Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja Tukemaan toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia Elämä on joukkuepeliä. 20.12.2018 Petri Oinonen ja Sari Paananen
Kunta tai alue (väkiluku) PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖ/T tai PUHEENJOHTAJA: VASTUU PERHEKESKUSTOIMINNASTA johtaminen ja organisoituminen: ASIAKIRJAT JA KIRJAUKSET: Missä kunnan asiakirjoissa perhekeskustoimintaa on määritelty? YHTEISET PELISÄÄNNÖT JA SOPIMUKSET: Henkilön nimi: Mikä taho vastaa toiminnasta? Päätösasiakirjoissa? Missä tehdään päätökset, sovitaan yhteiset toimintamallit ja menetelmät? Ammattinimike: Kuntastrategiassa? Miten organisoituminen tapahtuu? Taustaorganisaatio: Hyvinvointisuunnitelmassa? Yhteystiedot: Onko perhekeskustoimintamallista olemassa kuvausta tai mallinnusta ja mistä se löytyy? Talousarviossa? Jossain muussa asiakirjassa?
Kunta (väkiluku) VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUSTOIMINTA: FYYSINEN PERHEKESKUSTOIMINTA: SÄHKÖINEN PERHEKESKUSTOIMINTA -digitaalisuus: YHTEISTYÖRAKENTEET: Kuinka turvataan lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta toimiva yhteistyö? Mitkä toimijat kuuluvat verkostoon? Mitkä toimitilat kuuluvat perhekeskustoimintaa? Mitä sähköisiä alustoja ja asiointikanavia on käytössä? Minkä toiminnan (toimijoiden) yhteistyöstä on sovittu? Kuinka asukasosallisuus toteutuu? Mitä yhteiskäyttötiloja on olemassa? Toteutuuko yhdenvertaisuus teknisen toteutuksen (saavutettavuusdirektiivi 23.9.2019->) ja sisällön (esteettömyys; mm. selkokieli, eri kieliversiot) osalta? Mitä yhteistyö käytännössä on? Miten palvelu- ja asiakasohjaus on huomioitu? Kuinka asukasosallisuus toteutuu? Kuinka asukasosallisuus toteutuu? Millä tavalla yhteistyö toimii: - Toimijan näkökulmasta? - Yhteistyöhön osallistuvien näkökulmasta? Miten palvelu- ja asiakasohjaus on huomioitu? Miten palvelu- ja asiakasohjaus on huomioitu? - Lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta?
Kunta (väkiluku) KUNNAN/ALUEEN ERITYISPIIRTEET: SEURANTA JA ARVIOINTI VIESTINTÄ: Vahvuudet? Haasteet? Tarpeet? Mitä tietoa kerätään? Millä tavalla tietoa kootaan? Millä tavalla tietoa tulkitaan? Missä ja ketkä tulkitsevat tietoa? Miten tietoon reagoidaan, kuinka sitä hyödynnetään? Muuttuuko toiminnan lopputulos tavoiteltuun suuntaan? Millä tavoin eri kanavia hyödyntäen toiminnasta, seurannasta ja arvioinnista tiedotetaan? - Asukkaat - Asiakkaat - Oma työyhteisö - Muut ammattilaiset - Päättäjät Kuka tai ketkä vastaavat tiedottamisesta ja esimerkiksi tietojen päivittämisestä? Onko kaikilla toimijoilla tasavertainen mahdollisuus tiedottaa toiminnastaan?
Kunta (väkiluku) Perhekeskuksen tehtävät: Perhekeskuksen tehtävät: Perhekeskuksen tehtävät: Perhekeskuksen tehtävät: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Varhainen tuki ja hoito Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Terveyden ja hyvinvoinnin ja edistäminen Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Maahanmuuttajien erityistarpeet Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Eroauttaminen Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Kohtaamispaikka Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki (Lapset puheeksi) Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Mitä kohtaamispaikkoja on olemassa? Missä tilanteissa menetelmän puheeksi ottoa käytetään? Mitä toimintaa niissä järjestetään? Miten menetelmän neuvonpito toteutetaan?
VUOSIKELLO Kunta- / aluekohtainen etenemissuunnitelma Näkökulma a) perhekeskuksen rakenteellinen toiminta: kokoukset, verkostotapaamiset, kehittämispäivät jne. Joulukuu Tammikuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Syyskuu Huhtikuu Elokuu Toukokuu Heinäkuu Kesäkuu
VUOSIKELLO Kunta- / aluekohtainen etenemissuunnitelma Näkökulma b) asukkaille tarjottava toiminta- ja toimintamahdollisuudet sekä kausitoiminnat (onko toiminta/tuki saatavilla vuoden ympäri, vai onko palvelukatkoksia jne.) Joulukuu Tammikuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Syyskuu Huhtikuu Elokuu Toukokuu Heinäkuu Kesäkuu
VUOSIKELLO Kunta- / aluekohtainen etenemissuunnitelma Näkökulma c) saatavilla olevan tiedon keruun ja hyödyntämisen aikataulut, esim. kouluterveyskyselyn tulokset, asiakaskyselyt, jne. Joulukuu Tammikuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Syyskuu Huhtikuu Elokuu Toukokuu Heinäkuu Kesäkuu
LUOTTAMUS Mihin luotan? Luotan omaan tekemiseeni. Luotan toisten työhön ja heidän osaamiseensa. Luotan lapsen, nuoren ja perheen kykyihin. Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja koko perhe luottavat omiin taitoihinsa sekä muihin toimijoihin. Palvelulupaus: Toimin avoimesti ja kunnioittavasti. Kohtaan, kuuntelen ja keskustelen kunnioittavaa dialogia käyttäen. Pidän lupauksistani kiinni, en lupaa, jos en pysty. Muistan, että luottamus rakentuu vaiheittain eri tahojen yhteistyön, tapaamisten ja verkostotoiminnan kautta.
EETTISYYS Mitä eettisyys tarkoittaa? Kaikessa taustalla on tarkoitus ja tavoite tehdä toiselle hyvää. Toimintaa leimaa läpinäkyvyys ja kestävyys ratkaisuissa. Lapset, nuoret ja perheet ovat tasavertaisessa asemassa: jokaisella on oikeus saada palvelua oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, tarpeiden mukaisesti. Yksityisyyden suojaa kunnioitetaan ja sitä turvataan. Inhimilliset tavoitteet ovat euroja tärkeämpiä. Tavoitteeni on: Jokainen tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja kunnioitettavasti. Palvelulupaus: Kohtelen ihmisiä tasa-arvoisesti. Tarjoan apua ja tukea tarpeiden mukaisesti. Omien intressien kustannuksella en aiheuta ongelmia tai pahaa mieltä toisille ihmisille.
LAPSI- JA PERHELÄHTÖISYYS Mitä on lapsi- ja perhelähtöisyys? Lapset, nuoret ja perheet ovat yhdenvertaisia muiden toimijoiden kanssa. Toimitaan lapsen, nuoren ja perheen lähellä, heidän elinympäristössään. Turvataan osallistumisen esteettömyys kaikessa toiminnassa. Auttaminen tapahtuu tarpeet edellä, tarkoituksenmukaisilla keinoilla ja yhden luukun periaatteella. Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja perhe on asiantuntija omissa asioissaan, joissa muut toimijat ovat apuna tarjoamassa näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö perustuu vastavuoroiseen keskusteluun, jossa toisten mielipiteitä kunnioitetaan. Lapsi, nuori ja perhe tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa avun. Palvelulupaus: Huomioin ihmisen ja perheen kokonaisuutena. Kaikki ratkaisut teen niin, että lapsen etu toteutuu. Olen kiinnostunut siitä mikä on oikeasti lapselle, nuorelle ja perheelle heidän omien arvojensa mukaista hyvää elämää. Huolehdin omalta osaltani siitä, että palvelut ovat lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja sujuvia.
Maakunnan vastuu palveluiden yhteensovittamisesta korostuu lasten, nuorten ja perheiden kohdalla. Vanhemmilla, läheisillä aikuisilla sekä lapsen kehitys- ja oppimisympäristöllä on ratkaiseva vaikutus lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Lapset ja nuoret ovat jo lähtökohtaisesti usean kaikille suunnatun palvelun piirissä ja heidän avun tarpeeseensa on vastattava nopeasti. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024 /137190/THL_PT_051_2018%20web.pdf?seque nce=1&isallowed=y LAPE-teesit ovat suosituksia maakunnille ja yhteistyöalueille. Teeseissä kuvataan myös kuntien ja sivistystoimen näkökulmia tulevan maakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön.