PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU Tuntumaa F-18 Hornetiin Vesivehmaa Open suurin vuosittainen ilmailutapahtuma Päijät-Hämeessä Ilmailun tulevaisuus osa 3 1/ 2009
Teksti: Risto Pykälä kuvat: Joonas Reinikainen, Mikko Autio, Risto Pykälä Jälkipolttostartti Hornetilla Niki Järvinen tekee aggressiivista korkeuden pudottamista Rissalan yläpuolella Ilmailulinjan kakkos- ja kolmosvuosikursseille tarjottiin ainakin kirjoittajan näkökulmasta käsittämättömän hienot tutustumiskohteet. Alkusyksystä Finnairin koulutuskeskuksessa opiskelijat pääsivät jokainen, kaiken muun huipentumana, lentämään laskukierroksia niin Airbus A320 kuin legendaarisella DC-9 simulaattorillakin. Keväällä 2009 realisoitui mahdollisuus vastaavaan sotilaslentämisen alueella. Karjalan Lennosto kutsui ilmailulinjan Kuopion lähelle Rissalaan Hävittäjälentolaivue 31 vieraana. P-H ILMAILU 2 Vierailu on turvallisuusmenettelyiltään varsin tarkka prosessi. Artikkelin kirjoittajakin (vastoin monien odotuksia) täytti vaatimukset, koska lupa mukaan heltisi. Vierailun sisällöstä laadittiin varsin tarkka aikataulu. Saimme poikkeuksellisen paljon vierailuaikaa. Pelko opiskelijoiden hemmottelusta tuli mieleen, koska Finnairin koulutuskeskuksessa oli koettu sama tilanne. Täytyy kuitenkin uskoa, että tälle osattiin antaa sille kuuluva arvo. Siviilimaailmasta poikkeavaa Veret seisauttava varhainen lähtö Matka Vääksystä Rissalaan on pitkä ja tutustuminen käynnistyisi Rissalassa jo klo 10.30, joten matkaan lähettiin kukon laulun aikaan. Pelkästään jo matkaan lähtö kuuden aikaan aamulla oli monelle opiskelijalle varmaan veret seisauttava kokemus. Viihdykkeeksi matkalle oli ohjelmaksi kehitetty ilmailufysiikan oppitunti. Suunnitelmaa tarkennettiin kuitenkin sen verran että matkalla katsottiin yksi Kummeli elokuva sekä osa nykyaikaisella animaatiotekniikalla toteutetusta veikeästä auto aiheisesta elokuvasta. Elokuvavalinnat herättivät kirjoittajassa hiukan epäilyksiä joko omasta tai yleisön käsityksestä elokuvasta taidemuotona. Vierailustamme vastaava Ilmavoimien ohjaaja- kapteeni odotti meitä portilla aiemmin puhelimella suoritetun varmistuksen perusteella.
Jälkipolttostartti Hornetilla Mikko Autio tutkii Hornet-lentäjän arvokasta kypärää Vierailu tämän kaltaisessa Ilmavoimien yksikössä on todellakin irti siviilimaailmasta. Tämänkin vierailun koordinoinut ja esittelystä vastannut henkilö ei esiinnyt tässä nimellään vaan kuten edellisessä lauseessa ohjaaja kapteenina. Saman kaltaiset turvallisuusasiat näkyivät myös tarkkana ohjeistuksena valokuvauksen suhteen. Ohjaajia ei kuvata ja siksi heitä ei näy myöskään tämän artikkelin kuvissa. Ilmavoimissa on erikseen, yleensä korkea-arvoisia upseereja, joiden henkilöllisyys ja kasvot on ns. poltettu eli voivat esiintyä julkisuudessa omana itsenään omassa asemassaan. Taistelulentäjät ovat siis rinnastettavissa muuhun salaiseen, arvokkaaseen kalustoon tai tietoon, kuten erilaiset ase- tai taktiset järjestelmät. laattorien pariin, jossa on kaksi erilaista Hornet simulaattoria ja toinen taktiselle puolelle. Taktisella puolella käydään läpi taisteluharjoitusten data, joka taltioituu 100 prosenttisesti kaikilta lennoilta. Harjoituksia voidaan tarkastella kahdella eri screenillä. Toinen kuvaa koko lennon. Tätä seuratessa saa tosi hyvin mielikuvan, mitä kaikkea lennoilla harjoitellaan. Taistelulentäjän voimakkaat hengitysäänet kertovat myös fyysisesti kovasta työstä. Taktista asetelmaa kuvaavassa datassa voidaan arvioida tehdyt ratkaisut kulloisessakin taisteluasetelmassa niin yksilötasolla kuin laivuetoimintanakin. Vapaamuotoisen reippaan lentämisen vankkumattomana kannattajana huomasi, että vanhat kunnon kotikoivukeikat ovat lahjomattoman taltioinnin myötä taakse jäänyttä elämää. Lentämisen tietoteknistyminen näkyy joka paikassa. Vaikka lentokoneet ulkoisesti ovat säilyneet samannäköisinä, on sisällä oleva tekniikka täysin jotain muuta kuin vaikkapa Hornetin kantaisän YF-17 koneessa, sen lentäessä ensilentoaan 1974. Ohjaamoissa on kymmenien mittarien ja satojen kytkimien viidakko muuttunut muutamaksi suorakaiteen muotoiseksi LCD (liquid crystal display) näytöksi, joiden valikoista löytyy uskomaton määrä erilaista asejärjestelmiin, moottorien valvontaan, navigointiin, tutkajärjestelmiin liittyvää tietoa. Tutustuminen Hornet lentosimulaattoriin ja varsinkin sillä lentäminen oli tietenkin meille kaikille se huippukohta. Simulaattori on ohjaamon yksityiskohdiltaan täysin Hornet hävittäjä. Koneen ulkopuolella oleva virtuaalinen todellisuus on hämmästyttävän yksityiskohtainen aina pieniä lato- ja vastaavia yksityiskohtia myöten. Hornet simulaattori vastaa erittäin hyvin oikeaa konetta Lentäminen jaettiin siten, että aina kaksi oli lentämässä, toinen kypäräsimulaattorilla ja toinen ohjaamolla varustetulla varsinaisella simulaatto- G-pukujen sovitusta Vierailu aloitettiin parhaalla mahdollisella tavalla eli kahvitarjoilulla. Tämä jälkeen meille esiteltiin yleisesti Ilmavoimien toimintaa ja Lentolaivue 31 osaa tässä kokonaisuudessa. Yleisesittelyn jälkeen tutustuimme taistelulentäjän varusteisiin kypäristä, yökiikareista G -housuihin. Kalliilla lisäjärjestelmällä varustettu taistelulentäjän kypärä kiersi rennosti, kunnes sen hinta tuli puheeksi ja tarkastelijoiden kädet alkoivat hiota. Lopuksi katsottiin vielä monia hämmästyttäviä, joskaan ei salaiseksi luokiteltuja asioita sisältänyt video Lentolaivue 31- toiminnasta. Tämän jälkeen ryhmä jaettiin kahteen osaan, joista toinen siirtyi simu- Ilmari Niskanen ja Henri Tapionsalo taktisia kuvioita purkamassa P-H ILMAILU 3
Jälkipolttostartti Hornetilla LCD näyttöjen mittaritaulu Arctic AirService ky nopeaa ja joustavaa huoltopalvelua pienlentokoneille Arctic AirService ky Sampo Kukkola puhelin 040 588 2975 faksi 016 352 536 Ota yhteyttä! rilla. Jokainen sai kokeilla molempia. Jokaista lentoa edelsi huolellinen briefaus eri hallintalaitteiden ja mittariston suhteen. Briefausta helpotti varmaan opiskelijoiden hyvät perustiedot ja kokemus myös LCD näytöjen yleisestä toimintaperiaatteesta, joita käytetään yleisesti myös siviili-ilmailussa. Jälleen sai olla ylpeä omasta opiskelijaporukasta, miksei myös mukana olleesta lennonopettajakollegasta ja Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistyksen puheenjohtajasta Ollista. Kaikki suoriutuivat hienosti lentämisestä. Monen käsialasta näkyi kuitenkin tietty liikennelentomaisen siisti ja maltillinen käsiala. Taistelulentämisen liikehdinnässä meno edellyttää hiukan enemmän tiettyä hallittua räväkkyyttä. F 18 C Hornet simulaattori vastaa mukana olleiden taistelulentäjien mukaan erittäin hyvin oikeaa yksilöä, joten vierailijoiden saamat kokemukset vastasivat hyvin todellista mielikuvaa hävittäjälentämisestä. Artikkelin kirjoittaja joutui kiusalliseen tilanteeseen jonkun esittäessä pyynnön taitojen näyttämisestä. Yleensähän lennonopettaja säilyttää hyvin illuusion lentäjän taidoistaan, koska oppilas ihan oikeasti luulee hänen osaavan jotain. Todellisuudessahan lennonopettaja joutuu pakon sanelemana puhumaan todella hyvin, jotta lennot päätyy oppilaan ohjaamana onnistuneesti alas. Tarjoamme Ranuan lentopaikalla kattavat palvelut yksityisilmailussa käytettäville koneille: tyyppihyväksytyt Cessna, Piper ja Maule koneet sekä ultra- ja experimentalkoneet määräaikaishuollot vuositarkastukset punnitukset apulaitehuollot ym. Tarjoamme myös mahdollisuutta solmia huoltosopimuksen, joka kattaa koneen pitämisen lentokelpoisena (lentokelpoisuusmääräykset, katsastusjärjestelyt, huollot, vikakorjaukset). Kokonaisvaltainen koneen ylläpito on ykkösasiamme. Asiakastilat saunoineen ja keittiöineen ovat käytössäsi huoltojen ajan, tervetuloa siis kauempaakin! sähköposti: arctic.airservice@pp.inet. Poikkea Körrissä! Viihtyisä kahvila-ravintola, lounas ja á la carte -listat, salaattipöytä juomineen sekä tuore leipä, tuoreet pullat, suolaiset vitriinituotteet. A-oikeudet. Motellissa 20 vuodepaikkaa & lisävuoteet. Liikenneasemalla kauppa, jossa runsaasti autotarvikkeita, elintarvikkeita, juomia, vapaa-ajantuotteita. Ravintola-motelli KÖRRI Liikenneasema Neste Vesivehmaa Kai Riihelä, puh. (03) 734 0250 Pikapesu. OY www.rxtx-tuote.fi RADIOSKANNERIT ILMAILU VHF-PUHELIMET PMR-PUHELIMET Kalevan puistotie 13 TAMPERE p. 03-2553000, 03-2558062, 03-3568300 www.ilmaripoyhonen.fi P-H ILMAILU 4
Jälkipolttostartti Hornetilla Joonas Reinikainen uppoutuneena virtuaaliseen Hornet - todellisuuteen Olin kuitenkin pakotettu lentämään, joten pyysin lupaa todella lyhyeen ja improvisoituun suoritukseen. Tuttu Hornet -pilotti vieressä ehdotti vielä jälkipolttostarttia. Ideana oli tietenkin, etten ehtisi vetää telineitä sisään ennen nopeuskriteerin täyttymistä. Näin ensimmäinen nöyryytys siis tapahtuisi alle kymmenen sekunnin sisällä tehojen työntämisestä jälkipoltolle. Vauhti kiihtyy uskomattomasti Työnsin tehot jälkipoltolle. Onneksi olin seurannut vierestä, joten hallintalaitteisiin oli auttava tuntuma. Kone lähtee tosi rajusti kiihtymään, 140 kt ja jo ilmassa.käsi hamuamaan laskutelinevipua, vauhti kiihtyy uskomattomasti Löytyihän se, teline sisään niukasti kriteerit täyttäen. Jälkipoltto pois ja pinnassa suuntaa muuttamatta. Kerroin mielenhäiriössä tekeväni kuubalaisen puolikkaan (puolisilmukka, jonka jälkeen puolivaakakierre) jonka jälkeen matalalle kiitotien ylle ja vaakakierre. Sain hyväksyvää nyökyttelyä. Kuubalaisen puolikas tuurilla ihan OK..Vetoa ja oikaisun jälkeen lähinnä sattumalta linjalle ja kiitotien päälle., tehoja vähemmälle, rauhallinen vaakakierre, josta oikeaan tiukkaan kaartoon tehoja samalla vähentäen. Aikomuksen oli saada sekä G-vaikutuksen että tehojen vähentämisen avulla nopeudet sopivaksi laskua varten. Sivusta yllytettiin kuitenkin samanaikaisesti ns. tynnyrin tekemistä. Tein uskomattoman huonon tynnyrin, josta tajuntaa hämärryttävän, useamman G:n oikaisussa sain nopeudet pudotettua hyvän maun rajoille tosin tahattomasti sopivaksi laskua varten. Varmistelin kuitenkin lisäämällä tehoa vetäessäni laippoja ulos ja telinettä ulos. Finaalikaarrossa lisäilin tehoa vielä tuntuvasti lisää vastuksen ollessa laskuasussa todella huomattava. Loppulähestyminen sujuikin sitten kutakuinkin säädyllisesti. Liukukulma ja nopeus oli hakeutunut toleransseihin. Loivennus päätyi hiukan korkealle ja siunasin valmiiksi yhdysvaltalaisten insinöörien kaukonäköisyyttä Hornetin poikkeuksellisen vahvan laskutelinekonstruktion suunnittelusta. Kone tuli ehkä vain hiukan raskaasti alas kiitotien keskiviivan tuntumaan, voimakas jarrutus ja kone pysähtyneenä! Lennonopettajan statusta ajatellen olin näköjään jälleen säilyttänyt illuusion lentotaidosta. Katselijoilta oli mitä ilmeisimmin jäänyt huomaamatta katastrofaalisen tynnyrin jälkitilanne, josta pelasti vain Hornetin käsittämätön tehoreservi. Kaiken muun olin hoitanut tyypilliseen tapaani kulttimainetta hipovalla tuurin ja tietämättömyyden yhdistelmän luomalla häkellyttävällä itsevarmuudella. Koneeseen tutustuminen ja kohti kotia tyypit lennoston polkupyörästä Kun kaikki olivat lentäneet ja tutustuneet taktiseen puoleen, siirryimme viimeiseen tutustumiskohteeseen eli itse koneeseen. Koneen yleisesittelyn jälkeen pohdiskelimme Hornetin ympärillä sen aerodynamiikkaan, aseistukseen, laitteistoon liittyviä yksityiskohtia ja tutustuimme jo simulaattorista tuttuun ohjaamoon. Koneesta sinänsä löytyisi tarinaa useaan artikkeliin. Osa opiskelijoista sai Hornet halliin siirryttäessä tyypit monelle tytölle vain unelmaksi jäävistä armeijan polkupyöristä. Vierailu läheni loppuaan. Kiitimme vierailun mahdollistanutta ja isäntänä toiminutta ohjaaja-kapteenia ka muita apuna toimineita Hornet pilotteja. Pakkauduimme linja-autoon ja jätimme jäähyväiset Hävittäjälentolaivue 31:lle. Pitkä matka takaisin Vääksyyn sujui rattoisasti. Huipennuksena hienolle kiirastorstaireissulle katsoimme tulomatkalla kesken jääneen veikeän autoaiheisen animaation. Osa keskusteli kosmologiasta. Taistelulentäjät ryhmäkuvassa G -voimien uuvuttamana P-H ILMAILU 5
VESIVEHMAA open Vesivehmaa Open Päijät-Hämeen suurin ilmailutapahtuma Teksti: Risto Pykälä kuvat: Mikko Autio, Risto Pykälä Padasjoen lentokerho ry järjesti elävän ilmailulegendan, Taisto Saarisen johdolla jo viidennettoista Vesivehmaa Open purjelentokilpailut. Tuttavallisemmin pelkkä Open on vakiinnuttanut Suomenmestaruuskilpailujen ohella paikkansa purjelentokilpailuna, johon osallistuu koko kilpapurjelennon eliitti. Tänä vuonna osallistujia oli ennätysmäärä, neljäkymmentä konetta. Näinkin suuren kilpailun vuosittainen läpivieminen on kovan työn tulos. Padasjoen Lentokerholla on kuitenkin erittäin kokenut ja vuosien myötä ammattitaitoiseksi hioutunut kilpailuorganisaatio. saa kilpailuorganisaatio tänä vuonna kiittää erityisesti lentokenttäsäätiötä luvasta järjestää kilpailut. Lupajärjestelyiden sujuvuuteen vaikutti varmaan se, että lentokenttäsäätiön hallituksen muodostaa suurelta osin tärkeimpien ilmailuyhdistysten johtohenkilöt. Kiittäminen lienee siis mm. Lahden Ilmailukerhon Risto Niemeä ja tietysti lentokentän päällikköä Kalevi Soikkelia. Epäilemättä muutkin hallituksen jäsenet ovat tehneet kaikkensa, kukin omista lähtökohdistaan ponnistelujaan suunnaten. Suomen Ilmailuliittokin antoi tukea, joten kisan alkuun päästiin hyvän ja hiotun yhteistyön siivittämänä. Hurjia keskinopeuksia Kilpailuissa lennettiin viitenä päivänä kahdeksasta mahdollisesta. Säät edustivat aika lähelle keskivertoa Helatorstai viikkoa. Kaikkien vuosien keskiarvo lienee viisi päivää ja muutama desimaali päälle. Viidestä päivästä neljästä tehtävien mitoitus onnistui eli lähes kaikki kilpailijat saatiin maaliin. Erityisesti Openissa maastolaskujen välttäminen on osa tehtävien suunnittelun ideologiaa. Usein keväiset pellot ovat sen verran pehmeässä kunnossa, että riskit Kuitenkaan tällaisia kilpailuja ei pystytä järjestämään ilman laajempaa yhteistyöverkostoa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita kilpailun järjestämisessä ovat mm. Suomen puolustusvoimat ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö sekä Suomen Ilmailuliitto. Puolustusvoimat on vuokrannut vuosittain käyttöömme sauna- ja majoitustilat. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö kentän lentotoiminnan hallinnoijana on luonnollisesti keskeinen kumppani. Lahden Ilmailukerholta olemme saaneet tilat vuokralle briefing ja ravintolatoimintaan. Koska kilpailu oli tavallista suurempi, Avoimen luokan ASH 25 ja 25 metria kärkiväliä sekä hurja suorituskyky liitoluvulla 60 P-H ILMAILU 6
Vesivehmaa Open, Päijät-Hämeen suurin ilmailutapahtuma Koneet järjestymässä lähtöryhmitykseen kiitotie 07 Kunnanjohtaja Juri Nieminen ja kilpailunjohtaja Taisto Saarinen ja kisan avaus maastolaskuvaurioihin lisääntyvät. Yhden päivän osalta ei kuitenkaan maastolaskuista vältytty eli tehtävän mitoituksesta ennustettuun säähän nähden tuli taas tehtävänannolle oppimista. Vaurioita ei maastolaskuissa onneksi tullut. Yhtenä kilpailupäivänä lentäjät yltyivät kovaan menoon ja sinä päivänä saavutettiin jopa 140 km/h keskituntinopeuksia n. 360 km lentoreitillä. Purjelennosta vähemmän perillä olevalle voi mainita, ettei purjelentokoneessa ensinnäkään ole moottoria vaan nopeus saadaan aikaan maan vetovoimaa hyödyntäen. Koska tämä tarkoittaa alaspäin menemistä tulee korkeus säilyttää käyttämällä nousevia ilmavirtauksia. Näissä korkeus saadaan kiertämällä ympyrää nostavassa alueessa ja myös hyödyntämällä nostavassa alueessa nosto nopeutta pienentämällä, jolloin kone ehtii olla nostossa kauemman aikaa ja siis kerätä korkeutta. Kilpailuissa siis kisataan pääsääntöisesti parhaasta keskinopeudesta. Tieto-taito pääomaa turvalliseen kilpailutoimintaan Hinauskonekalustoa oli luonnollisesti myös enemmän kuin koskaan aiemmin. Neljällä hinauskoneella neljänkymmenen koneen armadan ylösveto kesti reilut puolitoista tuntia. Hinaustoiminta luo aika hektisen liikennetilanteen, jossa joudutaan joustavuuden ja sujuvuuden takaamiseksi käyttämään mm. useampaa kiitotietä. Hinauslentäjien keskimääräistä huomattavasti suurempi lentokokemus, lentokoulutus ja koneenkäsittelytaito yhdistettynä tarkkaan radioliikenteeseen loi kuitenkin turvallisen toimintaympäristön. Kilpailijat ja erityisesti hinauslentäjät saivat myös paikallisilta kevytilmailukouluttajilta tieto taito apua ja näin arvokkaita rakennusaineita turvalliseen toimintaan jatkossakin myös omilla kentillään. Maaliintulojen aikaan tilanne purjelentokilpailuissa on myös ilmatilan hallinnaltaan poikkeuksellinen. Jossain määrin ilmeni vaikeuksia uskaltaa reagoida radioliikenteessä tarvittavalla jämäkkyydellä. Tähän saimme kuitenkin radioliikenteen valtuuksia hiukan lisäävän, suuremmissa kilpailuissa käytetyn ohjeistuksen Suomen Ilmailuliiton edustajalta. Valvotun ja valvomattoman lentopaikan rajanvetoa Lentokenttähän on auki kaikelle liikenteelle koko kisan ajan. Kilpailuista tehdään kuitenkin aina ns. notam tiedotus (Notice To AirMen), joten paikallisilla ja varsinkin vierailevilla koneilla on periaatteessa tieto ilmatilan erityistilanteesta. Tämä ei kuitenkaan täysin poista mahdollisuuksia eri tyyppisiin vaaratilanteisiin. Vesivehmaan lentokenttähän on ns. valvomaton lentopaikka, joten siellä ei ole lennonjohtoa vaan lentäjät itse hoitavat toimintaan ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti radioliikenteen avulla. Tosin valvomattomassa ilmatilassa ei määräykset edellytä edes radiota koneessa. Organisaatio sai ansaitut kiitokset KIlpapurjelentäjä Rami Lindström vielä hymyilevänä juuri ennen starttia Viimeisessä briefingissä Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen lausui kannustavia sanoja järjestävälle taholle. Samoin hän motivoi kaikkia kisapilotteja saapumaan myös seuraavana vuonna, jotta kilpailujen osanottajamäärä saataisiin pidettyä korkeana. Useana vuonna Vesivehmaa Open onkin taistellut olemassaolostaan tehden monesti tappiollisenkin tuloksenkin. Nyt Taisto Saarinen organisaatioineen voi olla tyytyväinen ja suunnata jo seuraavaan eli Padasjoen Lentokerhon järjestämään International Jämi Vintage vanhojen purjelentokoneiden nostalgiseen tapahtumaan. Tapahtuma sijoittuu suomalaisen ilmailun kehtoon eli Jämin lentokentälle Pohjois Satakuntaan. P-H ILMAILU 7
Kuvat ja teksti: Jukka Vepsäläinen London Science Museum Ulkomailla käydessään kannattaa piipahtaa ilmailuaiheissa museoissa, jos se sattuu reitin ja aikataulun puitteisiin mahtumaan. Lontoon keskustan alueella on parikin museota, joissa kannattaa käydä. Imperial War Museum ja Science Museum eivät kumpikaan ole pelkkiä ilmailumuseoita, mutta niiden ilmailuosastot vastaavat kyllä meikäläisen käsitystä ihan oikeasta ilmailumuseosta. Imperial War Museum (Sotamuseo) sijaistsee Parlamenttitaloa vastapäätä toisella puolella Thamesia muutama sata metriä poispäin joesta. London, SW7 2DD. Jos käytetään Parlamenttitaloa taas kiinnekohtana, niin suurin piirtein 3 km suoraan länteen, Hyde Parkin alapuolella. Museo on avoinna jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäivää lukuun ottamatta vuoden jokaisena päivänä klo 10-18 ja sisäänpääsy on ilmainen. Internetsivut osoitteessa: http://www. sciencemuseum.org.uk/ Science Museum (Tiede- ja tekniikamuseo) löytyi helposti. Tiesin kyllä suurin piirtein sijainnin jo etukäteen. Mutta yllätys oli kuitenkin mieluisa, kun tulin hotellin ovesta ulos, kävelin korttelin nurkan taa ja siinä parin sadan metrin päässä oli museo. Osoite on Exhibition Road, South Kensington, Museossa on runsaasti avaruuteen liittyvää tavaraa Saksan toisessa maailmansodassa kehittämistä V2-raketeista ja venäläisten ensimmäisestä satelliitista Sputnikista kuvan Apollo 10 komentomoduliin. P-H ILMAILU 8
London Science Museum Saksalainen Otto Lilienthal (1848-1896) ja riippuliidin. Otto Lilienthal oli 1800-luvun merkittävin ilmailija, joka tutki systemaattisesti siiven rakennetta ja nostovoimaa. Hän teki yli 2000 liitoa mäiltä ja kumpareilta sekä vaikutti keskeisesti mm. Wrightin veljesten myöhempiin kokeiluihin. Paradoksaalista kyllä, tämä kiinteäsiipisen lentämisen isä uskoi loppuun asti, että siipiä pitäisi kuitenkin läpsyttää lintujen lailla. Fokker E III oli saksalaisten ilmaherrushävittäjä ensimmäisen maailmansodan alkupuolella 1915-1916. Ylivoimaisuus ei perustunut pelkästään lentokoneeseen vaan myös saksalaiseen innovaatioon: tahdistettuun konekivääriin, joka kykeni ampumaan potkurinlapojen välistä. Kone oli yksitasoinen. Vasta tämän jälkeen alkoi kaksitasojen valtakausi, kunnes palattiin taas yhteen siipitasoon. Vastaava eestaas kehitys on ilmailussa ollut aika tavallista. S.E. 5 oli paras brittiläinen hävittäjä ensimmäisessä maailmansodassa vuosina 1917-1918. Hispano-Suizan uusi V8-moottori oli kevyt ja tehokas. Kuvan yksilöllä on kirjoiteltu savukirjaimia taivaalle. Pitkiin pakoputkiin pumpattiin öljyä mikä tuotti runsaan savunmuodostuksen. P-H ILMAILU 10 P-H ILMAILU 9
London Science Museum...jatkuu s. 20 AUTOILIJA TOIVOLA MARKKU kappaletavaran kuljetukset Vesivehmaantie 297 B4 17130 Vesivehmaa Puh. 03 784 4444, 0400 353 003 Saksalaisten Lentävä Pommi V1, joita lähetettiin vuonna 1944 kahden ja puolen kuukauden aikana Lontooseen ja Kaakkois-Englantiin yhteensä 8600 kapplaetta. Voimanlähteenä oli suihkumoottori ja ohjaus tapahtui kompassin ja autopilotin avulla. Nokassa pyörinyt pikkupropelli mittasi matkaa ja kun ennalta asetettu matka tuli täyteen, laite syöksyi maahan. Tarkkuus ei ollut kaksinen mutta riitti, kun maalitaulu oli Lontoon kokoinen. IT ja hävittäjäkoneet torjuivat suurimman osan näistä ristelyohjuksista, mutta pari tuhatta pääsi maaliinsa. Tämä yksilö saatiin talteen varastosta sodan päättymisen jälkeen. TELIVAUNU WECKMAN OY Paininpuuntie 23 18100 Heinola Puh. 03-874 220 VAARIN AUTO Ilmolantie 1 17500 Padasjoki Puh. 040 7005689 www.vaarinauto.fi URAJÄRVEN METALLI OY Urajärventie 600 17150 Urajärvi Puh. 03-766 7261 urajarvenmetalli@pp.phnet.fi www.urajarvenmetalli.net AHT- Rakenne Oy Rakennuskonevuokrausta Vääksyssä Aaponpolku 6 17200 Vääksy Puh. 0400 499 751 MAALAUSTYÖ T. KUITUNEN OY UUDIS- JA SANEERAUSMAALAUS Boeing Stearman, Model 75 myös Kaydet nimellä tunnettu, oli toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa ilmavoimissa ja laivastossa käytetty koulukone. Koneen ensilento( Model 73) oli marraskuussa 1934. Koneita rakennettiin 30 - ja 40 -luvuilla lähes 10.000 kappaletta. Sodan jälkeen Stearmanit myytiin siviilikäyttöön, lähinnä lannoituskoneiksi ja urheiluilmailuun. Konetta kyyditti 220-hevosvoiman Continental R-670-5 tähtimoottori noin 200km/h huippunopeudella. Stearman Kaydet -koneita myytiin sotilaskäyttöön Kanadaan, Kiinaan, Filippiineille, Venezuelaan, Argentiinaan ja Brasiliaan. Puh. 03 735 4381 Auto 0400 492 885 Fax 03 735 4386 maalaustyo.tkuitunen@phnet.fi Metsäpekkalantie 11 15610 Lahti P-H ILMAILU 10
Ilmailun tulevaisuus teksti: Jukka Vepsäläinen kuvat: Wikimedia, Jukka Vepsäläinen... ja mitä se voisi tuoda tullessaan Päijät-Hämeeseen Ilmastonmuutos sen teki tavallaan tai siis lämpötilan nopeat vaihtelut. Vanhan autoni tuulilasiin syntyi parissa päivässä pitkä halkeama. Sitä ennen lasin alaosassa oli ollut pikkuinen särö vuosikausia. Merkki tulevaisuuden muutoksesta oli silmieni edessä pitkään, en vain reagoinut siihen, vaikka olisi pitänyt. Tässä tapauksessa lopputulos oli epämieluisa nyt lasku on sitten suurempi. OSA 3 Näin tulevaisuuden muutokset usein tapahtuvat. Heikot ja vähän vahvemmatkin signaalit ovat ympärillämme kaiken aikaa, mutta emme havaitse niitä. Sitten voi nopeallakin aikataululla tapahtua suuria muutoksia. Mitä mahtaa tulevaisuus tuoda tullessaan ilmailuun? Mitä voisi tapahtua Lahti Vesivehmaan lentokentällä? Yritän tässä juttusarjassa haarukoida tulevaisuutta hieman pitemmälle kuin parin vuoden päähän. Tällöin on pakko irtautua tämän hetken lamasta ja paikallisista ympyröistä. On katsottava kauemmas tulevaisuuteen; mitä Suomessa tai maailmalla on ylipäätään odotettavissa. Samoin on aluksi pakko irtautua myös itse ilmailusta ja pohdiskella asioita hieman avarammin. Lopuksi pyrin ainakin kysymään, mitä tämä tarkoittaa Päijät-Hämeen ja Lahti Vesivehmaan ilmailun kannalta? Juttusarja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkailin lentoliikennettä, lentokenttiä ja alueellista kehitystä. Toisessa osassa keskityttiin teknologiaan sekä energia- ja ympäristökysymyksiin. Tässä kolmannessa osassa pohdin ihmistä eli ilmailijoiden tulevaisuutta. Ilmailu harmaantuu Suomen samoin kuin muidenkin perinteisten teollisuusmaiden väestö ikääntyy vauhdikkaasti. Nopeinta kehitys on Suomessa, Italiassa ja Japanissa. Suomen väestö vanhenee tällä hetkellä nopeimmin Euroopassa. P-H ILMAILU 11
KAIVINKONEPALVELU ANTTI RUSI 40 vuoden kokemuksella Ritaniemenkatu 11, 15240 Lahti, Puh 730 5613 LUKKOPALVELUT MYÖS LENTOÄSSILLE! ALEKSANTERINKATU 3 LAHTI KESKUSKATU 9, HOLLOLA Kuljetusliike Pekka Väinölä Oy Vesimäentie 6 15860 Hollola 03-876 771 Maanrakennustyöt Ojitukset Tienrakennustyöt Pohjatyöt Koneelliset metsätyöt Lavettikuljetukset Maa-aineskuljetukset, sora/multa Pyöräkuormaaja Käytössä 22 t:n tela-alustainen kaivinkone Puh. 0400 464 566 Puh./fax (03) 787 3154 antti.rusi@elisanet.fi Juokontie 21, 17120 Paimela VÄÄKSYN TILITOIMISTO OY Kustaankuja 2 17200 Vääksy Puh. 03 766 1989, 03 766 0998, Fax. 03 766 0989 pekka.vainola@kuljetusliike-vainola.fi Kaivinkone ja purkutyöt tehokkaasti ja edullisesti! Saulin Sekatyö 050-9105005 www.saulinsekatyo.com Vanhojen huonekalujen ja esineiden entisöintiä Juhani Salojärvi, puh. 040 532 9893 Kellosalmentie 11, Padasjoki juhani.salojarvi@pp.inet.fi Sähköasennukset Asikkalassa ja Lahdessa MISMO OY asennus, suunnittelu ja atk verkot määräaikaistarkastukset Mestarintie 2, 17200 Vääksy Puh. 0400 619 041 Jarmo Savolainen jarmo.savolainen@mismo.fi 03-878 610 P-H ILMAILU 12
Ilmailun tulevaisuus Ilmailun tulevaisuus... Ilmiöllä on ainakin kaksi merkittävää seurausta. Toisaalta eläkkeelle siirtyvä työvoima jättää jälkeensä määrällistä ja laadullista työvoimavajausta, toisaalta terveydenhuolto- ja sosiaalialan palveluihin kohdistuu laajennus- ja kustannuspaineita. Mikä merkitys näillä on ilmailun kannalta? Työvoiman ikääntyminen koskettaa erityisesti maataloutta ja teollisuutta. Vaikka lentoliikenne ei kuulune ongelmallisimpiin ammattialoihin, on alan koulutuksessa turvattava jatkuva nuorten sukupolvien tulo työmarkkinoille. Harrasteilmailussa ikärakenne on ongelmallisempi. Suomalaisten ilmailuyhdistysten ja lupakirjakoulutettavien ukkoutuminen on huolestuttava ilmiö. Ilmailukerhot ovat juuri niitä paikkoja, joissa syntyvät ensimmäiset kosketukset ilmailuun. Takana ovat ne ajat, jolloin ympäri suomenniemen korpikenttiä nuoriso kokoontui sankoin joukoin purjelentokursseille. Onneksi tekniikka on luonut uusia mahdollisuuksia: Ultra Light kalusto houkutteet nuorta sukupolvea lentämään ja monet muut uudet lajit kokoavat nuoria ilmailun pariin. Ilmailukerhojen tulisikin aktiivisesti ottaa nuoria yhdistystoimintaan muokkaamaan kerhoista oman sukupolvensa näköisiä ja oloisia yhteisöjä. Kulttuuri muuttuu Suuren ikäluokan vääjäämättä poistuessa aktiivitoimijoina, ainakin pääosin, vuosikymmenen kuluessa suomalaisesta harrasteilmailusta, tulee alan arvomaailma ja toimintatavat varmuudella muuttumaan. Millaiseksi, sen tietävät vain tämän päivän nuoret. Todennäköisesti kulttuuri muodostuu kuitenkin vähemmän auktoriteetteja kumartavaksi, vähemmän hierarkkiseksi, nopeatempoisemmaksi, monipuolisemmaksi, monikulttuurisemmaksi ja suvaitsevammaksi. Muutosta odotellessa sopii vain toivoa, että se tapahtuisi vaiheittain ja pehmeästi eikä rytisevänä vallankumouksena. Tarvitaan siis sekä nuoria että vanhempia konkareita. Nuoret tuovat uusia ajatuksia ja vanhemmat siirtävät alan kulttuuria nuorille. Voi myös käydä niin, että seniori-ilmailijoista syntyy tulevaisuudessa kokonaan uusi alaryhmänsä, jolla on omat toimintamuotonsa. Ihmisethän säilyttävät tulevaisuudessa terveydellisen toimintakykynsä pitempään. Myös seniorien taloudelliset resurssit ovat yhä suuremmat. Päijät-Hämeessä ikääntymisen kimppuun on hyökännyt PHIL Päijät-Hämeen ilmailuyhdistys joka kehittää yhdessä Vääksyn yhteiskoulun kanssa mallia ilmailulukiosta. Vääksyn yhteiskoulun ilmailulinjalla on kaksi perusajatusta: ensinnäkin tuottaa ammatillisille oppilaitoksille ja edelleen alan työnantajille motivoitunutta ja osaavaa oppilasainesta ja toiseksi antaa harrasteilmailulle rokote harmaantumista vastaan tarjoamalla nuorille oma toimintafoorumi. Lentäjiä koulutettava Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin riittävästi osaavaa työvoimaa ilmailun ammatteihin ja harrastustoimintaan. Tarve ei katoa käsillä olevan laman myötä. Todennäköisintä on, että jo tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa ennakoitu lentoliikenteen kasvu tulee jatkumaan lamahäiriön jälkeen. Vaikka luontoon ja ympäristöön liittyvien hillitsevien muutosvoimien merkitystä ei kannata väheksyä, jo pelkästään lentäjäkunnan poistumat eläkkeelle edellyttävät jatkuvasti korkean osaamistason omaavien uusien sukupolvien kouluttamista. Lisääntyvä lentoliikenne tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa kaikkiin tehtäviin: lentäväksi henkilökunnaksi, lennonjohtoon, kenttähenkilökuntaan ja huoltoon sekä hallintoon, myyntiin ja markkinointiin. Suomalaisen lentoliikenteen korkean osaamistason kilpailuetu on säilytettävä myös tulevaisuudessa. Osaavan työvoiman saatavuutta pyritään helpottamaan esimerkiksi Vääksyn yhteiskoulun ilmailulinjalla, missä valmistautuminen ammatillisiin opintoihin aloitetaan jo lukiossa. P-H ILMAILU 13
Osaavan työvoiman turvaamisessa on toki muitakin keinoja. Osa tehtävästä työstä voidaan siirtää ulkomaille. Sinne missä osaavaa ja usein halvempaa työvoimaa on tarjolla. Toisaalta työvoimaa voidaan houkutella myös ulkomailta Suomeen. Todennäköisesti suomalainenkin lentäjäkunta monikulttuuristuu globalisoituvassa maailmassa. Artikkelisarjan toisessa osassa käsiteltiin teknologian kehittyviä mahdollisuuksia ja aprikoitiin, josko lentäjiä enää jatkossa tarvitaan lainkaan. Robotit hoitavat homman, ainakin osittain. Lentäjiä myös tarvitaan, mutta he joutuvat remonttiin. Bio-, ICT- ja nanoteknologian avulla lentäjän aisteja ja toimintakykyä parannetaan. Ihminen ja robotti sulautuvat toisiinsa. Mitähän tekis? Länsimaiset teollisuusyhteiskunnat ovat jo pitkään kehittyneet kohti tilaa, jossa ihmisille on keskimäärin entistä tärkeämpää toteuttaa itseään ja nauttia aineettomista elämyksistä. Samaan aikaan monet taloudellisesti kehittymättömämmät maat ja yhteiskunnat ovat vasta vaiheessa, jossa ihmisille on ensisijaista toimeentulo ja aineellisen elintason parantaminen. Suomessa aineettomien elämysten ja itsensä toteuttamisen nälkää lisää osaltaan yleinen sivistystason nousu ja lisääntyvä vapaa-aika. Tulevaisuudessa vapaa-aikaa lisää tuottavuuden nousu, kun robotit ja kehittynyt teknologia hoitaa aikaisemmin ihmisen tekemiä töitä. Myös eläkkeelle siirtyneiden seniorien kulttuurin ja elämysten kulutus ovat omiaan kasvattamaan aineettomien hyvän elämän tuotteiden kysyntää. Kulttuuri-, viihtymis- ja hyvän olon palvelujen sekä tuotteiden markkinat kasvavat ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia. Asialla eivät ole pelkästään seniorit vaan ennen kaikkea nuoret, joiden mielenkiinto kohdistuu perinteisten teollisuusyhteiskunnan tuotteiden ja ammattien sijaista näiden uudentyyppisten pehmeiden markkinoiden tuotteisiin ja ammatteihin: elämys- ja mielihyväteollisuuteen. Elämyksiä ja hömppää Mitä tämä kaikki merkitsee ilmailulle? Jo pelkästään perinteinen matkailu kasvaa maailmalla, kun yhä uusia kansakuntia pääsee nauttimaan turismista. Turistien määrä lisääntyi vuonna 2007 maailmassa 52 miljoonalla henkilöllä. Matkailu lisää tietenkin lentoliikennettä myös Suomessa ja Suomeen. Suomen hallitus on todennut ohjelmassaan, että lentokentän läheisyys on matkailukeskuksille merkittävä kilpailutekijä. Koko päijäthämäläisen matkailun, mutta erityisesti Vierumäen toimintojen kannalta Vesivehmaan lentokentän merkitys voi kasvaa suureksi. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja ja kehittämistä. Kasvava sirkushuvien ja hömpän nälkä voi tarjota ilmailulle tulevaisuudessa mahdollisuuden. Ihmiset hakevat uusia elämyksiä ja tilaisuuksia voittaa itsensä. Ilmailu ja lentäminen tarjoavat tähän mahdollisuuden. Lentokerhoissa pitäisi tarttua tähän mahdollisuuteen löytää uusia harrastajia. Alan yrityksille tämä tarjoaa tietenkin P-H ILMAILU 14
Ilmailun tulevaisuus www.hollolan seutu.fi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Bisneksen, harrastustoiminnan ja koulutuksen työnjaon tulee olla tulevaisuudessakin selkeä. Massojen aikakausi on ohi Maapalloistuminen eli globalisaatio ei ole ainoastaan taloudellinen ja teknologinen ilmiö. Siis internettiä ja suomalaisten tehtaiden muuttoliikettä ulkomaille. Se on mitä suurimmassa määrin myös kulttuurista ja sosiaalista maailmanlaajuistumista. Päällimmäisin kehitystrendi on monikulttuuristuminen. Tämä tapahtuu paitsi tietoverkkojen kautta myös konkreettisesti, kun ulkomaalaisperäisten ihmisten määrä Suomessa ja Päijät-Hämeessä lisääntyy. Ihmisten arvomaailma ja elämäntyylit erilaistuvat yhä monimuotoisemmaksi mosaiikiksi erilaisia alakulttuureja. On sukupuolten ja sukupolvien arvoja ja alakulttuureja. On suurta ikäluokkaa, sukupolvi X:ää ja sukupolvi.com:ia. On etnisiä, rodullisia ja uskonnollisia alakulttuureja. Suurten ideologioiden ja massojen aikakausi alkaa olla ohi. Globalisaatiossa on tällaisen moni- www.sysma.fi SYSMÄ - PÄIJÄNTEEN HELMI P-H ILMAILU 15
Ilmailun tulevaisuus kulttuuristumisen rinnalla kuitenkin myös yhtenäistävä maailmanlaajuisen samankaltaistumisen trendi. Tulevaisuudessa nämä ilmiöt elävät rinnan tietoverkkojen ja reaaliaikaisen tiedonvälityksen maailmassa. Yhtenäisen maailmankuvan häviäminen näkyy harrasteilmailussa mm. talkooperinteen katoamisena. Hankalaa on saada nuorisoa kentälle talkoisiin. Erään teorian mukaan yksilökohtaisuuden ja yhteisöllisyyden ajanjaksot toistuvat toinen toisensa jälkeen. Voi olla, että vielä koittaa aika, jolloin talkootyö on taas arvossaan. Mitä suuren ikäluokan jälkeen? Monimuotoistumisen ja monikultuuristumisen voi arvella johtavan vastakkainasetteluihin, jollei entistä joustavampi ja suvaitsevampi arvomaailma valtaa alaa. Jännite voi johtaa fundamentalismiin, rasismiin tai uskonnollisiin törmäyksiin. Turvattomuuden tuntemukset lisääntyvät tulevaisuudessa mikä johtaa siihen, että turvallisuudesta tulee keskeisempi osa ihmisten elämää. Päijät-Hämeen yhtenäiskulttuurissakin elämänkirjo tulee jatkossa laajenemaan. Ulkomaalaista alkuperää olevien ihmisten määrä lisääntyy. Lahti-Vesivehmaan lentokentälläkin harrastaa tulevaisuudessa ilmailua nykyistä monimuotoisempi ihmisjoukko. Lennonopettajaltakin saatetaan tulevaisuudessa edellyttää ilmailuenklantia monipuolisempaa kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Luonnollisesti kysymys on myös lentoturvallisuudesta. Eikä yhdistystoiminnan iltanuotiolla välttämättä enää paistetakaan sikamakkaraa. Toisaalta arvomaailmojen ja elämäntyylien vastakkainasetteluja voi syntyä myös sukupolvien välille kuten monesti aikaisemminkin. Ikääntymisen yhteydessä puhutaan tavallisesti sen taloudellisista seurauksista, mutta millaisia arvomaalimojen ja elämäntapojen eroja voidaan kuvitella esimerkiksi nuorten ja yhä kasvavan, suuren ikäluokan seniorikansan välille? Mitä tapahtuu arvoilmastolle tai vaikkapa harrasteilmailun pelisäännöille Lahti- Vesivehmaalla, kun suuri ikäluokka vetäytyy? Onnellisuuspillereillä kolmessa vuorossa Sekä ihmisten että ilmailijoiden elämäntavat muuttuvat monimuotoisemmiksi. Aikaisemmin kaikkien kalenterit näyttivät suurin piirtein samalta ja ajattelutavat olivat parissa kolmessa formussa. Esimerkiksi lennonopettajan ja oppilaan aikataulujen yhteensovittamista saattaa tulevaisuudessa vaikeuttaa siirtyminen ns. 24H yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa voi käydä niin, että kaikki paikat ovat auki koko ajan siis työpaikat, kaupat, palvelut, koko systeemi. Harrasteilmailussa tämä tarkoittaa sitä, että kerhotoimintaa ja lennonopetusta pyöritetään kolmessa vuorossa kellon ympäri. Ihmisten elämysten kaipuu yhdessä lisääntyvän vapaa-ajan kanssa voi johtaa mielihyvän metsästykseen. Tästä on jo merkkejä. Siihen liittyy myös medikalisoituminen eli fiilareiden hakeminen keinotekoisin konstein on onnellisuuspillereitä ja muita huumeita aikaisempien nestemäisten ohella. Nämä eivät tietenkään oikein istu ilmailuun. Elämänrytmi näyttää myös koko ajan kiihtyvän. Nuoret haluavat jo nykyään kaiken nopeasti, tasalaatuisesti ja laadukkaasti. Purjelento pitää tapahtua heti nopeasti, tuote pitää olla samanlainen hampurilaisannos kuin eilen, jos sää ei ole sopiva syy on myyjän. Ja tämä mielipide myös tuodaan julki, koska valittaa saa ja pitää. Mikähän seuraavaksi mullistaa ilmailua? Mikä mahtaa olla se pieni vaatimattomalta näyttävä särö tuulilasissa, joka joko avaa uusia mahdollisuuksia tai vaihtoehtoisesti uhkaa lopulta aiheuttaa ison laskun? Toivottavasti havaitsemme sen ja ennen kaikkea ryhdymme toimeen ajoissa. Olisiko se ilmastonmuutos? Vai virtuaalimaailmat? LÄHTEET Tilastokeskus, Tieto&Trendit lehti: Vuonna 2007 maailmassa turistien määrä lisääntyi 52 miljoonalla henkilöllä. Huhtikuu 2008. Valtioneuvosto (2008): Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020, 27.3.2008. Vepsäläinen Jukka, Vainikka Joni, Paakkunainen Sanna (2008): Hämeen aluetalous. Hämeen TEkeskuksen julkaisuja 11, Edita Proma Oy, Helsinki 2008. Bobcat- ja minikaivinurakointia salaoja- ja sadevesityöt viemäri- ja pihatyöt vaihtolave ja kuljetuspalvelu Vähälaukkalantie 4, 17200 Vääksy 0400-496 996 KAIVONKONE- URAKOINTI HANNU SAVOLA Kettulantie 412 17430 Kurhila koneenhenki@gmail.com K -Extra Mononen Marja Maakeskenraitti 9 17470 Maakeski ma - to 8.30-17.00 pe 8.30-19.00 la 8.00-14.00 03-556 1291 MK-MAALAUS Tarmontie 6 15860 Hollola 03-780 3118 040-507 1119 KULJETUSLIIKE L & H TIMONEN OY Apilakatu 7 15610 Lahti LOKALIIKE J & S LUHTAKALLIO Käpöläntie 38 17410 Viitaila 03 730 8264, 0400 840 523 MUUTTOPALVELU SEPE VARASTOHOTELLI Aniantie 2-4 17200 Vääksy Puh. 044-597 7530 P-H ILMAILU 16
PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU JULKAISIJA Päijät-Hämeen Ilmailun Tuki ry TOIMITUSKUNTA Taisto Saarinen Jukka Vepsäläinen Olli Rantasalo Eero Viitala Risto Pykälä Jaakko Kyynäräinen YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Jaakko Kyynäräinen 044 0123 066 ULKOASU Risto Pykälä TOIMITUS PL 169 15101 LAHTI Puh. 040 594 3000 PAINOPAIKKA N-PAINO OY Svinhufvudinkatu 21, 15110 Lahti Puh. (03) 882 100, fax (03) 882 1010 www.n-paino.fi AUTOKORJAAMO KURREN PAJA osamaalaukset, katsastusremontit pakokaasumittaukset Suopellontie 63, 17130 Vesivehmaa Puh. 0400 713 466 KUHMOISTEN MAARAKENNUS Riihitie 7 17800 Kuhmoinen TAUNO TUOMINEN Pajulantie 457, 17500 Padasjoki - polttopuun teko ja myynti - sahatavaran myynti - pihapuiden kaato - lokakaivojen tyhjennys - traktori- ja moottorisahatöitä - konekorjaamo - talkkarin työt puh. 03-557 4047, 0400-798 143, 050-526 4475, 040-836 5157 PÄIJÄT-HÄMEEN URAKOINTIPALVELU OY Ruskokuja 6, 17200 Vääksy puh. 0400-352 942 MAARAKENNE VIIKILÄ KY Mestarintie 2 17200 Vääksy Nurmijärven Antennityöt T:mi Asikkala - Lahti alueelle Puh. 050-512 5251 DIGIBOXIT yhteisantennijärjestelmät pientalot Telehallintokeskuksen valtuuttama Seppälätie 2 A 6 01900 Nurmijärvi P-H ILMAILU 17
Google Apps Yhdistystoimintaa netissä teksti: Olli Rantasalo kuvat: Google mitä katsotaan, tai puolestaan antaa jäsenten edetä omassa tahdissaan. Laskentataulukko tarjoaa myös peruskäyttäjälle kaikki tarvittavat toiminnot. Toki Laskentataulukko sisältää tuhdin paketin erilaisia kaavoja, joiden avulla voi rakentaa todella kehittyneitä budjetti- ja kustannusseurantataulukoita. Google Apps on nettiin kasattu paketti erilaisista sovelluksista. Pakettiin kuuluvat seuraavat sovellukset: Sähköposti, Kalenteri, Dokumentit ja Sivustot. Toki nämä sovellukset ovat tuttuja lähes kaikille, mutta homman juju onkin siinä että sovellukset ovat ilmaisia ja niitä käytetään netissä. Ohjelmia ei siis asennetta omalle koneelle, eikä myöskään mitään tiedostoja tallenneta omalle koneelle. Käytännössä siis kaikki sovellukset ja tiedostot ovat käytössäsi aina ja kaikkialla, kunhan vain pääset nettiin. Sähköpostin avulla voi tietenkin lähettää sähköpostia, mutta siihen on myös integroitu paljon muita toimintoja, kuten messenger toiminnot. Messengerin avulla yhdistyksen jäsenet voivat pitää yhteyttä helposti. Kalenterin avulla yhdistys voi koordinoida kokoontumisia ja kertoa jäsenilleen tapahtumista. Kalenteri muistuttaa sinua tapahtumista kolmella mahdollisella tavalla, sähköpostilla, tekstiviestillä tai ponnahdusikkunalla. Aivan kuten yritysmaailmassa, voivat jäsenet halutessaan jakaa kalenterin muiden käyttäjien kesken, jolloin sihteerin on esimerkiksi helpompi varata aikaa johtokunnan kokoukselle, kun näkee milloin henkilö on vapaana. Dokumentit sisältävätkin sitten kaikkein eniten toimintoja. Dokumentteihin kuuluu neljä osaa: Asiakirjat, Esitykset, Laskentataulukko ja Lomakkeet. Asiakirjat on verrattavissa vanhaan kunnon Wordiin. Asiakirjojen avulla voit luoda tekstidokumentteja. Asiakirjoista löytyvät kaikki tekstieditorin perusominaisuudet. Asiakirjoihin voi myös ladata omalta koneelta word dokumentteja ja puolestaan päinvastoin, voi Asiakirjoista tallentaa omalle koneelleen dokumentteja.doc ja.pdf muodosa. Esityksiä voisi puolestaan verrata PowerPoint -esityksiin. Kalvojen luonti onnistuu helposti ja nopeasti. Esitykset voi myös jakaa jäsenten kanssa, jolloin voi pitää perinteisiä kalvosulkeisia jossa esittäjä päättää Itseäni hämmästytti kuitenkin kaikkein eniten Lomakkeet -toiminto. Tälläistä ei missään Office paketeissa yleensä ole nähnyt. Lomakkeet toiminnon avulla voi luoda nettigalluppeja tai kysymyksiä, joihin ihmiset voivat vastata netissä. Jokaisen ihmisen vastaus tallentuu Laskentaulukkoon, josta voi käydä vertailemassa tuloksia. Lomakkeen luonti onnistuu viidessä minuutissa eikä vaadi mitään erikoisia taitoja. Sivustot osuus on puolestaan sovellus jonka avulla voi koota fiksusti näytille kaikki dokumentit, esitykset ja taulukot. Tämän jälkeen voivat kaikki yhdistyksen jäsenet nähdä luodut dokumentit ja mahdollisesti myös kommentoida niitä. Tällä hetkellä meidän yhdistyksessämme on käytössä seuraavanlaisia toimintoja, jotka Google Apps mahdollistaa. Jokaisella jäsenellä on oma kalenteri, jota saa halutessaan käyttää omien kalenterimerkintöjen tekemiseen. Omassa Kalenterissa näkyy kuitenkin myös Lentokoneen Varauskalenteri, jonka avulla voi varata yhdistyksen lentokoneen käyttöönsä. Näin myös kaikki muut käyttäjät näkevät kuka on lentokoneen varannut ja milloin. Kaikki yhdistyksen asiakirjat pyritään luomaan ja säilyttämään Dokumenteissa, kuten Johtokunnan kokoukset, koulutuskirjanpito, talouden seuranta, jäsenluettelo jne. Dokumenttien kautta P-H ILMAILU 18
on myös koulutukseen liittyvät kokeet muutettu lomake pohjaisiksi. Käytännössä oppilas siis tekee kokeet selaimen avulla, jolloin koevastaukset tallentuvat automaattisesti taulukoihin. Pienellä kaava kikkailulla on myös tehty niin että koevastaukset tarkistetaan automaattisesti ja tulokset siirtyvät koulutuskirjanpitoon. Myös koulutukseen liittyvien lentojen seuranta on toteuttu lomakkeiden avulla, opettaja siis kirjaa lennon jälkeen ajat ja suoritetut toimenpiteet netissä selaimen avulla. Näin eivät paperit ole ikinä hukassa. Sivustojen kautta jaetaan puolestaan tietoa kaikille yhdistyksemme jäsenille, kuten yhdistyksen säännöt, toimintakertomukset, toimintasuunnitelmat ja tilinpäätökset. Yksi asia mikä vielä Google Apps:sta puuttuu on ryhmääänikeskustelu. Onneksi tähänkin löytyy ilmainen ratkaisu netistä, Voxli. Yhdistystoimintaa netissä AUTO- JA KONEKORJAAMO OY Puh. 03 551 3275 Taulun teollisuusalue 17500 Padasjoki HÄMEEN MOREENIJALOSTE OY 0400-833 707 YRITYSPALVELU PIRJO NYLUND KUORMA-AUTOILIJA SUULLINEN OSMO ROMONTIE 606 17500 PADASJOKI, Puh. 03 557 1001 POLTTOPUUTA Kai Suntela Valkamatie 8, 17500 Padasjoki 040-754 2462 MAARAKENNUS- URAKOITSIJA LEO NYLUND METSÄKONEURAKOINTI HÄNNIKÄINEN TERO PALSANTIE 761 17740 KASINIEMI 0400 353 818 Tienlanaukset ja lumenauraukset JORMA AULIN Tauluntie 5, 17500 PADASJOKI 0400 354 608 TOIMINIMI NUPO-PUU NUUTINKULMANTIE 17630 VESIJAKO 0500 329 739 SAHAUSTA LIIKKUVALLA KALUSTOLLA, PIENIMUOTOISIA RAKENNUSTÖITÄ, PUUNKAATOA TONTEILTA YM. P-H ILMAILU 19
London Science Museum... Kuvan Vickers Vimy, ensimmäisen maailmansodan pommikonemalli, on ensimmäinen lentokone, joka ylitti Atlantin nos-stop vuonna 1919. Blériot in 1913 kanaalinylityksen jälkeen julistettiin kilpailu, jonka voittajalle luvattiin 10 000 puntaa ensimmäisestä Atlantin ylityksestä. John Alcock ja Athur Whitten tekivät tempun 14.-15. kesäkuuta 1919. Matkan varrella kone oli syöksyä mereen sankassa sumussa ja lentäjät joutuivat konttaamaan koneen rungolla kertyneen jään vuoksi. Lopulta kone vaurioitui pahasti laskeutuessaan Irlantiin, rakennettiin uudelleen ja lahjoitettiin tälle museolle joulukuussa 1919. Tässäpä niitä perinteitä. Hurricane ja Spitfire. Vastaan tulee pystysuoraan nousevan Hawker Harrierin ensimmäinen protyyppi vuodelta 1960. Brittien ensimmäinen suihkukone, Gloster E28/39 vuodelta 1941 tosin vasta koelentoprototyyppinä P-H ILMAILU 20