Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky uudet liiketoimintamallit verkostoissa -hanke ( )

Samankaltaiset tiedostot
Kymenlaakso Väestö päivitetty

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Elinkeino-ohjelman painoalat

Ohjelmakausi

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

EAKR -yritystuet

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Syksyn 2019 rakennerahastohaun ylimaakunnalliset teemat Itä- ja Pohjois-Suomessa

SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE

Hämeen liiton rahoitus

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

Kulttuurin aluetietoperustan työpaja

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Lapin strategia. Työpaja

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

maakuntakartalla kuntatalouden

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Vahvat peruskunnat -hanke

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku Elävä esikaupunki tutkimushanke

Miten väestöennuste toteutettiin?

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

KYMENLAAKSON LIITTO

MAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

Smart Tampere

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?


6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Toimintaympäristön muutokset

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Aluekehittäminen ja TKIO

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Transkriptio:

Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky uudet liiketoimintamallit verkostoissa -hanke (2015-2017) ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN INDIKAATTORIT MEILLÄ JA MUUALLA ja Kirsi Kari

Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky uudet liiketoimintamallit verkostoissa -hanke (2015-2017) ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN INDIKAATTORIT SATAKUNNASSA

Älykäs erikoistuminen Euroopan unionin alueellinen innovaatiopolitiikka nojaa sille ajatukselle, jonka mukaan kunkin alueen tulee tunnistaa ja laittaa tärkeysjärjestykseen omat vahvuutensa, joihin alueen kilpailukyky pitkälti nojautuu. Tällä innovaatiopolitiikalla pyritään innovaatioiden ja sitä kautta uusien investointien syntymiseen alueelle, kohdentamalla tutkimus- ja kehityspanoksia osaamisalueille, joiden on havaittu olevan alueen vahvuuksia. 3

Keskeistä älykkäässä erikoistumisessa on ruohonjuuritasolta lähtevä yrittäjämäinen etsiminen, jossa alueen toimijat osallistuvat osaltaan alueen vahvuuksien ja mahdollisten tulevaisuuden vahvuuksien etsintään ja tunnistamiseen. Toisena keskeisenä piirteenä älykkäässä erikoistumisessa on aluelähtöisyys eli se perustuu paikalliseen osaamiseen, paikallisiin resursseihin, markkinoihin sekä ympäristötekijöihin. Tunnistettavat vahvuudet ovat yleensä toimintoja, osaamisia tai teknologioita. 4

Älykkään erikoistumisen mittaristo Älykkäiden erikoistumisen mittariston tulee täyttää tiettyjä kriteerejä, jotta ne mittaavat talouden erikoistumisen osa-alueita. Mittariston tulee olla saavutettavissa, helposti toistettavissa ja ymmärrettävissä. Mittariston saavutettavuus -kriteerillä tarkoitetaan sitä, että älykkään erikoistumisen indikaattoriin perustuvat aineistot ovat saatavissa tutkittavasta tutkimusjoukosta myös uusinta aineistoa apuna käyttäen. Indikaattorin toistettavuuskriteerillä tarkoitetaan, sitä että indikaattori pystytään laskemaan uudelleen samalla tavalla ja lopputulos on sama. Indikaattorin ymmärrettävyydellä tarkoitetaan, että indikaattorilla on merkitys, joka kuvaa tutkittavaa kohdetta. 5

Indikaattorit voidaan jakaa EU:n mukaan resurssi-indikaattoreihin, tulosindikaattoreihin ja konteksti-indikaattoreihin. Resurssi-indikaattorit mittaavat maakunnan painopistealueisiin kohdistettuja panostuksia. Tulosindikaattorit tarjoavat osaltaan tietoa mitattavissa olevasta painopistealueesta suhteessa asetettuihin tavoitteisin ja konteksti-indikaattoreilla voidaan kuvata alueen kilpailukykyä ja alueen innovaatio-järjestelmän kehitystä laajemmasta näkökulmasta. 6

Satakunnan älykkään erikoistumisen mittaristo koostui seuraavista aihealueista: biotalous ICT-alat elintarvikeketju energiatalous: energian tuotanto energiatehokkuus uusiutuva energia ihmiskeskeiset ratkaisut meriteollisuus valmistava teollisuus elämystalous vesien turvallisuus innovatiivisuus väestö, työmarkkinat ja huoltosuhde yrittäjyys avoimuus 7

Mittariston tarkoitus Helpottaa älykkään erikoistumisen tavoitteiden saavuttamisen seuraamista ja arviointia Indikaattorit pyrkivät antamaan monipuolisen kuvan alueen kehityksestä älykkään erikoistumisen painopisteiden osalta 8

Esimerkkejä konteksti-indikaattoreista 9

Satakunnan väestö väheni 5,2 prosenttia ajanjaksolla 2000-2017. Samana ajanjaksona ikäryhmä 0-14 v. väheni 16,5 prosenttia ja ikäryhmä 15-64 v. väheni 14,9 prosenttia, toisaalta ikäryhmä 65 ja sitä vanhemmat kasvoi 42,6 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus 10

Lähde: Tilastokeskus 11

Satakunnan väestön muutoksen osatekijät jossa (syntyvyys kuolleisuuden) + kokonaisnettomuutto, kokonaisnettomuutto = maan sisäinen nettomuutto + maan ulkoinen nettomuutto maan sisäinen nettomuutto = alueelle muualta maasta tuleva muuttoliike alueelta muualle maahan lähtevä muuttoliike maan ulkoinen nettomuutto = alueelle muusta valtiosta tuleva muuttoliike alueelta muuhun valtioon lähtevä muuttoliike 12

Lähde: Tilastokeskus 13

Lähde: Tilastokeskus 14

Lähde: Tilastokeskus 15

Lähde: Tilastokeskus 16

Huoltosuhde Huoltosuhteella mitataan tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta varsinaiseen työvoimaan. Huoltosuhteita on kahden tyyppisiä, on olemassa väestöllinen huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan kuinka paljon alle 15 vuotiaita ja 65 ja sitä vanhempia on suhteessa kutakin 15-64 vuotiasta kohti. Taloudellisessa huoltosuhteella tarkoitetaan taas kuinka paljon on ei-työllisiä ja työvoiman ulkopuolella olevia suhteessa kutakin työllistä kohti. 17

Lähde: Tilastokeskus 18

Esimerkki resurssi-indikaattorista 19

Elämystalous Taulukko 1. Satakunnan ja koko maan kulttuuritarjonnan vertailua asukaslukuun nähden vuonna 2016. Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Tanssin aluekeskukset 221 740 asukasta kohti 1,00 0,28 Elokuvakeskukset 221 740 asukasta kohti 1,00 0,44 Tiemuseokohteet 55 435 asukasta kohti 1,00 0,55 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2 672 asukasta kohti Päätoimisesti hoidetut museot (kokomaan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) 24 638 asukasta kohti Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 221 740 asukasta kohti Kulttuurirakennukset 2 310 asukasta kohti Elokuvasalit 15 839 asukasta kohti 1,00 0,61 1,00 0,69 1,00 0,77 1,00 0,86 1,00 0,90 Kulttuurialan vapaan sivistystyön oppilaitokset 18 478 asukasta kohti 1,00 0,94 Kiinteät muinaisjäännökset 168 asukasta kohti 1,00 0,97 Kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitokset 44 348 asukasta kohti 1,00 1,02 Esineet museokokoelmissa (koko maan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) asukasta kohti 0,90 0,99 Valtionosuusorkesterit 221 740 asukasta kohti 1,00 1,13 Kuvat museokokoelmissa (koko maan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) asukasta kohti 3,58 4,11 Teokset taidemuseoissa (Ahvenanmaa ei mukana) 20 asukasta kohti 1,00 1,43 Kulttuuritapahtumat 110 870 asukasta kohti 1,00 1,65 Perinnelaivat 110 870 asukasta kohti 1,00 1,85 Rakennussuojelulailla ja lailla rakennusperinnön suojelusta suojellut kohteet 31 677 asukasta kohti Asetuksen nojalla suojellut valtion omistamat rakennukset 31 677 asukasta kohti Näytteet luonnontieteellisissä museoissa (koko maan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) 6 asukasta kohti 1,00 4,35 1,00 4,68 1,00 25,00 Lähde: Tilastokeskus

Muita esimerkkejä resurssi-indikaattoreista on mm. henkilöstö, ja toimipaikat 21

Esimerkki tulosindikaattorista 22

Käytettyjä tulosindikaattoreita laskettaessa sähkönkäytön tehokkuutta eri teollisuudenaloilla ovat mm. sähkönkulutus/liikevaihto sähkönkulutus/jalostusarvo sähkönkulutus/henkilöstö 23

Käytettyjä lähdeaineistoja indikaattorien teossa Tilastokeskuksen StatFin, kunnittaiset toimipaikkatilastot, elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilastot ja toimialoittainen yritystietopalvelu. Energiateollisuus ry Energiaviraston sähköntuottajien syöttötariffirekisteri Satu Suomen tulli 24

Satakunnan indikaattorit Satakuntaan luodut indikaattorit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.satamittari.fi/%c3%a4lyk%c3%a4serikoistuminen 25

Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky uudet liiketoimintamallit verkostoissa -hanke (2015-2017) ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN INDIKAATTORIT MAAILMALLA Kirsi Kari

Indikaattorit Suomessa Maakuntien eteneminen älykkään erikoistumisen saralla epätasaista. Osa maakunnista on jo pitkällä, osa vielä lähtötelineissä. Tämä näkyy myös monitoroinnissa. Joillakin maakunnilla indikaattoreita on hyvin vähän, osalla on käytössään laaja indikaattoristo. Mitattavia aiheita ei tyypillisesti ole linkitetty yhteen maakunnan älykkään erikoistumisen teemojen kanssa. Satakunnan lisäksi Etelä-Savossa luotu tilastotietoa ja indikaattoreita tarjoava tietopalvelu. 27 Kirsi Kari

Indikaattorit kansainvälisesti Kansainvälisesti tilanne vaikuttaa vielä keskeneräisemmältä. Älykkään erikoistumisen strategialle ei juuri ole indikaattoreita asetettu. Mietitään vielä asian ratkaisutapoja, viitataan aiemmin luotuihin mittareihin, luodaan muutama uusi indikaattori, tai mahdollisesti oma, laajempi porttaali. Poikkeuksena pääsääntöön tekee Wales, jossa on luotu tekoälyyn pohjautuva ratkaisu. Tämä ratkaisee myös indikaattoriston reaaliaikaisuusongelman. 28 Kirsi Kari

Indikaattoreiden tarkempi tarkastelu Kansallisten ja kansainvälisten monitorointiratkaisujen benchmarkkauksesta löydät tarkemmin Älykkäästi erikoituva Satakunta Yhteistyöllä kohti kestävää menestystä dokumentista. Linkki dokumenttiin löytyy osoitteesta: http://www.satamittari.fi/lis%c3%a4materiaalia 29 Kirsi Kari

KIITOS MIELENKIINNOSTA!