International Ergonomics Association IEA 2018 kongressi keräsi elokuun lopulla 26-30.8.2018 Firenzeen maailman eri kolkilta yli 1 600 osallistujaa, Suomestakin kymmenkunta. Jos oli osallistujamäärä suuri, niin oli ohjelmakin laaja: 16 keynote puhujaa, 16 rinnakkaisohjelmaa, lisäksi vielä workshopit, vaihtuvat posteriesitykset ja näyttelyt. Pelkkä ohjelman lukeminen kävi työstä ja itseä kiinnostavien esitysten valinta oli haastavaa. Täysin ei voinut välttyä siltä, että kaikkia mielenkiintoista ei päässyt kuuntelemaan. Onneksi esitykset julkaistiin proceedings julkaisussa. Kaikki ergonomian osa-alueet olivat hyvin esillä. Monia esityksiä potilasturvallisuudesta mm. miten unen puute ja keskeytykset voivat lisätä moninkertaisesti virheiden määrää. Minua kiinnostivat erityisesti terveydenhuollon ergonomiaa ja tuki-liikuntaelimistön kuormittumista ja preventiota koskevat esitykset, joita kumpiakin oli lähes 100 esitystä. Kautta kongressin kuuli miten ergonomiaosaamista tulisi olla enemmän yhteiskunnan eri alueilla mutta erityisesti sitä kaivataan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Britit mainostivatkin lokakuussa julkaistavaa White Paperia teemasta. Lisää ergonomiaosaamista sosiaali- ja terveydenhuoltoon Brittannian ergonomiayhdistys (the Chartered Institute of Ergonomics & Human Factor) julkaisi lokakuussa 2018 White Paperin Human Factors for Health & Social Care. Sen tarkoituksena on auttaa syvällisemmin ja selkeämmin ymmärtämään sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, miten ergonomiaa voidaan ja tulisi hyödyntää, mitä osaamista ja kokemusta tarvitaan, jotta osataan ratkoa monimutkaisia ongelmia ja tehdä päätöksiä. Ergonomiaosaamisen tarve on Britanniassa huomattu mm. tutkittaessa vakavia tapaturmia ja kehitettäessä ratkaisuja riskien vähentämiseen. Ergonomiatietämys ja osaaminen ovat kriittinen ja perustavalaatuinen osa kehitettäessä potilasturvallisuutta. Ergonomit tuovat tarvittavan tiedon, taidon ja kokemuksen varmistaessaan ergonomisten menetelmien käytön tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. On helpompi muuttaa esineitä ihmisten ympärillä kuin muuttaa ihmisiä itseään.
Ydinajatuksena on optimoida systeemin suorituskyky sekä potilaiden että henkilöstön hyvinvointi. White paper ohjeistaa, miten integroida ergonomiset periaatteet ja menetelmät kliiniseen koulutukseen potilasturvallisuuden ja laadun parantamiseksi. Ergonomiatieto on keskeisessä asemassa, ei vain silloin kun halutaan ymmärtää miksi asiat menevät pieleen vaan myös silloin kun ne menevät oikein. Ergonomiaosaajien määrän ja pätevyyden lisääminen Kliinisissä opetussuunnitelmissa tulee olla riittävä ja tarkoituksenmukainen ergonomiaopetus. Tiedekunnan opettajilla tulee olla hyvä pätevyys ergonomiatiedoissa ja taidoissa Jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tulee olla senioritasoinen ergonomianeuvonantaja. Mehän olemme ajaneet jo yli 10 vuotta Suomessa, että kaikilla hoitotyöntekijöillä tulisi olla ergonomiakoulutusta ammatillisissa perusopinnoissaan. Selvitys ergonomiaopetuksen tasosta Suomessa tehtiin 14 vuotta sitten (Rantsi 2005) ja silloin todettiin, sitä olevan liian vähän ja vanhanaikaista. Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen valmistuttua vuonna 2009 on opetustilanne parantunut pikkuhiljaa, joskin paljon on vielä parannettavaa. Esittelimme työfysioterapeutti Kimmo Nygrenin kanssa kehittämäämme perioperatiiviseen hoitotyön eriytettyä Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusta. Koulutuskokonaisuus taisi osua ajan hermoon ja se herätti paljon kiinnostusta. Koulutuskokonaisuus on nyt valmis ja suunnitteilla on avoimet koulutukset ensi vuodelle. Liitteenä on koulutusesite. Kannattaa seurata sekä työterveyslaitoksen että sotergon sivuja. Konferenssissa oli myös monia tutkimuksia käytännön työtilanteista tai apuvälineistä. Referoin tässä 4 mielenkiintoista tutkimusta. Italialainen ergonomiavastaavien koulutus on laaja-alaista Milanolaiset kollegat Marco Tasso ja Olga Menoni esittelivät kehittämäänsä laajaa ergo peer leader master s degree koulutusta. He ovat kouluttaneet yli 200 ergonomiavastaavaa (ergocoach) vuosina 2009-2018. Meillä ergonomiakorttikouluttajien määrä on nyt n. 350 joita voi hyvin verrata heidän ergonomiavastaaviin. Italialaisten koulutus kestää vuoden ja ohjelma koostuu 5-osa-alueesta. 1. Organisatoristen riskien arviointi; onko työntekijöiden määrä riittävä suhteessa potilaiden kuntoon sekä käytössä olevat apuvälineet sekä työtavat. 2. Apuvälineiden valinta ja oikea käyttö. 3. Koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen. 4. Preventiivisen strategian vaikuttavuuden testaus esim. apuvälineiden käytön arvioinnilla, tukija liikuntaelinvaivojen ja sairaslomapäivien seurannalla. 5. Yhden päivän loppuseminaari, jossa organisaation esimiehet paikalla. Ergonomiavastaavien toiminnan tehokkuuden takaamiseksi on välttämätöntä, että he saavat tunnustuksen lisäksi tukea ja koulutusta. Opiskelijoilla on henkilökohtainen koulutusohjelma ja toiminnasta tehdään kustannushyötyanalyysi. Jos kyseistä koulutusta verrataan meidän 4 kuukautta
kestävään Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutukseen + 2 päiväiseen kouluttajakoulutukseen, niin heidän järjestelmäänsä paremmin tuntematta niin se vaikuttaa laajemmalta. Voiman käyttö siirrettäessä potilasta ylöspäin vuoteessa (Fray ja Holgate 2018) Tutkimuksessa mitattiin kokeneiden (11) ja noviisihoitajien (n=10) yläraajojen voiman käyttöä avustaessaan 68 kg:n painoista mallinukkea (liukulakana alla) neljässä avustusasennossa sekä kerättiin heidän arviot avustuksen miellyttävyydestä että turvallisuudesta. Avustusasennot: 1) Kaksi hoitajaa tarttuu lonkan ja hartioiden kohdalta ja askeltavat sivuttain 2) Otteet samat, hoitajat eivät liiku vaan kääntyvät sängyn pääpuoleen päin. 3) Hoitajat ovat sängyn yläreunassa diagonaalisesti ja astuvat askeleen taaksepäin ja pitävät käsivarret suorana. 4) Yksi hoitaja vetää sängyn päädystä käsivarret suorana. Tapa 2 osoittautui selvästi vaativan eniten käsivoimaa, se myös arvioitiin vähiten miellyttäväksi ja turvalliseksi. Kokemattomat hoitajat pitivät tapaa 3 parhaana, kokeneet tapaa 4. Voimankäytössä oli suurta yksilöllistä vaihtelua, kokemattomat hoitajat käyttivät enemmän voimaa kuin kokeneet. Tämä on tullut esiin aiemmissakin tutkimuksissa. Asennot 3 ja 4 olivat voimankäytössä edullisimmat. Tutkimusselostuksessa ei käy selville millä korkeudella potilasta vedettiin ylöspäin vuoteessa, mikä on minun omissa tutkimuksissa osoittautunut tärkeäksi muuttujaksi. Korkeuden tulee olla suunnilleen lantion korkeudella, muuten kuormitus selkään on tosi suurta, joskin tässä mitattiin käsien voiman käyttöä ei selän. Korttikoulutuksessa opetetaan juuri 3 ja 4 asentoa. Seisomanojanostimen soveltuvuus kuntoutukseen (Fray, Hignett, Reece and Ingram 2018). Tutkimukseen osallistui 20 yli 55-vuotiasta henkilöä, joiden tuli itse päästä istumasta seisomaan (testiliike). Tutkimusmenetelmät: videokuvauksia, 6-dimensionaalinen voimalauta + subjektiiviset arvioinnit laitteen turvallisuudesta ja miellyttävyydestä 5- luokkaisella Likert-asteikolla. Markkinoilla on monia seisomaan nousua avustavia nostimia. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kuutta. Nämä nostimet luokitellaan yleensä aktiivinostimiksi, koska ne edellyttävät autettavalta jonkin verran vartalon hallintaa, tasapainoa ja alaraajojen tulee kantaa painoa. Tutkimuksessa selvitettiin seisomaan nousun ja laskeutumisen liikemallien aktiivisuutta. Kokonaissuoritukseltaan parhaaksi osoittautunut nostin oli Sara Flex-G. Osallistujat arvioivat sen myös parhaaksi avustuksen turvallisuuden ja miellyttävyyden suhteen, polvituen sekä toimivuuden kannalta. Kuva 1. Sara Flex-G Kun ihminen nousee istumasta seisomaan, paino kohdistuu ensin kantapäille ja siirtyy kantapäiltä varpaisiin päin ja kunnes palaa takaisin kantapäille. Sara FLEX- G kanssa painon jakautuminen noudatti parhaiten tätä normaalia painonjakautumismallia. Seisomaan nousussa polvi liikkuu eteenpäin ja Sara sallii sen paremmin kuin muut mallit Paino on enemmän jaloilla kuin muilla testatuilla nostimilla Sarassa painon siirto jaloille oli nopeampaa kuten normaalissakin ylösnousussa
Seisomasta istumaan laskeuduttaessa kaikissa nostimissa ruumiin paino ei ollut jaloilla vaan palon polvitukien ja liinojen varassa. Toisessa nostintutkimuksessa (Lee ja Rempel 2018) verrattiin kattonostimien ja lattialla liikuteltavia nostimien käyttöä, niiden miellyttävyyttä, hoitajien vammautumisriskiä ja tuki- ja liikuntaelinoireita. Kattonostimia käytettiin merkittävästi enemmän kuin lattialla liikuteltavia nostimia. Ne arvioitiin helpommaksi ja miellyttävämmäksi käyttää sekä potilasturvallisuus paremmaksi. Myös hoitajien (n=389) ala-selän kivut ja hartiakivut olivat merkittävästi vähäisemmät kuin lattianostimia käyttävillä hoitajilla. Tämä tutkimustulos vahvistaa käsitystä eri nostin tyyppien käytettävyydestä ja hyödyistä. Konferenssissa oli hyvin innostava ilmapiiri ja sieltä palasi kotiin laajentuneella kollegaverkostolla sekä pää täynnä uusia ideoita. Nämä ergonomia konferenssit toteutuvat 3 vuoden välein seuraava konferenssi on Vancouverissa Kanadassa 13-18.6.2021. Leena Tamminen-Peter Liite 1