensaajat voivat anoa asumistukea tai yleistä asumistukea vuokra- tai omistusasunnon kustannuksiin. Asumistuki määräytyy tulojen, omaisuuden ja asumiskustannusten perusteella. Vuokra- tai asumisoikeusasunnon kustannuksista otetaan huomioon vuokra tai käyttövastike ja vesimaksut. Palvelutaloissa asuvien asumiskustannukset otetaan huomioon samalla tavalla. Omistusasunnon asumiskustannuksiksi otetaan huomioon esim. osakeasunnon vastike, vesimaksut ja asuntolainan korot. Asumistukea haetaan Kelan toimistosta saatavalla lomakkeella. Helena Balash seniorineuvoja, Suomi-Seura Hyvässä seurassa jo 85 vuotta: Suomi-Seura ry vuodesta 1927 Suomi-Seura ry on ulkosuomalaisten etu-, neuvonta- ja asiantuntijajärjestö, joka tarjoaa ulkomaille muuttaville, siellä asuville ja Suomeen palaaville neuvontaa mm. sosiaaliturva-, verotus- ja eläkeasioissa sekä paluumuuttoon liittyvissä kysymyksissä, koordinoi yli 20 maassa toimivaa tukihenkilöverkostoa ja toimii vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Kesäisin seura järjestää Helsingissä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin seminaarin vuotiaille ulkosuomalaisille, heidän jälkeläisilleen ja puolisoilleen sekä muille Suomesta ja suomen kielestä kiinnostuneille. Seura julkaisee kuudesti vuodessa ilmestyvää Suomen Silta -lehteä. Liity jäseneksi ja tue Suomi-Seuran arvokasta työtä ulkosuomalaisten asioiden ajajana Suomessa! Lisätietoja:

13 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi Synt. aika Osoite Sähköposti Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi: Maksan euroa kortin nro voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

14 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, Berlin, alk. 25 /yö, booking@finnlandzentrum.de, PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Myydään Nastolassa upea purjevene IXYLON FAMILY katso syväys vain 18 cm! Sopii joka järvelle. 5,10m/1,80m/12,5 qm. Tel Katso myös: graafista suunni elua Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./tel / Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8, lisärivit à % ALV Die ersten 3 Zeilen insges. 8, zusätzliche Zeilen à 6 +19% MwSt

15 Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Hebamme.Taina@web.de, Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. elinao@aol.com FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, Hamburg Tel Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax ritvaschroeder@gmx.de Beratung & therapeutische Begleitung mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento- ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet (Thomas Cook Group) Tel , Mobil eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, info@tifcon.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax

16 Auch Lahti ist Weltdesignhauptstadt 2012: Designer-Porträts im Finnland-Institut Der Internationale Rat der Industriedesigner- Verbände (ICSID) nominiert alle zwei Jahre eine Stadt als World Design Capital. Die südfinnische Stadt Lahti bildet gemeinsam mit Helsinki, Espoo, Vantaa und Kauniainen die Weltdesignhaupstadt Die Ausstellung WDC 2012 Lahti Designer-Porträts, die im Mai-Juni im Finnland-Institut gezeigt wird, stellt wahre Vertreter innovativen Schaffens beim WDC 2012 vor: durch die Fotos von Markus Henttonen sowie Arbeiten und Skizzen von Tapio Anttila, Interior Designer, und Helena Lehtinen, Schmuckkünstlerin. Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi 2012 ja isännöi hanketta yhdessä Lahden, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan kanssa. Touko-kesäkuussa Suomen Saksan-instituutissa keskitytään lahtelaiseen muotoiluun WDC 2012 Lahti - Designer-Porträts -näyttelyssä, jossa esitellään WDC 2012 Lahti Designer-Porträts Ausstellung vom Finnland-Institut in Deutschland, Georgenstr. 24 (1. OG), Berlin Tel , info@finstitut.de, Öffnungszeiten: Mo Uhr, Di Do Uhr, Fr 9 15 Uhr (Fr geschlossen) Sonderöffnung: Sa Uhr Rahmenprogramm: Do :00 Uhr Designer Talk: Tapio Anttila, Interior Designer Sa :00+13:00 Uhr Einführung: Markus Henttonen, Fotograf Sa :30+13:30 Uhr Einführung: Helena Lehtinen, Schmuckdesignerin Satellitenveranstaltung des DMY International Design Festival Berlin 2012 Markku Viitasalo, Anneli Kukkonen, Anneli Hellsten, Ari Kankanen, Marko Turunen

17 lahtelaisia muotoilijoita sekä muotoilua valokuvaaja Markus Henttosen, muotoilija Tapio Anttilan ja korutaiteilija Helena Lehtisen kautta. Näyttely esittelee designpääkaupungin todelliset tekijät. Markus Henttosen valokuvissa 25 lahtelaista muotoilijaa esiintyy yhdessä muotoilemansa esineen tai työkalun kanssa. Voimakkaissa henkilökuvissa tekijät tulevat lähelle katsojaa. Lisäksi näyttelyssä on esillä Tapio Anttilan ja Helena Lehtisen töitä ja luonnoksia. Näyttelyn yhteydessä Suomen Saksan-instituutissa järjestetään myös muotoiluun liittyvää oheisohjelmaa. Torstaina 7.6. on ohjelmassa englanninkielinen Designer Talk -ilta, jossa Tapio Anttila puhuu töistään. Anttila (s. 1962) nimettiin hiljattain Vuoden huonekalusuunnittelijaksi Ekologiset arvot muotoilussa ja erityisesti puu materiaalina ovat Anttilalle tärkeitä asioita. Lauantaina 9.6. Markus Henttonen sekä Helena Lehtinen kertovat työstään instituutissa. Henttonen (s. 1976) on osallistunut useisiin kymmeniin näyttelyihin eri puolilla Eurooppaa ja hänen teossarjansa Night Time Stories palkittiin 2009 Baltic Biennal of Photographyn Photomania - kilpailussa. Helena Lehtinen (s. 1952) on puolestaan pitkään toiminut opettajana alan oppilaitoksissa ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lehtisen teokset ovat usein kollaaseja löytöesineistä tai materiaaleista. Oheisohjelma liittyy myös DMY International Design Festival Berlin muotoilufestivaaliin, joka tänä vuonna järjestetään Veronica Bogomoloff Finnland-Institut in Deutschland, Berlin kuvat: Markus Henttonen Esa Niiranen, Kaisa Kansala, Pauliina Susiluoto, Tapio Anttila, Marianne Valola

18 kuvat: Puolustusvoimat, Marko Jalkanen Suomi uudistaa puolustusvoimiaan Kuten Saksassa, myös Suomessa uudistetaan puolustusvoimia. Puolustusvoimien hallitukselle ja eduskunnalle jättämän ehdotuksen tavoitteena on karsia kuluja ja sopeuttaa varuskuntien määrä koulutettavan ikäluokan pienentymiseen. Yleinen asevelvollisuus ja Suomen puolustuskyky aiotaan silti säilyttää mm. organisaatiota, toimintatapoja ja kaluston käyttöä tehostamalla. Puolustusvoimat jätti tammikuussa puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin valtiojohdon käsittelyyn. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) käsittelivät asiaa kokouksessaan ja hyväksyivät sen jatkotyön perustaksi. Ratkaisumallin valmistelu ja toimeenpano jatkuvat puolustusministeriön ohjauksessa. Perustavoite uudistuksessa on varmistaa, että Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä ja ylläpitämään Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn. Puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaaminen ja puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että sodan ajan suorituskyky sekä rauhan ajan rakenne vastaavat tehtäviä ja resursseja. Yleinen asevelvollisuus säilyy sotilaallisen puolustuskyvyn perustana ja varusmiespalveluksen kehittäminen jatkuu. Puolustusvoimien koko ja päivittäinen toiminta suhteutetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen. Nykyistä pienemmät, mutta suorituskykyiset puolustusvoimat Puolustusvoimauudistuksen myötä sodan ajan vahvuus pienenee ja henkilöstön määrää supistetaan. Reservin vahvuutta supistetaan nykyisestä miehestä n :een. Rauhan ajan organisaation henkilöstön vähennystarve vuoteen 2015 mennessä on noin henkilöä. Määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi n. 10 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Tehokkaampi organisaatio Organisaatiorakenne muutetaan neliportaisesta kolmiportaiseksi. Sotilasläänit ja viisi joukko-osastoa lakkautetaan (Pohjois-Karjalan Prikaati, Ilmavoimien Teknillinen koulu, Pioneerirykmentti, Hämeen Rykmentti ja Lentosotakoulu). Varusmiehet Kolin vaaramaisemissa. Jääkärit hiihtomarssilla lumipuvuissa

19 Nykymuotoiset meripuolustusalueet lakkautetaan ja merivalvonta keskitetään merivoimien operaatiokeskukseen. Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan ja rannikkojoukkojen koulutus keskitetään Upinniemeen ja Dragsvikiin. Nykymuotoiset lennostot lakkautetaan ja valvonta keskitetään ilmaoperaatiokeskukseen. Lisäksi uudistuksessa yhdistetään joukko-osastoja toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaatiin, Reserviupseerikoulu Maasotakouluun, Viestirykmentti Panssariprikaatiin ja Tykistöprikaati Porin Prikaatiin. Kaikissa puolustushaaroissa uudistetaan ja kevennetään joukko-osastojen rakennetta keskittämällä hallintoa ja tukeutumalla keskitetymmin tuotettuihin logistiikan järjestelyihin sekä tukipalveluihin. Vähemmän tärkeistä kiinteistöistä ja alueista luovutaan. Parlamenttikäsittely syksyllä Uudistuksen yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistetty ja suunnitelman toimeenpano aloitetaan vielä tänä vuonna. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät lakiesitykset annetaan eduskunnalle käsittelyyn syysistuntokaudella Hallintorakennemuutokset toteutetaan vuosina Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. Ajankohtaista kulttuurikalenterista Markku Pirin näyttely: IRDISCHES PARADIES Suomalaisen nykydesignin keskeisimpiin nimiin kuuluvan Markku Pirin kiertonäyttely Pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalossa. Esillä on viime vuosina syntyneitä painokankaita sekä värikylläisiä lasiesineitä. Lisäksi nähtävillä on Pirin valokuvia ja maalauksia sekä monialaisen taiteilijan Karita Mattilalle suunnittelema esiintymisasu ja siihen kuuluvat korut. Pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalo, Berlin Helsinki FRESH Suomalaista muotialaa esittelevä näyttely. Mukana 25 nuoren suomalaissuunnittelijan töitä. Direktorenhaus, Berlin Näyttely: Überirdisch Nordisch. Akseli Gallen-Kallela ( ). Finnland im Geist der Moderne. Museum Kunstpalast, Kulturzentrum Ehrenhof, Düsseldorf. Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta

20 Auch ein Finne lernt hier noch Neues Habe mit großem Vergnügen die Bücher Finnen? Finnen! und Mehr Finnen? Mehr Finnen! von Eberhard Apffelstaedt gelesen. Wie der Autor sagt, erzählen diese Bücher von Finnland und den Finnen. Der Autor liefert auf humorvolle und augenzwinkernde Art eine treffliche Annäherung an den Charakter und das Seelenleben der Finnen, an ihre Lebensart und ihr Lebensgefühl. Nebenbei werden auch Fakten über Land und Leute, über Sprache und Kultur geliefert. In dem zweiten Buch erzählt der Autor mehr Anekdoten rund um seinen guten Freund Matti. Matti erlebt jede Menge Abenteuer in seiner Heimat. Das zweite Buch ist ebenso lustig und informativ wie das erste und fesselt die Leserin/den Leser. Beim Lesen dieser Bücher habe ich als gebürtiger Finne viel Neues über mein eigenes Land erfahren. Der Autor stellt Erkundungen über Finnen und Finnland aus der deutschen sowie finnischen Perspektive sehr gut dar. Die Leserin/ der Leser wird auf jeden Fall sehr amüsiert feststellen, dass man vieles von dem, was in diesem Buch beschrieben wird, schon unbewusst selbst erlebt hat. Die Bücher sind mehr als ein Reiseführer über Finnland und sind empfehlenswert für alle zu lesen, die an Finnland und Finnen interessiert sind. Als Wunsch hätte ich noch ein paar Kapitel über das Leben in allen vier Jahreszeiten im Norden erwartet, vielleicht im nächsten Buch? Mein Fazit: Die Ereignisse konzentrieren sich auf das Sommerleben rund ums Mökki, und diese Schilderungen sind einfach genial. Eero Jalkanen Kesämökkeilijä, joka työnsä puolesta viettää paljon aikaa Saksassa (Ein Mökki-Mensch, der beruflich viel in Deutschland unterwegs ist) Eberhard Apffelstaedt: Finnen? Finnen! Heiner Labonde Verlag & Mediakontor, Grevenbroich 2009 Taschenbuch, 212 Seiten 14,80 Euro ISBN Eberhard Apffelstaedt: Mehr Finnen? Mehr Finnen! Heiner Labonde Verlag & Mediakontor, Grevenbroich 2010 Taschenbuch, 212 Seiten 14,80 Euro ISBN:

21 Kirkolliset kesäjuhlat 2012 Kirkollisten järjestöjen ja herätysliikkeiden järjestämät kesäjuhlat kokoavat tulevanakin kesänä noin ihmistä hiljentymään, keskustelemaan ja tapaamaan tuttuja. Tuhannet ihmiset tekevät myös talkootyötä juhlapaikalla. Medialähetyspäivät Taivaan kosketus Forssa (Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Forssan seurakunta ja Tammelan rovastikunta) Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Pää pyörällä? Hamina (Suomen Lähetysseura ja Haminan seurakunta) Lähetyksen kesäpäivät Yhtä perhettä Imatra (Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Imatran seurakunta) Missionsfest Kruunupyy (Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland, SLEF) Sanan Suvipäivät Hyvässä turvassa Hämeenlinna (Kansan Raamattuseura ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta) Evankeliset kesäjuhlat Kurikka (Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry ja Kurikan seurakunta) Esikoislestadiolaisten juhannusseurat Lahti (Esikoislestadiolaiset) Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat Armo riittää Turku (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Mikaelin seurakunta) Suviseurat Loppi (Helsingin Rauhanyhdistys, Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Nurmijärven ja Lohjan Rauhanyhdistykset) Herättäjäjuhlat Silmäisi eteen Isokyrö (Herättäjä-Yhdistys, Isonkyrön seurakunta ja Isonkyrön kunta) Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät Raamatun valossa Pieksämäki (Pieksämäen kaupunki, Pieksämäen seurakunta ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys) Länsi-Suomen Herännäisjuhlat Säkylä (Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys ry) Rauhan Sanan Suvijuhlat Tornio (Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund r.f.) Rukoilevaisten kesäseurat Muist seurakuntaas, Herra! Luvia (Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry ja Luvian seurakunta) Kirkastusjuhlat Löydä elämä Heinävesi (Kansan Raamattuseura ja Heinäveden seurakunta) Uusheräyksen kesäseurat Lapinlahti (Lestadiolainen Uusheräys ja Lapinlahden seurakunta) Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhla Tule Pyhä Henki! Hyvinkää (Hengen uudistus kirkossamme ry ja Hyvinkään seurakunta) 68. Orpokotijuhlat Parikkala, Saaren kirkko (Parikkalan seurakunta ja Parikanniemisäätiö) Hengelliset syventymispäivät Hyväksytty Helsinki (Suomen Raamattuopiston Säätiö, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Töölön seurakunta) Lähde: Kirkon tiedotuskeskus

22 Naapuriapu mitä se on? Vapaaehtoiset auttajat seminaarissa Hannoverissa Viikonloppuna kokoontui Hannoveriin runsaasti naapuriavun yhdyshenkilöitä perinteiseen seminaariin. Tavoitteena oli oppia uutta sekä hyödyntää sitä, mitä vuosien kuluessa on opittu ja työssä koettu. Kuitenkin kysymys Mitä naapuriapu on? oli tärkeässä asemassa jo siitä syystä, että 25 osallistujasta oli 8 uutta (=1/3) ja yksi tarkkailija. Toisekseen tämä kysymys on tärkeä myös siksi, että naapuriapu on, 16 vuotta toimittuaan, nyt uudistumisvaiheessa. Maarit Tammisto näyttää NA-auttajille suuntaa ryhmätyöskentelyssä. Tähän asti käytetyt työtavat, 1) antaa tietoa ja neuvoja uusmuuttajille sekä 2) olla lähimmäisenä ja kuuntelijana vaikeassa elämäntilanteessa oleville apua tarvitseville, olivat seminaarissa tarkastelun kohteina. Seminaarin olivat järjestäneet ja koolle kutsuneet naapuriapupappimme Helena Eckhoff ja Miika Rosendahl. He huolehtivat koko seminaarin ajan siitä, että kaikki sujui hyvin. Seminaarin kouluttajiksi olivat saapuneet Mummon kammarin johtaja Maarit Tammisto Tampereelta ja YTM Jukka-Pekka Fabrin, joka on Martinus-säätiön asiamies, myös Tampereelta. Maarit ja Jukka-Pekka ohjasivat meidät työskentelemään ryhmissä ja pohtimaan ajankohtaisia aiheita, kuten: Mikä työssämme on hyvää? Mikä on tuottanut iloa? Samoin pohdimme aivoriihissämme NAtyön haasteita. Saimme myös esittää haaveemme, minkälaista NA-työ olisi, jos kaikki onnistuisi parhaiten. Jaoimme myös kokemuksia tekemästämme työstä ja arvioimme realistisia mahdollisuuksia kehittää ja parantaa työtämme. Mitä naapuriapu on? Tähän kysymykseen löytyy määritelmä vihkosesta Auttamisen aakkoset. Siellä määritellään näin: Naapuriaputyössä auttamisen perustana on ihmisen perusinhimillisyys ja tarvitsevuus. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, kukaan ei tule toimeen vain omin voimin. Avun vastaanottaminen on ihmisen perusoikeus. Avunantaja ja -saaja kohtaavat samanarvoisina, keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä. NA-työn organisoinnilla pyritään siihen, ettei kukaan jäisi avun ulkopuolelle. NA-yhdyshenkilöiksi ja NA-ryhmiin tulevat henkilöt sitoutuvat toimimaan auttajina omassa elinympäristössään. Toiminta perustuu luottamuksellisuuteen. Ryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia tietoonsa tulleista henkilökohtaisista asioista. Naapuriaputyö on tavallista suomalaisten vapaaehtoista toimintaa, jossa kuljetaan kappaleen matkaa toisen rinnalla ja tukena. Väkisinkin herää myös toinen kysymys: Mitä naapuriapu ei ole? Naapuriapuhenkilöt eivät

23 Seminaarin osanottajat ryhmäkuvassa. kuvat: Miika Rosendahl tee siivoustyötä tai kodinhoitotehtäviä eivätkä mitään muitakaan palveluja maksua vastaan, vaan ohjaavat löytämään tarvittavia palveluja suorittavat yritykset. Naapuriapuhenkilöt eivät anna rahallista apua, vaan kertovat, mistä apua tai tukea voi hakea ja saada. Sinustako naapuriapuauttaja? Kuulen jo seuraavan kysymyksen: Mitä NAhenkilö tekee? Tehtävien kirjo on tosi runsas, mutta pääasiassa henkilö vastaa saamiinsa puheluihin ja meileihin; kuuntelee ja yrittää löytää ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin yhdessä apua hakevan kanssa. Tervehdyskäyntien tekeminen joko autettavan kotiin tai mahdollisesti sairaalaan on selvästi lisääntymässä. Lyhyesti ilmaistuna: NA-henkilö on kuuntelijana ja tukena vaikeina hetkinä. Haaveenamme on, että voisimme hakea liikuntarajoitteisia seurakuntalaisiamme pienelle kävelylle, kahville tai jumalanpalveluksiin, konsertteihin jne. Tietysti voimme käydä ostoksilla autettavamme toivomuksesta. Toiveena on siis olla apuna joissakin arkipäivän asioissa sekä tuomassa vaihtelua autettavamme arkeen. Mutta tähän kaikkeen eivät resurssimme vielä riitä. Tarvitsemme lisää auttajia kaikilla paikkakunnilla, joilla suomalaisia asuu. Mietihän sinäkin lukijani, löytyisikö sinulta aikaa ja halua lähimmäisesi auttamiseen! Jokainen tekee vapaaehtoistyötä omien mahdollisuuksiensa mukaan. Jokainen auttaja on tervetullut! Naapuriapuhenkilöiden on tunnettava rajansa ja huolehdittava omasta jaksamisestaan. Joskus voivat roolit vaihtua autettava ja auttaja -vuorovaikutuksessa. Virren 428 sanat yksin emme työtä tee, toinen toistaan tarvitsee pätevät erityisen hyvin naapuriaputyössä! Kaikesta kertomastani voi jo huomata, että seminaari oli antoisa. Ilahduttavaa oli, että mukana oli niin monta uutta. Se antaa toivoa siitä, että NA-työ koetaan tärkeäksi, sillä sitähän se on! Ilolla toivotimme joukkoomme tervetulleeksi myös Sveitsin suomalaisten NA-työn edustajan Maijan Bernin seudulta. Yhteistyötä on ilo jatkaa myös tulevaisuudessa. Lämmin kiitos NA-papeillemme hyvistä järjestelyistä ja huolenpidosta! Kiitos erinomaisille kouluttajillemme, jotka osasivat sopivin keinoin saada meidät pohtimaan asioita aivoriihissämme. Kaikki kouluttajiemme kertomat kokemukset omasta työstään avarsivat meidänkin maailmaamme. Kiitos kaikille osallistujille, joista jokainen toitte oman panoksenne seminaarin onnistumiseksi! Reippaat rouvat rehdillä asialla! Kiitollisena yhdessä vietetyistä seminaaripäivistä Marja-Leena Müller naapuriaputyön keskustukihenkilö