Askolan kunta Toimintasuunnitelma ajalle

Askolan kunta Toimintasuunnitelma ajalle 2019-2023 YRITYKSEN YHTEYSTIEDOT Toimitusjohtaja, yhteystiedot Jouni Martikainen, kunnanjohtaja puh: 040-5587589 jouni.martikainen@askola.fi Yhteyshenkilö, yhteystiedot Y-tunnus 9000162-0 Tuija Saloranta, hallintojohtaja Tilikausi 1.1-31.12 puh: 040-7195069 tuija.saloranta@askola.fi Osoite Kunnantalo Askolantie 30 07500 Askola Työsuojelupäällikkö, yhteystiedot Tuija Saloranta Työsuojeluvaltuutettu, yhteystiedot Hannu Vihreäluoto, Lotta Laakso TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSTIEDOT Pääsopimuspaikka Mehiläinen Porvoon Lääkärikeskus Osoite Näsin koulukatu 2 06100 Porvoo Nimetty työterveyshoitaja Sari Meritähti puh: 040-1681818 sari.meritahti@mehilainen.fi Nimetty työterveyslääkäri Jan- Patrik Wiksten jan-patrik.wiksten@mehilainen.fi Tarja Alasuvanto-Asikainen tarja.alasuvanto-asikainen@mehilainen.fi Puh. / vaihde: 019-5211500 Nimetty työfysioterapeutti Cathlene Andersson cathlene.andersson@mehilainen.fi Nimetty työterveyspsykologi Arto Svensk arto.svensk@mehilainen.fi TYÖPAIKAN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Toimiala, liiketoiminta-ajatus, liiketoiminnan tavoitteet suunnitelmakaudelle, toiminta ja tuotteet/palvelut Kunta Henkilöstömäärä N 290-300 työntekijää

Merkittävimmät altisteet ja kuormitustekijät Psykososiaaliset kuormitustekijät (mm aikataulupaine, yksintyöskentely, asiakaspalvelu, potilastyö) Tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät (mm työasennot, toistotyö) Yötyö Biologiset altisteet (mm. virukset, bakteerit) Fysikaaliset altisteet (mm. melu, lämpötilan vaihtelut, pölyt) Kemialliset (mm. siivouskemikaalit, akrylaatti) Tapaturmavaara (mm. liukastumiset, kaatumiset, pistotapaturmat) TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työterveyshuolto osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin seuraavasti: Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa, ja niillä täydennetään työsuojelun riskinarviointeja. TYÖTERVEYSTOIMINNAN LAAJUUS X Lakisääteinen työterveyshuolto Lakisääteinen työterveyshuolto ja sairaanhoito TYÖTERVEYSTOIMINNAN JA YHTEISTYÖN YLEISET TAVOITTEET 1. Työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen 2. Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta 3. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen 4. Laadukas työterveyspainotteinen sairaanhoito 5. Yrityksen asettama tavoite (vuotta pidemmälle ajalle): 6. Yrityksen asettama tavoite (tulevalle vuodelle): TODETUT TYÖTERVEYSTARPEET JA TAVOITTEET YHTEISTYÖLLE Tarpeet: Kuormitustekijöiden terveysriskien ennakointi ja minimointi. Työterveysyhteistyön tavoitteet ja niitä vastaava toiminta Tavoite ja toteutusvuosi (konkreettinen) Esimiestyön tukeminen Toiminta ja vastuuhenkilöt (mitä tehdään, että päästään tavoitteeseen) Esimiesten koulutus