P E O L A I I S S T I U O S S O A S S A T S O T O Turvallisuus ja kriisitilanteisiin valmistautuminen kouluissa ja oppilaitoksissa Poliisin mahdollisuudet Poliisitarkastaja Mikko Lampikoski
Koulu on tärkeimpiä turvallisuuden rakentajia suomessa Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi rakentuu sivistyksen ja turvallisuuden varaan. Suomi on edelleenkin turvallinen maa ja jokainen meistä haluaa jatkossakin elää turvallisessa ja hyvin voivassa yhteiskunnassa. Viitteitä turvallisuuden muuttumisesta on nähtävissä, mutta ei ole myöhäistä puuttua ja ennalta estää niitä.
Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa suurimmaksi turvallisuutemme uhaksi on todettu syrjäytyminen. Poliisin johdossa on selvitetty, mitkä ovat ihmisen elämässä niitä kriittisiä vaiheita, joissa syrjäytymiskehitys ja ajautuminen rikollisen elämäntapaan alkavat. Kaikkein kriittisimmät vaiheet osuvat lapsuuden ja nuoruuden taitteisiin, yläkoulun alkuun ja loppuun sekä täysi-ikäisyyden saavuttamiseen. Ammatinvalinta, sosiaalisten taitojen oppiminen, päihdekokeilut sekä seksuaalisen elämän aloittaminen ja parisuhteen solmiminen osuvat kaikki näihin ajanjaksoihin. Koko ihmisen loppuelämään vaikuttavia ratkaisuja tehdään hyvin herkässä elämänvaiheessa.
Vastuuta suurista ratkaisuista ei saa jättää yksin lapsille itselleen. Syrjäytymisen ja rikollisen uralle ajautumisen estämisen on tapahduttava juuri lapsuuden ja nuoruuden taitteessa olevien lastemme parissa tehtävällä työllä. Myös suvaitsevaisuuden lisääminen ja rasismin estäminen voivat tapahtua luonnollisella tavalla kouluissa, joissa lapset kohtaavat erilaisen taustan omaavia ikätovereitaan. Koulu on juuri se paikka, jossa riskiryhmään kuuluvat lapset voidaan viranomaisten toimesta tunnistaa ja jossa toimenpiteet ongelmien korjaamiseksi voidaan käynnistää. Ongelmiin on puututtava rohkeasti ja johdonmukaisesti. Poliisi myös toivoo koulujen ja sosiaaliviranomaisten pitävän edelleen ilmoituskynnyksen matalana sellaisissa tapauksissa, joissa lasten todetaan joutuneen selvän rikoksen uhriksi.
Perheen perustehtävä Perheen perustehtävää ei lasten kasvattamisen yhteydessä saa unohtaa. Valta-osa lapsistamme ei koskaan syyllisty rikkeisiin, ja niistäkin jotka kerran erehtyvät, suurin osa ottaa opikseen. Tässä mielessä poliisi voi onnitella suomalaisia vanhempia onnistuneesta kasvatustyöstä. Ongelman muodostaa se muutaman prosentin joukko lapsistamme, joka ajautuu ongelmien kierteeseen. Useimmiten heillä on heikommat lähtökohdat ja ongelmia monilla eri tasoilla. Juuri heitä tulee yhteiskunnan tukiverkon toimilla tukea. Tavoitteenamme on parantaa turvallisuutta kokonaisuutena.
Perheen perustehtävä Perheiden henkinen pahoinvointi Suomessa on lisääntynyt ja se näkyy poliisin työssä. Pahoinvointi havaitaan mm. huostaanotettujen ja mielenterveyshoidon piirissä olevien lasten määrän kasvuna. Näiden toimenpiteiden kohteena olevien lasten määrä vastaa kokonaista ikäluokkaa. Perheiden päihdeongelmat näkyvät myös voimakkaasti lisääntyneinä poliisin kotihälytyksinä. Myös perheväkivaltaa sisältävien kotihälytysten määrä on kasvanut. Tiedetään, että nuorten rikokset keskittyvät pienelle ryhmälle ja nämä nuoret ovat vakavassa vaarassa syrjäytyä rikolliselle uralle.
Yhteistyötä tarvitaan Vaikka poliisi on yhteiskuntamme perusturvallisuuspalvelut tuottava viranomainen, ei turvallisuuden parantaminen voi tapahtua vain poliisin toimenpitein. Poliisin toimet useimmiten käynnistyvät vasta rikoksen jälkeen ja kohdistuvat pääasiassa rikoksen tekijään. Jotta päihdeongelmia, perheväkivallan ja syrjäytymisen seurauksia sekä rikoksia voitaisiin estää ennalta, tarvitaan laajaa yhteistyötä mm. koulujen, sosiaali- ja terveysviranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen sekä meidän turvallisuusviranomaisten kesken.
Yhteistyötä tarvitaan Kun edellä mainittuja faktoja tarkastellaan kokonaisuutena joudumme toteamaan meitä uhkaavan sellaisen kehityksen, jonka korjaamiseen menee vähintään yhden sukupolven työ ja jonka aiheuttamia laskuja maksamme vielä kymmeniä vuosia sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidonkin kuluina. Vielä tähän kehitykseen voidaan puuttua ja siihen tulee puuttua.
LÄHIPOLIISITOIMINNAN STRATEGIA Sisäasiainministeriö on 18.4.2007 vahvistanut poliisin lähipoliisitoiminnan strategian vuosille 2007 2011. Tässä strategiassa linjataan lähipoliisitoiminnan ja turvallisuusyhteistyön kehittämisen strategiset linjaukset ja tavoitteet.
Mitä on lähipoliisitoiminta Strategian määritelmän mukaan lähipoliisitoiminta on poliisin perustehtävän hoitamista kansalaisläheisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Tavoite on tuottaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, vähentää ja ehkäistä rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä, ja siten myös säilyttää poliisikuva myönteisenä ja poliisiin kohdistuva luottamus korkealla tasolla.
Mitä on lähipoliisitoiminta Käytännössä lähipoliisitoiminnan ja turvallisuusyhteistyön tavoitteet ja painopistealueet tulee sopia poliisin tulosneuvotteluissa vuosittain siten, että ne kirjataan ko. avainprosessien sisällä (valvonta, hälytystoiminta, rikostorjunta ja lupapalvelut) ja niissä huomioidaan valtakunnalliset strategiset linjaukset, läänilliset painotukset ja paikallisen toimintaympäristön vaatimukset. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa poliisin toimintamalleista lähipoliisitoiminnan merkitys siis korostuu. Lähipoliisityöllä tuodaan poliisin turvallisuustyö sekä rikoksia ja häiriöitä ennalta estävä toiminta oikeaan paikkaansa, eli sinne, missä ihmiset elävät ja toimivat.
Poliisi koulussa yhteistyö koulujen kanssa Poliisin ja koulujen välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Se on aina ollut tärkeä osa ennalta estävää toimintaa, vaikka sen volyymi ja intensiteetti on paikallisesti ja resurssitilanteesta johtuen vaihdellut. Valtakunnallisella tasolla yhteistyötä tehdään opetusministeriön, Opetushallituksen ja Kuntaliiton kanssa, Yhteisistä projekteista esimerkkinä on koulurauhan julistaminen kouluissa. Poliisi tuottaa paljon ennalta estävää materiaalia, joka on koulujenkin saatavissa verkosta. Läänitasolla lähipoliisitoiminnan yhdyshenkilöt koordinoivat yhteistyötä. Poliisilaitokset puolestaan huolehtivat siitä, että poliisin kouluyhteistyöstä sovitaan kunnan kanssa ja yhteistyöhön panostetaan.
Poliisi koulussa yhteistyö koulujen kanssa Yhteistyön muodot vaihtelevat eikä yhtenäisiä tavoitteita ja käytäntöjä kouluyhteistyölle ole olemassa. Valistus, neuvonta ja laillisuuskasvatus liittyvät poliisin käynteihin kouluissa, mutta varsinainen opettajan rooli ei ole poliisille soveltuva eikä tarkoituksenmukainen. Poliisin mukanaolo oppilashuoltotyöryhmissä on yleistä, ja koulupoliisi- ja nuorisopoliisitoiminta ovat tärkeitä yhteistyömuotoja. Uusina haasteina tulevat alueet ja koulut, joissa on paljon maahanmuuttajaperheiden lapsia. Poliisin ja koulujen yhteistyötä kehitetään poliisin ennalta estävän toiminnan, erityisesti varhaisen puuttumisen ja lähipoliisitoiminnan osa-alueena. Sisällöllisesti se koostuu poliisin asiantuntijakapasiteetin tarjoamisesta resurssien puitteissa (oppitunnit, valistus- ja neuvontatilaisuudet, ennalta estävän materiaalin jakelu tai siitä informoiminen) ja moniammatillisiin tiimeihin osallistumisesta.
Poliisin käynnit kouluissa Poliisin käynnit kouluissa ovat luonnollinen tapa edistää turvallisuutta kouluissa. Käyntien tärkeys on entisestään korostunut Tuusulan traagisten tapahtumien jälkeen. Poliisin vieraillessa luokissa voidaan keskustella lapsia ja nuoria askarruttavista kysymyksistä ja lujittaa heidän luottamustaan poliisiin ja koko yhteiskuntaan. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että yhteistyö poliisin ja koulun kesken on sovittua ja jatkuvaa. Poliisitoiminnan yhteydessä kertyvä tieto tulisi hyödyntää turvallisuussuunnittelussa ja yhteistyössä. Lähipoliisilla on paljon tietoa alueen ongelmista, kehityksestä ja turvallisuusodotuksista.
Poliisin käynnit kouluissa Yksi ns. turvallisuuskumppanuuden hyvä käytäntö on poliisin osallistuminen moniammatillisiin tiimeihin ja yhteiseen ongelmanratkaisuprosessiin Varhaisen puuttumisen toimintamalleihin ja erityisesti sosiaalitoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen hyviksi käytännöiksi todetut moniammatilliset tiimit ja työryhmät ovat lähipoliisitoiminnan kenttätason toimeenpanossa keskeisiä. Moniammatilliset tiimit perustetaan tavallisesti jonkun tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai ongelma-alueen hoitamiseksi. Pitkäjänteinen yhteistyö tuottaa synergiaetuja, kun eri alojen asiantuntijuudet kumuloituvat, ja on pitkällä tähtäimellä tehokasta ja vaikuttavaa. Yhteistyöhön paikallistasolla tarvitaan keskeiset viranomaiset, järjestöt, kodit, koulut: opettajat, oppilaat. Kunnallinen turvallisuussuunnittelu on yksi tärkeä työväline, jota kannattaa hyödyntää.
Uhkatilanteet kouluissa Poliisi suhtautuu vakavasti kouluihin tehtyihin uhkailuihin. Kun asia tulee poliisin tietoon asiassa suoritetaan esitutkinta ja asia lähetetään syyteharkintaan. Koska kysymys on vakavasta asiasta se tulisi ottaa eri tilaisuuksissa esille niin, ettei joku ajattelemattomuuttaan syyllistyisi rikokseen, josta rangaistuksen lisäksi voi tulla melkoiset korvausvaatimukset. Koulujen turvallisuussuunnitelmien laadinnassa ja päivityksessä tulisi ottaa huomioon rikostorjuntaan liittyvät toimenpiteet esimerkiksi lukitus.
Lainsäädännöstä Rikoslakiin (39/1889) on sisällytetty väkivaltaan liittyvät rikosoikeudelliset rangaistussäädökset. Väkivalta tai sen uhka täyttää usein pahoinpitelyrikoksen (luku 21), laittoman uhkauksen (luku 25:7 ), kunnialoukkauksen (luku 24:9-10 ) tai ryöstön (luku 37:1-2 ) tunnusmerkistön. Rikoslain mukaan työntekijällä on oikeus ns.hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan itseen tai toista kohtaavan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä toimenpiteitä Pakkokeinolakiin (450/1987) sisältyy jokamiehen kiinniotto-oikeus, jonka mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (1. luku 1 ). Kyseessä on oikeus, eikä velvollisuus, ja sitä tulisi käyttää harkiten. Kiinniotto-oikeutta ei ole, jos kyseessä on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus.
Lainsäädännöstä Vartijan oikeudet määritellään laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002). Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, mikäli henkilö ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistamisen ja kiinnioton yhteydessä vastarintaa kohdatessaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja (28 ). Poliisilain (493/1995) mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisilain perusteella poliisilla on mahdollisuus tietyin edellytyksin poistaa henkilö paikalta, ottaa hänet kiinni ja pitää häntä säilössä (14 ). Poliisilla on myös oikeus mm. kiinniottotilanteissa käyttää tarpeellisia voimakeinoja (27 ).
Lisätietoja www.poliisi.fi Väkivaltaan puuttuminen: www.poliisi.fi >rikokset>rikosten esitutkinta> väkivalta>perheväkivalta>lainsäädäntö