Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Samankaltaiset tiedostot
PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Sisällysluettelo. Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Tornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön

Pudasjärven tulvakartta

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

Lappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

53 Kalajoen vesistöalue

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Uskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O P E K K A L E I V I S K Ä

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Lapua Alahärmä yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Lappi. Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

VAHINGONVAARASELVITYS

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Paikka: Pellon kunnantalo. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Esityslistan hyväksyminen

Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse / Liisa Kasi

Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission riskienhallinnan toimenpideohjelma epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden

Vuoden 2017 tehtyjä ja meneillään olevia projekteja: Alajoen myllypadon 2 uuden tasoluukun alustava purkautumiskäyrä, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus.

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

44 Lapuanjoen vesistöalue

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

42 Kyrönjoen vesistöalue

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Maankohoaminen saaristossa

Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikon pienillä valuma-alueilla

Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Kalajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Kyrönjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen virtausmallin avulla

Pyhäjoen tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien alustava arviointi Kalajoen vesistöalueella

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

FCG Finnish Consulting Group Oy

PIELISJOEN LYHYTAIKAISSÄÄTÖLASKENTA TULOKSET. Oy Vesirakentaja, Jukka Nieminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Teppo Linjama

TULVAVESIEN PIDÄTTÄMINEN VALUMA ALUEELLA

Lapuanjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen virtausmallin avulla

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

Selvitys Isojärven säännöstelyn vaikutuksista Merikarvianjokeen ja Pohjajokeen, Pomarkku ja Siikainen

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Sako II, asemakaavamuutos

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

Katajaojan mallintaminen paaluvälillä Ylivieskan kaupunki Laatija: Elisa Puuronen

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella

Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Harjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat

Transkriptio:

POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 HYDROLOGIA...3 3 MAASTOMALLIAINEISTO...4 4 KÄYTETYT OHJELMISTOT...4 5 UOMAMALLI...4 5.1 Rakenne ja reunaehdot...4 5.2 Kalibrointi...6 6 TULVAVAARAKARTAT...8 6.1 Metatietolomake...8 6.2 Aineistorajaus...8 6.3 HW1/20 HW1/1000...8

3 1 YLEISTÄ Tässä työssä on laadittu Kalajoen tulvavaarakartat välille Oksavan voimalaitos - Pidisjärvi tulvan toistuvuuksille HW1/20 HW1/1000. Hydrologinen laskenta virtaamatietojen määrittämiseksi on suoritettu Suomen ympäristökeskuksessa. Hydraulinen mallintaminen sekä tulvakarttojen ja maastomalliaineistokäsittely on suoritettu Insinööritoimisto Pekka Leiviskän toimesta. Lopulliset, viimeistellyt layoutit tuotetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Tässä työssä vedenkorkeudet on käsitelty tulvavaarakartoituksen ohjeistuksen mukaisesti N60+ korkeusjärjestelmässä. Muunnos N60+ korkeusjärjestelmään on tehty lisäämällä N43+ korkeustietoihin +0,13 m. 2 HYDROLOGIA Tulvavirtaamien ja niiden aiheuttamien vedenkorkeuksien arvioinnissa on käytetty Kalajoen vesistöalueen vesistömallia. Vesistömallilaskenta on suoritettu Suomen ympäristökeskuksessa. Vesistömallilla suoritetut laskennat on selostettu raportissa: Veijalainen Noora, 2007. Kala- ja Vääräjoen kerran 100, 250 ja 1000 vuodessa toistuvien tulvien suuruuksien arviointi. Suomen ympäristökeskus, hydrologian yksikkö. Helsinki 1.2.2007. 15 s. Raportissa laskelmatiedot virtaamille HQ1/100 1/1000 on laadittu Oksavan ja Padingin voimaloitosten kohdalle. Virtaamat HQ1/20 sekä HQ1/50 on määritelty vuoden 2000 ja 1982 havaintoarvojen avulla. Hydrauliseen malliin virtaamat on laskettu edellä olevien arvojen avulla ja virtaaman lisääntyminen alavirtaan edetessä käy ilmi taulukon 1 arvoista. Taulukko 1. Virtaamat mallinnusalueen eri osissa. Q F Vesistöalue HQ1/20 HQ1/50 HQ1/100 HQ1/250 HQ1/1000 [km 2 ] [nro] [m 3 /s] [m 3 /s] [m 3 /s] [m 3 /s] [m 3 /s] Oksava VL 1461.45 53.043 202 220 233 253 283 Kirkkoherranojan va 1479.73 53.045 205 223 236 256 287 Kilpanevanpuron va 1508.14 53.044 208 227 240 261 292 Torkkausojan va 1546.76 53.047 214 233 247 268 300 Alamurto-ojan va 1558.43 53.048 215 235 248 270 302 Hitura 1639.79 53.042 227 247 261 284 318 Ainasoja 1682.33 53.049 233 253 268 291 326 Pidisjärvi, Malisjoki 2108.24 53.04 291 317 336 365 408 Pidisjärvi, Kuoppas. 2108.24 53.041 291 317 336 365 408 Padinki 2198.04 53.033 300 327 355 384 425

4 3 MAASTOMALLIAINEISTO Tässä työssä käytetty maastomalli on osa Hautaperän tekojärven vahingonvaaraselvityksessä käytettyä maastoaineistoa. Koko malliaineisto ulottuu Hautaperän tekojärveltä Pidisjärven luusuassa sijaitsevalle Kuoppasillalle saakka. Maastomallin laatimiseksi on keväällä 1997 kuvattu laskenta-alue noin 2000 m:n korkeudelta kuvausmittakaavassa 1:13 000. Kuvauksen suoritti maanmittauslaitos. Tielaitoksen yksikkö oli mittaamassa GPS tekniikalla tukipisteverkkoa ja rakentamassa signalointipisteitä. Ilmakuvista Maa ja Vesi Oy laati fotogrammetrisen maastomallin. Hautaperän tekojärven vahingonvaaraselvitystä varten laaditussa maastomallissa pistetiheys on keskimäärin 20 m. Tasaisen grid-verkon lisäksi aineistosta on mitattu taiteviivoina rantaviiva, tiet, joen törmä, valtaojat jne. Aineiston korkeustarkkuus on 0,30 m. Aineisto kattaa koko tässä työssä tarvittavan alueen ja soveltuu yksityiskohtaisen tulvavaarakartan laadintaan. Ilmakuvilta mitattua aineistoa on täydennetty uoman poikkileikkaustiedoilla ja mallissa olevan Pidisjärven syvyystiedoilla. Poikkileikkaustiedot ja järvien syvyystiedot perustuivat vanhoihin vaaitustietoihin. 4 KÄYTETYT OHJELMISTOT Virtaamatietojen suuruuden määrittäminen eri tulvan toistuvuuksilla on suoritettu Suomen ympäristökeskuksessa. Määrittämisessä on käytetty Kalajoen hydrologista vesistömallia. Väli Oksavan voimalaitos - Pidisjärvi on mallinnettu HEC-RAS 3.1.3 ohjelmistolla. Tulvavaarakarttoihin tarvittavat maksimiraja ja syvyyskäyrät on laadittu syvyyksille 0,5 m, 1,0 m, 2,0 m ja 3,0 m. Maaston korkeusaineiston kolmiointi on suoritettu VID GIS 5.04 ohjelmistolla. Laskentatulosten esittämisessä on käytetty Autodeskin Civil 3D 2006 ohjelmistoa. Tulvakarttojen syvyyskäyrät piirrettiin BOSS RiverCAD XP Floodplain Mapping Modulella. Lopullinen Layout tulvavaarakartoille laaditaan Suomen ympäristökeskuksen toimesta. 5 UOMAMALLI 5.1 Rakenne ja reunaehdot Virtauslaskentaa varten luotiin maastomallista 41 kpl poikkileikkauksia. Poikkileikkauksien sijainti ilmenee kuvasta 1.

5 Kuva 1. Laskentamallissa käytettyjen poikkileikkausten sijainti. Mallin laskennassa käytetään alapuolisena reunaehtona Pidisjärven luusuassa sijaitsevaa Kuoppasiltaa. Kuoppasillan purkautumiskäyrän laadittiin 1.6.1971 Seppo J. Saaren antaman siltaaukkolausunnon sekä vuosina 1982 sekä 2000 tehtyjen ylivesikorkeushavaintojen avulla. Kuvassa 2 on esitetty aineistojen avulla piirretty purkautumiskäyrä.

6 Kuva 2. Kuoppasillan purkautumiskäyrä. 5.2 Kalibrointi Kalibroinnissa käytettiin HW -vedenkorkeushavaintoja vuosilta 2000 ja 1982. Kalibroinnissa uoman karkeuskerroin vaihtelee välillä 0,025-0,033. Vuosien 2000 ja 1982 havaintoaineistossa lienee jotain epätarkkuutta, koska virtaamaerolla HQ1/20 ja HQ1/50 vedenkorkeushavainnoissa oli uomasta mitatuissa arvoissa lähes metrin suuruiset korkeuserot. Kalibroinnissa jouduttiin tyytymään kompromissiin lasketuissa arvoissa; HW1/20 tilanteessa laskettu vedenkorkeus on ylempänä kuin havainnot ja HW1/50 laskettu vedenkorkeus on hieman alempana kuin havainnot.

7 74 72 RIVER-1 Reach-1 Pidisjarvi Plan: koe 27.4.2007 Legend WS HW20 Crit HW20 Ground OWS HW20 70 Elevation (m) 68 66 64 62 0 5000 10000 15000 20000 25000 Main Channel Distance (m) Kuva 3. HW1/20 laskettu vedenkorkeus ja havainnot (vuosi 2000) 74 72 RIVER-1 Reach-1 Pidisjarvi Plan: koe 27.4.2007 Legend WS HW50 Crit HW50 Ground OWS HW50 70 Elevation (m) 68 66 64 62 0 5000 10000 15000 20000 25000 Main Channel Distance (m) Kuva 4. HW1/50 laskettu vedenkorkeus ja havainnot (vuosi 1982)

8 6 TULVAVAARAKARTAT 6.1 Metatietolomake Metatietolomakkeeseen on koostettu keskeiset tiedot käytetyn aineiston osalta. Metatietolomake on esitetty liitteessä 1. 6.2 Aineistorajaus Korkeusaineisto on kokonaisuudessaan fotogrammetrisesti määritettyä korkeusaineistoa. Käytetty aineistorajaus on esitetty liitteessä 2. 6.3 HW1/20 HW1/1000 Tulvavaarakarttojen HW1/20 - HW1/1000 luonnokset on esitetty liitteissä 3-7. Karttojen lopullisen layoutin laatii Suomen ympäristökeskus.

9