SMYL ry:n jäsenlehti nro 1 14.3.2008 www.smyl.fi info@smyl.fi % (09) 827 5542 Työministeri valottaa työllisyysnäkymiä Rentoutumis- ja hemmottelumatka Haikkoon Liiton kevätkokous Kotkassa Santana saapuu Poriin, lähde sinäkin! 12 vuotta 1996 2008
TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2008 Pääkirjoitus 2...Pääkirjoitus 3...Lukijalle 4...Puheenjohtajalta 5...Santana PorinJazzeilla 6...Rentoutusviikonloppu Haikon Kartanossa 7...Kilpailu myynnin talenteista kiihtyy 8-9...Työpaikka kiikarissa työnhaku mielessä 10...If Vakuutusyhtiö 11...Hyvät työllisyysnäkymät 12-13...Työeläkeuudistus tarjoaa mahdollisuuden 14-15...Aina löytyy hyvä syy syödä suklaata 16...Ammatiksi Työnohjaus 17...Työnohjauksella tuottavampi ja terveempi työyhteisö 18-19...Työsuhdejuristin palsta 20...Avaako hyvä CV ovet? 21...CV:n perusmalli 22...Kehitä osaamistasi hyvän sään aikaan 23...Liittokokouskutsu 24...Kymenlaakson Liiketalous 50 v 25-28...Tapahtumat 29...Kassasta kerrotaan 30...Hyödynnä jäsenetusi 31...Yhteystiedot 32...Liity SMYL-yhdistykseen ja Liity työttömyyskassaan 50 vuoden taival Kymen Merkonomeista Kymenlaakson Liiketalous ry:ksi Kun vuonna 1955 järjestettiin Helsingissä ensimmäiset Merkonomipäivät voidaan sanoa, että yhdistyksemme synty sai sieltä alkunsa, vaikka sen perustaminen siirtyi vuoteen 1958. Perustamiskokouksessa oli läsnä 38 henkilöä ja yhdistys oli Merkonomiliiton 15. Yhdistyksemme arkistotietojen selailu kertoo niistä tuhansista tunneista, jota vapaaehtoiset työtä pelkäämättömät henkilöt ovat tehneet merkonomiasiain eteen. Talkoilla myös rakennettiin vuonna 1964 kaunis huvilamaja rantasaunoineen Pisin luonnonkauniissa saaressa Vehkalahden Salmin kylän alueella. Kymen Merkonomit on myös omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan merkonomikoulutuksen valtakunnalliseen kehitykseen. Keväällä 1966 yhdistys lähetti liitolle kirjelmän, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota merkonomien liikatuotantoon ja esitettiin ryhdyttäväksi toimenpiteisiin opistojen saamiseksi 3-vuotisiksi ja linjajakoisiksi. Keskiasteen koulunuudistusten myötä hävisivät kauppakoulu- ja kauppaopistoosastot institutioina ja niiden tilalle tuli ns. liiketalouden ja hallinnon yksivuotinen peruslinja, jonka jälkeen voi valita 1- tai 2-vuotisen erikoistumisjakson. Tämä vaikutti osaltaan yhdistyksemme nimenmuutokseen ja jäsenpohjamme laajenemiseen käsittämään myös datanomit, HSO-sihteerit, merkantit, tradenomit sekä kaupan- ja hallinnon opiskelijat. Liittohallitukseen on vuosikymmenten varrella kuulunut useita yhdistyksemme jäseniä, jotkut yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta. Vuoden 1979 liittokokouksessa yhdistys protestoi voimakkaasti liiton tapaa hoitaa asioita ja se erosi liitosta, mutta palasi jälleen kolmen vuoden kuluttua jäseneksi. Vuoden 1996 liittokokouksessa käynnistyi tapahtumasarja, jonka seurauksena perustettiin uusi Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto ry. Kymenlaakson Liiketalous ry on SMYL:n 10. jäsenyhdistys. Yhdistyksen menestymisen salaisuus onkin innostuneissa ja etenkin vastuuntuntoisissa vetäjissä. Vuodet vierivät, toimihenkilöt vaihtuvat, tavoitteena - yhdistyksen menestys. Kymenlaakson Liiketalous ry viettää 50-vuotisjuhlaa 17. toukokuuta. Tervetuloa! Kannen kuva KOTKASTA: matti immonen Heljä Haapala 2 Merkonomi News 1/08
Lukijalle JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, 00530 Helsinki Puhelin (09) 827 5542 Faksi (09) 827 4841 info@smyl.fi www.smyl.fi Kevät on uudistumisen aikaa Tämän lehden ilmestyessä maaliskuun puolessa välissä olemme ainakin Etelä- Suomessa kokeneet kaikkien aikojen leudoimman alkuvuoden. Tai olemmeko; tilastojen valossa kaikkien aikojen korkein helmikuun lämpötila Suomessa on +11,8 astetta, ja se mitattiin Helsingin Ilmalassa 28.2.1943. Föhntuulella oli taatusti näppinsä pelissä! Yhteistyömme If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa on lähtenyt sujuvasti käyntiin. Yhdistyksesi jäsenenä saat monia rahanarvoisia etuja Ifistä ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevalta myös itse ottamiisi vakuutuksiin liiton ottamien oikeusturvaja matkustajavakuutuksen lisäksi. Voit myös hankkia tavallista edullisemman henkija tapaturmavakuutuksen niin itsellesi kuin perheellesikin. Tarkemmat tiedot eduistasi löydät tämän lehden sivulta 10 tai www.if.fi/smyl. Liikunta ja sopiva määrä lepoa ja rentoutumista saa mielen virkeäksi ja energiseksi. Lähde kanssamme Haikon Kartanoon huhtikuun puolen välin tienoilla viettämään mukavaa aikaa yhdessä ja hemmottelemaan itseäsi ylellisissä hoidoissa. Kesä on festariaikaa ja jälleen on mistä valita, jokaiselle löytyy varmasti sopivaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Me lähdemme heinäkuussa Poriin nauttimaan Kirjurinluodolle Santanan esityksestä, jazzjuna vie aamulla ja tuo illalla takaisin Helsinkiin. Tervetuloa joukolla mukaan! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet lehden sisäsivuilla. PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) 827 5542 050 463 4667 Faksi (09) 827 4841 anna-maija.kunnas@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Leila Kantonen Lehtolantie 27 28370 Pori Puhelin 040 748 2450 leila.kantonen@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Merja Äimänen Runeberginkatu 36 A 5 00260 Helsinki Puhelin (09) 6877 4412 050 541 0285 merja.aimanen@smyl.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Kämmekäntie 7 45120 Kouvola Puhelin 040 568 0256 markku.mikkola@smyl.fi MATERIAALI Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO JA PAINO Painoyhtymä Oy, Porvoo aineisto@painoyhtyma.fi TILAUSHINTA 47 / vuosi 2008 TEKNISET TIEDOT Mediakortti Aurinkoista ja liikunnallista kevättä kaikille! Anna-Maija Kunnas Merkonomi News 1/08 3
Puheenjohtajalta Juhlista ja vähän tehokkuudesta Vietämme tämän vuoden aikana mieluisia juhlia - täyttäähän jälleen kaksi tärkeää jäsenyhdistystämme, Kymenlaakson Liiketalous ry sekä Porin Seudun Merkonomit ry puoliylpöt elikkä 50 vuotta. Kumpikin yhdistys ovat tahoillaan tehneet uraauurtavaa työtä paikkakuntansa kaupallisen koulutuksen saaneiden ammattilaisten kokoojatahona. Tarkasteltaessa juhlivien yhdistysten toimintaa, esiin nousee mielenkiintoinen yhtäläisyys kummankin yhdistyksen vahvuus ja menestymisen salaisuus löytyy siitä, että yhdistysten johdossa on vuosia toiminut aktiivinen ja yhteen puhaltava tahtoihmisten tiimi. Porissa Leila Kantonen, Liisa Salonen - Kotkassa Heljä Haapala, Tuulikki Räisänen, Teemu Osola. Näille toimijoille, joista tässä muutamia nimettyinä, merkonomiaate on aina ollut tärkeä ja sitä on vaalittu hyvinä ja huonoina aikoina. Voin vakuuttaa, että Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry on ollut onnekas saadessaan Kotkan Liiketalous ry:n ja Porin Seudun Merkonomit ry:n jäsenikseen samoin kuin yhdistysten tahtoihmiset toimimaan liiton hallintoelimissä. Onnea kotkalaisille ja Onnea porilaisille - tapaamme juhlissanne toukokuisella meriristeilyllä Kotkassa ja marraskuisessa Porissa! ympäristön hyväksi. Ajaessani autollani kotiini radiossa STM:n edustajat haastoivat keskussairaaloita tehokkuuskampanjaan ja keskinäiseen työnjakoon paremman sairaanhoidon puolesta. Olisiko meidän tarvetta hakea tehokkuusmittareita tai haasteita oman viiteryhmämme asioihin? Esimerkiksi: Haastamme kaikki jäsenyhdistystemme toimijat keskustelemaan liittomme sääntöjen uudistamisesta ja siinä yhteydessä pohtimaan myös jäseneksi hyväksyttävien nimikkeiden kelpoisuuden modernisoinnista. Vastaavan merkittävän uudistusprosessin koki Merkonomien Työttömyyskassa, nykyisin Työttömyyskassa Nomit ry, jossa sääntömuutoksen yhteydessä myös jäsenkunnan profiilia muokattiin radikaalisti. Meidän tehokkuusvinkkiemme tulee olla asioita, jotka koituvat jäsenistömme kokonaisvaltaiseksi parhaaksi. Hyvää Pääsiäistä ja Iloista kevättä! Markku Mikkola hallituksen puheenjohtaja Tehokkuus on päivän sana Tätä kirjoittaessani käsiini sattui alueeni sähköyhtiön lehti, jossa ympäristöasiantuntija hehkutti meitä kaikkia mukaan energiatehokkuustalkoisiin ilmaston ja 4 Merkonomi News 1/08
kuvat: Pori Jazzin kuvapankki, Hansabase ja vr Santana saapuu Poriin! Lähde jazzjunalla SMYL:n festariporukan mukaan kokemaan kesän kohokohta, kun Santana nousee estradille Porin Jazzeilla Kirjurinluoto Arenalla perjantaina 18. heinäkuuta klo 15-21! Amfimaisella Arenalla voi nauttia hyvästä musiikista mukavan ja rennon piknik-tunnelman kera. Alueella on runsaasti ravintoloita sekä muita myyntipisteitä, jotka tarjoavat mm. ruokaa, juomaa, vaatteita ja cd-levyjä. Jazzjunan alustava aikataulu: Perjantaina 18. heinäkuuta jazzjuna lähtee Helsingistä noin klo 08.30, kulkee Tampereen kautta ja on Porin rautatieasemalla n. klo 12.10 Paluumatkalle juna lähtee Porista noin klo 22.10 ja taas Tampereen kautta ollen perillä Helsingissä n. klo 01.53 Festarimatkan hinta on 160 Eur / henkilö sisältäen meno-paluumatkat junalla ja konserttilipun Kirjurinluoto Arenalle perjantaina 18.7. Ilmoittaudu jo nyt sähköpostilla info@smyl.fi Tarkempaa tietoa kevään aikana nettisivuillamme www.smyl.fi HUOM! Juna-aikataulut tarkentuvat ja vuorot tulevat yleiseen myyntiin kevään aikana. Merkonomi News 1/08 5
Rentoutusviikonloppu Haikon Kartanossa 12.04.2008-13.04.2008 Lähde mukaan viettämään kanssamme rentouttavaa viikonloppua Haikon Kartanoon! Virkistyspakettiin kuuluvien aktiviteettien lisäksi voit varata omalla kustannuksella haluamiasi hoitoja. Varaa hoidot hyvissä ajoin etukäteen suoraan Haikosta! RENTOUTUSVIIKONLOPUN OHJELMA Lauantai 12.04.08 12:00-13:00 BUFFETLOUNAS Kartanon Klubi 13:30-14:30 SYVÄRENTOUTUS Rentoutushuone 14:30-15:00 MAJOITTUMINEN Kylpylän aula 15:00-16:00 BODY RELAXING Jumppasali 16:00-20:00 YOROKOBI Yorokobi+saunat 20:00-22:00 PÄIVÄLLINEN Kartanoravintola Sunnuntai 13.04.08 07:30-10:30 AAMIAINEN Kartanoravintola 10:00-12:00 YOROKOBI Yorokobi+saunat 12:00 HUONEIDEN LUOVUTUS VIRKISTYSPAKETIN HINTA on 150 Eur / henkilö / 2hh tai 1hh sisältäen: Majoitus Kylpylähotellin 1- tai 2-hengen huoneessa Buffetaamiainen Kartanossa Yorokobi - HyvänOlon altaiden ja yleisten saunojen käyttö Fitness Centerin käyttö Buffetlounas (salaatteja, lämmin ruoka ja jälkiruoka) Syvärentoutus rentoutushuoneen säkkituoleilla Body relaxing Päivällinen Kartanossa alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka (ei sisällä ruokajuomia) YKSILÖHOITOJA LISÄMAKSUSTA Osallistujilla mahdollisuus tilata yksilöhoitoja omalla kustannuksella, hoitovaraukset hyvissä ajoin etukäteen (osallistujat tilaavat hoidot itse) puh. 019-57 601 / hoitovaraukset ILMOITTAUTUMINEN Sitovat ilmoittautumiset SMYL:n toimistoon sähköpostitse info@smyl.fi 28.3.2008 mennessä -- Ilmoita osallistujien nimet, majoitutko yhden- tai kahden hengen huoneessa, mahdolliset ruoka-allergiat, laskutusosoite, puhelin ja sähköposti Mukaan mahtuu 25 osallistujaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä Osallistumisvahvistus/lasku lähetetään sähköpostilla noin viikon kuluttua ilmoittautumisen vastaanottamisesta Ei järjestettyä yhteiskuljetusta www.smyl.fi www.haikko.fi 6 Merkonomi News 1/08
Kilpailu myynnin talenteista kiihtyy Nykyään harva valmistuu elinikäiseen ammattiin, ja työpaikan ja jopa alan vaihtaminen on yleistynyt viime vuosina huomattavasti. Tuotteiden ja palvelujen samankaltaistuessa kauppa ratkaistaan myyntityöllä, joten yritysten paine todellisten osaajien löytämiseen on suuri. Helsinki Sales Academy on perustettu vastaamaan tähän kasvaneeseen tarpeeseen löytää uusia myynnin talentteja yritysten tulevaisuuden tekijöiksi. Uudelle alalle siirtyminen vaatii usein koulutusta ja työkokemusta, jolloin työelämään siirtyminen voi jäädä jopa vuosien päähän. Helsinki Sales Academyn lähtökohta on käytännönläheisempi, sillä ajatuksena on, että noin viiden kuukauden työpohjaisen valmennusjakson jälkeen työharjoittelijalla olisi tarvittavat tiedot ja osaaminen työelämään siirtymiseen. HSA:n kansainvälisilläkin markkinoilla toimivat yrityskumppanit ovat nähneet tämän B2B-myynnin perehdyttämisjakson mahdollisuutena löytää uutta virtaa yritysmyyntitiimiinsä. Tarkoitus onkin, että HSA:sta valmistuvat työharjoittelijat jatkaisivat harjoittelunsa päätyttyä työntekoa kumppaniyrityksissä, ja saisivat näin valmennuksen lisäksi Helsinki Sales Academyltä eväikseen Kuvassa ylärivi vasemmalta oikealle: Laura Hannila, Sami Wahlroos, Nea Helenius, Olli Syvänen (Akatemian johtaja). Alarivi vasemmalta oikealle Sirkku Jauhiainen, Jussi Raitio. paljon kokemusta, hyvän business-verkoston ja mikä tärkeintä, työpaikan. Työnhaussa niin sanottu oikea koulutustausta ja työkokemus ovat usein avaimia haastatteluun pääsemiseen. Työhaastattelussa sen sijaan tärkein paino on yleensä hakijan persoonalla, asenteella ja henkilökemioilla. Kaikki haastatteluun valitut täyttävät jo työnantajan vaatimat peruskriteerit, joten haastattelutilanteen on tarkoitus tuoda esiin hakijan sosiaaliset taidot. Hakemastaan työstä innostunut hakija, joka osoittaa oikealla tavalla soveltuvuutensa kyseiseen tehtävään ja on ennen kaikkea positiivinen, on valintatilanteessa vahvoilla. Myyntiala on tulevaisuudessa varma työllistäjä monelle valmistuvalle opiskelijalle tai ammatinvaihtoa harkitsevalle osaajalle. Kun riittävä osaaminen ja tietämys ovat hallinnassa, menestyminen alalla on kiinni vain omasta tahdosta ja oikeasta asenteesta. Niina Soikkeli Marketing Communications Helsinki Sales Academy avoinna joka päivä klo 9-21 SMYL:n jäsenille 10 % alennus kampaamon ja kauneushoitolan palveluista. Varaa aika puhelimitse tai www.ilukeskus.ee SMYL:n SMYL:n jäsenille jäsenille 10 10 % alennus alennus taulujen taulujen kehystämisestä Tallinnan keskustassa. VIRU ILUKESKUS avoinna joka päivä klo 9-21 SMYL:n jäsenille 10 % alennus avoinna kampaamon joka päivä klo ja kauneushoitolan 9-21 palveluista. Varaa aika puhelimitse tai www.ilukeskus.ee SMYL:n jäsenille 10 % alennus kampaamon ja kauneushoitolan palveluista. Merkonomi News 1/08 7 Varaa aika puhelimitse tai www.ilukeskus.ee
Työpaikka kiikarissa Liki jokainen, ellei peräti ihan jokainen, on jossain elämänsä vaiheessa hakenut itselleen töitä. Kesä- tai jouluajan töitä. Harjoittelupaikkaa. Vakituista työtä. Pätkätöitä. Keikkaduunia. Avoimia työpaikkoja. Mitä tahansa työtä. Aikaisemmin tuntui työpaikkoja olevan enemmän. Nyt sitä vastoin vaikuttaa siltä, että jokaista itselle mielekästä työpaikkaa tuntuu hakevan kymmeniä, ellei satoja osaavia, fiksuja, korkeasti koulutettuja, kieli- ja muutenkin monitaitoisia läppärinkantajia. Ja oma mieli mustuu kun taas pitkän odotuksen jälkeen posti kantaa kotiin kirjeen, joka alkaa kliseellä: Kiitämme mielenkiinnosta mutta. Viestiä ei edes tarvitse lukea loppuun saakka. Missä vika? Miksi paikka meni taas toiselle? Mikä hänellä oli paremmin? Paperit ja työkokemus heillä kahdella olivat hyvin samantapaiset, samansisältöiset, samanarvoisetkin. Eli pelkästään niiden perusteella ei toinen ollut toista parempi jos ei huonompikaan. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran siksi ensivaikutelman tulee nanosekunnissa kertoa työnantajalle, että tässä minä olen, juuri se henkilö, jonka tämä firma tarvitsee. Ensivaikutelman tulee olla myönteinen, sympaattinen, uskottava, lämmin, huoliteltu, siisti, turvallinen, luova, asiallinen, ammattitaidosta kertova, luottamusta herättävä ja helposti lähestyttävä eli juuri sellainen kuin työnantajan alitajunnassa oleva mielikuva uudesta työntekijästä on. Josta mielikuvasta työnhakijalla ei ole harmainta aavistusta, hän luottaa papereihin ja työtodistuksiin, jotka vakavin kasvoin ojentaa luettavaksi. Eikä hän tässä vaatimattomuutta suosivassa maassa satsaa omaan olemukseensa, ulkoisiin seikkoihin. Joten käydäänkö läpi muutama ravistelu? Vaatimattomuus EI kaunista! Hokema moni kakku päältä kaunis ei tämän päivän työelämään kuulu. Eli pukeutuminen ja ulkoinen olemus ovat ne, mitkä ovesta sisään astuvasta jäävät myös mieleen. Professional image on paljon enemmän kuin puhdas paita tai pusero ja siistit housut tai hame. Se ei myöskään ole viimeisestä muodista huutava sanapari, vaan hyvin hoidettu vaikutelma omasta itsestä; kutreista - käyttäytymisestä - kenkiin. Professional image kertoo korkeasta ammattitaidosta sekä uskottavuudesta ja ulospäin se luo kuvaa luotettavasta yrityksestä ja korkeasta työn laadusta. Finnairin lentoemännät ovat siitä oiva esimerkki. Ensivaikutelman ja elekielen tiedostaminen; olemus, ilmeet, ääni, tapa toimia Kun tiedämme, että ensivaikutelmaan vaikuttaa yli 55 % ulkoinen olemus, eleet ja ilmeet, niin ihan pikkuasiasta ei ole kyse. Silmiin katsominen ja hymy ovat yhtä tärkeitä kuin puhtaat hiukset ja siisti asukokonaisuus. Äänensävyn merkitys (38 %) on suurempi kuin sanojen (7 %). Joku huimapää on sanonut, että ensivaikutelmaan ei tarvita kuin silmänräpäys, jokunen aika sitten annettiin tuohon tärkeään hetkeen sentään vajaat neljä minuuttia ja jopa tulitikun palamisen aika. Mutta hektinen elämäntahti nopeuttaa kaikkea. Myös ensivaikutelmaan käytettävää aikaa. Puhuttelumuoto Sinutellen vai teititellen? Mistä ihmeestä me olemme saaneet virallisen luvan sinutella kaikkia. Kun aina on oikein aloittaa keskustelu teititellen ja jättää sinuttelun ehdottaminen vastapuolelle. Yhteisesti hyväksytyt käytöstavat ovat sivistyneen kanssakäymisen perusta. Siksi kaikissa kulttuureissa myös meillä vaalitaan aste-eroja puhuttelumuodoissa. Teitittelyyn ei tarvitse liittää arvolatausta, se kuuluu asiaan, jottei puhuteltava, tuntematon henkilö, pahastuisi tunkeilevan tuttavallisesta puhuttelusta. Yksikään kauppa ei ole tietääkseni Suomessa kaatunut teitittelyyn, mutta sinutteluun sen sijaan on 8 Merkonomi News 1/08
työnhaku mielessä jo moni alkava neuvottelukin keskeytetty. Me olemme kaikki palveluammateissa, joten pientä varovaisuutta, pyydän, ja kohtelias te-muoto käyttöön. Tervehtiminen; kätellen ja silmiin katsoen Kättelykin kertoo, hermostuneen ihmisen tuskanhikinen käsi tuntuu omassa kädessä vastenmieliseltä, inhon väristys kulkee salamana kehon läpi. Kädet ovat esillä niin neuvotteluissa kuin kahvipöydässäkin, joten niistä kannattaa huolehtia. Kuten hiuksista, yllättävän harvalle miehelle sopivat pulleat pulisongit ja harva aikuinen nainen on uskottava pitkien hiusten hulmutessa enkelikiharaisiksi carmenoituna pilvenä neuvottelupöydän yllä. Uskottavuuteen ei ole oikotietä; kaikki näkyy Silmälasitkaan eivät jää näkymättömiksi. Eli vaikka niitä edullisesti tiimareista ja huoltoasemilta saisikin, kannattaa niihin satsata ja asioida optikkoliikkeessä. Ettei hyvin alkanut neuvottelu kariudu siihen, että.. sillä oli kuluneet, halvat ja likaiset rillitkin. Lävistyksistä ja tatuoinneista tuskin tarvitsee edes mainita, ne näkyvät ja viestivät. Pääntieltä kurkistava käärme veikeä tai ranteelta alkava monivärinen liskokirjailu kertoo valtaosalle työnantajista, ettei hakija sovi yrityksen henkilökuntaan. Yrityksen tärkein käyntikortti on siellä työskentelevät ihmiset. Vastapuolen tulee jo ensi silmäyksellä nähdä hakijan sopivan henkilökuntaan. Jokainen edustaa aina työnantajaa, on osa kokonaisuutta muiden ihmisten silmissä ja korvissa. Onneksemme napapaidat, kuten myös jättikokoisten valuvien T-paitojen kanssa legginseihin pukeutuminen, ovat ehdottomasti out. Suomalainen mies alkaa viimeinkin myös uskoa, että sisätöissä kauluspaidan on syytä olla pitkähihainen. Hihoja voi kesähelteellä toki kääriä lyhyemmiksi, aitoon amerikkalaiseen high way patrol-tyyliin, mutta tässä huikealla vauhdilla kansainvälistyvässä bisneselämässä lyhythihainen kauluspaita kertoo tynkähihoillaan, että mies on joko lomalla tai eläkkeellä, but never in business! Kengistä sen verran, että miehellä mustat nauhakengät ovat kesät talvet aina oikeat mustien tarpeeksi pitkävartisten sukkien kanssa. Naisen työkenkinä avokkaat ovat umpinaiset, ergonominen 4-5 sentin korko helpottaa kävelyäkin. Kesällä käyvät myös umpikärkiset pistokkaat. Käsilaukun ja asiakirjasalkun tulee sopia yhteen. Marikassissa, niin hauska ja kesäinen kuin se onkin, eivät asiapaperit pysy suorina. Harmi! Käsilaukkua ei saa nostaa neuvottelu- eikä lounaspöydälle, joten seuraavaksi suositan hankkimaan siron laukkukoukun, jollaisia on jo myynnissä Helsingissäkin. Olen itse hankkinut niitä vuosien ajan maailmalta, enkä lähde minnekään ilman laukkukoukkua. Aurinkolasien taakse on sisätiloissa ja neuvotteluissa epäkohteliasta kätkeytyä, silmät ovat yhä sielun peili, joten Meikin ja hajusteiden tulee olla hillittyjä päiväsaikaan. Teatterissa, oopperassa kuin myös lounailla ja päivällisillä olisi muistettava, että lähellä voi olla henkilö jolla on hengitystieongelmia, joten voimakkaat tuoksut eivät sovi niihinkään tilaisuuksiin. Miehenkin on syytä huomioida deodorantin ja partavesien valinnassa tuoksun voimakkuus. Tunnetasolla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pieninkään asia ei ole merkityksetön. Hyvät tavat, kohtelias käytös, huomaavaisuus, positiivinen asenne ja hymy parantavat arjen laatua. Uskokaamme amerikkalaisia ja ruotsalaisia, jotka tutkimustuloksillaan kertovat, että hyvin pukeutunutta ja huoliteltua ihmistä uskotaan huomattavasti paremmin kuin hoitamatonta ja epäsiistiä. Työnhakutilanteessakin. You never get a second chance to make a good first impression Kaarina Suonperä tapakouluttaja Tapaseura ry puheenjohtaja kaarina@kaarinasuonpera.fi Merkonomi News 1/08 9
Jäsenetuvakuutukset vuonna 2008 If Vahinkovakuutusyhtiöstä SMYL ry ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy laajensivat yhteistyötään 1.1.2008 alkaen. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturva-vakuutus ja Matkustajavakuutus siirtyivät vuoden alusta alkaen Pohjolasta Ifiin. Lisätietoja vakuutuksista: www.if.fi/smyl If Liittovakuutus SMYL on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan matkustajavakuutuksen Ifistä 1.1.2008 alkaen. Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 70-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli 6 kuukautta Suomessa ja joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Vakuutusturvan voimassaolo on sidottu jäsenyyteesi. Vakuutusturvat päättyvät sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana vakuutettu täyttää 70 vuotta. Jäsenkorttisi toimii vakuutuskorttina. Vapaa-ajan matkustajavakuutus Vakuutus on voimassa yksittäisillä enintään 45 vrk kestävillä vapaa-ajan matkoilla, myös kotimaassa. Kotimaanmatkalla tarkoitetaan sellaista vakuutetun normaalin päivittäisen elinympäristön ulkopuolelle (koti-, työ-, vapaa-ajan asunto- tai opiskelupaikkakunta sekä näiden väliset matkat) linnuntietä yli 50 kilometrin etäisyydelle tehtävää vapaa-ajan matkaa, joka sisältää menon matkakohteeseen, oleskelun siellä sekä paluun. Vanhempansa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vanhempiensa vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Vakuutuksesta korvataan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa, mukaan lukien Ifin hyväksymä sairauskuljetus Suomeen. Matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja korvataan vakuutusehtojen mukaisesti. Matkustajaturvan voimassaolo urheilutoiminnassa on rajoitettu. Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä yhdistettyä jäsen- ja vakuutuskorttia. Ennen matkaa tulosta mukaasi matkakohteesi sopimuslääkäriluettelo osoitteesta www.if.fi/smyl (Ulkomailla). Kortista ilmenee vakuutuksen numero ja voimassaoloaika. Jos matkalla tarvitset kiireellisesti neuvoja, voit soittaa Ifin Korvauspalveluun 010 191 818 (ulkomailta soittaessa +358 10 191 818) ma pe klo 9 18, Vahinkopäivystys 24 h iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisissä vahinkotapauksissa 0800 1 3800 (+358 800 1 3800). Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus SMYL on ottanut Ifistä myös ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen 1.1.2008 alkaen. Vakuutettuina ovat toisen palveluksessa olevat liiton varsinaiset jäsenet työssä tai viran tai toimen haltijoina asioissa, jotka koskevat vakuutetun omaa työ- tai virkasuhdetta. Vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetun työssään ulkopuoliselle aiheuttama henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on korvausvastuussa. Vakuutusmäärä on SMYL:n jäsenille Lainopilliset palvelut 15 %:n alennuksella Testamentit alkaen 125 Avioehdot 190 (sis. rekisteröinnin) Hinnat sis. alv 22 % Varatuomari Hannu Äimänen LAKI- JA KOULUTUSPALVELU Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki (09) 611 058 050 529 3021 hannu.aimanen@kolumbus.fi www.lakijakoulutus.fi henkilö- ja esinevahingossa 100 000 euroa, omavastuuosuus on jokaisessa vahinkotapahtumassa 100 euroa. Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikustannukset jäsenen työsuhteeseen liittyvissä riitaja rikosasioissa. Vakuutusmäärä on 10 000 euroa vahinkotapahtumaa kohti. Oikeusturvavakuutuksessa omavastuu on 15 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 200 euroa. Vakuutuksissa noudatetaan vakuutusyhtiön kulloinkin voimassaolevia vakuutusehtoja. Jos vahinko sattuu tai tarvitset oikeusturvaa, ota yhteyttä SMYLiin. Lisäksi on sovittu eduista, joilla voit täydentää vakuutusturvaasi Ryhmäsampo Primus, edullinen henkija tapaturmavakuutus jäsenelle ja hänen perheelleen Järjestön If Sopimus, kattava ja joustava keskittämissopimus Järjestön If Sopimus on kattava ja joustava keskittämissopimus. Kun teet Järjestön If Sopimuksen, kaikki vakuutuksesi ovat yhdessä vakuutuskirjassa. Näin voit helposti päivittää vakuutusturvasi vastaamaan elämäntilannettasi. Saat lisäksi 6 30 % If Sopimusalennuksia. Kun sinulla on vähintään kolme Keskittäjän vakuutusta, saat tuntuvia lisäetuja. Yksi näistä on If Omavastuuetu: Palkitsemme sinut 30 euron Omavastuuedulla jokaisesta vahingottomasta vuodesta. Kertyneellä summalla voit kattaa jopa koko omavastuuosuutesi silloin, kun jotain odottamatonta sattuu. If Keskittäjäasiakas saa myös reiluja alennuksia turvallisuutta edistävistä tuotteista ja palveluista. Tutustu tarkemmin If Turvakaupan valikoimaan osoitteessa if.fi/ turvakauppa Jäsenetuvakuutusten yksityiskohtaisista ehdoista ja lisätietoja vakuutusturvastasi saat Internet-sivuilta www.if.fi/smyl, Ifin palvelunumerosta 010 191 919 (klo 8 20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voi tehdä internetissä: www.if.fi tai soittamalla numeroon 010 191 818 (ma - pe klo 8 18, henkilövahingot klo 9 18). 10 Merkonomi News 1/08
Vieraskynä Hyvät työllisyysnäkymät Työllisyys on kasvanut ennätysvauhtia. Tammikuussa työssäkäyviä oli satatuhatta enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Olemmekin siirtyneet työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitamisen aikakauteen. Nyt jo koetaan yhtä aikaa työvoimapulaa ja työttömyyttä. Hyvä työllisyyskehitys on ollut osittain jatkuvan talouskasvun tulosta. Taustalla on kuitenkin myös voimakkaita toimenpiteitä, joilla työpaikkojen syntymistä on tuettu. Myös työhallinto tekee joka päivä arvokasta työtä saattamalla työpaikat ja työn tekijät yhteen. Tulevaisuuden työvoimatoimistot ovatkin tässä suhteessa työmarkkinoiden räätäleitä. Tutkimuslaitokset ennustavat, että hyvä työllisyyskehitys taittuu lähiaikoina, koska myös talouskasvu on taittumassa. Talouden kasvulla on kiistatta vaikutusta työmarkkinoiden imuun. Mielestäni syytä suureen huoleen ei kuitenkaan ole. Tuskin tulemme näkemään joukkotyöttömyyden aikaa, kuten laman aikaan. Enemminkin näyttää siltä, että osaajista tulee olemaan pula. Yritykset ennakoivat edelleen kyselyissä lisäävänsä työvoimaa parin vuoden sisällä. Aloista metallialalla ja rakentamisessa, teknologiateollisuudessa sekä palvelualoilla viestitään jatkuvasta työvoimapulasta. Erityisen huolissaan työnantajat ovat osaavan työvoiman saatavuudesta. Vahva osaaminen onkin paras takuu muuttuvilla työmarkkinoilla. Omaan osaamiseen panostaminen kannattaa aina. Työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua osana työtään, työn arjessa, on nykyisestään parannettava. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että työssä olevien koulutusta on lisättävä. Hallitus on asettanut aikuiskoulutuksen uudistusta pohtivan ryhmän. Tämän ryhmän on pohdittava työssä käyvien koulutuksen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on nyt jo hyvät välineet ja suora yhteys työelämään työelämälähtöistä koulutusta varten. Olenkin ehdottanut, että oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyyttä tulisi vahvistaa siirtämällä se työ- ja elinkeinoministeriöön. Se olisi paras väline työvoimapoliittisen koulutuksen vahventamisessa. Mielestäni kaikki työvoimareservit on saatava käyttöön. Siksi panostamme sekä yhteistyöhön yritysten kanssa että vaikeimmassa asemassa olevien työllistymisen tukemiseen. Molempia keinoja tarvitaan, jotta kaikilla olisi mahdollisuus työhön. Tarja Cronberg Työministeri Merkonomi News 1/08 11
Työeläkeuudistus tarjoaa mahdollisuuden ja kannustaa työssä Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui vuonna 2007, ikääntyvien Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui vuonna 2007. Kunnan ja valtion palveluksessa olevien eläkkeellesiirtymisikä nousi edelleen, mutta yksityisellä sektorilla nousu taittui. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote oli julkisella sektorilla 60 vuotta ja yksityisellä sektorilla 59,7 vuotta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimukset kertovat 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen kasvaneen edelleen. Erityisen ripeää nousu oli 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa. 60 64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut vuodesta 2004 kymmenisen prosenttia. Eläkkeelle siirrytään entistä vanhempina Eläkkeelle lähdön kehitystä mitataan eläkkeellesiirtymisiän odotteella. Mittari perustuu elinajanodotteen laskentaan ja on riippumaton ikärakenteen vaikutuksista. Odote 50-vuotiailla on noussut jo lähes vuodella ja 25 vuotiaan odote 0,7 vuodella 2000-luvulla. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikuttavat iän myötä kasvavat eläkekarttumat, mutta myös varhaiseläkkeelle pääsyä on tiukennettu. Oleellinen merkitys on viime vuosien hyvällä talouskehityksellä. Yhtäaikaisesti työssä ja eläkkeellä Vuoden 2006 lopussa joustavassa eläkeiässä olevista 63 67-vuotiaista työssä oli kaikkiaan 27 000 henkeä eli 11 prosenttia tämänikäisestä väestöstä. Kuusi prosenttia heistä teki työtä ja sai samanaikaisesti eläkettä. Alle 68-vuotias eläkeläinen, joka on töissä, vakuutetaan ja siitä karttuu hänelle uutta eläkettä. Eläkeuudistus alkanut lupaavasti Vuonna 2005 vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi 63 68 ikävuoden välillä. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on nostaa eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella pitkällä aikavälillä, mikä varmistaa työeläketurvan kestävyyttä. Tavoitteen onnistuminen on sidoksissa koko yhteiskunnan ja talouden kehitykseen. Osansa on myös vanhuuseläkeikäisten omilla ratkaisuilla. Halutessaan 63 vuotta täyttäneet voivat hakea työeläkettä ja siirtyä eläkkeelle seuraavan kuukauden alusta. Vuonna 2007 joustavassa eläkeiässä olivat vuosina 1939 1944 syntyneet työeläkevakuutetut. Myös eläkkeellä voi jatkaa työntekoa Vuotuisista ansioista karttuu työeläke Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat 18 68 -vuotiaat yksityisillä ja julkisilla aloilla työsuhteessa olevat sekä yrittäjät ja maatalousyrittäjät. Yksityisen palveluksessa työskentelee kolme neljäsosaa työvoimasta ja julkisella vajaa kolmannes. Työeläkkeillä on keskeinen merkitys kansalaisten hyvinvoinnin ja taloudellisen turvallisuuden takaajana. Työstä karttuu eläke, joten jokaisen työikäisen on syytä kiinnostua eläkkeestään ja tarkistaa työaikaiset ansiojaksot. Yksityisen sektorin työeläkeyhtiöt ja -laitokset lähettävät vuoden 2008 keväästä lähtien työeläkeotteita 18 67 -vuotiaille Suomessa asuville vuosittain. Työuran ansiot 18-vuotiaasta lähtien kartuttavat eläkettä, ja eläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 68 -vuotiaana. Työeläke kertyy vuotuisista työansioista ikään sidotun karttumisprosentin mukaan: 18 52 -vuotiailla karttuma on 1,5 prosenttia, 53 62 -vuotiailla 1,9 prosenttia ja 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosenttia vuosiansioista. Työssä pidempään jaksaminen tuo siis paremman eläkkeen. Vaikka vanhuuseläkeikänsä saa valita, eläkettä on aina haettava. Jos henkilöllä on käytössään pankin verkkopalvelutunnukset tai sirullinen henkilötodistus, hän voi tehdä hakemuksen joko oman eläkelaitoksen nettisivustolta tai Työeläke.fi -verkkopalvelusta. Työnteko eläkkeellä on mahdollista Eläkkeen karttumiselle työuran aikana ei ole asetettu ylärajaa. Myös työnteko vanhuuseläkkeellä on mahdollista. Yrittäjänä eläkkeelle jäänyt voi valita vakuuttamisen vapaaehtoisena vanhuuseläkkeensä rinnalla. Sen sijaan jos jotain muuta eläkettä saava harkitsee ansiotyön aloittamista, hänen kannattaa ottaa yhteyttä omaan eläkelaitokseensa. Esimerkiksi työttömyyseläkkeen saaja voi ansaita säännöllisesti alle 588,54 euroa kuukaudessa ja yksilöllisellä varhaiseläkkeellä voi tehdä työtä sen verran, että kuukausiansio jää alle 257,78 euron. Työeläkevakuutusmaksu 21,8 prosenttia Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkevakuutusmaksuilla. Järjestelmä perustuu vakuutusmaksuihin ja sijoitustuottoihin, joista jälkimmäisillä hillitään työeläkemaksun kasvukehitystä tulevaisuudessa. Työeläkevakuutusmaksun maksavat sekä työnantaja että työntekijä. Yksityisellä puolella keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 21,8 prosenttia. Työnantaja tilittää vakuutusmaksun eläkevakuutusyhtiölleen, mutta perii työntekijöiden osuuden näiden palkoista. Työntekijä maksaa vakuutusmaksua palkastaan 4,1 prosenttia ja 53 vuotta täytettyään 5,2 prosenttia. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä. Työnantaja perii työntekijän eläkemaksun bruttopalkasta, josta pidätetään myös verot. Vakuuttamisvelvollisuuden alarajan mukaan ratkaistaan, tuleeko työsuhde vakuuttaa eli maksetaanko siitä työeläkevakuutusmaksua. TyEL-vakuuttamisen alaraja on 47,08 euroa kuukaudessa. Kun työansioissa alaraja ylittyy, on työnantajan maksettava eläkevakuutusmaksu ja pidätettävä työntekijän osuus palkasta. Yrittäjä on velvollinen vakuuttamaan itse itsensä. Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus alkaa kun yrittäjätoimintaa on kestänyt neljä kuukautta ja arvioitu työtulo on vähintään 6 186,65 euroa vuodessa. Yrittäjät maksavat oman työeläkemaksunsa vahvistetun työtulon perusteella eivätkä liikevaihtoon perustuen. 12 Merkonomi News 1/08
jatkamiseen työssäkäynti yhä yleisempää Keskimääräinen eläke noin 1 200 euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke on noin 1 200 euroa kuukaudessa. Miehet saavat parempaan ansiotasoon ja työuraansa perustuen kokonaiseläkettä 1 361 euroa kuukaudessa, kun naisilla keskimääräinen eläke on 1 063 euroa. Tilasto Suomen eläkkeensaajista valaisee kokonaiskuvaa eläkeläisväestön kaikista työ- ja kansaneläkkeensaajista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta. Tilaston faktat perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietoihin. Eläkkeensaajia on lähes 1,4 miljoonaa. Tälle joukolle maksettiin vuonna 2006 eläkkeitä yhteensä 18,6 miljardia euroa, mikä on 43 prosenttia sosiaalimenoista ja 11 prosenttia bruttokansantuotteesta. Indeksikorotukset eläkkeisiin 2008 Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Indeksissä palkkojen muutos vaikuttaa 20 ja hintojen muutos 80 prosenttia. Työeläkeindeksi vuonna 2008 on 2 178 (+ 2,39 prosenttia). Indeksikorotuksen vaikutuksena esimerkiksi tuhannen euron työeläke nousee 24 eurolla. Uutta alkavaa eläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakertoimessa palkkojen muutos vaikuttaa 80 ja hintojen muutos 20 prosenttia. Vuonna 2008 palkkakerroin on 1,124 (+2,18). Näiden lisäksi on puoliväli-indeksi 2 363 (+ 2,25), jossa hinta- kuin ansiotasonkin muutoksen osuus on 50 prosenttia. Eläketurva kattaa lähes kaiken työskentelyn Työntekijän eläkelaki (TyEL) on perustyöeläkelaki. Se korvasi 2007 alusta lukien aikaisemmat lait ja on yksityisen puolen palkansaajien pääasiallinen laki. Valtiolla ja kunnalla, yrittäjillä, maatalousyrittäjillä ja merimiehillä on omat eläkelakinsa. Työelämästä voi yksityiseltä puolelta siirtyä joustavasti vanhuuseläkkeelle 63 68 vuoden ikäisenä. Vuonna 2008 eläkeikään tulevia 63 vuotta täyttäviä henkilöitä on reilut 72 000 henkilöä, joista 48 000 on jo jollain eläkkeellä. Julkisella sektorilla on mahdollista siirtyä eläkkeelle myös henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä. Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on edelleen 65 vuotta. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta eläkettä karttuu niistä tuloista, joiden mukaan etuus on laskettu. Jos työansioita ei ole, eläkettä karttuu ikään kuin ansioita olisi kuukaudessa 588,54 euroa. Vastaavasti oman alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta karttuu eläkettä. Työeläketurvan asiantuntemusta Eläketurvakeskuksessa Eläketurvakeskus (ETK) on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja. Se on myös työeläkeasioiden yhdyslaitos EU:n sisällä. www.elaketurvakeskus.fi Päivitä osaamisesi jäsenetuhintaan. Merkonomiyhdistyksen jäsen! Hyödynnä etusi MJK-instituutin lyhytkoulutuksissa: saat 20 %:n alennuksen koulutuksen normaalihinnasta. Monipuolisen lyhytkoulutustarjontamme löydät osoitteesta www.mjk.fi > Tutkinnot ja koulutukset > Lyhytkoulutukset. Muista mainita jäsenyydestä ilmoittautumisen yhteydessä! Nyt ajankohtaista: Suorita taloushallinnon ammattitutkinto työn ohessa Koulutus alkaa 17.4.2008. Koulutus on tarkoitettu taloushallinnon tehtävissä toimiville henkilöille, jotka haluavat laajentaa ja täydentää osaamistaan sekä osoittaa ammattitaitonsa tutkinnolla. Lisätiedot: Leena Koskinen leena.koskinen@mjk.fi puhelin 040 7450 281. Lisätietoja löytyy myös osoitteessa www.mjk.fi. MJK-instituutti Iso Roobertinkatu 20-22 00120 Helsinki www.mjk.fi
Aina löytyy hyvä syy syödä Joulusuklaat on jo syöty ja vyötärö kaventunut uuden vuoden lupausten seurauksena. Onneksi pääsiäinen on tänä vuonna maaliskuussa, niin pääsemme käsiksi taas suklaan nautintoihin. Monille lienee tuttu suklaanhimo, joka kasvaa erityisesti pimeinä vuodenaikoina. Suklaan nauttiminen lisää aivojen välittäjäaineen serotoniinin määrää ja sitä kautta myös hyvänolon tunnetta. Suklaan uskotaan myös kiihdyttävän elimistön tuottamien mielihyvähormonien erittymistä. Teksti: Anna-Maija Kunnas Kuvat: Fazer kuva-arkisto ja Anna-Maija Kunnas Suklaainfoa Kluuvikadun Fazerilla 5. helmikuuta, 2008 - Laskiaistiistai ja Runebergin päivä. Molempien juhlapäivien sattuminen samaan päivään on hyvin harvinaista. Edellinen kerta oli vuonna 1913 ja seuraava vasta vuonna 2160. Majlen Fazer, aito neljännen polven fazerilainen, tietää kaiken suklaan valmistuksesta. Fazer-konserni sai alkunsa vuonna 1891 perustetusta perheyrityksestä. Tänään Fazer-konserni tarjoaa ruokailupalveluja, leipomotuotteita sekä makeisia ja toimintaa on yhdeksässä maassa. Asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja yhteistyö ovat toiminnan perusta. Konserniin kuuluu kaksi toimialaa, jotka tarjoavat makuelämyksiä omilla aloillaan: Fazer Amica ja Fazer Leipomot. Fazer-konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli n. 1,2 mrd euroa. Konsernin palveluksessa on noin 15 000 henkilöä. Fazerin makeiset valmistaa Cloetta Fazer, joka on Fazer-konsernin tärkein osakkuusyritys. Cloetta Fazerin liikevaihto oli 363 M vuonna 2007 ja se työllistää 1 600 henkilöä. Fazer Amica on Pohjoismaiden ja Baltian johtava ruokailupalveluyritys, jonka perustehtävänä on tarjota hyvää ruokaa ja asiakaskohtaisia palveluratkaisuja. Yritys toimii Pohjoismaissa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Fazer Leipomot valmistaa tuoreita ja maukkaita leipomotuotteita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Latviassa sekä Liettuassa. Fazerin Sininen maitosuklaa tuli markkinoille vuonna 1922, mutta suklaalevyjen valmistus aloitettiin jo 1894. Karl Fazer -sarja, johon Fazerin Sininen kuuluu, on suomalaisten suosikki myös suklaan kulutuksen näkökulmasta. Kaikista Suomessa myydyistä suklaalevyistä Karl Fazer-sarjan osuus on peräti 65 prosenttia. Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlien kunniaksi lanseerattiin tammikuussa 2007 sinivalkoinen juhlasuklaa. Fazerin suklaapakkauksissaan perinteisesti käyttämä sininen väri (PMS280) on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään tavaramerkkirekisteriin 30.4.2001. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa hyväksytty värin rekisteröinti tavaramerkiksi. Fazerilla on Suomessa yksinoikeus myydä suklaatuotteitaan 14 Merkonomi News 1/08
suklaata Hyvää Pääsiäistä! juuri Fazerin maitosuklaalle tunnusomaisissa tutun sinisissä pakkauksissa. Väri toimii suklaan tunnuksena ja nimenä ilman, että Sinistä tarvitsee edes kirjoittaa. Sinisen suklaan maun salaisuus piilee sen tarkoin varjellussa reseptissä ja valmistustavassa, suklaa valmistetaan Suomessa, Vantaan Fazerilassa ja sitä myydään vuosittain 6,3 miljoonaa kiloa. Fazerin Sininen on Pohjoismaiden ainoa maitosuklaa, joka vielä tänäkin päivänä valmistetaan tuoreesta maidosta Fazer työllistää 3300 lehmää, jotka tuottavat rekkakaupalla suklaan tarvitsemaa maitoa. Sinisen valmistusprosessi on pitkä ja siinä käytettävä kaakaomassa Origin-merkeistä tunnetuin Arriba tulee Ecuadorista. Suklaan perusraaka-aineet ovat kaakaomassa, kaakaovoi ja sokeri. Sen laadun kansanomainen mittari on kaakaopitoisuus. Suklaan hyödylliset aineosat löytyvätkin juuri kaakaomassasta, joka on tumman suklaan ja maitosuklaan raaka-aine. Kaakaomassa saadaan jauhetuista kaakaopavuista ja siinä olevien terveellisten aineiden määrä on riippuvainen kaakaopapujen kasvuolosuhteista sekä siitä, miten niitä on käsitelty keräämisen jälkeen. Yli 3,5 miljoonaa kaakaon kasvattajaa maailmassa on perheyrityksiä ja 17 miljoonan ihmisen elanto on riippuvainen kaakaon tuotannosta. Jotkut Fazerin tuotteet ovat varsin kauan sitten keksittyjä ja joitakin on valmistettu jo 1800-luvulla. 1896 Mignon 1900 Liköörikonvehti 1904 Wienernougat 1908 Geisha 1916 DaCapo 1917 Taloussuklaa 1922 Fazerin Sininen Maitosuklaa 1953 Fazerina, Amerikkalaiset pastillit 1958 Jim-patukka 1966 Suffeli 1969 Fazermint 1974 Kismet Merkonomi News 1/08 15
Ammatiksi Työnohjaus Varpuliisa Korpivaara valmistui merkonomiksi perinteikkäästä Oulun kauppaoppilaitoksesta vuonna 1975. Opetus oli tasokasta ja työelämään oli helppo päästä sihteerilinjalta ansaitut merkonomin paperit taskussa. Taidoille riitti kysyntää ja koulutus oli arvostettua työantajien silmissä, vaikkakin yleisesti merkonomeja valmistui suurista ikäluokista suhteellisen paljon, ihan vitsiksi asti. Kari Peitsamon Kauppaopiston naiset ja muut rallattelut lienevät meille kaikille tuttuja. Muutto Helsinkiin tarjosi vastavalmistuneelle työpaikan Ulkoasiainministeriössä sihteerinä, josta tehtävästä melko pian siirto konekirjoittajan virkaan, työ pysyi samana, mutta palkka nousi. UM:ssä työtäni arvostettiin ja elämäni ensimmäinen esimies oli vaativa, mutta kannustava sanalla sanoen loistava. Työpäivän päätteeksi hän kiitti työpanoksestani ja kokouksen jälkeen hyvin kerätystä ja valmistellusta materiaalista. muistelee Varpuliisa kiitollisena. Vuoden kuluttua tuli muutto takaisin kotikaupunki Ouluun miehen työn perässä. Oulussa oli helppo hakea seuraavaa työpaikkaa, koska tunsi itsensä, taidot oli jo työelämässä testattu ja työidentiteetti oli lähtenyt kasvamaan. Elämä kuljetti eteenpäin, työ- ja asuinpaikkaa vaihdettiin tilanteen mukaan. 80-luku oli mielenkiintoinen ja monipuolinen, kielitaito ja muut opitut taidot tulivat hyvään käyttöön arkkitehtitoimiston sihteerin tehtävissä. 90-luvun alussa kutsuttiin uusille urille myyntitehtäviin, volvomyyjäksi Kaivokselan Biliaan. Tutuksi tulivat myös Osuusliike Arina Oulussa ja Fazer Vantaan Vaaralassa. Varpuliisa Korpivaara (vas.) ja Eija Vartiainen (oik.) Varpuliisa Korpivaara Helsingin Merkonomit ry:n jäsen Tuli lama loppui työt Ilmaislehdet tarjosivat työttömälle hengen ravintoa ja sieltähän löytyi kimmoke osallistua Avoimen korkeakoulun järjestämälle aikuiskasvatustieteen johdantokurssille. Polkupyörällä pääsi kirkolle (Tikkurila) ja opiskelut toivat sisältöä työnhaun siivittämään arkeen. Asiat tempaisivat mukaansa, jäin koukkuun opiskelemaani aiheeseen. Pikkuhiljaa merkonomi Korpivaara suoritti aikuiskasvatustieteen appron Avoimessa korkeakoulussa ja kiinnostus sosiaali-psykologian opiskeluun kasvoi. Tie aukesi Yliopistoon ja vuonna 1997 Varpuliisa valmistui kasvatustieteiden maisteriksi, myöhemmin v. 2005 lisensiaatiksi. Oli helpompi sietää 90-luvun pätkätöitä, kun ne mahdollistivat mielenkiintoisen opiskelun toteaa positiivisen elämänasenteen omaava ikuinen opiskelija. Varpuliisa Korpivaara kehottaakin kaikkia: Pidä kroppa ja mieli kunnossa, kukin omien mahdollisuuksien mukaan valitsemallasi, sinulle sopivalla tavalla. 90-luvun lopulla tuore maisteritutkinto ja merkonomitausta antoivat erilaisen näkökannan ja mahdollisuuden etsiä uusia työtehtäviä, vaikka ikää oli 45+. Vakituinen työ löytyi koulutussuunnittelijana, jossa työrupeama kesti lähes 10 vuotta. Kokemus monissa ammateissa ja työelämän ylä- ja alamäissä herätti vahvasti tiedostamaan työyhteisöissä piilevän avun tarpeen. Varpuliisaa oli alkanut vuosien varrella kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän työnohjaajan työ. Tärkeältä tuntui löytää sellainen koulutus, joka sopii hänen omaan ihmiskäsitykseensä. Kun Helsingissä alkoi kaksivuotinen koulutus hän haki ja pääsi koulutukseen. Elämä näyttää, mitä ovia vielä avautuu! Teksti ja kuva: Anna-Maija Kunnas Työnohjaus käsitteenä rantautui Suomeen noin kolme vuosikymmentä sitten. Aluksi työnohjausta käytettiin kirkon ja terveydenhuollon ammateissa toimivien henkilöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Nykyisin työnohjausta käytetään kaikenlaisissa organisaatioissa, joissa kannetaan huolta tuottavasta, tehokkaasta ja terveestä työyhteisöstä, energian virtaamisesta ja työn ilosta. Johtajuus kateissa Työnohjaajakouluttaja, terapeutti ja tutkija Eija Vartiainen on työskennellyt pitkään yritysten henkilöstökysymysten ja johtamisen parissa. Hän näkee trendinomaisen muutoksen suomalaisessa johtamisessa ja työyhteisöjen toimintatavoissa. - Johtajalta odotetaan jämäkkää, oikeudenmukaista ja reilua johtajuutta, ei kaveruutta. Mutta nykyisin voi jopa sanoa, että johtajuus on hukassa. Jos johtaja ei halua ottaa rooliaan, vaan olla yksi porukasta, syntyy hämmennystä. Johtajuuden puutteesta seuraa 16 Merkonomi News 1/08
Kasvatustieteen lisensiaatti Varpuliisa Korpivaara: Työnohjauksella tuottavampi ja terveempi työyhteisö se, että työyhteisöstä alkaa nousta epävirallisia johtajia ja heidän ympärilleen klikkejä. Tällaiset pelit syövät aikaa ja energiaa perustyön tekemiseltä. Kilpailu, kateus, kiusaamisongelmat ja syntipukki-ilmiöt syntyvät siellä, missä johtajuus, vastuut, tavoitteet ja roolit ovat epäselviä, Eija Vartiainen pohtii. Työnohjauksen käynnistää tarve ja halu tuoda työyhteisöön rationaalisuutta, joka tarkoittaa ammattirooleissa toimimista kokonaisena ihmisenä sovitussa tehtävässä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Mikä vie ilon työstä? Taloudelliset menestysmittarit eivät yksin riitä työntekijöiden menestysmittareiksi. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkökulma; miten minä toimin työyhteisön osana ja suhteessa muihin, Eija Vartiainen sanoo. Suomalainen johtamiskulttuuri ei ole yhtä keskusteleva kuin esimerkiksi ruotsalainen. Suomessa on tavanomaista, että esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut alaistensa kanssa. Silloin siis kovin harvoin niin sanotusti istutaan alas ja katsotaan alaisen tekemiset. Joskus jopa kiitetään. On tavallaan suurta ironiaa, että tarvitaan määrämuotoinen kehityskeskustelu. Eikö hyvin toimivassa työyhteisössä esimiesten ja alaisten tulisi keskustella jatkuvasti ja kaikista työyhteisön asioista, Vartiainen kysyy. Tunne itsesi, anna arvo muillekin Tutkiva työnohjaus uskoo siihen, että ihminen on kokonaisuus. Työasuun sonnustautuessaan ja työpaikalle lähtiessään hän ei jätä jotakin olemisen puolta kotiin. Hän on ammattiroolissaankin edelleen sama ihminen kokemuksineen, toiveineen ja tunteineen. Tutkivassa työnohjauksessa lähdetään siitä, että työyhteisössä olevat ihmiset ovat aina tekijöitä toistensa elämäntilanteissa ja maailmassa. Työnohjaaja ei ole kaikkitietävä opettaja. Hänen tehtävänsä on auttaa ohjattavia lisäämään itseymmärrystään, oppimaan kokemuksista sekä tunnistamaan omat tapansa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Esimerkiksi stressitilanteessa yksilö tai työyhteisö saattaa toimia hyvinkin epätarkoituksenmukaisesti. Työnohjauksessa opitaan tunnistamaan näitä tyypillisiä, itsestään laukeavia reaktioita. Tiedostaminen lisää ymmärrystä, mikä avaa mahdollisuuden valita toisin toimimisen. Tavoitteena työssä jaksaminen ja tuottava työyhteisö Tutkivassa työnohjauksessa pyritään näkemään asioiden taakse ja näin tekemään asioita näkyväksi ja ymmärtämisen kohteeksi. Lukija epäilee: kaivellaanko taas niitä lapsuuden juttuja? Ei. Työnohjauksessa tarkastellaan kokemuksia ja tunteita siinä mielessä, miten ne vaikuttavat työpaikan ihmissuhteiden toimivuuteen ja itse kunkin työssä onnistumiseen. Tarkoitus on lisääntyneen ymmärryksen ja itsetuntemuksen avulla antaa eväitä haluttujen muutosten tekemiseen. Tavoitteena on aina se, että organisaation perustehtävä toteutuu: työt sujuvat eikä vuorovaikutus kuormita ihmisiä työuupumukseen asti. Tässä tulee yhteys tutkivan työnohjauksen ja tuottavuuden välille. Työnohjauksessa syntyy uutta Työnohjaussuhde on yhteistyösuhde, jonka onnistuminen vaatii sopimista ja sitoutumista. Tavoitteena on auttaa työnohjattavaa itse ratkaisemaan ongelma. Työnohjaaja kerää tietoa ymmärtääkseen, miten työnohjattava hahmottaa työtehtävänsä. Näin löytyy mahdollisia syitä häiriöön tai ongelmaan. Tutkivan työnohjauksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä suhteessa olosta, ryhmä- ja yhteisödynamiikasta. Tämä vahvistaa työnohjattavia vaikeissakin tilanteissa, kun ohjattavat näkevät uudella tavalla ihmisten välisen kohtaamisen ja mitä tapahtuu osapuolten välillä. Tunteistaan tietoinen voi valita, miten ilmaisee tunteitaan missäkin tilanteessa niin, että aikuinen rationaalinen ja yhteistyöhön kykenevä puoli toimii. Toimintatavoistaan tietoinen voi päättää muuttaa niitä halutessaan. Jokainen meistä tietää, että muutos tarvitsee aikaa. Nopeiden ratkaisujen kauppiaita on, mutta todellisten tulosten saaminen edellyttää työskentelyä ja välillä pysähtymistä asioiden ääreen. Siksi tutkiva työnohjaus kestää vuodesta kahteen vuoteen. Työnohjaajakoulutusta Suomen Ryhmäpsykoterapiayhdistys ry aloitti järjestyksessä toisen kaksivuotisen työnohjaajakoulutuksen kesällä 2007. Eija Vartiainen on yksi kouluttajista. Varpuliisa Korpivaara on yksi 16 koulutettavasta. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen työnohjaajat osaavat avustaa yrityksiä ja muita organisaatioita työprosessin puutteiden tunnistamisessa sekä ohjata tehostamistoimissa. - Työnohjausta tehdään monenlaisista teoreettisista viitekehyksistä. Yhtä määritelmää ei ole. Tässä kirjoituksessa on esitelty tutkivan työnohjauksen periaatteita. Kirjoittaja: Varpuliisa Korpivaara Työnohjaus käytännössä Työnohjaus on yhteistyösuhde. Se perustuu sopimiseen ja sitoutumiseen. Työnohjausryhmässä on tavallisesti 5-10 henkilöä. Ryhmän kesto on 1 2 vuotta. Ryhmä kokoontuu 10-20 kertaa. Ryhmän tapaamiset ovat tavallisesti 90 min. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Lisätietoja: Eija Vartiainen, Email eija@evartiainen.net Varpuliisa Korpivaara Email vlkorpivaara@gmail.com Merkonomi News 1/08 17
Työsuhdejuristin palsta Vastaus: Työnantaja voi laittaa työtodistukseen arvion työntekijän ahkeruudesta, työtaidosta ja käytöksestä vain, jos työntekijä sitä pyytää. Esittäessään tällaisen pyynnön työntekijä ottaa riskin, että työnantajan arvio ei vastaakaan työntekijän omaa käsitystä asiasta. Työnantajan arvion täytyy perustua objektiivisiin seikkoihin eli olla totuudenmukainen. Lain (työsopimuslain 6 luvun 7 ) mukaan työtodistuksesta ei nimenomaan saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi eli rivien väliinkään ei saa piilottaa mitään, mikä antaisi virheellisen kuvan työntekijästä. Työnantajaa ei voida korkeimman oikeuden linjauksen mukaan velvoittaa antamaan arvolauseeltaan tietynlaista työtodistusta (KKO 1987:68). Työntekijä voi kuitenkin vaatia korvausta virheellisen työtodistuksen aiheuttamasta vahingosta. Käytännössä vahingon näyttämisessä on kuitenkin ongelmia, kun esim. työnantaja, joka virheellisen työtodistuksen vuoksi jättää ottamatta työntekijän, ei helposti myönnä, että ratkaisu olisi johtunut työtodistuksen arvolauseesta. Työnantaja ei ole velvollinen antamaan toista työtodistusta, jossa ei ole arvolausetta, kuin ainoastaan kadonneen todistuksen tilalle. Kysymys 2: Olen menossa uuden työnantajan palvelukseen toimistotehtäviin. Sovittiin alustavasti, että alkuvaiheessa olen nk. tavallinen toimistotyöntekijä ja jossain vaiheessa minut siirretään ylemmäksi toimihenkilöksi, palkan nostamisesta ei kuitenkaan puhuttu vielä mitään. Haluaisin tietää minkälaisia asioita tulee ottaa huomioon työsopimuksen solmimisvaiheessa? Voiko työnantaja siirtää minut ylemmäksi toimihenkilöksi ja välttää näin esim. ylityökorvausten maksamisen? Nimimerkki: Sahataanko taas linssiin Juhani Viilo Arto Vainio Työsuhdejuristit Arto Vainio ja Juhani Viilo käsittelevät tällä palstalla työtuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja työneuvoston ennakkoratkaisuja ja lausuntoja. Palstalla käsiteltävät aiheet julkaistaan jatkossa myös nettisivuillamme www.smyl.fi. Sinullakin on SMYL:n jäsenenä mahdollisuus esittää kysymyksiä työsuhdetta koskevasta lainsäädännöstä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valita kussakin lehdessä käsiteltävät aiheet. Palstaa koskevat toivomukset ja kommentit pyydämme lähettämään osoitteeseen merkonominews@smyl.fi. Kysymys 1: Olen ollut työelämässä yli 30 vuotta ja viimeinen työsuhteeni kesti n. 10 vuotta. Pyysin työnantajaa kirjoittamaan työtodistukseen arvion työtaidostani ja käytöksestäni. Työtodistuksen laati nuori johtavaan asemaan nimetty henkilö, joka oli ollut palveluksessa vasta muutaman kuukauden. Hämmästykseni oli suuri, kun luin työtodistuksesta arvion käytös ja työtaito tyydyttävä. En ole saanut koskaan minkäänlaista varoitusta käytöksestäni eikä työtaitoani ei ole kyseenalaistettu, ei tässä eikä missään aiemmassakaan työpaikassa. Voiko näin toimia? Nimimerkki: Monttu auki Vastaus: Työsopimusta tehtäessä tulisi luonnollisesti sopia työsuhteen ehdoista, joihin kuuluu mm. se, missä vaiheessa siirtäminen ylemmäksi toimihenkilöksi tapahtuu, mitkä ovat työehdot ja tehtävät ensin ja siirron jälkeen jne. Tärkeimpiä asioita on luonnollisesti palkka ja sen määräytyminen. Koska asioista ei ole aina kunnolla sovittu työsopimussuhteen alussa, on työsopimuslakiin (TSL) otettu säännös (2 luvun 4 ), jonka mukaan työnantajan on viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä annettava toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle 12 kohtainen kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista elleivät ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys tulee antaa myös yli kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle. Selvitys on annettava työntekijälle myös työnteon ehdon muuttumisen jälkeen niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden (esim. kalenterikuukauden) päättyessä. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työehdon muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttumisesta. Työntekijän palkka määräytyy työsopimuksen ja työnantajaa lain nojalla sitovan tai yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Viime kädessä työntekijälle tulee maksaa työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Palkka määrittyy edellä mainittujen perusteella ottaen huomioon työntekijän asema ja työtehtävät. Käytännössä tehtävien vaihtumisvaiheessa kannattaa neuvotella ja sopia työehdoista kuten palkasta erikseen. Työaikalakia sovelletaan yleensä myös ylempiin toimihenkilöihin, jollei työssä ole kyse yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisesta tai siihen rinnastettavasta itsenäisestä tehtävästä. Ratkaisu siitä, onko työntekijä työaikalain alainen joudutaan tekemään tapauskohtaisesti. Kysymys 3: Toimin myyntitehtävissä pienessä yrityksessä. Tein suullisen työsopimuksen n. 5 vuotta sitten henkilön kanssa, joka ei ole enää yrityksen palveluksessa. Onko suullisesti tehty sopimus voimassa ja voiko työnantaja sitä muuttaa esim. huonontaen työsuhteen aikana vakiintuneita etuja? Nimimerkki: Gentleman Vastaus: Työsopimus voidaan lain mukaan (TSL 1:3 ) tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Sopimus voi syntyä myös hiljaisesti, kun työnantaja sallii työntekijän tekevän työtä työantajan lukuun, vaikkei asiasta olisi nimenomaisesti sovittukaan. Suullinen sopimus on ilman muuta pätevä ja tässä tapauksessa kysyjä on vielä tehnyt jo vuosikausia töitä saaden palkkaa yritykseltä jne., joten työsopimuksen olemassaoloa ei kukaan voi eikä var- 18 Merkonomi News 1/08
masti yritäkään asettaa kyseenalaiseksi. Työnantajan oikeus yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja on täysin riippumaton siitä, onko työsopimus syntynyt suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavoin. Työsuhteen ehtojen yksipuolista muuttamista ei ole työnantajan laissa (TSL 3:1 ) tarkoitettu johto- ja valvontaoikeuteen perustuva oikeus antaa toimivaltansa mukaisesti määräyksiä työn suorittamisesta. Työnantajalla on oikeus esim. määrätä työajoista työaikalain ja vuosilomalain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen määrittelemissä rajoissa. Työantaja voi myös mm. määrätä työntekijän ainakin väliaikaisesti tekemään muuta, hänen varsinaiseen työhönsä liittyvää työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen työnsä laatua. Varsinainen yksipuolinen työehtojen muuttaminen on laajempi asia kuin työnjohto-oikeudellinen työn muuttaminen. Varsinainen ehtojen muuttaminen edellyttää, että työnantajalla on siihen lain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen antama oikeus. Esimerkiksi oikeus työsuhteen muuttamiseen osa-aikaiseksi on annettu työantajalle laissa (TSL 7:11 ). Oikeuden käyttäminen edellyttää, että työn määrä on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti eikä työnantaja voi sijoittaa tai kouluttaa työntekijää toisiin tehtäviin. Kysymyksen laajuuden vuoksi asiaa ei voi tässä enempää käsitellä. Kysymys 4: Olen 25-vuotias ja vakituisessa työsuhteessa. Opiskelen työn ohessa ja työnantajani tukee opiskelua joustamalla työajoissa. Voiko työnantaja sitouttaa minut palvelukseensa valmistumisen jälkeen ja miten pitkäksi aikaa? Nimimerkki: Elämässä eteenpäin Vastaus: Työnantaja voi pyrkiä sitouttamaan työntekijän työsuhteeseen (tai virkasuhteeseen) monin eri tavoin. Pääsääntö toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa on kuitenkin se, että työntekijä voi sen irtisanoa milloin tahansa. Määräaikainen työsopimussuhde sitoo myös työntekijää, joten siitä irti pääseminen kesken sopimuskauden on vaikeampaa. Työnantaja voi pyrkiä estämään työntekijän irtisanoutumisen kepillä esim. kilpailukieltosopimuksella tai porkkanalla ottamalla työntekijälle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Työajoissa joustaminen opiskelun johdosta voi edellyttää työntekijää sitoutumaan työsopimussuhteeseen vain, jos työnantaja maksaa opiskelusta merkittävästi ja se on työhön nimenomaisesti liittyvää. Tällöinkin sitoutumista voidaan edellyttää vain rajoitetun ajan, mikä määritellään aina tapauskohtaisesti. Vuosikin on tällaisessa tapauksessa pitkä aika. Tarkkana työhaastattelussa (kevennystä - ei rienaamista) Eräänä päivänä työelämässä pitkälle päässyt uranainen kulki tietä pitkin, kun bussi töytäisi häntä ja hän kuoli. Hänen sielunsa saapui taivaaseen, missä hän tapasi itsensä Pyhän Pietarin taivaan porteilla. Tervetuloa taivaaseen, sanoi Pyhä Pietari. Ennen kuin voit asettua aloillesi, meidän on ratkaistava pieni ongelma. Katsohan, kumma kyllä, yksikään johtaja ei ole aiemmin kolkutellut taivaan portilla, emmekä ole oikein varmoja mitä tehdä sinun kanssasi. Ei tässä ole mitään ongelmaa, senkun päästätte minut sisään sanoi nainen. Tuota, haluaisin kyllä, mutta minulla on määräykset korkeammalta taholta. Ratkaisemme ongelman antamalla sinun viettää päivän Helvetissä ja päivän Taivaassa ja sen jälkeen sinä voit valita missä ikuisuutesi vietät. Itse asiassa luulen päättäneeni jo... minä haluan mieluummin jäädä Taivaaseen, sanoi nainen. Valitan, meillä on sääntömme... Ja sen sanottuaan Pyhä Pietari laittoi johtajan hissiin, joka lähti alas helvettiin. Ovet avautuivat ja johtaja löysi itsensä kävelemästä golfkurssin puttausviheriöllä. Lähettyvillä oli golfklubi ja sen edessä kaikki hänen ystävänsä - johtajakollegat, joiden kanssa hän oli työskennellyt! Kaikki olivat pukeutuneet juhlatamineisiin ja huusivat tulokkaalle kannustavia kommentteja. He juoksivat kohti ja suutelivat häntä molemmille poskille ja juttelivat vanhoista ajoista. He pelasivat erinomaisen kierroksen golfia ja illalla he menivät golfklubille, missä nainen nautti erinomaisen pihvi- ja hummeri-illallisen. Hän tapasi myös paholaisen, joka oli todellisuudessa mukava ja komea kaveri ja hänellä oli hauskaa tämän kertoessa vitsejä ja tanssiessaan. Hänellä oli hauskempaa kuin koskaan Maan päällä! Lähdön hetkellä kaikki puristivat hänen kättään ja vilkuttivat hyvästiksi, kun hän meni hissiin. Hissi meni ylös asti, ovet avautuivat Taivaan porteilla ja Pyhä Pietari olikin jo odottamassa. Nyt on aika viettää päivä taivaassa, Pietari sanoi. Niinpä naisjohtaja vietti seuraavat 24 tuntia vetelehtien ympäriinsä pilvillä, soittaen harppua ja laulaen. Hänellä oli leppoisan mukavaa ja ennen pitkää vuorokausi oli kulunut. Pyhä Pietari tuli hakemaan hänet. No, niin. Olet viettänyt päivän helvetissä ja päivän taivaassa. Nyt sinun täytyy valita ikuisuuspaikkasi. Nainen pysähtyi hetkeksi ja vastasi sitten, Tuota, en olisi ikinä uskonut sanovani tätä... Taivas on ollut todella ihana paikka ja kaikki on kovin rauhallista ja rentouttavaa, mutta luulen kuitenkin, että minulla olisi kaikkein hauskinta helvetissä. Niin Pyhä Pietari saattoi naisjohtajan hissiin joka vei hänet taas aivan alas, helvettiin asti. Kun hissin ovet avautuivat, löysi hän itsensä seisomasta autiomaassa, joka oli synkkä ja pimeä ja kauttaaltaan saastan ja loan peitossa. Hänen ystävänsä poimivat roskia ryysyihin pukeutuneina ja nälkiintyneen näköisinä. Paholainen tuli naisen luokse ja laittoi kädet hänen ympärilleen. Minä en ymmärrä, änkytti nainen, eilen täällä oli golfkurssi ja golfklubi ja me söimme hummeria ja tanssimme ja meillä oli hauskaa. Nyt kaikki on kaatopaikkaa ja kaikki ystäväni näyttävät surkeilta Paholainen katsoi häntä ja hymyili. Eilen me yritimme rekrytoida sinua; tänään sinä olet henkilökuntaa... Merkonomi News 1/08 19
Avaako hyvä CV ovet? Teksti: Anna-Maija Kunnas CV, Curriculum Vitae, ansioluettelo on työnhaun tärkein yksittäinen dokumentti. Se on osaamisen ja uran yhteenveto, joka kannattaa laatia harkiten. Kun rekrytoija lukee hakemuksen tai ansioluettelon, on se usein hänen ensimmäinen kontaktinsa hakijaan. Sen perusteella hän arvioi, kuinka kiinnostava hakija on tiettyä tehtävää tai organisaatiota ajatellen. Kaikki ansioluettelon sisältämät yksittäiset asiat ovat tärkeitä, mutta niiden muodostama kokonaisuus ratkaisee. Tämän kokonaisuuden perusteella rekrytoija arvioi tehtävän ja hakijan yhteensopivuutta ja päättää, haluaako tavata hakijan keskustellakseen hänen kanssaan tarjolla olevasta työstä. Tarkoituksenmukaisuus Työpaikan vaihtaminen tai saaminen on merkittävä asia. Ansioluettelon lukee henkilö, jolla on mahdollisuus vaikuttaa sinun työtulevaisuuteesi. Ansioluettelossa sinulla on mahdollisuus kertoa, kuka ja millainen olet, mitä teet ja olet tehnyt ja mihin uskot pystyväsi uudessa työssäsi. Ei ole haitaksi, että ansioluettelosi herättää lukijassa halun tietää sinusta enemmän. Mieti siis tarkoin, mitä haluat kertoa ja miten sen teet. Käytä aikaa ja tilaa olennaisimpiin asioihin. Kehitys Hyvä CV tulee harvoin kerralla valmiiksi. Aina löytää yhä parempia tapoja ilmaista asiat. Ajan kuluminen vaikuttaa myös sinuun, sinäkin muutut. Vastavalmistuneena tehty ansioluettelo ei luultavasti anna aivan oikeaa kuvaa sinusta viiden vuoden kuluttua. Jos haluat hioa ansioluettelosi kuntoon, anna tuttujen ihmisten lukea sitä ja kuuntele heidän palautettaan. Ole kuitenkin näkemyksellesi, mielipiteillesi ja tyylillesi uskollinen. Lue ansioluettelosi läpi aina, kun olet sitä käyttämässä, ja muokkaa sitä, jos tarvetta on. Muotoseikat Täydellisen ansioluettelon mallia ei ole olemassakaan, mutta tässä joitakin perusperiaatteita hyvän CV:n laatimiseen. Hyvällä ansioluettelolla voi olla monta muotoa ja tyyliä. Selkeys, siisteys ja totuudenmukaisuus ovat ainoat ehdottomat säännöt. Ansioluettelon pituus riippuu taustastasi. Kaiken yksityiskohtainen kertominen ei ole tarkoituksenmukaista. Harvan henkilön tausta edellyttää yli kahden sivun ansioluetteloa. Ansioluettelosi ulkoasu antaa sinusta lukijalleen jo ensimmäisen vaikutelman. Persoonallisuus ei ole pahasta, eikä tiukka muodollisuus hyvästä. Muista, että et voi tietää, kuka ja millaisia asioita arvostava henkilö hakemustasi tarkastelee. Tekstin lihavoinnit, valokuvat, värit ja muut tehokeinot ovat harkiten käytettyinä selviä etuja, mutta hyvän maun rajat on aina syytä muistaa. Vastaanottajan sekä organisaation kulttuurin huomioiminen on niin ikään tärkeää. Luovuutta ja innovatiivisuutta arvostavassa ympäristössä suhtaudutaan persoonalliseen tyyliin eri tavalla kuin perinteitä ja muotoseikkoja kunnioittavassa organisaatiossa. Ellet ole varma persoonallisen ansioluettelon sopivuudesta on varmempaa pitäytyä perinteisemmässä mallissa. Sisältö Ansioluettelossa kerrot lukijalle henkilötietosi, yhteystietosi ja mahdollisesti myös perhesuhteesi. Koulutuksesta on hyvä kertoa olennaisimmat faktat hyvinkin selkeästi. Jos aiot kirjoittaa vähänkään pidemmän luettelon käymistäsi kursseista, sinun kannattaa tehdä siitä erillinen liite, josta voit poimia laajimmat kurssit varsinaisen ansioluettelosi koulutuksesta kertovaan osaan. Työpaikkojen järjestys voi olla kronologinen, mutta usein nykyisestä tai viimeisestä työpaikasta aloittaminen antaa lukijalle parhaan kuvat keskeisimmästä osasta työhistoriaasi. Työhistoriasta on hyvä kertoa muutakin kuin ajanjaksoja, työnantajien nimiä ja tehtävänimikkeitä. Voit kertoa hieman kustakin työnantajaorganisaatiosta, mutta kerro ennen kaikkea tehtävistäsi, vastuusi laajuudesta, mahdollisista erityisprojekteista tai erityisistä saavutuksistasi. Loppupuolella kannattaa vielä mainita kielitaidosta, ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, luottamustehtävistä ja harrastuksista. Ole konkreettinen. Ajanjaksoista mainittaessa riittää kuukausitason tarkkuus. 20 Merkonomi News 1/08