Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20



Samankaltaiset tiedostot
Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

DNA > RNA > Proteiinit

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Nimi sosiaaliturvatunnus

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

NON-CODING RNA (ncrna)

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Genomin ilmentyminen

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Perinnöllisyyden perusteita

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Geenitekniikan perusmenetelmät

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Biomolekyylit ja biomeerit

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

1. Nukleiinihapot DNA ja RNA - Nukleiinihappojen rakenteeseen ja nukleotideihin tutustuminen - DNA:n ja RNA:n mallintaminen

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

JUOSTEISUUDEN SÄILYTTÄVIEN RNA-NÄYTTEENVALMISTUSMENETEL- MIEN VERTAILU UUDEN SUKUPOLVEN SEKVENSOINTIA VARTEN

DRAAMAN KÄYTTÖ PROTEIINISYNTEESIN OPETUKSESSA LUKIOSSA ANNA RÄSÄNEN

Molekyyligenetiikan koulutuskartoitus Etelä- Suomessa

Etunimi: Henkilötunnus:

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Bioteknologian perustyökaluja

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

Bioinformatiikan sanasto

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

3 Eliökunnan luokittelu

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Bioteknologian tutkinto-ohjelma. 1. a) Rastita, mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin. (10 p.)

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Päähaku, molekyylibiotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

a. Piirrä aspartaamin hydrolyysituotteiden rakenteet ionisoitumattomassa muodossa (4 p)

Biomolekyylit kemian opetuksessa sekä lukion kemian, biologian ja terveystiedon oppikirjoissa

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

DNA sukututkimuksen tukena

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

MALLIVASTAUKSET (max 30 p/kysymys, max 120 p koko kokeesta)

Peptidisynteesi. SPPS:n Periaate

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F

Genomi- ilmentymisen säätely

2. KUVIOTEHTÄVÄT Tehtävissä edellytetään vastausta olennaiselta osaltaan kuvioesityksiin perustuvana annettujen ohjeiden mukaan.

Ribosomit ja valkuaisainesynteesi. Geenien tehokkuudessa eroja. RNA:n synteesi. DNA:sta proteiiniksi Geneettisen informaation kulku.

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Transkriptio:

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien ilmenemisessä on erilaisia vaiheita, joita kuvassa on merkitty kirjaimilla A, B, C ja D. Alla on kuvattu kaaviona molekyylibiologian keskeinen dogmi. Vastaa kuvan perusteella alla esitettyihin alakohtiin a, b, c, d ja e. DNA (2x) A Kaavio genomin monistumisesta ja geenien ilmenemisestä. DNA(1x) B HUOM! Vaiheet B ja C ovat sekä ajallisesti että paikallisesti kytkeytyneet toisiinsa. esi RNA (hnrna) C lähetti RNA (mrna) D proteiini a. Nimeä kuvan perusteella kohdat: (2 p) A: Replikaatio B: Transkriptio C: mrna:n prosessointi D: Translaatio

b. Mitä eri vaiheissa A, B, C ja D tapahtuu. Selitä lyhyesti (1-3 virkettä). (2 p) A: DNA ketjujen kahdentuminen DNA polymeraasin avulla. B: RNA:n muodostuminen RNA-polymeraasin avulla DNA-ketjun toimiessa mallina. C: -mrna:n prosessointi esi RNA:sta (hnrna:sta) -splicing : intronien poisto ja eksonien liittäminen toisiinsa -poly(a) hännän liittäminen mrna:n 3 päähän -cap-rakenteen muodostuminen mrna:n 5 päähän D: Proteiinien synteesi mrna:n toimiessa mallina : mrna:n kodonien luenta ribosomeilla ja vastaavien aminohappojen liittäminen toisiinsa peptidisidoksilla eli peptidiketjun muodostuminen

c. Missä solun osissa genomisen DNA:n metabolian vaiheet A, B, C, ja D tapahtuvat tumallisilla soluilla? Rengasta oikea vaihtoehto: (2 p) Tumassa: A B + C D Sytoplasmassa: A B + C D d. Valitse numeroidusta luettelosta (oikealla) ne molekyylit ja/tai ilmiöt, jotka esiintyvät/vaikuttavat/osallistuvat kuvassa esitetyissä vaiheissa. Merkitse numerolla alla oleviin neliöihin kaksi valitsemaasi molekyylin tai ilmiön numeroa, joka kuuluvat ko. vaiheeseen A, B, C tai D. (2 p) Vaiheessa A esiintyy/vaikuttaa/osallistuu: 1. aminoasyyli-trna syntetaasi 2. TATA-box 7 9 12 3. poly(a)hännän muodostuminen 4. ribosomi Vaiheessa B esiintyy/vaikuttaa/osallistuu: 5. aminohappo 6. spliseosomi 2 8 10..11 7. DNA polymeraasi 8. promoottori = promootterialue Vaiheessa C esiintyy/vaikuttaa/osallistuu: 9. histonien muokkaus 10. ribonukleotidi 3 6 13 11. RNA polymeraasi 12. deoksiribonukleotidi Vaiheessa D esiintyy/vaikuttaa/osallistuu: 13. cap-rakenne 1 4 15 e. Hiivan genomisessa DNA:ssa Tymiinin moolisuhde on 32,8 %. Laske muiden emästen moolisuhteet. Perustele vastauksesi! (2 p) Adeniinia 32.8%, Tymiiniä 32.8%, Sytosiinia 17.2%, Guaniinia 17.2% DNA kaksoishelix-rakenteessa Adeniini ja Tymiini hybridisoituvat keskenään sekä Guaniini ja Sytosiini hybridisoituvat keskenään. Tästä johtuen Adeniinin moolisuhde = Tymiinin moolisuhde ja Guaniinin moolisuhde = Sytosiinin moolisuhde. Moolisuhteiden summa on 100%.

3: Osa 2. Alla on kuvattu alkupää geenisekvenssin koodaavasta juosteesta, jonka fosfaattisidoksen suunta on merkitty 5 3. Kirjoita DNA:n kaksoisheliksin muodostava geenisekvenssiin hybridisoituva vastinjuoste (DNA:n ei-koodaava juoste), geenisekvenssiä vastaavan mrna:n rakenne ja geenisekvenssistä muodostuvan peptidin aminohappojärjestys. Osoita nukleotidiketjujen fosfaattisidosten suunta merkitsemällä 5 päässä olevan vapaa fosfaattiryhmä ja 3 päässä olevan vapaa hydroksyyliryhmä samalla tavoin kuin koodaava juoste on merkitty. Kirjoita peptidin aminohappojen kokonaiset nimet. Kirjoita alla olevaan taulukkoon ko. peptidin muodostamisessa tarvittujen trna:iden (siirtäjä RNA:iden) antikodonit merkitsemällä ne vastaavan aminohapon lyhenteen kohdalle. Tässä tapauksessa oletetaan, että antikodonit pariutuvat täydellisesti vastaaviin kodoneihinsa. DNA: 5 - C A G A T A T G C T A A A T T C C A C C T T C T A G G T C - 3 (koodaava juoste) DNA: 3 - G T C T A T A C G A T T T A A G G T G G A A G A T C C A G - 5 (ei-koodaava juoste) (2 p) mrna: 5 - C A G A U A U G C U A A A U U C C A C C U U C U A G G U C-3 (lähetti RNA) (2 p) Peptidi (2 p): Met Leu Asn Ser Thr Phe Muodostuneen peptidin aminohappojärjestys aminohappojen kokonaisilla nimillä (2 p): Metioniini Leusiini Asparagiini Seriini Threoniini - Fenyylialaniini Täydennä taulukko (2 p): aminohappo (nimen lyhenne) trna:n 5 - antikodoni - 3 Met 5 - CAU - 3 Leu 5 - UAG - 3 Asn 5 - AUU - 3 Ser 5 - GGA - 3 Thr 5 - GGU - 3 Phe 5 - GAA - 3

Kodonitaulukko : Nimi: