Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Toimintakertomus 2008. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Toimintakertomus 2008 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 16.3.2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdon katsaus... 3 2 Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus... 4 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen... 4 3.1 Kansalliset ohjelmat... 5 3.1.1 Jatko-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun tukeminen... 5 3.1.1.1 Jatko-opiskelu-apurahat... 5 3.1.1.2 Kansainvälisen harjoittelun apurahat... 6 3.1.2 Verkosto-ohjelmat... 9 3.1.3 Nuori kulttuuri matka-apurahat... 10 3.1.4 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen... 10 3.2 EU-ohjelmat... 12 3.2.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma... 12 3.2.1.1 Comenius kouluohjelma... 12 3.2.1.2 Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-korkeakouluohjelmat... 14 3.2.1.3 Leonardo- da Vinci ammatillisen koulutuksen ohjelma... 16 3.2.1.4 Grundtvig- aikuiskoulutusohjelma... 19 3.2.1.5 Opintovierailut ohjelma... 20 3.2.2 EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action... 20 3.2.3 Kulttuuri -ohjelma... 22 3.2.4 Kansalaisten Eurooppa... 23 3.3 Pohjoismainen yhteistyö... 24 4 Muun toiminnan tuloksellisuus... 25 4.1 Viestintä ja tietopalvelut... 25 4.1.1 Sähköinen viestintä... 25 4.1.2 Painotuotteet... 25 4.1.3 Muu yhteistyö... 26 4.1.4 Suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointi... 26 4.1.5 Selvitystoiminta... 26 4.2 Asuntolat... 27 5 Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen... 28 6 CIMOn henkilöstö ja henkiset voimavarat... 28 7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma sekä yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 30 8 Tilinpäätösanalyysi... 31 8.1 Rahoitusrakenteen yleisestä kehityksestä... 31 8.2 Talousarvion toteutumisen analyysi... 31 8.2.1 Talousarvion toimintamenorahoitus... 31 8.2.2 Talousarvion täydentävä rahoitus... 32 8.2.3 Ulkopuolinen rahoitus... 34 8.3 Toiminnan tuottojen ja kulujen analyysi... 34 8.3.1 Toiminnan tuottojen analyysi... 34 8.4 Taseen analyysi... 37 8.4.1 Taseen vastaavaa... 37 8.4.2 Taseen vastattavaa... 37 8.5 Maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuuden analyysi... 38 8.5.1 Asuntolatoimen kustannusvastaavuus (maksullinen palvelutoiminta)... 38 8.5.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 39 8.6 Muut keskeiset tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot... 40

3 1 Johdon katsaus Kulunut toimintavuosi oli muutoksiin valmistautumisen ja toiminnan kehittämisen aikaa. Alkuvuotta sävytti edellisen vuoden lopulla tehty esitys CIMOn aseman muuttamiseksi osaksi Opetushallitusta. Laajan lausuntokierroksen tuloksena esityksestä luovuttiin ja CIMOn toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi otettiin opetusministeriön asettaman CIMOn toiminnan ja ohjauksen kehittämistä pohtineen työryhmän suositukset. CIMOn sidosryhmien ja asiakkaiden kannalta on tärkeää, että CIMO säilyy opetusministeriön alaisena kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä edistävänä keskuksena ja samalla se toimii kansallisena rakenteena Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri ja nuoriso-ohjelmille. Uusi laki ja asetus hyväksyttiin joulukuussa ja ne astuivat voimaan välittömästi vuoden 2009 alussa. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen nimi muutettiin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOksi, ja näin jo pitkään kansainvälisessä ja kansallisessa käytössä ollut CIMO lyhenne sai virallisen aseman. CIMO toimi väliaikaisissa toimitiloissa viimeistä vuotta. Uudet tilat ja avotiloihin muuton suunnittelu vei runsaasti voimavaroja. CIMOssa asetettiinkin useita työryhmiä valmistelemaan muuttoon liittyviä asioita. Yhdessä arkkitehtien kanssa laadittiin suunnitelmat avokonttorien työpisteiden sijoittamisesta, toimivuudesta ja visuaalisesta ilmeestä. Sisäisesti valmisteltiin yhteiset pelisäännöt miten toimia uusissa tiloissa. Senaatti kiinteistöjen, Opetushallituksen ja Ajoneuvohallintokeskus AKEn kanssa suunniteltiin talon yhteisiä palveluita. Fulbright Centerin kanssa valmisteltiin yhteistä tietopalvelua, joka tuli mahdolliseksi molempien muuttaessa samaan kerrokseen. CIMOn toimintaan vaikuttivat myös valtionhallinnossa tapahtuvat suuret muutoshankkeet. CIMOn johtoryhmä aloitti tuloskorttimalliin perustuvan strategiatyön. Koko talon yhteinen tuloskortti esiteltiin henkilökunnalle joulukuussa. Strategian jalkauttaminen on aloitettu vuoden 2009 alussa. Valmistautuminen toukokuussa aloittavaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sitoi paljon voimavaroja. Kaiken tämän muutospaineen alla työhyvinvoinnin kehittäminen ja laatutyö nousivat toiminnan erityisiksi painopisteiksi. CAF-arviointi toteutettiin jo toisen kerran. Arvioinnissa esiintulleiden puutteiden korjaamiseksi laadittiin toimintamalleja. Samanaikaisesti varsinainen toiminta jatkui tehokkaana. Kohderyhmien kiinnostus CIMOn tarjoamiin kansainvälisiin toimintoihin säilyi korkeana. Korkeakoulusektorilla osallistuttiin aktiivisesti opetusministeriön kansainvälistymisstrategian valmisteluun. Suomen kielen ja kulttuurin toimipisteiden arviointia tehostettiin ja arviointimenetelmiä kehitettiin. CIMOn rooli koulutuksen kansainvälistymisen aisantuntijana vahvistui edelleen, kun myös ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden kansallinen tilastointi siirtyi CIMOn vastuulle. Vuonna 2007 käynnistyneiden uusien ohjelmien toimeenpanoa vakiinnutettiin. EU-ohjelmien sisäiseksi tarkastajaksi valittiin Deloitte & Touche Oy. CIMOlle tulossopimuksessa pääosin siirtomenoille asetetut määrälliset tulostavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Valintaprosessien rinnalla CIMOn henkilökunnan työpanoksesta merkittävä osa kohdistuu tehokkaaseen ohjelmiin liittyvään tiedotus-, neuvonta-, projektiohjaus- ja monitorointitehtäviin. Kaikesta tästä ei olisi selvitty ilman vaivojaan säästelemättä toimivaa osaavaa henkilökuntaa ja CIMOn kannalta elintärkeitä yhteistyökumppaneita. Kiitos teille.

4 2 Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus (1.1.2009 lukien Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO) on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Ministeriö oli asettanut CIMOlle seuraavat tulostavoitteet, jotka on kirjattu valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 2008: CIMO edistää kansainvälistä vuorovaikutusta suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella tukee toiminnallaan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus -ohjelman toimeenpanosta järjestää neuvonta- ja tietopalvelua ja markkinoi koulutusta kansainvälisesti, erityisinä painoalueina ovat Venäjä ja Aasia tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa, sekä lisää tietotekniikan hyväksikäyttöä tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. CIMO toimii yhteistyössä sen tehtäviin liittyvää toimintaa hoitavien ja rahoittavien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten ja korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa (L 951/2008 2 ). CIMOn toimintaa ohjaavat opetusministeriön ohella eri ohjelmia rahoittavat yhteistyötahot: Euroopan unionin komissio, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Myös nämä toiminnot on kirjattu CIMOn tulostavoitteisiin. CIMOn vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymiseen ennen muuta myöntämällä taloudellista tukea toimialansa liikkuvuutta ja muuta kansainvälistä yhteistyötä lisääviin kehittämishankkeisiin, projekteihin ja verkostoihin (siirtomenot). CIMO toimii myös kansainvälistymisen asiantuntijana toimialansa kysymyksissä. 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen CIMO myönsi erilaisina projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina eri ohjelmissa vuonna 2008 yhteensä 25 800 000 euroa. Tulossopimuksessa opetusministeriön kanssa sovittiin CIMOn kautta rahoitetulle toiminnalle määrälliset tavoitteet, jotka kokonaisuutena hieman ylitettiin. Luvut eivät kuitenkaan ole eri vuosina täysin vertailukelpoisia, vaan niitä voidaan vain tarkastella suuntaa antavina, sillä eri ohjelmien ja osa-ohjelmien myöntöperusteissa ja muissa reunaehdoissa tapahtua vaihtelua.

5 Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat 2006 2008 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2008 Toteuma 2008 LLP-ohjelmaan osallistuvat* 13 802 16 673 17 240 17 605 - Suomesta lähtevät 6 784 10 418 10 695 11 344 - Suomeen saapuvat 7 018 6 255 6 545 6 306 Leonardo da Vinci Suomesta lähteneet 1 513 - - - Nuoriso toimintaohjelmaan YiA osallistuvat - 2 500 4 300 3 083 Nuoriso-ohjelmaan osallistuvat 5 078 - - - Kv-harjoittelijavaihto 1 482 1 252 1 400 1 309 Bi- ja multilateraaliset apurahat 854 960 930 919 - vaihto-ohjelmat ( First + N2N + Aasia) 364 300 357 - muut stipendiohjelmat 365 450 325 - North-South-North kehitysmaaohjelma 231 231 180 233 Suomen kielen kesäkurssit 222 222 245 228 Opetusvierailut/UKAN 17 12 15 15 Nuori kulttuuri esiintymisapurahat 1 574 1 385-1 909 Yhteensä 23 029 22 992 24 130 25 068 * sisältää Leonardo lähtevät 2007 3.1 Kansalliset ohjelmat CIMO tukee kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä monien eri lähteistä rahoitettujen kansallisten ohjelmien avulla. Päärahoitusmuotoina ovat valtion budjetissa suoraan CIMOlle siirtomenoiksi tarkoitetut määrärahat 2 802 000 euroa, opetusministeriön eri hankkeisiin myöntämät varat, 575 000 euroa sekä ministeriön momenteilta rahoitettavat CIMOlle delegoituihin tehtäviin myönnetyt 555 000 euroa. Lisäksi kansallisia ohjelmia rahoittavat ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministeriö 1 368 000 eurolla. 3.1.1 Jatko-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun tukeminen 3.1.1.1 Jatko-opiskelu-apurahat Tulossopimuksessa sovittiin, että CIMOn kansallisesti rahoitettujen ohjelmien painopistettä siirretään yksilöapurahojen jakamisesta laajempiin verkosto-hankkeisiin. CIMOn tavoitteena oli tukea erityisesti korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä sekä jatkaa Aasiaverkostoyhteistyötä. Jatko-opiskelijoille myönnettävien CIMO- ja SITRA Fellowship - ohjelmien painopisteiksi asetettiin Venäjä, Kiina ja Intia. Venäjä yhteistyön tärkeimmät instrumentit olivat korkeakoulujen FIRST-verkostoohjelma, CIMOn suomalais-venäläinen talvikoulu sekä CIMO Fellowship- apurahaohjelma. Lisäksi CIMO myönsi suomalaisille opiskelijoille tarkoitetut Venäjän valtion opiskelustipendit. Yhteensä CIMOn kansallisten opiskeluohjelmien kautta Venäjä-yhteistyössä liikkui 344 opiskelijaa tai opettajaa. Intia-yhteistyötä tuettiin Sitran rahoittamalla Sitra Fellowship- apuraha-ohjelmalla, jonka tarkoituksena on lisätä liikkuvuutta ja yhteistyötä suomalaisten ja intialaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Sitran kaksivuotinen rahoitus päättyi vuoden 2008 lopussa ja vuonna 2009 ohjelma jatkuu opetusministeriön rahoittamana ja CIMO India Fellowships -nimisenä. Ohjelma osoittautui hyvin suosituksi. Kahden vuoden aikana

apurahaa haettiin noin 150 opiskelijalle tai tutkijalle, ja se voitiin myöntää kaikkiaan kahdellekymmenelle. CIMO myönsi 13 kiinalaiselle opiskelijalle CIMO Fellowship apurahan. Suomeen hakevien jatko-opiskelijoiden osalta hakijoiden määrät ovat nousseet. Apurahaa myönnettiin kuitenkin edellisvuosia vähemmän. Tämä johtui pääosin siitä, että apurahakausia yhdenmukaistettiin eri ohjelmien välillä siten, että kaudet pitenivät. Samanaikaisesti on haluttu pitää kiinni opiskelijoiden korkeasta tasosta. Taulukko 2. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet 2006-2008 6 Yksilöapurahat Henkilöt Henkilöt Henkilöt 2006 2007 2008 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) 66 96 69 Finnish Government Scholarship Pool 43 47 36 CIMO Fellowships (saapujat) 117 107 101 Suomen kielen ohjelma (saapujat) 29 20 23 Sukukansaohjelma (saapujat) 32 20 20 Venäjän valtion stipendit suomalaisille 28 28 27 Latinalaisen Amerikan ohjelma 12 10 9 - lähtevät 8 7 3 - saapuvat 4 3 6 College of Europe (lähtevät) 5 6 1 Sitra-Fellowships 7 13 - lähtevät 1 - saapuvat 6 Talvikoulu 24 26 Yhteensä 332 365 325 3.1.1.2 Kansainvälisen harjoittelun apurahat Kiina-yhteistyötä tuettiin myös harjoittelussa. Kiina osoittautui heti suosituksi kohdemaaksi; harjoitteluhakemuksia vastaanotettiin 47 kappaletta ja Kiinaan lähti 22 suomalaista harjoittelijaa. Vuonna 2008 ulkoministeriö ja CIMO sopivat YK:n apulaisasiantuntijaohjelman (JPO) sekä EU:n nuorten asiantuntijoiden ohjelman rekrytointien järjestämisen CIMOn tehtäväksi. Näissä ohjelmissa toteutettiin yhteensä 40 hakua, joihin lähetettiin lähes 900 hakemusta, mutta nämä haut eivät näy vielä liikkuvuustilastoissa, sillä suurin osa valituista lähtee asemapaikkaansa vasta vuoden 2009 aikana. Koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita kehitettiin kansainvälisen harjoittelun eri ohjelmien avulla. Uutena välineenä harjoittelussa toimii Erasmus-harjoittelu. Myös korkeakoulujen oma toiminta harjoittelun edistämisessä on lisääntynyt. Korkeakoulujen toimintaa tuettiin perustamalla korkeakoulujen kansainvälisestä harjoittelusta vastaavien yhteistyöverkosto, TraiNet. Kyseessä on asiantuntijaverkosto, jossa käsitellään kansainväliseen harjoitteluun liittyviä asioita ja luodaan yhteisiä toimintamalleja. Verkostossa ovat edustettuina CIMO sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistä harjoittelua hoitavat tahot.

Tiedotusyhteistyötä lisättiin mm. yhdessä Suomen yrittäjien kanssa. Suomen Yrittäjien paikallistahojen kanssa on sovittu yhteistyön aloittamisesta järjestämällä erilaisia tilaisuuksia. Suomen tiede- ja kulttuurikeskuksissa tapahtuvan kansallisen harjoittelun painopistettä siirrettiin Euroopan ulkopuolelle, koska Erasmus ohjelma tarjosi uusia mahdollisuuksia Euroopan sisäisen harjoittelun rahoittamiseen. Euroopassa sijaitsevia keskuksia tuettiin edelleen myöntämällä ylimääräisiä harjoittelujaksoja keskuksissa toteutettavien erillisten hankkeiden tueksi. Opetusministeriön hankerahoituksen turvin on tuettu sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakouluopiskelijoiden Suomi-kodeissa tapahtuvaa harjoittelua eri puolilla maailmaa. Toimintaan on kohdennettu myös CIMOn kahden- ja monenkeskisen yhteistyön määrärahoja ja näin on voitu hieman lisätä Suomi-koteihin lähtevien harjoittelijoiden määrää. CIMOn järjestämän kansainvälisen harjoittelun laatua parannettiin mm. päätöksellä lakkauttaa luonnonvara-alan ohjelma, joka ei enää vastannut harjoittelulle asetettuja tavoitteita. CIMOn tehtävät luonnonvara-alan ohjelmassa ovat siirtyneet joko työvoimatoimistoille tai alan korkeakouluille. Aloitettiin sovitun mukaisesti kansainvälisen harjoittelun asemaa koskevan selvityksen laadinta. Selvitys toimii materiaalina arvioitaessa CIMOn asema ja merkitys kansainvälisen harjoittelun tukijana. 7 Taulukko 3. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus 2006-2008 2006 2007 2007 2007 2008 2008 2008 CIMOn ohjelmat Yhteensä Lähtevät Saapuvat Yhteensä Lähtevät Saapuvat Yhteensä IAESTE 205 81 91 172 72 86 158 Kahdenväliset sopimukset 828 336 313 649 302 278 580 Kansainväliset järjestöt 65 50 1 51 53 19 72 Virkamiesvaihto 40 38 13 51 22 9 31 JPO 9 9 Suomea Suomessa 32-28 28-37 37 Yhteensä 1 170 505 446 951 458 429 887 CIMOn tukemat Opiskelijajärjestöt AIESEC 71 27 28 55 37 27 64 ELSA 2 3 4 7 1 4 5 FiMSIC 200 100 110 210 115 117 232 SfaO 31 6 14 20 9 5 14 Fastec - - - - - IPSF - IAAS 4 3 6 9-7 7 Yhteensä 312 139 162 301 162 160 322 Kaikki yhteensä 1 482 644 608 1 252 620 589 1 209

8 Taulukko 4. Maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat 2006-2008 (kursivoidut ovat harjoittelustipendejä tai muuta harjoitteluun liittyvää) 2006 2007 2008 Opiskelijajärjestöyhteistyö 27 000 26 300 26 800 Yhteistyöorganisaatiot 22 375 Vapaa-ajan ohjelma 14 052 14 557 13 988 Suomi-kodit 94 235 74 700 95 140 Suomi-lehdet 11 440 21 880 34 440 Suomea Suomessa 59 249 44 768 69 368 Lehtoraattiharjoittelu 37 610 36 190 30 710 Kulttuuri-instituuttiharjoittelu 148 078 213 860 234 950 Kotimainen harjoittelu 43 996 35 788 42 143 Kauppakamarit 21 900 22 910 10 950 Bi-ohjelmat lähtevät (sis.yhteistyöorg.) 215 905 220 508 195 296 MEK (lopetettu 2007) 51 430 54 820 Finpro vientikeskukset 242 940 226 360 257 940 UM-edustusto ohjelma 187 620 187 140 215 940 Bi-ohjelmat FGS-Pool 304 146 341 976 290 816 Suomen kielen ohjelma 32 240 52 925 34 800 Suomen kielen pro gradu 57 275 14 160 36 700 Sukukansaohjelma 84 939 39 339 60 000 Nuoret tutkijat ( Fellowship) 793 987 856 077 852 839 College of Europe 35 030 42 000 7 000 Latin.Amerikka opettajavierailut 16 490 19 739 16 969 Fulbright Center yhteistyö 40 570 58 895 Venäjä yksilöapurahat 17 470 18 150 SITRA (Intia Fellowship) 61 061 108 093 Kaikki yhteensä 2 501 936 2 665 098 2 711 927 Taulukko 5. Maksetut harjoittelu- ja yksilöapurahat 2006-2008 2006 2007 2008 Kahdenväliset sopimukset 2 561 185 2 665 098 2 711 927 Kansainväliset järjestöt 92 308 117 245 124 625 Virkamiesvaihto 130 464 178 458 79 171 Yhteensä 2 783 956 2 960 801 2 915 723 Taulukko 6. Harjoittelu- ja yksilöapurahojen toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006-2008 2006 2007 2008 Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet 14 13 Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut 691 632 549 720 508 729 Muut toimintamenot 229 918 112 059 168 182 Toiminnan kulut yhteensä 921 550 661 779 676 911

9 3.1.2 Verkosto-ohjelmat Opetusministeriö myönsi CIMOlle yhteensä 465 000 euroa jaettavaksi korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin verkostoyhteistyöhankkeisiin. Nämä ovat: Venäjä yhteistyöhön tarkoitettu FIRST-ohjelma, Aasia ohjelma sekä arktisen alueen yhteistyötä edistävä North 2 North ohjelma. Liikkuvuustavoitteeksi oli asetettu yhteensä 300, joka ylitettiin 57:llä. Yhteistyötä ulkoasianministeriön kanssa jatkettiin kehitysyhteistyönä rahoitetun North-South-South ohjelman avulla. Ohjelmalle asetettiin 180 henkilön liikkuvuustavoite, joka sekin ylitettiin 53:lla henkilöllä. Taulukko 7. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) 2006-2008 Verkosto-ohjelmien liikkuvuus 2006 2007 2008 FIRST 257 270 271 - lähtevät 81 96 110 - saapuvat 176 174 161 north2north 34 46 35 - lähtevät 14 15 16 - saapuvat 20 31 19 NORTH-SOUTH 231 231 233 - lähtevät 114 114 105 - saapuvat 117 117 128 Aasia-verkostoyhteistyö 48 51 - lähtevät 29 30 - saapuvat 19 21 Yhteensä 522 595 590 Taulukko 8. Verkosto-ohjelmien maksetut apurahat 2006-2008 VERKOSTO-OHJELMAT, APURAHAT 2006 2007 2008 FIRST 212 031 303 462 420 185 North2North 79 414 60 500 43 850 North-South-South 865 507 860 664 1 205 752 Aasia 53 376 60 052 Yhteensä 1 156 953 1 278 002 1 729 839 Taulukko 9. Verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet 2006-2008 VERKOSTO-OHJELMAT 2006 2007 2008 Ohjelmahallintoon käytetyt henkilötyövuodet yht. 4,74 3,43 Ohjelmiin liittyvät välittömät henkilöstökulut 271 308 160 226 174 870 Muut toimintamenot 102 678 88 943 96 917

10 3.1.3 Nuori kulttuuri matka-apurahat Nuori Kulttuuri matkat -ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa kaksi hakuaikaa vuonna 2008. Hakemuksia tuli 86, joista tuettiin 79 ryhmän hakemusta. Hylkäävän päätöksen syinä oli useimmiten puutteellinen hakemus tai liian suppea ohjelma esiintymisten osalta. Tuettujen matkojen kautta ulkomailla esiintyi 1909 nuorta, mikä tarkoittaa 27 %:n kasvua vuoteen 2007 verrattuna. Esiintymismatkat suuntautuivat kaikkialle maailmaan Pohjoismaista Australiaan ja Afrikkaan. Vuoden 2008 aikana valittiin uudet Nuori Kulttuuri lähettiläät toimikaudeksi 2009-2010 osana kulttuurivientihanketta. Taulukko 10. Nuori Kulttuuri/maksetut avustukset 2006-2008 2006 2007 2008 Maksetut matka-avustukset 168 000 118 450 150 000 Lähettilästoiminta 25 800 20 500 3.1.4 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on tukea Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMOn lähettämiä työsuhteisia yliopistolehtoreita oli 24. Lisäksi 16 opetuspisteelle myönnettiin taloudellista tukea opettajan palkkaamiseen. Muuta materiaalista tukea annettiin yhteensä noin 100 ulkomaiselle yliopistolle. Sovitun mukaisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetusta jatkettiin Kiinassa ja etäopetuskokeilua yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Samoin tuettiin edelleen Erasmus opiskelijoille tarkoitettujen kielikursseja. Venäjän korkeakoulujen suomen kielen opetustarpeiden kartoituksen tulosten pohjalta on selvitetty Suomen kielen ja kulttuurin kehittämismahdollisuuksia Venäjällä. Sukukansa-alueiden suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kartoittamisen selvityshanke aloitettiin 1.8.2008 ja se päättyy 31.7.2009. Yksikön hallinnon kehittämistyötä on jatkettu uudistamalla sekä CIMOn ja ulkomaisten yliopistojen välistä sopimuskäytäntöä että paikallisille opettajille myönnettäviä tukimuotoja. Avattiin uusi jatko-opiskelijoiden lyhtykestoinen apurahamuoto. Suomen kielen ja kulttuurin edistämistä tehosti CIMOn kaikkien Suomen kielen ja kulttuurin apuraha- ja harjoitteluohjelmien hallinnollinen yhdistäminen samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suomen kielen kesäkursseja järjestettiin Suomessa yhteensä 27 (21 EILC kurssia ja 6 UKAN kurssia), ja niille osallistui yhteensä 561 opiskelijaa. Lisäksi järjestettiin suomen kielen intensiivikurssi sukukansojen opiskelijoille Komissa Venäjällä sekä suomenruotsalaisen kirjallisuuden pohjoismainen kurssi Suomessa. Jatkettiin yhteistyötä FILI:n kanssa tukemalla matka-avustuksin 15 ulkomaisen opiskelijan osallistumista kääntäjäseminaareihin Suomessa ja Saksassa.

11 Taulukko 11. CIMO/UKANin yliopiston opettajat maittain 2008 ja kokonaismäärän vertailu 2006-2008 2008 2008 2008 Henkilöt HTV Opetuspisteavustus/ Maa henkilö Belgia 1 Bulgaria 1 Islanti 1 1 Iso-Britannia 1 Kanada 1 Kiina 1 1 Kroatia 1 1 Latvia 2 1 Liettua 1 1 Portugali 1 Puola 2 2 Ranska 1 1 2 Romania 2 1 Saksa 2 Slovakia 2 1 Sveitsi 1 Tšekki 1 0,42 2 Unkari 5 4 1 Venäjä 7 6,42 Viro 2 2 Yhdysvallat 1 0,79 3 2008 29 23,63 16 2007 29 22,41 16 2006 31 23,24 16 Taulukko 12. Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin maittain 2008 ja kokonaisvertailu 2006-2008 Maa Yliopisto Vierailut Viro Tartto 1 Tsekin tasavalta Praha 1 Brno 2 Saksa Greifswald 1 Göttingen 1 München 1 Kiina Peking 1 Italia Bologna 1 Latvia Riika 1 Romania Cluj-Napoca 1 Venäjä Pietari 1 Petroskoi 1 Unkari Budapest 1 Debrecen 1 2008 15 2007 12 2006 17

12 Taulukko 13. UKANin toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet UKAN 2006 2007 2008 UKANin sihteeristön palkkamenot 159 967 176 695 208 811 UKANin sihtereistön HTV:t 4,19 4,5 Lehtoritoiminta Palkat 1 028 429 1 026 028 1 050 660 Opetuspisteavustukset 238 890 230 458 136 043 UKANin kurssitoiminta Kesäkurssit 247 794 216 498 233 883 Muut yhteensä 35 790 16 636 14 778 Etäopetushanke 22 260 67 998 Opetusvierailut 41 939 43 255 42 376 Muut lehtoritoiminnan menot 239 425 212 205 181 262 Yhteensä 2 005 318 1 968 721 1 935 812 3.2 EU-ohjelmat CIMO toimii Suomessa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen sekä Nuorisotoimintaohjelman Youth in Action kansallisena toimistona sekä Kulttuuri ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä. Lisäksi CIMO toimii kansallisena vastuutahona Elinikäisen oppimisen ohjelmasta erillisten Erasmus Mundus- ja Tempusohjelmissa. Toiminta rahoitetaan komissiosta sekä opetusministeriön myöntämän kansallisen erityisrahoituksen turvin ja CIMOn toimintamenobudjetista. Euroguidancetoiminta raportoidaan myöhemmin tieto- ja neuvontapalveluiden yhteydessä. 3.2.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen -ohjelma alaohjelmineen on keskeinen keino lisätä eurooppalaista koulutusyhteistyötä, tutkintojen ja koulutuksen vertailtavuutta sekä opiskelijoiden, opettajien, nuorten ja jo työmarkkinoilla olevien liikkuvuutta. CI- MOn tehtävänä on huolehtia siitä, että EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmalla on korkea profiili Suomessa. Tavoitteena oli edelleen lisätä ohjelmaan osallistuvien suomalaisten määrää. Tässä tavoitteessa onnistuttiin ja suomalaisten osallistujien määrä nousi 8,9 %. Osallistumisen lisäämiseksi myös ohjelman kaikissa ala-ohjelmissa järjestettiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä tuotettiin materiaalia sekä verkossa että painettuina julkaisuina. Kokonaisuudessaan Elinikäisen oppimisen -ohjelman liikkuvuus nousi edellisestä vuodesta ja oli asetettujen tavoitteiden suuntainen, vaikka tavoitteeseen ei aivan ylletty. Osaltaan tätä selittää se, että Suomeen saapuvien osalta kaikista alaohjelmista ei ole tiedossa tarkkoja lukuja. Esimerkiksi Suomessa Erasmus-ohjelman kautta harjoittelemaan tulevien luvut eivät ole mukana liikkuvuusluvuissa, sillä ne tilastoidaan lähtömaassa ja saadaan komissiolta maalukuina noin vuoden viiveellä. 3.2.1.1 Comenius kouluohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnetuksi tekemisessä ja siihen osallistumisen lisäämiseksi panostettiin kohderyhmäkohtaiseen tiedottamiseen ja suoramarkkinointiin. Yleissivistävän koulutuksen kotisivusto on uudistettu, sähköpostilistaa käytetty aktiivisesti samoin kuin muita kohdennettuja sähköpostilistoja, kaksi sähköistä uutiskirjettä laa-

dittu ja osallistuttu kahteen valtakunnalliseen opetusalan messuun. Hakuilmoitus julkaistiin viidessä alan lehdessä. Lisäksi alueelliset tiedottajat lääninhallituksissa ovat järjestäneet omalla alueellaan 18 kohderyhmäkohtaista tiedotustilaisuutta, joissa osallistujia oli noin 620. Yhteensä CIMO järjesti tai osallistui 44 eri kohderyhmille suunnattuun tiedotus- tai koulutustilaisuuteen eripuolilla maata tavoittaen noin 15 000 opetusalan toimijaa. Tulosten levitystä on edistetty tiedotustilaisuuksissa, opetusalan messuilla, Campusverkkolehden avulla ja ammattilehdissä julkaistuin artikkelein. Ympäristöaiheisten hankkeiden temaattinen monitorointipäivä järjestettiin Itä-Suomessa. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yli 3 milj. euroa, jolla noin 3 400 osallistujaa voi kehittää hankettaan ja osaamistaan tai saada täydennyskoulutusta. Hakemuksia saapui yhteensä 749 hakemusta, joista tukea sai 552 (74 %). Euroopan komission myöntämä vuosibudjetti oli 2 133 000 euroa ja lisäksi opetusministeriö myönsi jaettavaksi kansallista tukea Comenius-hankkeille 900 000 euroa. Suurin osa tuesta, yli 2,3 milj. euroa, myönnettiin hankkeille. Myönnetty Comenius-tuki mahdollisti 2 988 henkilön liikkuvuuden hankkeissa kahden vuoden aikana. Taulukko 14. Comenius- tuki 2006-2008 13 LLP/COMENIUS 2006 2007 2008 Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset kumppanuushankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 294/2790 153/2544 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 21/434 26/444 Kouluhankkeet (Hankkeet) 266 Kehittämishankkeet (Hankkeet) 60 Kielihankkeet (Hankkeet) 28 Liikkuvuus Valmistelevat vierailut (Henkilöä) 85 88 97 Täydennyskoulutusapurahat (Henkilöä) 145 125 209 Apulaisopettajat - lähtevät (Henkilöä) 23 27 30 - saapuvat (Henkilöä) 44 30 39 Apulaisopettajan vastaanottavat koulut 40 44 30 Perusopiskelijaliikkuvuus (Henkilöä) 12 22 0 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit (Hankkeet) 1 0 - partnerit (Hankkeet) 5 12 7 Verkostot - koordinaattorit (Hankkeet) - partnerit (Hankkeet) 2 3 3 Täydentävät toimet -koordinaattorit (Hankkeet) - - -partnerit (Hankkeet) 1 1 Yhteensä Hankkeet/Hlöä 365/224 319/3516 190/3363 Eurooppalaiseen täydennyskoulutukseen hakevien opettajien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Myös apulaisopettajatoiminnossa sekä koulujen että apulaisopettajien määrät kasvoivat. Sen sijaan Comenius -hanketta hakevien oppilaitosten määrä väheni n. 10 %, mikä sinänsä on marginaalista. Eräänä tulostavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen Opetushallituksen kanssa. CIMO toimi yhteistyössä Opetushallituksen kanssa erityisesti etwinning ohjelman tiedon-

välityksessä, koulutuksessa ja OPHn ja CIMOn välisessä etwinning -ohjausryhmässä. CIMOn edustaja on OPHn hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto juryssa. Yhteistyössä OPHn kanssa on tuotettu kuntapäättäjille suunnattu esite Kansainvälisyys juhlapuheista koulun arkeen. 14 Taulukko 15. Comenius-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006-2008 Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus Kansallinen Yhteensä kulut htv:t LLP/Comenius 2008 1 865 115 736 617 2 628 732 467 434 6,51 LLP/Comenius 2007 1 678 663 1 202 030 2 880 692 520 197 6,44 Sokrates/Comenius 2006 1 739 916 699 251 2 439 167 307 961 3.2.1.2 Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-korkeakouluohjelmat Uusien Erasmus-toimintojen eli korkeakoulujen harjoittelija- ja henkilökuntavaihdon lupaavan käynnistymisen ansiosta vaihtoon lähteneiden määrä on kasvanut huomattavasti verrattuna vuoteen 2007. Etenkin henkilökuntavaihto on avannut kansainvälistymismahdollisuuksia uudelle kohderyhmälle korkeakouluissa ja tämä mahdollisuus on otettu aktiivisesti vastaan. Harjoittelijavaihto on käynnistynyt hyvin ammattikorkeakouluissa. Opettajavaihto on myös kasvanut vuoteen 2007 verrattuna. Korkeakoulujen omarahoitusosuus toteutuneesta Erasmus-opettajavaihdosta on huomattava (2/3) ja Suomi on opettajavaihdossa yksi Euroopan aktiivisimmista maista. Perinteisessä opiskelijavaihdossa sen sijaan tapahtui ensimmäistä kertaa huomattavaa laskua verrattuna edelliseen lukuvuoteen. Ammattikorkeakoulujen osalta osa aiemmasta opiskelijavaihdosta on nyt saattanut kanavoitua harjoittelijavaihtoon. Yliopistojen osalta lasku sen sijaan on todellinen ja syyksi yliopistojen osalta on esitetty ensisijaisesti tutkintorakenteen uudistusta sekä opiskelijoiden hyvää työtilannetta. Lukuvuodesta 2007-2008 alkaen kansallisesti hallinnoitujen Erasmusintensiivikurssien suosio on lisääntynyt merkittävästi ja suomalaisvetoisten kurssien määrä on kaksinkertaistunut verrattuna edelliseen vuoteen. Intensiivikurssit tarjoavat mahdollisuuden lyhytkestoisiin kansainvälistymisjaksoihin ja saattavat osaltaan innostaa opiskelijoita jatkossa myös pidemmille liikkuvuusjaksoille. CIMO julkaisi toimintakertomusvuonna Erasmus-ohjelmaa ja eurooppalaista koulutusyhteistyötä käsittelevän artikkelikokoelman Yli Rajojen Erasmus eurooppalaista korkeakoulutusta rakentamassa, jossa monipuolisesti analysoidaan ja kootaan yhteen Erasmus-ohjelman tuloksia ja saavutuksia erityisesti kansallisesta näkökulmasta.

15 Taulukko 16. Osallistuminen Erasmus ohjelmaan lukuvuosina 2005 2008 LLP/ERASMUS 2005-2006 2006-2007 2007-2008 Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto Lähteneet 3851 3773 3266 Saapuneet 5931 6235 6267 Harjoittelijavaihto Lähteneet 687 Saapuneet * Opettajavaihto Lähteneet 1043 1095 1120 Henkilökuntavaihto Lähteneet - - 435 Kielikurssit Suomen osallistujat 254 302 Intensiivikurssit Koordinaattori 17 17 Partneri 93 100 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot Koordinaattori 14 3 5 Partneri ei tietoa 38 31 * Ei vielä tiedossa Taulukko 17. Erasmus-ohjelmassa myönnetyt apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006-2008 Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus kansallinen Yhteensä Kulut htv:t LLP/Erasmus 2008 6 993 287 330 940 7 324 227 364 709 6,09 LLP/Erasmus 2007 6 810 358 463 741 7 274 099 425 693 5,11 Sokrates/Erasmus 2006 4 210 646 434 546 4 645 192 331 945 - Toimintakertomusvuonna 2008 ei järjestetty Erasmus Mundus maisteriohjelmien hakukierrosta. Kulunut vuosi oli ensimmäisen ohjelmakauden viimeinen ja tuki kaikille aiemmin hyväksytyille Mundus-ohjelmille jatkui. Suomalaisia yliopistoja on mukana yhteensä 11 eurooppalaisessa yhteismaisteriohjelmassa. Erasmus Mundusmarkkinointihankkeita, joihin osallistuu suomalaisia korkeakouluja, hyväksyttiin vuoden 2008 hakukierroksella neljä. CIMO toteutti vuonna 2008 yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Tampereen yliopiston kanssa suomalaisten Erasmus Mundus maisteriohjelmien itsearvioinnin, jonka tarkoituksena oli tukea yhteistutkinto-ohjelmia ja nostaa esille hyviä käytäntöjä jaettavaksi edelleen. Itsearvioinnin tuloksista julkaistiin raportti. Yhteistutkinto-ohjelmien erityiskysymyksiä käsiteltiin myös CIMOn ja korkeakoulujen vuosittaisilla kansainvälisten asiain hallinnon kevätpäivillä Helsingin yliopistossa. Lisäksi CIMO järjesti yhteistutkintoja ja opetussuunnitelmayhteistyötä Pohjois-Amerikan kans-

sa käsitelleen asiantuntijaseminaarin joulukuussa yhdessä Fulbright Centerin kanssa. Seminaarissa korkeakouluille tarjottiin ennakkotietoa Erasmus Mundus ohjelman uudesta ohjelmakaudesta sekä jaettiin kokemuksia tutkintoyhteistyöstä pohjoisamerikkalaisten yliopistojen kanssa. CIMO toimii kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä. Asiantuntijaryhmän toiminnan tavoitteena on edistää Bolognan prosessin toteutumista korkeakoulukentällä. Kuluneena vuonna Bologna-toiminnassa keskityttiin ns. 3. syklin eli tohtorikoulutuksen ja sen kansainvälistymisen edistämiseen. CIMO oli mukana järjestämässä aiheesta kansallista työseminaaria huhtikuussa sekä eurooppalaista Bologna-seminaaria syyslokakuussa. Huhtikuun työseminaariin osallistui noin 70 suomalaisten yliopistojen edustajaa ja työseminaarin perusteella laadittiin suositukset tohtorikoulutuksen kansainvälistymiseen liittyen. 16 Taulukko 18. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus ohjelmiin 2006-2008 Mundus-maisteriohjelmat 2006 2007 2008 Euroopassa yhteensä 21 23 - Suomal.koordinaattori 1 0 - Suomal.partneri 0 4 - Mundus-markkinointihankkeet 2006 2007 2008 Euroopassa yhteensä 9 11 20 Suomal.koordinaattori - - - Suomal.partneri 4 4 4 Partnership-hankeet 2006 2007 2008 Euroopassa yhteensä 10 11 17 Suomal.partneri 1 1 1 Tempus - hankkeet 2006 2007 2008 Suomal. Koordinaattori 3 4 1 Suomal.partneri 5 7 6 Yhteensä 8 11 7 Taulukko 19. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2009-2008 Tiedotuspistetoiminnan kulut 2006 2007 Käytetyt htv:t 2007 2008 Käytetyt htv:t 2008 Erasmus Mundus 21 744 31 407 0,09 19 835 0,05 Tempus 23 510 9 284 0,25 2 825 3.2.1.3 Leonardo- da Vinci ammatillisen koulutuksen ohjelma Lisätäkseen tietoa ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista CIMO järjesti vuoden 2008 aikana 22 tiedotus- ja koulutustilaisuutta ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, joihin osallistui noin 900 henkilöä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin 11 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Lisäksi tehtiin 26 monitorointi- ja hankevierailua oppilaitoksiin ja organisaatioihin ympäri Suomea vuoden 2008 aikana.

Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. OPH:n kanssa järjestettiin ammatillisen koulutuksen kahdeksannet kansainvälisyyspäivät Levillä, joihin osallistui 250 henkilöä. Samoin järjestettiin ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan vasta-aloittelijoille kansainvälisen projektin suunnittelun ja vetämisen koulutusta. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä. CIMOn ammatillisen koulutuksen ryhmän järjestämiin tilaisuuksiin oltiin asiakaspalautteen pohjalta keskimäärin varsin tyytyväisiä (keskimäärin 61% osallistujista pitänyt tilaisuuksia erinomaisena). Leonardo da Vinci ohjelmassa on kolme päätoimintoa: liikkuvuushankkeet, kehittämishankkeet sekä uutena toimintona kumppanuushankkeet. Leonardo da Vinci ohjelman liikkuvuustoiminnossa vuoden 2008 hakukierroksella vastaanotettiin 80 hakemusta, josta hyväksyttiin 53 liikkuvuushanketta. Hyväksymisprosentti oli 66%. Hakemukset ja hankkeet jakautuivat kohderyhmittäin seuraavasti: 17 ammatillinen peruskoulutus (IVT): 33 hanketta (52 hakemusta) työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM): 4 hanketta (6 hakemusta) ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO): 16 hanketta (22 hakemusta) Hakemusten määrä laski edellisvuodesta 31 %, jolloin vastaanotettiin 116 hakemusta ja jolloin kasvu aikaisempaan oli peräti 75 % haetuissa euromäärissä. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 4,17 miljoonaa euroa, joka on 21 % edellisvuotta pienempi summa. Tämä on tyypillistä ensimmäisen ohjelmavuoden jälkeen. Kuitenkin yksittäisten hankkeiden koko, eli keskimääräinen haettu tuki, kasvoi edellisvuodesta yhä edelleen huomattavasti. Taulukko 20. Leonardo da Vinci/Liikkuvuushankkeet 2006 2008 LLP/Leonardo da Vinci 2006 2007 2008 Kansallisesti hallinnoidut Liikkuvuus Projektit Apurahat Projektit Apurahat Projektit Apurahat Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat 44 945 47 1069 33 1105 Työmarkkinoilla olevat (LdvII: Nuoret työntekijät) 2 28 5 159 4 69 LdVII: Korkeakouluopiskelijat 8 178 *** *** *** *** Asiantuntijavaihdot 23 309 16 236 -LdvII: Asiantuntijat ja kouluttajat 34 362 - - - - -LdvII: Kielikouluttajat ja asiantuntijat 0 0 - - - Muu liikkuvuus Valmistelevat vierailut (henkilöitä)* 58-86 Oppimiskumppanuudet** 32 456 Yhteensä 88 1513 75 1701 85 1952 * uusi toiminto vuodesta 2007 ** uusi toiminto vuodesta 2008 *** toiminto siirretty osaksi Erasmus-ohjelmaa vuodesta 2007 eteenpäin Liikkuvuustoiminnossa pysyttiin alkuperäisissä määrällisissä tavoitteissa, mutta toiminnon sisällä tapahtui siirtymiä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaliikkuvuudessa on vuosittain kasvava kysyntä, johon on myös osittain pystytty vastaamaan siirtämällä apurahoja vähemmän kiinnostusta herättäneistä työmarkkinoilla olevien ja

asiantuntijoiden vaihdoista. Työmarkkinoilla olevien vaihdot ovat viime vuosina vaikeutuneet tiukentuneiden työttömyyskorvauskäytäntöjen myötä. Asiaan haetaan vuonna 2009 ratkaisuja yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Asiantuntijavaihdot taas siirtyivät, ainakin osittain, kumppanuushanke-toiminnon rahoitettaviksi. Leonardo-ohjelman kehittämishankkeiden hakukierroksella 2008 vastaanotettiin Suomessa 19 innovaation siirto hankehakemusta. Määrä oli sama kuin viime vuonna. Rahoitusta myönnettiin tänä vuonna yhdeksälle hankkeelle. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa, ja sitä myönnettiin noin 1,53 miljoonaa euroa eli hieman enemmän kuin viime vuonna (1,48 milj. ). Keskimäärin hankkeille myönnettiin tukea noin 170 000 (haettu tuki noin 200 000 ). Hyväksytyissä hankkeissa suosituimmat partnerimaat olivat Viro, Hollanti, Romania ja Espanja. Partneriryhmän koko hankkeissa on keskimäärin 11 organisaatiota (vaihteluväli 5-20). Suomesta koordinoituihin hankkeisiin osallistui yhteensä yli 100 organisaatiota, joista noin kolmannes on suomalaisia toimijoita. Viime vuoteen verrattuna etenkin korkeakoulujen, järjestöjen, viranomaisten sekä yhdistysten osallistuminen on ollut aktiivisempaa. Taulukko 21. Leonardo da Vinci/Kehittämishankkeet 2006-2008 18 LLP/Leonardo da Vinci 2006 2007 2008 Koordinaattori Partnerrrri Koordinaattori Partne- Koordinaatto- Partne- Kehittämishankkeet Kansallisesti hallinnoidukekem Ha- Hyv Hakem Hyv Ha- Hyv. Innovaation siirto hankkeet 19 10 38 19 9 32 LdvII:Pilottiprojektit 32 8 42 - - - - - - LdvII:Kieliprojektit 1 0 1 - - - - - - LdvII:Verkostot 3 1 1 - - - - - - Komission hallinnoimat Innovaation kehittämishankkeet 4 2 3 2 1 8 LdvII:Viiteaineistot 2 0 * - - - Verkostot (Temaattiset toimet) 0 0 * 0 0 3 0 0 0 Yhteensä 38 9 44 23 12 44 21 10 40 Kumppanuushankkeet olivat Leonardo-ohjelmalle uusi toiminto vuonna 2008 ja herätti suurta kiinnostusta. Hakemuksia vastaanotettiin 62, joista voitiin rahoittaa 32 parasta. Hankkeista yhdeksän on koordinoitu Suomesta, ja 23 organisaatiota on mukana partnerina joko Suomesta tai ulkomailta koordinoidussa hankkeessa. Yli puolet läpimenneistä hankkeista on ammatillisen toisen asteen hankkeita, muita toimijoita ovat korkeakoulut ja yhdistykset sekä järjestöt. Apurahoja myönnettiin 456 henkilön liikkuvuuteen yhteensä 440 000.

Taulukko 22. Leonardo da Vinci/Toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006 2008 19 Apurahaohjelma vuosi maksettu toiminnan käytetyt EU tuki Kulut htv:t yht. LLP/Leonardo 2008 4 463 092 877 647 12,98 LLP/Leonardo 2007 3 544 317 907 295 11,47 Leonardo 2006 4 159 995 800 479 3.2.1.4 Grundtvig- aikuiskoulutusohjelma Suomalaisten kiinnostus Grundtvig-ohjelmaan säilyi samantasoisena kuin edellisinä vuosina. Uusien oppimiskumppanuushakemusten määrä pysyi täsmälleen edellisen vuoden tasolla, täydennyskoulutushakemusten määrä laski jonkin verran. Valmistelevien vierailujen määrä puolestaan nousi edellisestä vuodesta. Grundtvig- ohjelman toimintoihin suunnattu EU-tuki sekä kansallinen tuki käytettiin kokonaisuudessaan. Taulukko 23. Grundtvig-apurahat 2006-2008 LLP/GRUNDTVIG 2006 2007 2008 Kansallisesti hallinnoidut Oppimiskumppanuudet Koordinaattori Hankkeet/Hlöä 11 8/96 Partneri Hankkeet/Hlöä 81 26/312 Yhteensä Hankkeet/Hlöä 92 40/394 34/408 Liikkuvuus Täydennyskoulutusarpurahat Henkilöä 34 85 67 Valmistelevat vierailut Henkilöä 36 20 30 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet Koordinaattori Hankkeet - 1 2 Partneri Hankkeet 6 16 7 Verkostot Hankkeet 1-3 Täydentävät toimet Hankkeet? Yhteensä Hankkeet/Hlöä 57/499 46/505 Gruntvig-ohjelman tiedotustoiminnan painopiste oli vuonna 2009 käynnistyvien uusien toimintojen esittelyssä. CIMO järjesti 14 alueellista tiedotustilaisuutta yhteistyössä alueellisten tiedottajien kanssa eri puolilla maata. Uusien Gruntvig-toimintojen lisäksi tilaisuuksissa esiteltiin Nordplus Aikuiskoulutus- ja Kansalaisten Eurooppa-ohjelmia. Tilaisuuksiin osallistui ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 240 henkilöä. Uusia toimintoja esittelevä Gruntvig-liikkuvuusesite julkaistiin tiedotustilaisuuksien tueksi. Lisäksi järjestettiin useampia tiedotus- tai neuvontatilaisuuksia eri kohderyhmille, niihin osallistui yhteensä 100 henkilöä. Aikuiskoulutuksen sähköpostilistan Ailin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana ja oli vuoden lopussa noin 600. Grundtvig-kontaktiseminaari järjestettiin Helsingissä 5.-9.11.2008 aiheenaan Intercultural Dialogue The Role of Adult education in Promoting a Multicultural Society. Seminaariin osallistui yhteensä 60 aikuiskouluttajaa 20 eri maasta. Seminaarin tuloksena käynnistyi useita uusia Grundtvig-oppimiskumppanuuksia. Toimivien Grundtvig-oppimiskumppanuuksien kanssa toteutettiin uudenlainen yhteydenpitokokeilu, jonka yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa alueellisia oppimiskumppanuuksien kokouksia. Näihin osallistui puolet toimivista hankkeista.

20 Taulukko 24. Grundtvig-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006 2008 Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Grundtvig 2008 445 721 110 914 556 635 264 798 3,33 LLP/Grundtvig 2007 507 716 38 592 546 308 208 744 2,53 Sokrates/Grundtvig 2006 506 598 9 994 516 592 147 744 3.2.1.5 Opintovierailut ohjelma Uusi Opintovierailut - ohjelma toteutui ensimmäistä kertaa täydellisesti vuonna 2008. Vuonna 2007 ohjelmaa testattiin pilottihakukierrosten avulla. Ohjelma on tarkoitettu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille. Ohjelma yhdistää Socrates/Arion -ohjelman ja Cedefop -opintovierailut. Ohjelmasta laadittiin esite. Apurahan saajille sekä vierailun järjestäjinä toimijoille järjestettiin koulutuspäivä. Suomessa vuonna 2008 järjestettyihin seitsemään vierailuun osallistui yhteensä 80 eurooppalaista asiantuntijaa. Taulukko 25. Opintovierailut ohjelman osallistujat Opintovierailut 2007 2008 Suomalaiset osallistujat 43 55 Suomessa järjestetyt vierailut 6 7 3.2.2 EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action CIMOn tulostavoitteiksi oli asetettu mm. integroidun monikulttuurisen nuorisotyön tukeminen sekä yhteistyön kehittäminen erityisnuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Erityisenä haasteena oli haja-asutusalueiden nuorten osallisuuden ja kansainvälistymisen edistäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi CIMO on tukenut mikroprojekteja ja panostanut ruohonjuuritason hankkeiden kehittämiseen alueellisten koulutusten avulla sekä määrittelemällä kansalliset tukisummat niin, että ne kannustavat paikallisia toimijoita aktiivisesti käyttämään ohjelmatarjontaa. Samoin panostettiin vahvasti myös alueellisiin koulutuksiin lähtökohtanaan tuoda hankeneuvonta eri kohderyhmien välittömään läheisyyteen myös kaupunkikeskusten ulkopuolella. CIMO järjesti 25 eri kohderyhmälle suunnattua koulutus- ja neuvontatilaisuutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 750 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Youth in Action juliste julkaistiin Suomessa puhuttavilla kolmella saamenkielellä: koltansaamella, Inarin-saamella ja pohjoissaamella suomenkielisen version lisäksi. Tarkoitus on käyttää julisteita ensimmäisen kontaktin luomiseen saamelaisnuorten kanssa vuoden 2009 tapahtumissa. CIMOn tukena ohjelman toimeenpanossa on laaja-alainen kansallinen Youth in Action -asiantuntijaverkosto ja kouluttajarinki. Verkoston jäsenet levittävät edelleen ohjelmatietoa ja neuvovat nuoria ja nuorten parissa toimivia omilla alueillaan. Kouluttajaringin jäsenet toimivat kouluttajina CIMOn järjestämissä koulutuksissa tukien hankkeiden laadullista kehitystä ja painottaen erityisesti niiden potentiaalia nuorten kasvun paikkana positiivisten oppimiskokemusten kautta. Vuoden 2008 toimintaa sävytti hankehallinnon käytäntöjen vakauttaminen ja kirjaaminen, uuden kattavan komission vuotuisen talousraportoinnin käyttöönotto sekä yleisesti ohjelman vakinaistaminen. Ohjelmaopas ja hakulomakkeet käännettiin suomeksi. Ryhmätapaamisten turvallisuusopas julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi ja Youth in Action nettisivusto päivitettiin samoin suomeksi ja ruotsiksi.

21 Taulukko 26. Osallistuminen EU:n Nuoriso-ohjelmaan 2006 ja Nuorisotoimintaohjelmaan 2007 2008 Youth in Action 2007-2013 2006 2006 2007 2007 2008 2008 Toimintamuoto Projektit Osallistujat Projektit Osallistujat Projektit Osallistujat Ryhmätapaamiset/lähtevät* 34 801 22 310 13 183 Ryhmätapaamiset/saapuvat* 56 1829 30 1 143 39 1 347 Vapaaehtoispalvelu/lähtevät 67 67 13 23 21 Vapaaehtoispalvelu/saapuvat** 98 98 36 71 51 67 Nuorisoaloitteet 29 271 13 85 13 79 Nuorten demokratiahankkeet na Na 0 0 3 107 Yhteistyö EU:n naapurimaiden kanssa na Na 7 151 8 231 Paluu tulevaisuuteen 22 22 na Na na Na Nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen ** 29 1511 18 493 12 367 Nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelu na Na 1 100 2 165 Kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet 44 479 14 124 54 516 Yhteensä 379 5078 154 2 500 154 3 083 *2006 asti:nuorisovaihdot ** 2006 asti: Tukitoimet *** EVS-hankkeissa voi samaan hankkeeseen kuulua useita vapaaehtoisprojekteja, jotka voivat olla sekä lähettäviä että vastaanottavia. Ohjelman viidellä hakukierroksella myönnettiin kaikki eri alaohjelmille allokoidut apurahat yhteensä 1 827 735 euroa. Hakemuksia vastaanotettiin 214, joista tukikelpoisia 207. Tuettujen hankkeiden määrä oli 141 hyväksymisprosentin ollessa 68%. Viiden hankkeen hylkäävän päätöksen syynä oli määrärahojen riittämättömyys. Osa näistä voitiin kuitenkin siirtää muiden toimistojen rahoitettaviksi. Youth in Action -ohjelman eurooppalainen vapaaehtoispalvelu -toimen ja Elinikäisen oppimisen ohjelman Leonardo-toimen kanssa järjestettiin seminaari asiantuntijoille, jotka työskentelevät työttömien nuorten parissa. Suomessa valtuutettiin 30 uutta osallistujatahoa eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun viralliseksi organisaatioksi. Liikkuvuustilastojen ulkopuolella CIMOn järjestämiin ohjelman vapaaehtoispalvelun valmennuksiin osallistui 60 nuorta, joiden hanketuki maksettiin muiden maiden kansallisista toimistoista. CIMO jatkoi oppilaitosyhteistyötä osallistuen kansalaistoimintaa tai nuorisotyötä opiskelevien kansainvälisyysopintojakson luennoille ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Lisäksi nuorisotyön oppilaitoksille räätälöitiin koulutuksia Youth in Action ohjelmasta Euroopan nuorisoviikon kansallinen toteutus yhteistyössä Tampereen kaupungin nuorisotoimen ja useiden muiden eri toimijoiden kanssa edisti EU:n nuoriso-ohjelmien hankkeiden tulosten myönteistä levittämistä. Nuorisoviikon päätapahtuma, joka kohdistettiin erityisesti Länsi-Suomen läänin alueen nuoriso- ja vapaa-ajantoimijoille sekä Tampereen oppilaitoksille, keräsi päivän Be Future Be Europe - kansainvälisyystapahtumaan lähes 600 osallistujaa. EU:n Nuoriso-ohjelmien 20-vuotistaivalta juhlisti 260 nuorisoalan toimijaa. Lisäksi CIMOn tukemat paikallistapahtumat ympäri Suomea nuorisoviikon aikana keräsivät yli 1800 osallistujaa edistäen koulun ulkopuolisen oppimisen saavutuksia laajasti myös paikallismedioissa.

CIMO tukee nuorisohankkeita niiden omassa vaikuttavuustyössä, mutta laajempi makrotason vaikuttavuustyö ohjelmatasolla on vielä aluillaan. 22 Eurooppalainen Eurodesk -toiminto on osa Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmaa. Verkostoon kuuluu Eurodeskin eurooppalaisen toimiston lisäksi 30 maata ja noin 900 alue- ja paikallistasolla toimivaa tiedotuspistettä. Verkosto tiedottaa Euroopan unionin tarjoamista mahdollisuuksista erityisesti nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. CIMO osallistui Eurodeskin eurooppalaiseen hankkeeseen, missä nuorille järjestettiin tiedät kaiken, vai? eurooppalaiseen tietoisuuteen liittyviä tietoiskuja. Hankkeen päätteeksi suomalaisten europarlamentaarikkojen valitsemat nuoret vierailivat EUinstituutioissa Brysselissä. Suomen aineisto Euroopan nuorisoportaalissa päivitettiin kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana. Taulukko 27. Youth in Action nuorisotoimintaohjelman apurahat, toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006 2008 Nuoriso vuosi maksetut apurahat hallinto* käytetyt EU osuus htv:t Youth in Action 2008 1 466 677 570 892 7,8 Youth in Action 2007 1 438 513 602 249 7,39 Youth 2006 1 900 572 485 611 Taulukko 28. Eurodesk-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2006 2008 Eurodesk 2006 2007 2008 Toiminnan kulut 64 512 79 552 82 403 käytetyt htv:t 0,83 0,95 3.2.3 Kulttuuri -ohjelma Eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asiantuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspisteenä CIMO tukee ja täydentää suomalaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistymistä. Tavoitteena oli lisätä suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistumista ohjelmaan tehostetulla tiedotuksella ja hankeneuvonnalla sekä välittämällä tietoa menestyneistä hankkeista sekä edistää toimijoiden keskinäistä verkottumista. Kulttuuri-ohjelman toisen vuoden aikana uuden ohjelman asemaa vakiinnutettiin esittelytilaisuuksissa, joita järjestettiin kattavasti eri puolella maata paikallisille kulttuuritoimijoille. Hakuinnostus oli huomattavasti suurempaa edelliseen vuoteen verrattuna. Ensimmäistä kertaa julkaistu Kulttuurin ohjelmaopas yksinkertaisti hakuprosessia ja lukkoon lyödyt hakuajat helpottivat aikataulujen suunnittelussa. Taulukko 29. Suomalaisten osallistuminen Kulttuuri ohjelmaan 2006-2008 Kulttuuri - ohjelma 2006 2007 2008 Koordinaattori 3 4 10 Partneri 8 9 12 Yhteensä 11 13 22