Metsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp

Samankaltaiset tiedostot
Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes Esa Kinnunen Biomas-hanke

Pellettiä lämmitykseen (ja sähköksi) Hannes Tuohiniitty

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit Hannes Tuohiniitty

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Neuvoja pientalojen ja suurten kiinteistöjen pellettienergiaan siirtymisestä

Lämpökeskuskokonaisuus

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

Pelletti on modernia puulämmitystä. Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan


Puun energiakäyttö 2007

Metsäohjelman seuranta

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

BIO MOBITEK LÄMMÖNTUOTANTORATKAISUJA BIO LÄMMÖNTUTANTO TEKNIIKKA. BMT PowerCont KW.

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

BIO MOBITEK LÄMMÖNTUOTANTORATKAISUJA BIO HEATING TECHNOLOGY kw. jopa 95 % PROJEKTI MARTIN 250 KW VUOSI

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energian tuotanto ja käyttö

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

Tuontipuu energiantuotannossa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

BioForest-yhtymä HANKE

PUUENERGIAA SASTAMALAAN

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Puun energiakäyttö 2012

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

Puun energiakäyttö 2009

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Energiaa ja elinvoimaa

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen

Puun energiakäyttö 2008

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

BIOENERGIAHANKE

Kiinteistöaamu, Jyväskylä Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Energiaa ja elinvoimaa

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Biomassan energiakäyttö

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

Metsäenergia Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät hake pelletti pien-chp 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 1

Metsäenergia Kaikki metsästä saatava puuperäinen energia Merkittävimmät ovat sellunkeiton sivutuote mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru Näiden lisäksi metsästä kerätään energiapuuta Energiapuuta kerätään pääosin päätehakkuiden sivutuotteista latvuksista, oksista ja kannoista sekä metsänhoidollisten harvennushakkuiden pienpuusta Lähde:http://energia.fi/energia-jaymparisto/energialahteet/metsaenergia 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 2

Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Pirkanmaalla 900 800 700 712 766 705 751 Metsähake Metsäteollisuuden sivutuotepuu yhteensä Puupelletit ja -briketit 600 533 500 400 300 434 288 256 327 366 358 395 200 100 0 35 49 43 5 5 8 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde:Luke tilastotietokanta 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 3

Hakelämmitys 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 5

Laiteratkaisut Uusi vai vanha Kontti vai kiinteä Polttoaineen varastointi ja syöttölaitteet Polttoaine Lisävarusteet

Kontti vai paikalle rakennettu? Kontti + Ei vie rakennusaikaa nopeus + Konepoistona verotuksessa + Voi vaihtaa helposti uuteen + Kaikki valmiiksi suunniteltua ja testattua - Ahtaus, siilon koko, hinta Paikalle rakennettu + Mahdollisuus omaan työhön + Saa rakentaa oman tyylin mukaan + Polttoainesiilon koko tarpeen mukaan - Oman ajan käyttö, tuleeko viimeisteltyä? - Ei ole helppo vaihtaa uuteen (rakennettaessa huomioitava mahd. laajennusvara)

Polttoaineen varastointi / kuivaus Minkälainen on hyvä polttoainevarasto? Pienet Tilavuudeltaan noin vuoden tarvetta vastaava Lähellä lämpökeskusta helppo liikennöinti Betonilattia Isot Mahdollisimman korkea turverekat, kippaus ym. Tilavuus: 5 päivän tarve huipputeholla + kuormakoko

Varastosta stokerin ruuville Alta purkavat Kolapurkain Jousipurkain Tankopurkain

Täyttö etukuormaajalla

Eurooppalaisia kattiloita

Lisälaitteet ja -varusteet Automaattinen tuhkanpoisto Automaattinen nuohous GSM hälytin, etävalvonta, etäkäyttö Automaattinen happisäätö Savukaasupuhallin Multisykloni Takapalon estoon Sulkusyötin Termostaatilla avautuvat venttiilit, AVTA-venttiili Vahatulppa Ilmatiivis säiliö Huolellinen hoito puhdas piippu ja kattila hyvä veto alipaineinen kattila pienempi takapaloriski

Hintaesimerkkejä lämpökeskuksista Uusi paikalla rakennettu lämpökeskus, sisältäen laitteet, rakennuksen ja työt (alv 24%) 50 kw 50 000 (1000 /kw) 100 kw 70 000 (700 /kw) 250 kw 130 000 (520 /kw)

Polttoaineiden energiahintoja (sis. Alv 24%) Pelletti 58 /MWh POK 73 /MWh Kaukolämpö 77 /MWh Sähkö 119 /MWh Lähde: Tilastokeskus, lämmitysenergian kuluttajahintoja, maaliskuu 2016 Hake 25-30 /MWh

Pellettilämmitys Ympäristöystävällinen, edullinen ja melko helppokäyttöinen Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 41

Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden puhtaat puusivutuotteet: kutterinlastu, sahanpuru, hiontapöly Pelletin valmistuksessa kuluvakin energia usein bioenergiaa Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 42

Öljylämmityskohteet soveltuvat erinomaisesti pellettilämmitykselle S u u r i n o s a ö l j y l ä m m i t y s - k o h t e i s t a o n r a k e n n e t t u 60-80 - l u v u i l l a N i i d e n s a n e e r a u s t a r v e o n s u u r i T a l o t e i v ä t o l e l ä m m ö n e r i s t y k s e l t ä ä n j ä r k e v ä s t i t e h t y S u u r i m m a s s a o s a s s a l ä m m ö n j a k o o n p a t t e r e i d e n k a u t t a Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty O s a n ä i s t ä k o h t e i s t a e d e l l y t t ä ä j o p a 7 0 a s t e i s t a k i e r t o v e t t ä 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 43

Pellettitakalla sähkölasku alas Ilmakiertoinen pellettitakka lämmittää 150 m2 asti Termostaatti pitää lämmön tasaisena, eikä aiheuta tilojen ylikuumenemista Takkamalleja, joissa ilmanjako myös kanavistoon lämmön siirtäminen Sisustuselementti: laaja valikoima erilaisia kuoria eri materiaaleissa ja väreissä Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 44

Vesikiertoinen pellettitakka Voi toimia päälämmönlähteenä tai lisälämmitykseen Yhdistettynä vesivaraajaan mahdollistaa toiminnan osana hybridijärjestelmää Ei tarvitse pannuhuonetta, vaan voi sijaita olohuoneessa tms. Pelletin lisääminen takan säiliöön 1-2 krt/vko, tuhkan poisto 2-3 krt/kk = alle 1 h/kk Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 45

Varaston sijoittelun mahdollisuuksia Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 47

Puun kaasutus Kaasutus on periaatteessa ali-ilmaista polttamista olosuhteissa, joissa polttoaine osittain palamisen ja osittain muiden reaktioiden tuloksena hajoaa kaasumaisiksi yhdisteiksi Lämpötilavälillä 500-1 000 C Syntyy tuotekaasua sisältää palavina ainesosina häkää, vetyä, metaania ja muita hiilivetyjä + typpeä ja hiilidioksidia Kaikkien määrä riippuu kaasutettavasta polttoaineesta ja kaasutusprosessista. Tuotekaasun eräs keskeinen ongelma on sen epäpuhtaus terva Lähde:Motiva 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 48

Pien CHP Pienimuotoinen lämmön ja sähkön yhteistuotanto mahdollista jo kiinteistökohtaisesti tai ryhmittäin on jo teknisesti mahdollista ja markkinoilla Kotimaisia laitetoimittajia- ja kehittäjiä: Volter Oy, TurosTeam Oy, RMV Tech Oy Ulkomaisia mm: Spanner (hake), Ökofen (pelletti), Burkhardt (pelletti), Qalovis yhteensä noin 20 yritystä Tällä hetkellä Suomessa (arvio): Noin 15 kpl, yhteensä n. 2,5 MWe, joista alle 100 kwe laitokset yhteensä noin 400 kwe Lähde: Bioenergia ry, Hannes Tuohiniitty 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 51

KUITTILAN MAATILA NURMES - Lypsykarjatila 150 nautaa ja 2 robottia - Vuotuinen sähkökulutus n. 326 000 kwh - Vuotuinen lämmönkulutus n. 700 000 kwh - Kaasutuslaitos 40 kw sähkö+100 kw lämpö - Aurinkopaneelit 20 kw ja 30 kw - Maidon lämmöntalteenotto -> lämmin juomavesi lehmille - Hakkeen kuivaus kesällä kaasutuslaitoksen lämmöllä, kuivaukseen n. 250 000 kwh lämpöenergiaa vuodessa - Lämpöverkostoa noin 1 km, johon liitetty kahdeksan rakennusta

Rakenteilla oleva omasähkölaitos Hakekuivuri+hakevarasto n. 1 000 m 3 Hakesiilo 70 m 3

Q-PowerGen CHP= Combined heat and power Lämpöteho: 125 kw, sähköteho 36 kw Käytettävä polttoaine metsähake, kosteus < 20 % Stirlingin moottori + yksinkertainen + ei tervaongelmaa, koska kaasua ei jäähdytetä - heikko hyötysuhde (n. 10-20 %) - lämmönvaihtimen likaantuminen 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 54