Toteutumisen seuranta, arviointi ja mittarit Työntekijöiden työkyvyn tuki Tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisy - Työterveyden tukitoimet, ohjausneuvonta työfysioterapeutilta ja työterveyspsykologilta - 55+- ryhmä Työfysioterapeutin ohjauskäynnit työpaikoilla Suunnitellut työpaikkaselvitykset, suunnitellaan vuosittain 2019: Lea-koti, Monninkylän kirjasto, etsivä nuorisotyö, starttipaja, pääkirjasto, rakennus- ja ympäristöyksikkö ja

kunnantalo työpaikkaselvitykset tammi- helmikuussa 2019. Päiväkoti Karpalon melumittaus keväällä 2019. Monninkylän parakit toiminnan vakiinnuttua 2019. Työfysioterapeutin ohjauskäynnit mm uudella Askolan alakoululla. Tarvittaessa muita selvityksiä. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ (JATKUVA TOIMINTA) Työterveyspalvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Kela korvaa osan aiheutuvista kustannuksista. Jotkut palvelut (esim. työnohjaus) eivät oikeuta Kelan korvaukseen mutta tukevat merkittävästi työhyvinvointia. 1. TYÖPAIKKASELVITYS 1.1. Perusselvitykset Perusselvityksessä arvioidaan yrityksen työn, työympäristön ja työyhteisön terveysvaarojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellinen merkitys. Perusselvitys tehdään aina työterveyshuoltoa aloitettaessa, työolosuhteiden oleellisesti muututtua tai muun tarpeen mukaan. Suunnitelma: Perusselvitys tehty kaikille osastoille, 1.2. Suunnatut selvitykset Suunnattuja selvityksiä tehdään perusselvityksessä havaittavan tai muussa työterveysyhteistyössä esille tulevan tarpeen perusteella. Näitä ovat esimerkiksi ergonomiset selvitykset, työilmapiirin ja työn psyykkisen kuormituksen selvitykset ja työhygieeniset selvitykset Suunnitelma: Melumittaus päiväkoti Karpalossa 2. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO JA DEBRIEFING Ensiavun vaatimustaso: Tapaturmavaaran suuruus on yksikkökohtaisesti erilainen. Riittävä ensiapuvalmius: 5% henkilöstöstä tulee olla ensiaputaitoisia: jokaisessa työvuorossa tulee olla ensiaputaitoinen henkilö ja kaikille yksintyöskenteleville suositellaan ensiapukoulutusta. Menetelmät: ensiapukurssit, ohjeet ensiapuvälineiden ylläpitoon, suuronnettomuussuunnitelman laatimiseen osallistuminen, debriefing (jälkipuinti) väkivaltatilanteiden, onnettomuuksien ja äkillisten kuolemantapausten yhteydessä Suunnitelma: Kutsutaan Mehiläinen Lääkärikeskuksen ensiapukursseille joita järjestetään 2 kertaa vuodessa. 3. NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuollon on annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä koskevissa asioissa. Neuvonta ja ohjaus liittyvät kaikkiin työterveyspalveluihin, ja lisäksi niitä toteutetaan omana suunnitelmallisena toimintanaan. 3.1. Työyhteisön toimivuuden edistäminen ja esimiestyön tukeminen Työyhteisötyö tukee työyhteisön toimivuutta, tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.

Työyhteisötyön menetelmiä ovat mm. alustukset, ryhmäkeskustelut, tapausesimerkit ja erilaiset kokeilut. Suunnitelma: Suunnitellaan yksikkökohtaisesti tarpeen mukaan varhainen tuki ja puheeksiotto teemaluennot stressinhallinnan valmennukset vuorovaikutus- ja yhteistyövalmennukset matalan kynnyksen esimieskeskustelut esimiestaitojen valmennus muutosten hallinta: tietoiskut ja ohjatut keskustelutilaisuudet, kehittämistyöpajat 3.2. Yksilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukeminen Menetelmät neuvonta ja ohjaus vastaanottokäynneillä ravitsemusterapeutin, puheterapeutin konsultaatiota työterveyslääkärin lähetteellä työnäköoptikon tai työvalmentajan konsultaatiot tarvittaessa ergonomia- ja työtapaohjaus työfysioterapeutin toimesta työpaikoilla elämäntapavalmennukset ja ohjaus yksilöllisesti ja ryhmässä Työfysioterapeutin ohjaus ja neuvonta 1-3 kertaa työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähetteellä Työterveyspsykologin ohjaus ja neuvonta 1-3 kertaa työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähetteellä. Erikoislääkärin konsultaatio 1-3 kertaa työterveyslääkärin lähetteellä työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Ryhmätoiminta on kustannustehokas ja vaikuttava tapa saada aikaan positiivisia muutoksia työkykyyn ja terveyteen. Mikäli työntekijöillä todetaan työkykyyn vaikuttavia terveysongelmia, heitä voidaan ohjata seuraaviin ryhmiin: uni ja palautuminen stressinhallinta ja voimavarat mielialaoireet painonhallinta tuki- ja liikuntaelinvaivat kipu 4. TYÖPAIKAN TOIMINTAMALLIT TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Työpaikoilla tarvitaan toimintamalleja tukemaan henkilöstön työhyvinvointia ja helpottamaan esimiestyötä mm. työkykyasioissa. Vastuu toiminnasta on työnantajalla, mutta se tapahtuu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Vaikuttaviksi toimintatavoiksi on todettu mm. hyvä työterveysyhteistyö yrityksen, esimiesten ja työterveyden kesken, jonka tavoitteena on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen. 4.1. Varhaisen tuen malli ja sairauspoissaolojen seuranta, aktiivisen aikaisen tuen malli Yrityksessä on käytössä varhaisen tuen malli: kyllä X ei Työntekijä kutsutaan pitkien tai toistuvien sairauslomien jälkeen tai työpaikalla tehtyjen havaintojen perusteella työkyvyn seurantatarkastukseen. Tarkastuksessa arvioidaan terveydentilan vaikutus työssä selviytymiseen ja keinot tukea työkykyä. Tilanteissa, joissa työntekijän sairaus estää ohimenevästi nykyisen työn tekemisen, työpaikalla voidaan käyttää seuraavia tilapäisiä työjärjestelyjä, joiden avulla työhön paluu nopeutuu: Työpaikalla kirjataan YritysMehiläiseen kaikki omailmoitteiset sairauspoissaolot sekä Mehiläisen ulkopuolelta tulevat sairauslomat (myös sellaiset Mehiläisestä kirjoitetut, joissa ei ole työnantajatietoja). Työntekijöille on tiedotettu yrityksen sairauspoissaolokäytännöistä sekä sairauslomien seurantaan liittyvistä toimintatavoista. Yrityksessä on määritelty työhön paluun tukitoimien käynnistämiseksi seuraavat rajat: yli 25 päivää tai vähintään 5 kertaa usein toistuen (kalenteri tai lukuvuodessa) Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi seuraa yrityksen sairauspoissaoloja 6 kuukauden välein ja raportoi niistä tietosuojasäädökset huomioiden 6 kuukauden välein. Työterveyshoitaja, -lääkäri, -psykologi tai työfysioterapeutti on yhteydessä työntekijään pitkillä, yli 8 viikkoa kestävillä sairauslomilla. 4.1.1. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen tukeminen ja kuntoutusyhteistyö Jos työpaikalla tai työterveyshuollossa huomataan, että työntekijän työkyky on alentunut, käynnistetään työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet, mm. esimiehen ja työntekijän käymä keskustelu tilanteesta ja sen korjaamisen mahdollisuuksista työkyvyn aleneman tutkiminen ja korjaavien toimenpiteiden etsiminen työterveyshuollossa tarvittaessa työterveysneuvottelu työn muokkaaminen määräaikaisesti tai pysyvästi työhön paluun tuki asiakkaan, työterveyden ja esimiehen yhteistyönä varhaiskuntoutus, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Osasta kuntoutuksen kustannuksista vastaa usein työeläkelaitos, Kela tai muu vakuutusyhtiö. Mehiläisen työvalmentajat auttavat löytämään osatyökykyisille työssä jatkamisen mahdollistavia ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen ratkaisuja. Työvalmentajaa kannattaa hyödyntää aina, kun lääketieteellisin keinoin tai nykyistä työtä muokkaamalla ei voida edistää työntekijän työssä selviytymistä. Toimintatapa työvalmentajien palvelujen käytössä: Työvalmentajan käyttöön tarvitaan hallintojohtaja Tuija Salorannan lupa. Työterveyslääkäri on yhteydessä hallintojohtajaan työntekijän luvalla tai asiasta sovitaan työterveysneuvottelussa. 4.2. Kuntoutus Ryhmäkuntoutuksen tavoitteena on työntekijän toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen.

Suunnitelma: Työterveyshuolto ohjaa työntekijää aktiivisesti tarjolla oleviin kelan kuntoutuksiin tai ammatilliseen kuntoutukseen. 4.3. Päihdetyö työpaikalla Onko työpaikalla päihdehoitomalli? on X ei 4.4. Toimintamalli epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ehkäisemiseksi on X ei 4.5. Erityistyölasikäytäntö on X ei 5. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin kuormitustekijöihin ja riskeihin sekä elämäntapoihin. Tehtävät terveystarkastukset terveystarkastus työsuhteen alkaessa määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveydenseurantatarkastus/terveyskysely (esim. ikäryhmittäin, työyhteisöittäin) osatyökykyisen työntekijän seurantatarkastus Alkutarkastus (lakisääteinen): Alkutarkastus ennen työsuhteen alkua tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työnantaja lähettää uudet työntekijät tarkastukseen. Tavoitteena lääketieteellisten vasta-aiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta. Tarkastuksesta tehdään aina työhön sopivuuslausunto, joka annetaan kahtena kappaleena henkilölle, joka toimittaa toisen kappaleen työnantajalle. * Työterveyshoitajan tarkastus, tarvittaessa lääkärintarkastus: * BMI, DM2-riskipisteet, RR, Audit * kuulon ja tarv. näöntutkimus * Hammashuollossa allergiaoirekysely Laboratoriotutkimukset: Lakisääteisellä perusteella: Pvk+t. Muut vapaaehtoiset laboratoriokokeet: kolesterolit (lipidit), paasto-sokeri (fs-gluk), maksa- (alat), ja munuais (krea) -arvo). Lääkärin määräyksellä muita laboratoriotutkimuksia mikäli tarpeen työkelpoisuuslausunnon kirjoittamista varten.

Määräaikaistarkastus (lakisääteinen): - Teknisen työn opettajat 3 v välein - Hammashuollon työntekijät 3 v välein - Keittiötyntekijöiltä kuulotutkimus melun vuoksi 3 v välein - Yötyöntekijät yötyöntekijöiden ohjeen mukaisesti Työterveyshoitaja kutsuu tarkastukseen yhteyshenkilön kautta. Tarkastuksesta tehdään aina työhön sopivuuslausunto, joka annetaan kahtena kappaleena henkilölle, joka toimittaa toisen kappaleen työnantajalle. * työterveyshoitajan tarkastus, tarvittaessa lääkärin tarkastus * BMI, DM2-riskipisteet, RR, Audit * kuulon ja tarv. näöntutkimus * Hammashuollossa allergiaoirekysely Laboratoriotutkimukset: Lakisääteisellä perusteella: Pvk+t Muut vapaaehtoiset laboratoriokokeet: kolesterolit (lipidit), paasto-sokeri (fs-gluk), maksa- (alat), ja munuais (krea) -arvo). Lääkärin määräyksellä muita laboratoriotutkimuksia mikäli tarpeen työkelpoisuuslausunnon kirjoittamista varten. Melu: Kuulotutkimus tehdään melu-työntekijöille aluksi kerran vuodessa neljän vuoden ajan ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Yötyö: tarkastus/vuorotyökysely kahtena ensimmäisenä yötyövuotena kerran vuodessa, sen jälkeen <50-vuotiaille vähintään 5 vuoden välein, 50-60-vuotiaille kolmen vuoden välein ja >60-vuotiaille 1-2 vuoden välein. Elintarviketyöntekijän terveydentilan selvitys työsuhteen alussa: Työterveyshoitajan tekemä haastattelu. Haastattelun yhteydessä korostetaan elintarviketyön hyviä hygieniakäytäntöjä (oireisena ei olla töissä, työnantajalle ilmoitetaan elintarvikkeiden välityksellä mahdollisesti tarttuvasta taudista ja hyvän käsihygienian merkitystä työssä korostetaan). Kirjoitetaan todistus terveydentilan selvityksestä. Laboratoriotutkimus (F-BaktVIP) tehdään, jos työntekijällä on parhaillaan tai hänellä on edeltävän kuukauden aikana ollut kuumeinen ripulitauti. Ulosteviljely tehdään aina elintarviketyöntekijän kuumeisen ripulitaudin

yhteydessä. Työhönsijoitustarkastus (ei-lakisääteinen): Tarkastuksen peruste ja toteutus: Tavoitteena perusterveydentilan selvittäminen ja terveysneuvonta. Työnantaja lähettää uudet työntekijät tarkastukseen. * työterveyshoitajan tarkastus, tarvittaessa lääkärin tarkastus * BMI, DM2-riskipisteet, RR, Audit * Tarv. kuulon ja näöntutkimus Laboratoriotutkimukset: Muut vapaaehtoiset laboratoriokokeet: Pvk+t, kolesterolit (lipidit), paasto-sokeri (fs-gluk), maksa- (alat), ja munuais (krea) -arvo). Lääkärin määräyksellä muita laboratoriotutkimuksia mikäli tarpeen työkelpoisuuslausunnon kirjoittamista varten. Terveys- ja työkykylähtöinen työterveystarkastus (ei-lakisääteinen): Tarkastuksen peruste ja toteutus: * Toteutetaan ikäryhmätarkastuksina 40-vuotiaasta 5 vuoden välein * Työterveyshoitaja kutsuu tarkastukseen * Työterveyshoitajan tarkastus, tarvittaessa lääkärin ja tarkastus * BMI, DM2-riskipisteet, RR, Audit * Tarv. kuulon ja näöntutkimus Laboratoriotutkimukset: Muut vapaaehtoiset laboratoriokokeet: Pvk+t, kolesterolit (lipidit), paasto-sokeri (fs-gluk), maksa- (alat), ja munuais (krea) -arvo).lääkärin määräyksellä muita laboratoriotutkimuksia mikäli tarpeen työkelpoisuuslausunnon kirjoittamista varten. Muuta huomioitavaa (esim. ajokorttitodistus, vapaa-ajan rokotukset): Ei 5.1 Tartuntatautilain mukaiset, työhön kuuluvat rokotukset Vesirokko-, MPR,- ja influenssa rokotukset (annetaan Askolan terveyskeskuksessa): - Terveysaseman henkilökunta - Äitiys- ja lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto - Ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta /Mäntyrinne - Vanhusten päivätoiminta - Suun terveydenhuolto

- Hyvinvointineuvolan henkilökunta Työnantaja suosittelee rokotesuojaa vesirokko-, MPR, ja influenssarokotteesta kotipalvelun, päiväkotien ja opettajien kohdalla. Tällöin rokote haetaan omasta terveyskeskuksesta tartuntatautilain nojalla. Raskaana oleville ei voi antaa MPR eikä vesirokkorokotusta Kausi-influenssarokotusta suositellaan raskaana oleville Hinkuyskärokote (annetaan Askolan terveyskeskuksessa): - Terveysaseman henkilökunnalla - Äitiys- ja lastennevuolahenkilökunnalla. Raskaana oleville ei Suomessa suositella hinkuyskärokotetta. Hinkuyskärokote tulee uusia 5 vuoden välein. Hinkuyskärokotetta ei voi antaa, jos edellisestä tetanus (jäykkäkouristus) rokotteesta on alle 2 vuotta. Hinkuyskärokotetta ei Suomessa ole yksin, vaan se sisältyy Boostrix rokotteeseen, joka sisältää tetanus, difteria ja hinkuyskärokotteet. 5.2 Muut kuin tartuntatautilain edellyttämät rokotukset Tetanus-d: haetaan omasta terveyskeskuksesta Engerix-rokote: Veritartuntavaara- arvion tekee kunta ja B- hepatiittirokotuksen hoitaa Askolan terveyskeskus. Työterveyshoitajan tulee tarkistaa työhöntulo-, määräaikais- ja kaikissa muissakin tarkastuksissa, että työntekijän erityisesti tartuntatautilain mukaiset rokotukset ovat voimassa ja ohjaa oikeaan paikkaan niiden saamiseksi. Uusilta työntekijöiltä ja sijaisilta edellytetään ajan tasalla ja voimassa olevaa rokotussuojaa ennen työsuhteen alkua. Kela luokka 1 kuuluvat rokotukset antaa Askolan terveyskeskus. 5.3 Tartuntatautilaki ja tuberkuloosi Tuberkuloosin selvitys koskee kohderyhmää 1) sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköitä sekä kohderyhmää 2) kouluikäisten lasten hoitopaikkoja. Kohderyhmä 1: ssä seulotaan onko työntekijä syntynyt korkean TB- ilmaantuvuuden maassa, oleskellut vähintään 12 kk em. maissa, työskennellyt vähintään 3 kk terveydenhuollossa em. maissa tai altistunut läheisesti tartuttavalle keuhkotuberkuloosille. Kohderyhmä 2: ssa seulotaan onko työntekijä työskennellyt terveydenhuollossa yksiköissä joissa hoidetaan keuhkotuberkuloositapauksia. Tartuntatautilain 55 mukaisesti työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia, jos on perusteltu syy epäillä työntekijän sairastavan hengityselinten tuberkuloosia ja työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joissa hengityselinten tuberkuloosin leviämisen seuraukset ovat tavanomaista vakavammat. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta. Perusteltu syy selvityksen vaatimiselle on pitkäaikainen tai toistuva oleskelu maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen, tai muu erityinen altistuminen tuberkuloosille. Ilman edellä

mainittua selvitystä työntekijä ei saa toimia sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä, eikä alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä. 6. TYÖHYVINVOINTIPALVELUT Työhyvinvointipalvelut on osa Mehiläisen Työelämäpalveluita ja ne sisältävät asiakasyrityksen liiketoiminta tukevia, henkilöstön ja työolojen kehittämiseen tähtääviä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi esimiestyöhön, työyhteisöön, elämäntapoihin kohdistuvat palvelut sekä mittaukset, analyysit ja kartoitukset. Työhyvinvointipalvelut ovat työterveyshuoltoyhteistyötä täydentäviä palveluita ja tämän vuoksi ne eivät kuulu kelakorvauksen piiriin. 7. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITO Ei kuulu sopimuksen sisältöön. 8. TOIMINNAN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Systemaattinen laadunhallinta on olennainen osa Mehiläisen johtamisjärjestelmää. Mehiläisen toiminta on Inspectan toimesta sertifioitu osoituksena siitä, että palvelu vastaa ISO 9001 - laatustandardin asiakas- ja lainsäädäntövaatimuksia. Laatua auditoidaan säännöllisesti. Työterveysyhteistyön tavoitteiden toteutumista seurataan vähintään vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Asiakasyritys voi seurata työterveyshuoltoa kuvaavia raportteja YritysMehiläisen kautta. Yhteistyöpalavereja yrityksen kanssa pidetään 1-2 kertaa vuodessa. 8.1. Paikallisesti moniammatillinen tiimi kokoontuu tarvittaessa koordinoimaan ja suunnittelemaan yrityksen työterveystoimintaa. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Käsitelty työsuojelutoimikunnassa, allekirjoitus ja päiväys Porvoo 2.1.2019 Jouni Martikainen Kunnanjohtaja Tuija Saloranta Hallintojohtaja Jan-Patrik Wiksten Tarja Alasuvanto-Asikainen Sari Meritähti Työterveyslääkäri Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja