Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta 2019 2021 (Kunnanvaltuusto 11.12.2018 58)
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 27.11.2018 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Valtuustokausittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotietoihin. Hyvinvointikertomus 2018 perustuu valtuustokaudelle 2017 2021 hyväksyttyyn hyvinvointikertomukseen, jonka indikaattoritietoja on päivitetty. Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa 2017 2021 tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. HYTE-kerroin Kunnille otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen. Kannustin on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2021 alusta, jolloin kunnille jaetaan ensimmäisen kerran uudistuksen jälkeinen valtionosuus. Jo nyt tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan rahoitukseen. Lisäosan suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella: toimintaa kuvaavista prosessi-indikaattoreista ja tuloksia kuvaavista tulosindikaattoreista. Yhteensä indikaattoreita on 37. Indikaattorien soveltuvuus arvioidaan määräajoin, eivätkä ne tule olemaan aina samoja. Kuva 1: Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa (THL)
NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan elinvoima Kuva 2: Väestö 31.12. Edellisen valtuustokauden aikana Suomussalmen väkiluku pieneni yli 600 asukkaalla. 31.12.2017 kunnassa oli 8051 asukasta. Vuonna 2018 väestön määrä on laskenut alle 8000:n. Väestön väheneminen on merkittävin Suomussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein kunnittainen ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Tilastokeskus on julkaissut uuden väestöennusteen marraskuussa 2018, mutta alueellisen väestöennusteen laadinta siirtyy syksyyn 2019. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivista, tuorein lukema -6,5 on kuitenkin tarkastelujakson pienin.
Kuva 3: Demografinen (väestöllinen) huoltosuhde Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64- vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 78,8 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe, mutta vuonna 2017 yksinhuoltajaperheiden osuus kääntyi Suomussalmella laskuun ja alittaa ensimmäisen kerran Kainuun keskiarvon.
Kuva 4: Työllisten määrä, % väestöstä Työllisten määrä laski viime valtuustokauden aikana kolme prosenttiyksikköä 31,1 prosenttiin. Se on noin viisi prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Vuonna 2016 työllisten määrä on parantunut koko maassa ja myös kaikissa seurattavissa kunnissa. Kuva 5: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi edellisellä valtuustokaudella kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus
työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Vuonna 2017 rakennetyöttömyys on helpottanut koko Suomessa. Suomussalmen lukema oli 7,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin Kainuussa (6,2 %) tai koko maassa (5,6 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Kuva 6: Koulutustasomittain Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 273 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 369. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Kaikki ikäryhmät Kuva 7: Terveydenedistämisaktiivisuus (TEAviisari)
Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla 0 100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2017 TEAviisari osoittaa lukua 84, joka on vertailukunnista selvästi paras ja hieman yli valtakunnallisen keskitason. TEAviisari-kyselyjä toteutetaan myös perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, liikuntatoimessa sekä perusterveydenhuollossa vuorovuosina. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport 2018 -tunnustus. Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin noussut äänestysprosentti laski Kainuussa kevään 2017 kuntavaaleissa. Kainuun tulosta heikentää etenkin Kajaanin alle 50:n jäänyt äänestysprosentti, mutta Suomussalmellakin äänestysaktiivisuus laski. Vertailukunnista aktiivisimmat äänestäjät ovat Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Kuva 8: Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 84,1 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi vuonna 2017 oli 125,5. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 143,7, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 115 122.
