Asiakirjatyyppi Sivu 1 / 5 22.10.2014 PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017



Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

KUUMA-seudun alustavat hallitusohjelmatavoitteet 2019

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Kaupunginvaltuusto

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Keski-Suomen kasvuohjelma

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Leader!

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Työllisyydenhoito kunnassa

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Lausuntopyyntö STM 2015

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Kanta-Hämeen sote 2016

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Lausunto Sivu 1 / PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Seutukierros. Kuhmoinen

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kunnan odotukset elinvoiman luomiseksi. Markku Lappalainen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Manner-Suomen ESR ohjelma

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Lausuntopyyntö STM 2015

Toimintasuunnitelma. Socom

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta

Seutukierros

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Manner-Suomen ESR ohjelma

Hyvää yhdessä - Aloitustapahtumat. hyvinvointiyrityksien valmiudet muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) 28 Asianro 3199/ /2014

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

HYVÄ ALUEFOORUM

Lausuntopyyntö STM 2015

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Odotukset maakuntauudistukselta

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Lausuntopyyntö STM 2015

Sote- ja maakuntauudistus

Hankestrategia Yhtymähallitus

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Transkriptio:

Asiakirjatyyppi Sivu 1 / 5 PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017 Lausuntonaan Pudasjärven kaupunki toteaa, että maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet ja toiminta perustuvat maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan ja painopisteiden valinta on kattava ja strategiset painopistealueet ovat oikeat. Pudasjärven kaupunki esittää kuitenkin, että talous- ja toimintasuunnitelmaan otetaan mukaan lisäksi seuraavat näkökulmat ja painotukset: 1) Puurakentamisen tukeminen ja monipuolistaminen Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kokoamissa hallitusohjelmatavoitteissa keväälle 2015 esitetään puurakentamisen monipuolistamista jatkamalla valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa vahvistaen puurakentamisen tuotekehitystä sekä teknologian ja markkinoinnin osaamista puurakentamisen viennin kasvattamiseksi. Pudasjärven kaupunki esittää, että talous- ja toimintasuunnitelmaan otetaan yhtenä selkeänä tavoitteena puurakentamisen tukeminen ja monipuolistaminen. Konkreettisilla toimenpiteillä, kehittämisrahoituksella, toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja voimakkaalla edunvalvonnalla valtion suuntaan tulisi pyrkiä tavoitteeseen, jossa puurakentaminen nousee nykyistä merkittävämmäksi vaihtoehdoksi suurimittakaavaisessa kerrostalo-, matkailu-, julkis- ja teollisuusrakennuksissa sekä lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja täydennysrakentamisessa, kuten hallitusohjelmatavoitteissa todetaan. Pudasjärvellä on kokemusta julkisesta puurakentamisesta jo valmistuneen päiväkodin, liike- ja majoitusrakennusten ja parhaillaan rakenteilla olevan hirsikoulukampuksen osalta. Puhtaan sisäilman, hiilineutraalien rakennusmateriaalien ja monien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi puu soveltuu rakennusmateriaaliksi lähes kaikkeen rakentamiseen. Puurakentamisen vientimahdollisuuksien lisääminen edellyttää toimijoiden välistä tiivistä

Asiakirjatyyppi Sivu 2 / 5 yhteistyötä, rakentamis- ja energiamääräyksien päivittämistä sekä rakentamisen elinkaarimalliajattelun lisäämistä. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi. 2) Monipuolisen energiatuotannon toimintaedellytysten kehittäminen Maaseudun kestävät elinvoimaa ylläpitävät toimialat ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, jotka tukeutuvat maaseudun omiin luontaisiin vahvuuksiin (luonnonvarat). Näitä ovat maa- ja metsävarallisuuteen perustuva tuotanto ja -teollisuus, kaivannaisteollisuus, matkailu ja energiatoimiala. Nämä toimialat ovat niitä, joiden toimivuus ratkaisee pitkälti koko suomalaisen hyvinvointivaltion olemassaolon. Uusiutuvan energian käytön lisääntyminen on kääntänyt alan toimijoiden mielenkiinnon maaseudun metsäpohjaisiin energiaraaka-aineisiin, vaikka esimerkiksi turve säilyy Pudasjärvellä jatkossakin merkittävänä energianlähteenä. Tuulivoiman lisääntyvä käyttö on tuonut merkittävän määrän uusia tuulivoimahankkeita sekä meri- että maa-alueille pitkin Pohjois- ja Itä-Suomea. Myös Pudasjärvelle on tulossa mittava tuulivoimapuisto. Talous- ja toimintasuunnitelmassa tulisi selkeämmin näkyä tavoite kehittää paikallisia energiantuotantomuotoja. Maakunnan elinvoiman kehittämisen kannalta on olennaista, että toimenpiteitä suunnataan kaiken kokoisiin hankkeisiin ja myös pienten paikallisten energiantuotannon kehittämishankkeiden edistämiseen. Edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää vaikuttaa valtakunnallisiin energiaratkaisuihin, erityisesti energiaverotukseen, siten, että nykyisestä poukkoilevasta ja lyhytjänteisestä energiapolitiikasta siirrytään pitkäjänteiseen strategiseen energiantuotannon investointihalukkuutta lisäävään kansalliseen energiastrategiaan, josta pidetään kiinni yli hallituskausien. 3) Toisen asteen koulutuksen turvaaminen pitkien etäisyyksien kunnissa Talous- ja toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen volyymin säilyttämisen vähintään nykyisellä tasolla. Julkisen sektorin kestävyysvajeen ja pitkittyneen matalan taloussuhdanteen vuoksi on todennäköistä, että tulevalla hallituskaudella joudutaan toteuttamaan valtion tukemien opiskelumahdollisuuksien vähentämistä koko valtakunnan tasolla. Väheneviä resursseja suunnataan uudelleen mm. tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökulmista. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen kunnissa,

Asiakirjatyyppi Sivu 3 / 5 Pudasjärvi mukaan lukien, on ehdottoman tärkeää turvata jatkossakin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen niin, että nuorille on tarjolla riittävästi toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on lisäksi tärkeä osa työllisyyden hoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimassa. 4) Yrittäjyyden toimintaedellytysten turvaaminen Pohjois-Pohjanmaan liiton, yrittäjäjärjestöjen, rahoittajien, yrittäjien ja muiden yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden toimesta on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä alueen yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Teollisuuden rakennemuutoksen ja erityisesti Oulun seudulla ICT-alan työpaikkojen vähenemisen myötä on toteutettu kehittämistoimia muun muassa yrityshautomoilla, kiihdyttämöillä ja innovatiivisten sekä luovien alan työpaikkojen synnyttämisellä. Pienyritykset ovat valtakunnallisesti luoneet uusia työpaikkoja samaan aikaan kun isot yritykset ovat niitä vähentäneet. Myös Pohjois-Pohjanmaalla yritystoiminnan potentiaalinen kasvumahdollisuus lähtee pienistä yrityksistä. Alueelle on toki tärkeää saada suuren mittakaavan yritystoimintaa poistuneen tilalle, mutta samalla kehittämistoimissa tulee huomioida pienten yritysten ja olemassa olevien yrittäjien toimintaedellytysten tukeminen. Pudasjärven kaupunki esittää, että toimintasuunnitelman tavoitteeksi otetaan nykyistä selkeämmin yrittäjyyden toimintaedellytysten turvaaminen niin konkreettisilla toimenpiteillä kuin vahvalla valtakunnallisella edunvalvonnallakin. Yritysten sukupolvenvaihdoksien tukeminen, yrittäjyyden esteiden madaltaminen, yrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen ja yrittäjyyskasvatuksen lisääminen ovat ainakin konkreettisia keinoja, joita tulisi edistää. Valtakunnallisessa edunvalvonnassa on olennaista pyrkiä purkamaan yrittäjyyden esteitä siten, että yrittäjien kohtaamaa byrokratiaa vähennettäisiin säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita eri toimialoilla vähentäen. Myös verotusta tulisi kehittää siten, että yrittäjyyden mahdollisuus otettaisiin työllistymisvaihtoehtona nykyistä useammin huomioon. 5) Matkailualueiden kehittämissuunnitelmien tukeminen Vahvojen toimialojen tukemiseen liittyen talous- ja toimintasuunnitelmassa on otettu matkailu aluekehitysrahoituksen kohdalla yhdeksi toimialaksi ja suunnitelmassa esitetään maakunnallisen matkailustrategian päivittämistä vuodelle 2015. Erityisen tärkeää on, että toimintasuunnitelmassa painotetaan

Asiakirjatyyppi Sivu 4 / 5 liityntäyhteyksien kehittämistä alueen matkailukeskuksiin. Matkailutoimialan kehittämisessä Pudasjärven kaupunki näkee tärkeäksi sen, maakunnallisilla toimenpiteillä ja rahoituksella tuetaan alueen matkailukeskusten ja matkailualueiden kehittämissuunnitelmien toteuttamista. 6) Sähköisten palvelujen kehittäminen jatkona nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiselle Pudasjärvellä rakennetaan parhaillaan kattavaa laajakaistaverkkoa turvaamaan nopeat tietoliikenneyhteydet koko kaupungin alueelle. Kaupunki pitää tärkeänä tavoitteena toimintasuunnitelmassa mainittua sähköisten palvelujen edistämisen tavoitetta. Yhteiseen sähköisiä palveluja kehittävään hankkeeseen on syytä saada riittävän laaja joukko laajakaistaverkkoa rakentavia kuntia, Pudasjärven kaupunki mukaan lukien. Sähköisten palvelujen kehittämiseen on syytä ottaa mukaan myös kuntatoimijoiden yhteistyötahojen, kolmannen sektorin ja yrityksien edustajat. Sähköisten palvelujen kehittämisen ensimmäisen vaiheen fokuksena tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen kehittäminen. 7) Tienpidon määrärahojen lisääminen maakunnan alueelle ja erityisesti vähäliikenteisen tiestön kunnon rapautumisen estäminen Pohjois- Pohjanmaan alueen tienpitoon suunnatun rahoituksen voimakas väheneminen uhkaa erityisesti vähäliikenteisen tiestön osalta johtaa tilanteeseen, että tiestön kunto rapautuu ja edes kesä- ja talvi kunnossapitoon ei ole riittävää rahoitusta. Laajan ja harvaanasutun kaupungin näkökulmasta Pudasjärvi pitää huolestuttavana kehityssuuntaa, jossa tienpitäjällä on suunnitelmia öljysora- ja asfalttipinnoitteiden poistamisesta tiettyjen vähäliikenteisten teiden osalta. Sorapintaisten teiden osalta määrärahojen väheneminen vähentää kunnossapitoa, joka taas nopeasti näkyy teiden runkorakenteiden rapautumisena. Koko kaupungin alueen elinvoiman kehittäminen ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen (mm.puu- ja turvekuljetusten asettamat haasteet tienpidolle) edellyttävät tieverkon määrärahojen lisäämistä nyt vuodelle 2015 suunnitellusta tasosta. Pudasjärven kaupunki esittää, että talous- ja toimintasuunnitelmassa tämä tavoite näkyisi maakunnan toiminnallisissa tavoitteissa ja erityisesti edunvalvonnassa. 8) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen liittyvä palvelujen kehittäminen ja edunvalvonta Suomessa on nyt meneillään kansainväliselläkin mittakaavalla merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Sote-järjestämislaki on ollut lausunnolla

Asiakirjatyyppi Sivu 5 / 5 kunnissa ja uudistus etenee eduskunnassa, mikäli tietyt muun muassa rahoitukseen ja perustuslaillisiin kysymyksiin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Seuraavat haasteet liittyvät edellisten lisäksi erityisesti lähipalvelujen turvaamiseen, omaisuusjärjestelyihin ja tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrittelyn puutteellisuuksien selvittämiseen. Maakuntaliiton tulisi Pudasjärven kaupungin mielestä toimintasuunnitelmassaan selkeämmin linjata, että maakunnan alueella kunnat ja muut sote-toimijat yhteistyössä pyrkivät etukäteen kehittämään innovatiivisia ja kuntien päättämistä lähtökohdista syntyneitä palvelurakenteita. Pitkien etäisyyksien ja harvan etäisyyksien kunnissa ei voida soveltaa samoja valtakunnallisia kriteerejä esimerkiksi palvelujen tuotantoalueita muodostettaessa kuin väkirikkaassa osassa Suomea. Lisäksi erityisesti lasten ja perheiden palveluissa, ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja paljon erilaisia palveluita tarvitsevien kohdalla korostuu kunnan muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja konkreettiset toimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vaikka sotejärjestämislain perusteissa korostetaan asiakasnäkökulmaa, todellisuudessa painopiste tähänastisissa toimissa on ollut rakenteiden, hallinnon ja rahoituksen tarkastelussa. Maakuntaliiton vetämässä hankkeessa voisimme Pohjois-Pohjanmaalla toimia mallina muille alueille asiakasnäkökulmasta lähtevien palvelumallien kehittämisessä. Myös toisaalla mainittu sähköisten palvelujen kehittäminen liittyy tähän kokonaisuuteen. 9) Työllisyydenhoitoon alueellista ja maakunnallista yhteistyötä Työllisyydenhoito on koko ajan entistä enemmän tullut kuntien vastuulle, vaikka rahoitusta tähän ei valtion taholta ole lisää tullutkaan. Päinvastoin taloudellisen matalasuhdanteen pitkittymisestä huolimatta työllistämisen määrärahoja on säästösyistä leikattu. Kasvava kuntien rooli aiheuttaa kestämättömän rahoitusongelman, mikäli muun muassa työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, liittyvät muutokset toteutetaan. Jatkossa kuntien on välttämätöntä tehdä yhteistyötä myös työllisyyden hoidossa. Periaatteena tässä tulee olla, että osin yhteisillä välineillä puutumme pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymisuhkaan. Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoiminnan tehokkuuden lisääminen, yksittäisen kunnan työpaikkarakenteen yksipuolisuus ja monet muut seikat puoltavat kuntien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä myös työllisyyden hoidossa. Pudasjärven kaupunki esittää, että talous-ja toimintasuunnitelmaan otetaan mukaan

Asiakirjatyyppi Sivu 6 / 5 tavoitteeksi työllisyydenhoidon alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön edistäminen. PUDASJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS