KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024



Samankaltaiset tiedostot
Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Työpaikat ja työlliset 2014

Palvelustrategia Helsingissä

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

KUOPION TYÖPAIKAT

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2016

Työpaikat ja työlliset 2015

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Toimintaympäristön muutoksia

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

KUNTASTRATEGIA

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat Vaasan seudulla

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

LAPLAND Above Ordinary

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

KYMENLAAKSON LIITTO

LAPIN SUHDANTEET 2016

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Lähtökohdat. Raportti II a

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Kaupunginvaltuusto

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1.! " # $ # % " & ' (

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

TILASTOKATSAUS 19:2016

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo elinkeinojohtaja José Valanta

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Kaavoitus ja jätehuolto

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Työpaikat Vaasassa

Kuopion työpaikat 2017

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Transkriptio:

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024

Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi Kärkölässä. Kärkölä on olennainen osa Lahden työssäkäyntialuetta, joten elinkeinostrategiassa huomioidaan Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 2015. Elinkeinostrategian laadinnassa on huomioitu kunnan elinkeinojen tyypilliset piirteet ja tulevaisuudessa oletettavissa oleva kehitys. Elinkeinostrategiaa on laadittu yhteistyössä kärköläläisten yrittäjien kanssa ja kunnanvaltuuston strategiaseminaari keväällä 2011 on ottanut kantaa elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin. Lahden työssäkäyntialue Kärkölän elinkeinorakenne Viimeisimmän pendelöinti tilaston mukaan vuonna 2009 Kärkölässä asui 1977 työllistä henkilöä, joista 1071 työskenteli Kärkölässä ja 906 muissa kunnissa. Päijät-Hämeen osuus muissa kunnissa työskentelevistä oli 491 henkilöä. Kärkölässä puolestaan työskenteli 1777 työllistä henkilöä, joista 1071 oli kärköläläisiä ja 706 tuli muualta. Muista 460 tuli Päijät-Hämeen muista kunnista. Edellä olevan tilaston perusteella on todettavissa, että Lahden seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen. Lahden ja sen ympäristökuntien jälkeen toiseksi suurin yksittäinen pendelöintialue oli pääkaupunkiseutu, jonne pendelöi 155 henkilöä. Kärkölän vuoden 2009 pendelöintikartta on ohessa. Elinkeinorakenteesta on saatavilla tilasto vuodelta 2008. Sen mukaan suurin yksittäinen toimiala oli teollisuus, jolla oli 34 toimipaikkaa ja henkilöstöä 833. Toiseksi suurin yksittäinen toimiala oli maa- ja metsätalous, jolla oli 160 toimipaikkaa ja henkilöstöä 156. Seuraavina tulevat rakentaminen 54 toimipaikalla, tukku- ja vähittäiskauppa 41 toimipaikalla ja kuljetus- ja varastointi 33 toimipaikalla. Edellä mainittujen alojen palveluksessa oli rakentamisessa 109 henkilöä, tukku- ja vähittäiskaupassa 131 henkilöä ja kuljetuksessa ja varastoinnissa 119 henkilöä.

Kärkölän kunta 2 (6) Vuosi 2008 oli jo finanssikriisin aiheuttaman taantuman aikaa ja näkyy tilastossa. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 2015 Kärkölän lähtökohdat Lahden alueen strategian visio on, että se on Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Ympäristötehokkuudella tarkoitetaan, että tavarat ja palvelut tuotetaan pienemmillä energia- ja materiaalipanoksilla kuin aikaisemmin ja tuotteet tehdään nykyistä pitkäikäisemmiksi tai tehokkaammin kierrätettäviksi. Yritysystävällisyys tarkoittaa, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyydellä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa ja toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä. Edellä mainittu alueen visio ei ole ristiriidassa Kärkölän nykyisen elinkeinostrategian taikka tulevan elinkeinostrategian tavoitteiden kanssa. Väestö Kärkölän väkiluku on tilastoituna aikana vaihdellut 4400 ja 5400 välillä lukuun ottamatta 1950-lukua, jolloin väkiluku siirtoväen vaikutuksesta nousi tilapäisesti yli 6000 asukkaaseen. Väkiluku kasvoi 1980 luvulla 5400:ään ja aleni 1990 luvulla 5000:een. Väkiluvun väheneminen on jatkunut siten, että vuoden 2010 lopussa asukkaita oli 4880. Syntyneiden enemmyys on lievästi negatiivinen ja suurin poismuutto tapahtuu ikäryhmässä 15 24-vuotiaat, jossa nettotappio on 50 henkeä vuodessa. Väestön ikärakenne ja huoltosuhde ovat toistaiseksi kohtuullisella tasolla, eikä niissä oleteta tapahtuvan olennaisia muutoksia elinkeinostrategiakaudella. Huoltosuhde on 55 ja työttömyysaste on ollut yksi maakunnan alhaisimmista. Selvänä väestöllisenä ongelmana voidaan pitää sitä, että koulutustaso on valtakunnan ja maakunnan tasoa alhaisempi. Erityisen huolestuttava on suuri koulutuksen ulkopuolelle kokonaan jääneiden peruskoulun päättäneiden joukko.

Kärkölän kunta 3 (6) Elinkeinorakenne Kärkölän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen ja sen voisi katsoa muodostavan riskitekijän nykyisen globalisaation oloissa. Paikallinen teollisuus on kuitenkin pystynyt sopeutumaan muuttuviin markkinoihin ja jatkojalostamaan tuotantoaan siten, että perinteisen savupiipputeollisuuden riskit voidaan minimoida. Alueen teollisuudella on hyvät edellytykset toimia ympäristötehokkuusvision tavoitteiden mukaisesti. Maatalous on sopeutunut hyvin EU-ohjelmakausien vaatimuksiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Kaupan ja palveluiden määrässä ei ole viimeisellä vuosikymmenellä enää tapahtunut merkittäviä muutoksia tietyn erityistavarakaupan lopetettua toimintansa 1990-luvulla. Palvelu-ja matkailualalle on tullut uusia pienyrityksiä. Kärkölän mahdollisuudet yritysten näkökulmasta Kärkölän erityinen vahvuus yritysten näkökulmasta on logistinen sijainti ruuhka-suomen keskellä sekä vahva teollinen perinne, joka luo mahdollisuuksia alihankinnalle, kumppanuudelle ja palvelutoiminnalle. Lahden alueen elinkeinoprofiili on monipuolistumassa erityisesti ympäristöliiketoiminnan alalla ja se luo mahdollisuuksia myös kärköläläisille yrityksille. Ammattitaitoisen työvoiman saaminen muodostuu vähitellen ongelmaksi, ellei alueellista koulutuspolitiikkaa pystytä räätälöimään nykyistä yrityslähtöisemmäksi. Myös yrittäjien keskuudessa keskeisenä asiana nähdään kunnan tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Asukasmäärän kasvaminen ylläpitää peruspalveluita ja mahdollistaa yrityksille ammattitaitoisen työvoiman saamisen. Kaavoitettua teollisuusaluetta on tällä hetkellä riittävästi uudisrakentamisen tarpeisiin ja kohtuullisen nopeasti kaavoitettavissa lisää kantatie 54:n varrelle. Nykyisten teollisuusalueiden välittömään yhteyteen ei lisärakentaminen aina onnistu tiukentuneista pohjavedensuojelumääräyksistä johtuen. Valmiita toimitiloja on tarjolla yksityisillä yrityksillä, eikä kunnan toimenpiteitä tällä sektorilla ole tarvittu.

Kärkölän kunta 4 (6) Elinkeinoelämän kehitysnäkymiä Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat muutostrendit ovat Kärkölässä samoja kuin ne ovat Lahden alueella, Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Teollinen murros jatkuu ja voimistuu siten, että perinteisten teollisten työpaikkojen määrä alenee edelleen. Tilalle syntyvät uudet työpaikat ovat korkean jalostusasteen työpaikkoja. Kärkölän teollisuus on jo mukana tässä muutostrendissä ja tekee hyvin vahvaa asiakas- ja markkinalähtöistä tuotantoa. Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa. Tämä antaa mahdollisuuksia uusiutuvaa energiaa ja raaka-ainetta käyttävälle kärköläläiselle teollisuudelle. Puunjalostuksen ohella myös muilla teollisuuden aloilla on mahdollisuuksia ympäristöliiketoiminnassa. Kärköläläinen liiketoiminta on ollut kansainvälistä jo vuosikymmenten ajan, eikä kiihtyvä kehitys muodosta uhkatekijää sille. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin. Ikärakenteen muutos antaa uusia mahdollisuuksia ennen kaikkea palvelusektorilla. Kärkölässä tälle alueelle on mahdollista perustaa pieniä, mutta jossain määrin myös keskisuuria yrityksiä, mikäli palveluita tarjotaan myös kunnan ulkopuolelle. Ikärakenteen muutos vaikuttaa erityisesti teollisessa toiminnassa työvoiman tarpeen kasvamiseen ja ulkomaisen työvoiman tarpeen lisääntymiseen. Tälläkin alalla paikallinen teollisuus on toiminut edelläkävijänä. Elämäntavat ja ostokäyttäytyminen monipuolistuu ja pirstaloituu. Tämä seikkaa vaikuttaa ennen kaikkea palveluiden tuottajien sektorilla. Vaikutus voi Kärkölän kannalta olla sekä positiivinen että negatiivinen. Negatiivinen vaikutus syntyy siitä, että palveluita haetaan myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Mahdollisuuden antaa se, että riittävän korkeatasoinen palvelutarjonta houkuttelee myös muita kuin kärköläläisiä asiakkaita. Liikkumiseen käytettävän energian hintakehitys saattaa tulevina vuosina vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseen. Energian hinnan muutos ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi nettikauppaan, jonka kustannus on periaatteessa lähes sama etäisyydestä riippumatta.

Kärkölän kunta 5 (6) Kärkölän vahvuudet ja haasteet Metropolialue kehittyy voimakkaasti. Helsingin alueen aseman vahvistuminen entisestään luo myös mahdollisuuksia Kärkölälle, joka maakunnan eteläisimpänä kuntana rajoittuu metropolialueeseen. Vetovoimaisuuden merkitys alueen kilpailukykytekijänä korostuu. Ihmisten ja työpaikkojen sijoittumisessa alueen ilmapiirillä, vetovoimalla ja viihtyisyydellä on yhä suurempi merkitys. Kärkölän vetovoimaa on pyritty lisäämään pitämällä palvelurakenne hyvänä ja kehittämällä sitä edelleen. Vapaaehtoisiin palveluihin voidaan sijoittaa varoja vain rajallisesti, mutta siinäkin on onnistuttu kohtuullisesti. Vahvuudet ja haasteet voidaan tiivistää seuraavasti: Vahvuudet 1. loistava logistinen sijainti, 2. vahva teollinen perinne ja runsaasti kumppanuusmahdollisuuksia, 3. teollisuus perustuu suurelta osin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön sekä 4. julkinen palvelurakenne on hyvä ja yksityinen palvelurakenne paikkakunnan koko huomioiden hyvä. Haasteet 1. tunnettavuus ja mahdollisuuksien myyminen Kärkölän ulkopuolelle, 2. työvoiman saaminen ja koulutustaso sekä 3. suhdanneherkkä yritystoiminta Strategian päämäärä Strategian päämääränä on yritysten ja työpaikkojen lisääntyminen Kärkölässä. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi Lisääntyvät työpaikat merkitsevät myös lisääntyvää palveluiden kysyntää ja lisääntyvää asukaslukua. Hyvinvointia voidaan lisätä ainoastaan yksityisen sektorin työpaikkoja ja tuotantoa lisäämällä. 1. Kaikille kunnassa toimiville ja kuntaan tuleville yrityksille on taattava hyvä toimintaympäristö ja peruspalvelut. 2. Kunta ei rajaa mitään yritystoiminnan aluetta vastaanotettavien ulkopuolelle, mutta yritysten sijoittumisessa on kuitenkin aina otettava kantaa yhteiskunnan kokonaisetuun sekä vaikutuksiin jo alueella oleviin yrityksiin.

Kärkölän kunta 6 (6) 3. Kunta pitää kaavoituksella ja kunnallistekniikan rakentamisella huolen siitä, että valmiita rakennuskelpoisia yritysalueita on riittävästi tarjolla. 4. Valmiita toimitiloja rakennetaan tarvittaessa erillisen päätöksen perusteella. Kaavoituksessa ja infran rakentamisessa tehdään tarvittaessa myös ns. räätälöityjä ratkaisuja. 5. Kuntaa markkinoidaan yhdessä nykyisten yritysten kanssa erilaisissa yrittäjätapahtumissa hyvänä paikkana sijoittua ja hankkia kumppanuuksia. 6. Yritysvaikutusten arviointia käytetään osana kunnallista päätöksentekoa. 7. Kunta käynnistää erityistoimenpiteitä koulutustason nostamiseksi työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. 8. Kunnan palvelutaso pidetään hyvänä, jotta yritysten työtekijöillä on mahdollisuus asua Kärkölässä. 9. Kunta vaikuttaa omalta osaltaan valtion aluehallintoviranomaisiin siten, että kannattavan yritystoiminnan edellytyksille ei lainsäädännöllä taikka muulla normistolla aseteta tarpeettomia esteitä. 10. Uusien yritysten perustamisneuvonta hoidetaan Lahden Uusyrityskeskuksen toimesta, jonka jäsenenä Kärkölän kunta on. 11. Kunta ja yrittäjät toimivat säännöllisesti yhteistyössä ja tiedottavat toisilleen elinkeinoelämän kannalta merkityksellisistä asioista. Mittarit Elinkeinostrategian mittareina käytetään perustettujen yritysten nettomuutosta, työpaikkojen muutosta, työpaikkojen määrää ja kuntaan Kärkölän ulkopuolelta tulleiden yrityskontaktien määrää. Yhteenveto Kärkölän elinkeinostrategia perustuu olemassa olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen ja uusien yritysten tavoittamiseen ja vastaanottamiseen. Kunta turvaa yritystoiminnan edellytyksiä nopeilla ja joustavilla kaavoitusratkaisuilla. Yritystoimintaan liittyviä ongelmia ratkotaan yhteistoiminnassa yritysten kanssa. Kunta panostaa peruspalvelujen tuottamiseen niin, että ne tukevat yritysten työvoiman saantia ja viihtyvyyttä.