Kuva 9: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikokset Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Valtuustokaudella 2013 2017 lukema on ollut kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Vuonna 2017 lukema nousi hieman mutta on alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Kuva 10: Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot
Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,2 prosenttia vuonna 2016. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, mutta vuoden 2017 tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Valtuustokauden alun huolestuttavasta tilanteesta on päästy parempiin tuloksiin Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli silti heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululainen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee terveydentilaansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia. Suomussalmen indikaattoreissa näkyvä lievä tulotason heikentyminen näkyy myös lasten pienituloisuusastetta kuvaavassa indikaattorissa. Tämä indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Vuonna 2016 vain Suomussalmen ja Nivalan indikaattorit nousivat, kun muilla se laski. Nuoret ja nuoret aikuiset Kuva 11: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24-vuotiaiden
osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ja viime vuosina Kuhmon ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin, mutta vuonna 2017 luku laski jyrkästi 2,2 prosenttiin. Se on kuitenkin kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa keskimäärin. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen on syytä olla myös tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta. Ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen työryhmä onkin nimennyt nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen toimintasuunnitelmansa painopisteeksi tällä toimikaudella. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina 2013 2016. Tuoreimmat luvut osoittavat laskua etenkin koko Kainuun luvussa, joka laski nyt alle Suomussalmen lukeman. Kuva 12: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden suomussalmelaisten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli alimmillaan 6,8 prosenttia vuonna 2014. Tuosta tilanne on huonontunut merkittävästi, ja Suomussalmen kehityssuunta on vertailukohteista poikkeava. Vuonna 2016 luku on 9,9, joka on vertailujoukon suurin. Suomussalmelaisten nuorten ja aikuisten kouluttautumismahdollisuuksia pyritään parantamaan kehittämällä uudenlaisia opiskelutapoja esimerkiksi Talentti-hankkeessa. Vuonna 2015 lukiolaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voitiin katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen oli kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Vuonna 2017 ystävyyden puutetta koki kuitenkin miltei 18 % vastanneista. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 prosenttia. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan oli huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Viimeisimmässä kyselyssä suomussalmelaisnuorten kokemus terveydentilasta oli taas parantunut ja oli keskiarvoja parempi. Lukiolaisten kouluterveyskyselyssä eri kuntien vertailua vaikeuttaa pienet vastaajamäärät, sillä alle 30 vastaajan tuloksia ei esitetä avoimessa materiaalissa. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.
Valtuustokaudelle 2017 2021 Suomussalmen kunnanhallitus asettaa kuntaan oman nuorisovaltuuston. Kainuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. Työikäiset Kuva 13: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 14,3 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2017 luvut kasvoivat hieman kaikissa tarkastelukohteissa, mutta Suomussalmen indikaattoriluku oli edelleen joukon pienin. Raju nousu on tapahtunut Kuhmon indikaattorissa, joka on miltei kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (2015 2017).
Kuva 14: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Vuonna 2017 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,1 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 prosenttia alitti Kainuun keskiarvon 1,7 prosenttia. Vuonna 2016 Suomussalmen luku oli 1,5 prosenttia. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin. Kainuun keskiarvo oli 1,6 prosenttia ja koko maan 2,4 prosenttia.
Ikäihmiset Kuva 15: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pudasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi. Kuva 16: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 prosenttia. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90 94 prosentissa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomussalmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kuva 17: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 6,5 prosenttia. Lukemassa on vaihdellut 10 prosentin molemmin puolin. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
HYVINVOINTISUUNNITELMA Painopisteet ja kehittämiskohteet valtuustokaudella 2017-2021 1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Edellytysten luominen uusille yrityksille Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Yrittäjyyteen kannustaminen Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Koulut Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 16 % Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen Hallintopalvelut Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Työllisyyttä edistävät hankkeet Kainuun sote Kainuun ELY-keskus Toimeentulotuen saajien määrä OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kianta-Opisto Kainuun TE-toimisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat Kainuun ammattiopisto Kajaanin AMK AIKOPA 2) TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2018 2020 Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Media Terveyden edistämisen aktiivisuus Kuntajohto ja palveluyksiköt ovat sitoutuneita hy- Toimialat TEAviisarin tulokset
vinvoinnin ja terveyden edistämiseen 3) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen Työryhmän toiminta on säännöllistä Kunnan toimijat Sosiaali- ja terveyspalvelut Vaikutus hyvinvointimittareihin Järjestöt Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset Vapaaehtoistyö Oppilashuoltoryhmä Työterveyshuolto Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestöt Toteutuneet koulutukset Pysyvän toiminnan kattavuus Tapahtumat 4) TURVALLINEN JA SUJUVA ARKI Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Arkiliikunnan lisääminen Viisaan liikkumisen edistäminen Liikuntapalvelut Kianta-Opisto Hankkeet Kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistuneiden määrä Kainuun Liikunta Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat Tekniset palvelut ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Palautekyselyt Kävijämäärät Kyläyhteisöt Hossan latupooli Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta Tekniset palvelut ELY-keskus Urakoitsijat Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuustilastot