2.7.2014 KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti... 2 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely... 3 4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamiseksi Keski- Uudenmaan kaupungissa... 7 5. Työryhmämme ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden/teeman tuottamisesta Keski- Uudenmaan kaupungissa... 12 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina... 16 Liitteet... 18
1. Kilpailukyky työryhmä / loppuraportti Toimeksianto: Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on synnyttää uusi verkostomainen älykäs kaupunki, joka hyödyntää alueensa osaamista ja erityispiirteitä ja on enemmän, kuin osiensa summa. Kilpailukykytyöryhmä tarkastelee uuden Keski-Uudenmaan kaupungin vision pohjalta kilpailukyvyn tilaa nykytilanteessa sekä uudessa syntyvässä toimintaympäristössä ja arvioi sen kehitystä tulevaisuudessa. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän kokoonpano: Petri Härkönen, pj Annukka Lehtonen, vpj Aarno Kononen Esa Siikaluoma Pekka Söyrilä Timo Kaikkonen Minna Karhunen Jyrki Kaija Pekka Kauranen Kerava Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen Järvenpää Tuusula Kerava Nina Roisko, sihteeri Kerava Lisätietoja työryhmän toiminnasta ja havainnoista: Petri Härkönen, puh. 040 318 2020 sekä Pekka Kauranen 040 318 3804 Kilpailukyky-työryhmän puheenjohtajana toimii Petri Härkönen ja varapuheenjohtajana Annukka Lehtonen.
Työryhmä on kokoontunut koko prosessin aikana kolmetoista kertaa. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana työtä tukevissa seminaareissa, joita on prosessin aikana järjestetty. Työryhmä lähti etsimään ratkaisuja oman kokoustyön lisäksi järjestämällä aiheesta seminaarin, johon oli kutsuttu alueen yrittäjien puheenjohtajat sekä Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtaja. Seminaarin tavoitteena oli kuulla yrittäjien mielipiteitä mikä uuden kunnan toiminnassa on tärkeää yrityksen kannalta (liite 1). Yhteistyössä Uudenmaan yrittäjien kanssa toteutettiin kysely seudun yrittäjille (liite 2). Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten mielipidettä siitä, onko vision toteutuminen mahdollista ja tuoko kuntien yhdistyminen yritystoiminnan näkökulmasta enemmän etua vai haittaa. Lisäksi työryhmän jäsenet haastattelivat henkilökohtaisesti kukin kolmea kuntansa merkittävän yrityksen johdon edustajaa (liite 3). Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää heidän käsityksensä ja suhtautumisensa kuntaliitoksiin ja kuntien välisen yhteistyön merkitykseen yritysten näkökulmasta. 3. Kilpailukyky -työryhmän teeman määrittely Työryhmä on laatinut ohjausryhmässä 23.10.2013 hyväksytyn luonnoksen Keski- Uudenmaan kaupungin visioksi. Visioksi määriteltiin älykäs, verkostomainen kaupunki, jossa Keski-Uudenmaan uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille
Keski-Uudenmaan kaupungin visio ohjaa kilpailukykyä seuraavalla tavalla. Keski-Uudenmaan kaupungin visio ja kilpailukyvyn muodostuminen nivoutuvat yhteen hyödyntämällä syntyvien vahvojen identiteettien (kasvukeskusten) verkkoa ja siellä toimivan elinkeinoelämän ja yritysten vahvuuksia. Uuden kaupungin organisaatio ja resurssit muodostetaan siten, että hyödynnetään olemassa olevaa alueosaamista ja elinkeinoelämän tuntemusta. Työryhmän tehtävänä on kuntarakenteen tarkastelu kilpailukyvyn näkökulmasta (elinkeinorakenne, työllisyys, työpaikat, hankinnat, elinkeinopalvelut, jne.). Työryhmä on laatinut käsitemäärittelyn pohjalta kilpailukykyä kuvaavan kriteeristön. Kriteeristöä on käytetty nykytila- ja tulevaisuusanalyysiin, jonka tulokset selvitetään jäljempänä tässä raportissa. Kilpailukykyanalyysi pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä ovat kunnan tai seudun kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset, miten Keski- Uusimaa profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja, mitkä asiat tekevät seudustamme erityisen kilpailukykyisen verrattuna muihin seutuihin sekä siihen millä keinoilla haluamme erottua muista ja miten yritysten kasvua ja kilpailukykyä edistetään.
Työryhmä esittää, että jatkotyössä uuden kunnan synnyttyä näkökulmaa laajennetaan kilpailukyvyn käsitteestä laajempaan kunnan elinvoiman tarkasteluun. Elinvoimalla tarkoitetaan elinkeinotoimenpiteiden lisäksi kunnan infraa, hankintoja, palveluja, kunnan vetovoimaa ja sen kehittämistä, tapahtumia sekä eri toimijoitten rooleja ja yhteistyötä elinvoiman vahvistamisessa. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tehtävänä on auttaa yrityksiä menestymään. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan elinkeino-ohjelma, joka ohjaa uuden kaupungin elinkeinopolitiikkaa yhteisesti valittuun suuntaan. Elinkeino-ohjelma tavoitteena on syventää ja tarkentaa kaupunkistrategiaa. Tuloksiin ja vaikuttavuuteen pääsemiseksi on tärkeää, että elinkeino-ohjelmassa määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, mittarit ja vastuunjako. Elinkeinoelämän edellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen on koko elinkeinotoiminnan läpi kulkeva menestystekijä. Keskeinen tavoite on luoda uuden kaupungin vahvojen osakeskusten identiteetteihin pohjautuvat toimintaedellytykset yritystoiminnalle. Tavoitteeseen päästään yrittäjyyden edistämisellä, aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella, tiiviillä yhteistyöllä yrittäjien kanssa ja tehokkaalla viestinnällä. Hyvin toimivaa elinkeinoelämää tukevat avoin ja luottamuksellinen yritysilmapiiri, elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen, yrittäjyyskasvatus, yritysten tarjoamien palvelujen käyttäminen sekä yritysten auttaminen sen elinkaaren eri vaiheissa. Elinkeinopolitiikan avulla kehitetään sekä kunnan asukkaiden elämisen laatua että yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinopoliittisin toimin lisätään kaupungin houkuttelevuutta ja mainetta sekä luodaan edellytykset kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Kaupungin kilpailukyky turvataan yrityksille ja yhteisöille sekä yksityisille henkilöille tarjottavista elinkeinopalveluista, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Osittain kaupunki myös tuottaa niitä itse. Elinkeinotoimen palvelut jakaantuvat kolmeen ryhmään:
1. Neuvontapalveluita ovat mm. yritysten perustamiseen liittyvä neuvonta ja ohjeistus, jossa arvioidaan liikeidean kantavuutta ja liiketoimintasuunnitelman toimivuutta sekä yrityshautomotoiminta, joka ohjaa yritystä perustamisen jälkeisellä hankalalla alkutaipaleella ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Neuvontapalveluihin kuuluu toimivien yritysten arkipäivän ongelmien selvittäminen, esimerkiksi kasvuun, työvoiman saatavuuteen, rahoitukseen ja vientiin liittyvissä ongelmissa. Nykytilanteessa neuvontapalvelut ovat Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin ulkoistettu. Päätoimijat ovat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum ja Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, YritysVoimala Oy, Hyvinkään-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy. 2. Kehittämispalveluita tuottaa alueella tällä hetkellä erityisesti Teknologiakeskus Techvilla Oy. Teknologiakeskus TechVilla auttaa erityisesti teknologia-alalla toimivia yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään. Asiakkaina ovat teknologiateollisuuden kasvuyritykset ja toimittajat, logistiikkakeskustoimijat sekä alan erikoisosaajat. 3. Sijoittumispalvelut ovat pääosin kuntien omaa toimintaa paitsi Mäntsälässä, jossa Mäntsälän Yrityskehitys Oy myös välittää Mäntsälän kunnan alueella yritystontteja. Kuntien omat elinkeinotoimet hoitavat yritystonttien vuokrauksen, myynnin, tarjousten tekemisen jne. Tässä työssä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan organisaation eri toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi maankäyttö, kaavoitus, mittaus, kaupunkitekniikka ja rakennusvalvonta.
4. Työryhmämme EHDOTUS tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamiseksi Keski-Uudenmaan kaupungissa Keski-Uudenmaan kaupungin visio on älykkäästi toimiva verkostomainen kaupunki. Älykkyys kilpailukyvyn kannalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elinkeinotoimessa osataan hyödyntää uudessa kaupungissa olevien vahvojen kasvukeskusten verkkoa. Aluetuntemukseen perustuen keskuksissa toimivien yritysten vahvuudet eri toimialoilta on tunnistettu ja hyödynnetty. Tämä tapahtuu esimerkiksi alue ja tonttimarkkinoinnin sekä toimitilamarkkinoinnin yhteydessä. Palvelujen (neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalvelut) tuottajien on osattava yhdistää erilainen osaaminen ja asiantuntemus toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa oman tiedon ja taidon lisäksi lisäarvoa tuo muiden (maankäyttö, kaavoitus, rakennusvalvonta, alueen neuvonta ja kehittämisyhtiöt, konsernihallinto jne.) osaamisen hyödyntäminen koko verkoston ja elinkeinoelämän eduksi. Organisaation toiminnan älykkyyttä haetaan laatupalkintomallista tuttujen toimintatapa-alueiden kriteereiden näkökulmasta eli pohtimalla sitä, mitä elinkeinopalvelutuotannon älykkyys on seuraavien toimintatapojen näkökulmasta: Johtaminen ja organisaatiorakenne Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Toiminnanohjaus Prosessit (ml. tietotekniikan hyödyntäminen) Palveluverkko/palvelupisteet
Yhteenvetona tarkastelusta todetaan, että uudessa organisaatiossa elinkeinotoimen lisäksi, maankäytön, kaavoituksen, mittauspalvelut ja rakennusvalvonnan johtamisen, on oltava yhden ja saman henkilön alaisuudessa. Näin organisaation koko osaaminen voidaan hyödyntää ja valjastaa uuden kaupungin kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Henkilöstön sijoittuminen yhteen paikkaan keskitetysti on oleellista, jotta kaikki organisaation tieto saadaan hyödynnettyä. Elinkeinotoimi jakautuu matriisityyppiseen organisaatioon, jossa yhden henkilön sekä aluetuntemus että toimialatuntemus hyödyttää aktiivisesti kilpailukyvyn kehittymistä. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta eri palvelukokonaisuuksissa tarkastellaan seuraavien toimivuuskriteerien avulla: Kriteeri 1: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä.
Kriteeri 2: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Kriteeri 3: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikka ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. Kriteeri 4: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. Kriteeri 5: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. Kriteeri 6: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta Toimiva Yhdyskuntarakenne: Yhteenvetona todetaan, että alueen asuntotuotannon keskittymisen kautta työpaikat ja palvelut saadaan lähemmäs toisiaan. Vahvan identiteetin kasvukeskusten hyödyntäminen työpaikkaintensiivisten yritysten toimipaikkana parantaa infrastruktuuriin tehtävien investointien kannattavuutta. Maankäytön kokonaisvaltainen tarkastelu ja kaupunkirakenteen optimaalinen suunnittelu
tehostaa maankäyttöä. Kaikki nämä luovat parempia toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle ja siten vahvistavat keskusten ja sitä kautta koko kaupungin kilpailukykyä. Seuraavassa käydään läpi palveluverkon rakennetta ja toimivuutta elinkeinopalveluiden (neuvonta, kehittäminen ja sijoittuminen) näkökulmasta. Miten alueen olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää tai miten sitä tulee parantaa. Miten organisaatio toimii parhaiten ja miten sitä johdetaan. Palveluverkon osalta on päädytty keskitettyyn rakenteeseen, jossa resurssien sijoittumisella mahdollisimman laajasti yhteen paikkaan hyödynnetään uuden kaupungin verkostomaista rakennetta, hiljaisen tiedon kulkemista työyhteisössä sekä varmistetaan samalla parhaan asiantuntemuksen saatavuus että luodaan edellytykset hyvälle johtamiselle ja esimiestyölle. Elinkeinotoimen sijoittuminen samaan paikkaan maankäytön, mittauspalveluiden ja rakennusvalvonnan kanssa takaa mahdollisuuden nopeaan reagointiin, tehokkaaseen ajankäyttöön ja ennen kaikkea hyvään asiakaspalveluun. Elinkeinotoimen resursointi jakaantuu alueelliseen ja toimialavastuuseen. Saman henkilön on helpompi liikkua tehokkaasti kun voi hyödyntää aluetuntemustaan ja toimialaosaamistaan sekä elinkeinoelämän toimijoiden tuntemustaan.
Palvelurakenteen keskittäminen on mahdollista myös nykyisten ja tulevaisuuden teknologisten ratkaisujen avulla. Ne mahdollistavat toimipisteen sijainnista riippumattoman sähköisen asioinnin ja palveluiden monipuolistamisen, mukaan lukien ulkomaisten asiakkaiden palveleminen. Digitaalisiksi palveluita tulisi kehittää lupapalveluiden, toimitilojen, tonttien, tapahtumien, verkkoneuvonnan ja maahanmuuttajien verkkopalveluiden osalta. Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen liittyviä neuvontapalveluja on jo sähköisesti saatavana. Myös muita palveluja kuten lupapalveluita tulisi kehittää niin, että asiakas löytää helposti oman hakemuksensa ja sen etenemisen kulun. Tällä saadaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Toimitilat kuvineen yms. tietoineen tulisivat olla ajantasaisesti helposti saatavilla. Vastaavasti tonttien tarkat tiedot tonttikarttoineen olisivat asiakkaiden käytettävissä sähköisesti. ICT:n avulla palvelut on mahdollista tuottaa lähipalveluina ja pitää palvelut ketterinä. Vaikka elinkeinoyksikkö on keskitettynä, voi palveluita saada kaikkialta ja näin myös jalkautuminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan mahdollistuu. Sähköisen palvelun avulla olisi helpompi saavuttaa myös kansainvälisiä toimijoita. ICT:n hyödyntämisessä kuntien palveluissa on vielä paljon kehitettävää. Erilaisia lomakkeita on jo sähköisesti saatavilla, mutta varsinaisesta sähköisestä asioinnista olemme vielä kaukana. Sähköistä asiointia voitaisiin kehittää osana muuta julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämistä, jota viedään eteenpäin valtiovarainministeriön johdolla. ICT ja suuri toimiva kunta pystyvät yhdessä luomaan puitteet tulevaisuuden innovaatioille. Keski-Uudenmaan kaupungilla palvelujen järjestäjänä on keskeinen rooli yritystoiminnan edistämisessä ja siten kilpailukyvyn luomisessa alueellaan. Palveluiden hankinnoilla voidaan edistää mm. paikallista yrittäjyyttä, uusien palvelumarkkinoiden syntyä sekä uusia palvelujen tuotantotapoja/innovaatioita. Tämän vuoksi on tärkeää sopia, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa markkinoilta. Niin omaa tuotantoa kuin ulkoa ostettujen palvelujen hinta-laatusuhdetta tulisi vertailla ja pyrkiä hankkimaan tarvittavat palvelut näin määritellen edullisimmin. Tämä edistää uuden kunnan kilpailukykyä muihin kuntiin nähden. 4.1 YHTEENVETO Keski-Uudenmaan kaupungin kilpailukyvyn vahvistuminen perustuu yhdessä tekemiseen. Uusi kokonaisuus on yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Perusajatuksena on muodostaa älykäs verkostomainen kaupunki, jossa on vahva yhteinen keskus sekä hyvin aktiivinen alueellinen kasvukeskuksien vahvuuksia hyödyntävä toimintatapa.
Keskitetyssä toimintamallissa neuvonta- ja kehittämispalvelut sijoitetaan samaan yhtiöön. Yhtiön sijainnilla ei ole merkitystä vaan resurssien kokoamisella saman katon alle sekä yhteistyöllä saadaan parhaat tehot irti uudesta organisaatiosta. Neuvontapalvelujen tarjonta on hyvin nykyisen kaltainen. Kehittämispalveluissa korostuvat yritysten kehittämisen ja siihen liittyvän hankerahoituksen hankkiminen. Kansainvälisen verkoston rakentamiseen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntämiseen panostetaan erityisesti. Sijoittamispalvelut pyritään sijoittamaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Tärkeää on saada yhteinen osaaminen ja tieto samaan paikaan kaikkien ulottuville, tällä keinoin vahvistetaan organisaation ketteryyttä. Organisaatio on keskitetyn mallin mukainen, joka jalkautuu aktiivisesti omalle vastuualueelleen. Henkilöt toimivat ikään kuin matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kasvukeskuksesta vastaava henkilö hyödyntää alueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. 5. KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN ARVIO tarkastelun kohteena olevien palveluiden tuottamisesta Keski-Uudenmaan kaupungissa Kilpailukyvyn kannalta tärkeiden palveluiden (neuvonta, kehittäminen ja sijoittuminen) tuottamisen onnistumista uudessa verkostomaisessa toimintaympäristössä tarkastellaan seuraavien kriteerien kautta. Kriteerit perustuvat Keskuskauppakamarin julkaisuun "alueiden kilpailukyky 2011". Määritelmiä: Alueen kilpailukyky kuvaa yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä ja alueen ominaisuuksia, jotka tukevat menestyvää yritystoimintaa. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Alueellista kilpailukykyä voidaankin tarkastella yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä on usein kuvattu oheisella alueiden kilpailukyvyn timantilla, joka sisältää myös yritystoimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kaavioon on sisällytetty
infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, muut yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laatu sekä näistä ominaisuuksista koostuva alueen imago. TIMANTTIMALLI: Neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalveluiden tuottamisen onnistumista uudessa toimintaympäristössä tarkastellaan seuraavien kriteerien kautta: (kriteerien tarkempi sisältö löytyy liitteestä) työvoiman saatavuus ja tehokkuus väylät ja liikenneyhteydet houkuttelevuus ja imago kunnan omat toimet koulutus muut toimintaedellytykset Johtopäätöksenä kyselyjen pohjalta voidaan yleisesti todeta, että yrittäjien näkökulmasta kuntaliitoksilla ei katsota olevan suurta merkitystä yritysten toimintaedellytysten kehittymiselle. Tärkeintä on kunnan toiminta yrityksien ongelmien ratkaisemisessa, tarjolla olevat tontit ja kaavoitus sekä kunnan johdon positiivinen asenne elinkeinoelämää kohtaa. Kuntarajat eivät asiaa ratkaise vaan tarjottavien palvelujen määrä ja laatu sekä ripeys että ketteryys työskentelytavoissa. Kyselyn avulla selvitettiin, millainen on kilpailukykyinen kaupunki ja miten alueen kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa. Kaikki ehdotukset kilpailukyvyn vahvistamiseksi käydään tarkasti läpi. Yhteenveto kyselyjen tulokset ovat tämän raportin liitteenä numero 4.
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun osalta. KILPAILUKYKY / PALVELUT KRITEERI UUDEN KAUPUNGIN EDUT UUDEN KAUPUNGIN HAITAT UUDEN KAUPUNGIN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai tai NEUVONTAPALVELUT Työvoiman saatavuus paranee tarjonnan monipuolisuuden kautta työmatkat voivat pidentyä Liikenneyhteydet Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset kokonaissuunnittelu parantaa pitkällä aikavälillä yhteyksiä ja sitä kautta saatavuutta kiinnostus uutta kaupunkia ja sen tarjontaa kohtaan kasvaa parantaa tarjontaa ja helpottaa neuvontaa alueen tarjonta paranee ja neuvonta helpottuu markkinat kasvavat ja yritysten toimintaedellytykset paranevat KEHITTÄMISPALVELUT Työvoiman saatavuus auttaa hanketoimintaa laajemmalla tarjonnalla Liikenneyhteydet liikenneyhteyksien kehittämishankkeet voivat tuoda mahdollisuuksia poikittaisyhteydet ovat puutteelliset imagon luominen ja profiilin syntyminen voi olla aikaa vievää tarjonnan jäsentyminen ja neuvonnan laatu ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia poikittaisyhteyksien puute voi haitata hankkeita
Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset painoarvo kasvaa uuden kaupungin myötä resurssien kasvun kautta hankeja projektitoiminta kasvaa ei merkittävää vaikutusta nykyiseen tilanteeseen uusi toimintaympäristö helpottaa projektien läpivientiä SIJOITTUMISPALVELUT Työvoiman saatavuus parantaa palveluiden tarjontaa monipuolisen työvoiman kautta tunnettavuus alkuun heikko ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia yhteisen toimintakulttuurin luominen aikaa Liikenneyhteydet ei merkittävää etua nykyiseen ei oleellista haittaa nykyiseen tilanteeseen Houkuttelevuus Oma toiminta Koulutustarjonta Toimintaedellytykset tarjonnan kasvun kautta palveluiden tarjonta helpottuu palveluiden tarjonta paranee oleellisesti koulutustarjonta kaikille tasapuolistuu ja sijoittuminen helpottuu sijoittuminen helpottuu valinnanvaran kasvaessa joissain osissa uutta kuntaa saattaa kustannustaso nousta verojen kautta ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia ei negatiivisia vaikutuksia
Yhteenvetona tarkastelusta todetaan, että valittujen kriteerien osalta elinkeinopalveluiden tuottaminen uudessa kaupungissa on helpompaa ja tuottaa hyvin johdettuna ja organisoituna enemmän lisäarvoa, kuin nykyisessä muodossa. työvoiman saatavuus yritysten ja yhteisöjen käyttöön paranee monipuolisemman tarjonnan kautta kaikissa palvelumuodoissa liikenneyhteydet ovat palvelutuotannon kannalta pohjois-eteläsuunnassa toimivat ja nykyiset puutteet kehittyvät, sekä neuvotteluvoima valtion suuntaan vahvistuu. kiinnostus uutta kaupunkia kohtaan kasvaa ja uteliaisuus herättää alussa kiinnostusta, joka tulee hyödyntää imagon rakentamisessa ja alueiden markkinoinnissa omaa toimintaa helpottaa etenkin sijoittumispalveluissa laajempi ja monipuolisempi tarjonta koulutustarjonta paranee, kun alueen yliopisto, korkeakoulu, ammattiopistot ym. koulutustarjonta voidaan suunnitella ja laatia suurempaa väestömäärää varten. Etenkin neuvontapalvelut hyötyvät. muut toimintaedellytykset eri palvelukokonaisuuksien tuottamisessa pääsääntöisesti paranevat ja laajentavat palvelutarjontaa. Negatiivisia vaikutuksia palvelutuotannon osalta uudessa kaupunkiympäristössä verrattuna nykytilanteeseen ei ole. Sen sijaan selkeästi parannettavia kohteita löytyy mm. saavutettavuuden osalta. Riskitekijänä voidaan mainita uuden toimintakulttuurin luomisen ongelmat, kun kahdeksan kunnan toiminnot yhdistetään saman katon alle ja erilaiset toimintatavat ja tottumukset sekä työpaikkakulttuurit törmäävät. Kaiken kaikkiaan kilpailukyvyn ylläpitäminen tai paraneminen tapahtuu parempien palveluiden tuottamisen edellytysten ja toimintaympäristön muutoksen hyödyntämisen kautta. Tämän pitäisi olla muuttuneissa olosuhteissa kasvavien resurssien ja keskitetyn toimintatavan johdosta hyvin mahdollista toteuttaa. Taloudellisesti Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkien yhdistäminen on tämän hetkisten ennusteisiin nojautuen edullinen ratkaisu. Kunta voi tarjota erilaisia tontteja yritysten tarpeisiin nopeallakin aikataululla. Kaavoittaminen yritysten tarpeisiin onnistuu helpommin. Keski-Uudenmaan kaupungin resurssit ja puitteet ovat kilpailuvaltti verrattuna pääkaupunkiseutuun. Työryhmä vertaili Keski-Uudenmaan kaupunkia pääkaupunkiseutuun eräillä tunnusluvuilla (liite 5). Tällä hetkellä pääkaupunkiseutu erottuu useimmissa
väittämissä edukseen, mutta yhteistyöllä pystyisimme nostamaan Keski-Uudenmaan kaupungin tunnuslukuja omalle tasolleen. Tämä loisi terveen kilpailuasetelman pääkaupunkiseutuun. Keski-Uudenmaan kaupungin resurssien avulla on mahdollista saada tarvittavia valtionapuja yritysten, liikenteen ja turvallisuuden kannalta tärkeiden maatieliittymien rakentamiseen. Kun infra on kunnossa, saadaan myös yrityksien yhteistyökumppanit (muun muassa kuljettajat, tavaratoimittajat) osaksi alueiden markkinointiin. 6. Johtopäätökset nykytila-analyysistä, tulevaisuudesta erillisinä kuntina sekä tulevaisuudesta uutena yhdistyneenä kaupunkina Keski-Uudenmaan kaupungin visio; älykkäästi toimiva verkostomainen kaupunki tarkoittaa kilpailukyvyn näkökulmasta organisatorisesti keskitettyä toimintamallia, jossa uuden kaupungin myötä syntyvien kasvukeskusten vahvuuksien tukemisen ja kasvattamisen kautta alueen kilpailukyky paranee suhteessa pääkilpailijakuntiin ja alueisiin. Tärkeää on kyetä hyödyntämään organisaation alueellinen tuntemus sekä tunnistaa toimialojen vahvuudet kasvukeskuksissa. Keskitetyssä toimintamallissa neuvonta- ja kehittämispalvelut sijoitetaan yhtiöön. Neuvontapalvelut toimivat nykyisen kaltaisesti ja kehittämispalveluissa, jossa korostuvat yritysten kehittämiseen ja siihen liittyvään hankerahoituksen hankkiminen, kansainvälisen verkoston rakentaminen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntäminen. Sijoittamispalvelut sijoitetaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Näin saadaan suurin hyöty yhteisestä osaamisesta ja tietojen virrasta. Organisaatio on muodostettu keskitetyn mallin mukaiseksi, joka jalkautuu aktiivisesti omalle vastuualueelleen. Henkilöt toimivat matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kasvukeskuksesta vastaava henkilö/henkilöt hyödyntävät alueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. Kilpailukyvyn näkökulmasta etsimme mahdollistavia ja tukevia keinoja asukkaidemme sekä elinkeinoelämämme menestymiseksi. Kunnan menestys on asukkaiden ja yritysten menestymistä. Tarkoitus on löytää välineitä kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä käyttää niitä tavoitteiden toteuttamiseen. Aikaansaatuja tuloksia verrataan aikanaan asetettuihin tavoitteisiin ja parannetaan toimintaa tulosten pohjalta. Kriittisiä taustatekijöitä kilpailukyvylle ovat asenteemme jolla toimimme, toimintakulttuurimme sekä maineemme. Keskeistä on osata oikealla tavalla hyödyntää suuruuden ekonomia ja pienille kunnille luontainen ketteryys suuremmassa kuntakoossa.
Tulevaisuuden näkymät erillisinä kuntina kilpailukyvyn kannalta voimistavat niitä heikkouksia, joita alueella on. Näitä tekijöitä ovat muun muassa heikko infrastruktuuri poikittaisen liikkumisen osalta Keski-Uudellamaalla. Varsinkin reitit itä-länsi suunnassa ovat puutteelliset. Alueen kuntien seudullinen yhteistyö ja sitä kautta kokonaisedun sekä suuruuden ekonomian mahdollisuudet jäävät täysimääräisesti hyödyntämättä. Uudessa kaupungissa saadaan keskitetyllä hallinnolla yhdessä maankäytön ja rakennusvalvonnan kanssa elinkeinotoimeen lisää osaamista ja resursseja. Uudella tavalla organisoitumalla (alueellinen vastuu ja toimialavastuu) voidaan saada elinkeinotoimintaan tehokkuutta lisää. Edellytyksenä on, että koko konsernin elinkeinotoimen henkilöstö jalkautuu tehokkaasti yrityksiin ja yhteisöihin sekä johtaminen on asiantuntevaa ja yhteispeliin perustuvaa. Vahvempien resurssien ansiosta uudella kunnalla on paremmat edellytykset kehittää kansainvälistymispalveluita. Elinkeinopalveluiden tuottaminen uudessa yhdistyneessä kaupungissa tarjoaa potentiaalisille uusille sekä alueella jo toimiville yrityksille monipuolisempia toimintaedellytyksiä kuten sijoittautumisvaihtoehtoja laajemmalta alueelta, suuremman ostovoiman ja paremman työvoimatarjonnan. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Yrittäjäjärjestöjen tapaaminen Uudenmaan yrittäjien kyselylomake Luettelo yrityksistä, joita on haastateltu henkilökohtaisesti ja yhteenveto Yrityskyselyiden tulosyhteenveto Palveluiden vertailu pk-seutu vs. Keski-Uudenmaan kaupunki