Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiö kehittää suomalaista ja pohjoismaista energiainfrastruktuuria panostamalla nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintaan, biokaasuliiketoimintaan ja liikennepalveluihin. Gasum on johtava biokaasun tarjoaja Suomessa. Yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta. Yhtiö osti enemmistöomistajuuden norjalaisen Skangassin LNGliiketoiminnasta toukokuussa 2014. Skangass jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasumissa työskentelee reilut 300 henkeä. Liikevaihto vuonna 2014 oli 1,1 mrd. euroa. PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI gasumin vuosi 2014
SISÄLLYS 6 Muutosta tukee uusi strategiamme GASUMIN TOIMIPISTEET 1 2 ESPOO Gasum Oy Pääkonttori PL 21 Miestentie 1 02151 Espoo Asiakaspalvelu 0800 122 722 www.gasum.fi HELSINKI SKANGASSIN TOIMIPISTEET 1 2 TANANGER Skangass AS Kontinentalvegen 31 N-4056 Tananger Norja Asiakaspalvelu +47 52 97 97 97 www.skangass.com ESPOO Julkaisutiedot 3 Gasum lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Gasum vuonna 2014 8 Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10 Strategia 12 Liiketoiminta-alueet 14 Energiakauppa 15 20 Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta 14 Gasumin liiketoiminnot 3 4 5 6 7 8 9 HYVINKÄÄ IMATRA KOTKA KOUVOLA LOHJA MÄNTSÄLÄ TAMPERE 3 4 5 GÖTEBORG, RUOTSI LYSEKIL, RUOTSI ØRA, NORJA RUOTSI SUOMI Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18 LNG 20 Energiapalvelut 24 Siirtopalvelut 26 Yritysvastuu 28 Innovaatiot ja tulevaisuus 30 Toimijana yhteiskunnassa 32 Vastuullinen työnantaja 34 Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36 Arvoketju ja ympäristö 38 28 Edistämme kestävää kehitystä 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energia politiikkaan 1 NORJA 5 4 3 7 9 3 2 1 2 8 6 5 4 Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40 Toimipisteet ja luonnonkaasu 42 36 Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014
JULKAISUTIEDOT SISÄLLYS Julkaisutiedot 3 Gasum lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Gasum vuonna 2014 8 Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10 Strategia 12 Liiketoiminta-alueet 14 Energiakauppa 15 Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18 LNG 20 Energiapalvelut 24 Siirtopalvelut 26 Yritysvastuu 28 Innovaatiot ja tulevaisuus 30 Toimijana yhteiskunnassa 32 Vastuullinen työnantaja 34 Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36 Arvoketju ja ympäristö 38 20 Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta 28 6 Muutosta tukee uusi strategiamme 14 Gasumin liiketoiminnot Edistämme kestävää kehitystä 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energiapolitiikkaan GASUMIN VUOSI 2014 Julkaisija Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio anna.ailio@gasum.fi Toimitus ja taitto Miltton Oy Kuvat Tomi Parkkonen Petteri Vilkki Gasum Oy Getty Images Gorilla istockphoto Shutterstock MCI Press Painos 2 500 kpl Painopaikka Lönnberg, Helsinki Paperi Kansi Cocoon Offset 300 g/m 2 Sisäsivut Cocoon Offset 120 g/m 2 Osoitelähde Gasumin asiakasja sidosryhmärekisteri Maakaasua 40 vuotta Suomeen Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sai käyttöönsä uuden energian lähteen, maakaasun. Sitä käytetään nykyään kotitalouksien, teollisuuden, sähkön- ja lämmöntuotannon lähteenä sekä maa- ja meriliikenteen poltto aineena. Nestey tetty maakaasu (LNG) voidaan toimittaa myös kaasuverkoston ulkopuo lelle. LNG:n odotetaankin avaavan uusia mahdolli suuksia Suomen kaasu markkinoiden kehittämiselle. Maakaasun 40-vuotisen historian lisäksi vuonna 2014 on juhlittu 20-vuotiasta Gasumia. Aikoinaan Nesteen maakaasuyksiköksi syntynyt Gasum on nykyään 75-prosentti sesti valtion omistama yhtiö. Maakaasun lisäksi Suomen kaasuputkistossa kulkee nyt myös kotimainen ja uusiutuva biokaasu. Julkaisusta löydät myös muut Gasumin vuoden 2014 merkittävät tapahtumat. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi sekä yhtiön verkkosivuilta että painotuotteena. Tilinpäätös ja yritysvastuu raporttimme löytyvät verkosta suomeksi ja englanniksi. Siirryimme talous raportoinnissamme noudattamaan IFRS-standardeja, ja yritysvastuuraportissa otettiin käyttöön Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeisto. Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40 Toimipisteet ja luonnonkaasu 42 36 Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014 LUE LISÄÄ WWW.GASUM.FI GASUMIN VUOSI 2014 3
GASUM LYHYESTI GASUM LYHYESTI Gasum Puhtaasti luonnonkaasulla Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiössä työskentelee noin 300 henkeä. Liiketoiminnot Suomen valtio nousi Gasumin enemmistöomistajaksi 3.11.2014 ostamalla Fortum Oyj:n 31 prosentin ja E.ONin 20 prosentin omistusosuudet yhtiöstä. Suomen valtion omistusosuus Gasumissa ennen osakekauppojen toteutumista oli 24 prosenttia. Valtioneuvoston kanslia siirsi omistuksessaan olevat osakkeet omistus järjestelyn toteuttamista varten perustettuun valtion omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn jälkeen Suomen valtio omistaa 75 prosenttia, joista Gasonia omistaa 48,5 prosenttia ja Huoltovarmuuskeskus 26,5 prosenttia. OAO Gaz prom omistaa Gasumista 25 prosenttia. "Kehitämme aktiivisesti LNG- ja biokaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin pystymme tarjoamaan entistä kilpailukykyisempää energiaa asiakkaidemme tarpeisiin", sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Suomen valtio enemmistöomistajaksi 75 % Suomen valtio GASUMIN OMISTUS 25 % OAO Gazprom Omistajat ovat sitoutuneet Gasumin strategiaan ja yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen. ENERGIA KAUPPA LNG ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT GASUM-KONSERNIN ORGANISAATIO 1.1.2015 LIIKEVAIHTO 2014 Toimitusketju Kunnossapito Jarko Alanko Projektipalvelut, HSEQ Ari Suomilammi 1 079 milj. eur TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI Kaasuinfrastruktuurin moni puolistaminen ja aktiivinen kehittäminen sekä kilpailukykyinen kaasun tarjonta. SIIRTO JA JAKELU Kaasun siirto ja jakelu toimitus varmasti ja turvallisesti asiakas huomioiden. Päästöjä vähentävät ratkaisut. KÄYTTÖ Monipuolinen maa- ja biokaasun käyttö energian tuotannossa, teollisuudessa, kotitalouksissa sekä maa- ja meriliikenteessä. Strategia, yhteiskuntasuhteet Sari Siitonen Viestintä, markkinointi Olga Väisänen Lakiasiat, HR Kristiina Vuori Talous Jussi Teijonsalo ENERGIA KAUPPA Aleksei Novitsky LNG Tor Morten Osmundsen TOIMITUSJOHTAJA Johanna Lamminen ENERGIA PALVELUT Jarko Alanko SIIRTO PALVELUT Ari Suomilammi Kaasupörssi Pekka Karinen LIIKEVOITTO 2014 5,1 milj. eur 4 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 5
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MUUTOS JATKUU UUDELLA VAIHTEELLA Yhtiömme merkittävät panostukset ja nopeasti etenevät LNG-investoinnit kaasuputkiverkoston ulkopuolisille markkinoille toimivat uuden kasvun ajureina vuonna 2014. Vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni merkittävästi, LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailu kykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti. Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kohtuuhintaista energiaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaja ilmastotiekartassa 2050 maakaasulla on merkittävä rooli. Kaasun hintakilpailukyky on ollut viime vuosina heikko muihin polttoaineisiin, kuten kivihiileen nähden. Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät kuten verotus sekä alhainen päästöjen ja sähkön hinta. Lämmöntuotannon polttoaineiden veromuutos heikensi maakaasun kilpailukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin vuonna 2010. Veronkorotus toteutettiin portaittain vuosina 2011, 2013 ja 2015. Veronkorotuksen yhteydessä valtioneuvosto lupasi seurata maakaasun kilpailuasetelman kehittymistä ja verouudistuksen vaikutuksia. Tänä aikana kaasun kulutus on laskenut suurissa kaupungeissa lähes 8 TWh. Toisaalta kiinteiden polttoaineiden kulutus on noussut 6 TWh, jonka seurauksena muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Lahden energian tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2014 noin miljoona tonnia (n. 20 %) korke ammat kuin vuonna 2010. Määrä vastaa noin 2,7 prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hintakilpailukyvyn palauttaminen on välttämätöntä, jotta kaasun kulutus kasvaisi ja kaasu saataisiin takaisin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon suositumpien polttoaineiden joukkoon. Olemme käynnistäneet hankintasopimuksen mukaisesti hintaneuvottelut Gazprom Exportin kanssa. LNG-liiketoiminnassa etenimme isoin askelin Skangass-yrityskaupan myötä kehitämme Pohjoismaista LNG-markkinaa palvelemaan alueen teollisuutta, merenkulkua ja raskasta liikennettä. Gasumin perinteisen markkina-alueen laajentaminen takaa suuremman hankinnan ja toimivamman logistiikan, jolloin voimme toimittaa energiaa tehokkaammin asiakkaillemme. Skangassin Etelä-Ruotsissa sijaitseva Lysekilin LNG-terminaali aloitti toimintansa. Myös Porin LNG-terminaalin rakentaminen aloitettiin heti investointipäätöksen jälkeen. Sinetöimme myös toisen investointipäätöksen Tornion Manga LNG-terminaalin rakentamisesta yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Lisäksi LNG:n saatavuutta erityisesti maa- ja meriliikenteen käyttöön Etelä- Suomessa tulee parantaa. Selvitämme edellytyksiä Etelä-Suomen LNG-terminaalihankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että se on liiketaloudellisesti kannattava, kaasumarkkinat kehittyvät Itämeren alueella ja hankkeelle varmistetaan riittävä taloudellinen tuki. Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävän Balticconnector-kaasuputkihankkeen suunnittelu jatkuu myös. Etelä-Suomen terminaalihankkeen toteutuminen ja merkittävien kaasuinfrastruktuurihankkeiden eteneminen Baltian alueella ovat edellytyksiä Balticconnectorin toteuttamiselle. Vuonna 2015 kehitämme biokaasu- ja liikenneratkaisuja Kolmas biokaasulaitoksemme käynnistettiin loppuvuonna Lahdessa. Näemme biokaasun tulevaisuuden mahdollisuutena kaikille vastuullisille yrityksille sekä kotitalouksille. Panostammekin biokaasu- ja liikenneratkaisuihimme, varmistamme biokaasukapasiteetin lisäämisen sekä kehitämme tapoja saada ympäristöystävälliset kaasuajoneuvot liikenteeseen. Uudistimme strategiamme Kehityshankkeidemme ajurina toimii vuoden 2015 alussa uudistettu strategiamme: tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisiä ja älykkäitä kaasuratkaisuja sekä hyödyntää tehokkaasti olemassa ja rakenteilla olevaa kaasuinfrastruktuuria. Haluan kiittää asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä. Jatkamme aktiivista keskustelua kaasun roolista tulevaisuuden energiaportfolios sa varmistaaksemme asiakkaillemme kilpailukyisen ja puhtaamman energian. Viime vuodesta kuuluu myös iso kiitos henkilöstöllemme siitä, että olemme saaneet muutoshankkeemme hyvin käyntiin. JOHANNA LAMMINEN toimitusjohtaja 6 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 7
GASUM VUONNA 2014 GASUM VUONNA 2014 29,3 TWh 33 877 MWh 3,9 TWh MAAKAASUN MYYNTI SUOMESSA (2013: 33,2) BIOKAASUN VERKKOON SYÖTETTY MÄÄRÄ SUOMESSA (2013: 31 721) LNG:N MYYNTI POHJOISMAISSA (2013: 2,6) GASUM Vertailuhinnat bensiinille 2.2.2015 BIOKAASU 0,928 /l (2014: 0,963) MAAKAASU 0,851 /l (2014: 0,899) LIIKEVOITTO (%) 10 8 6 4 2 0 2011 2012 2013 2014 LIIKEVAIHTO (MEUR) 1 500 1 200 900 600 300 0 2011 2012 2013 2014 Avainluvut 2014 2014 2013 1 079 Milj. euroa 5,1 Milj. euroa LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO 1 150 Milj. euroa 40,5 Milj. euroa TASEEN LOPPUSUMMA 1 621 Milj. euroa 823 Milj. euroa VUONNA 2014 Muutosten vuosi kaasumarkkinoilla 51,5 Milj. euroa INVESTOINNIT 21,6 Milj. euroa CO 2 -PÄÄSTÖKERTOIMIA (T/TJ) MAAKAASU 55,0 LNG 55,8 BIOKAASU* 56,1 MOOTTORIBENSIINI 69,0 KIVIHIILI 93,3 TURVE 105,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 * biopolttoaine, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään eikä huomioida päästökaupassa Maakaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta keskeytyksettä. Vaikka maakaasun myyntivolyymit ja sen myötä konsernin liikevaihto laskivat edellisvuoteen verrattuna, kehitimme vuoden 2014 aikana toimintaamme ja käynnistimme merkittävän määrän kehityshankkeita. LNG-liiketoimintamme merkitys kasvoi Skangass-yrityskaupan myötä ja bio kaasuliiketoimnta sai useita uusia asiakkuuksia. Konsernin tulos oli heikko. Vuoden aikana kirjasimme alas taseemme keskeneräisistä eristä kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa euroa hankintoja. Lue lisää luvuista erillisestä tilinpäätöksestämme: www.gasum.fi 307 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (2013: 273) 1 515 MEDIAOSUMAT (2013: 805) OMAVARAISUUSASTE 28,4 prosenttia 51,8 prosenttia HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 307 273 MAKSETUT VEROT 4,2 Milj. euroa 7,0 Milj. euroa 8 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 9
VUODEN MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 2014 VUODEN MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 2014 Vuoden merkittävimmät tapahtumat Syyskuu Tammikuu Kaasuvuoden huippukulutus 24.1.2014 (185 GWh/vrk). Maaliskuu Uusi toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa tehtävässään 1.3.2014. SIVU 6 Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin sijoituspaikaksi valitaan Porin Tahkoluoto. SIVU 22 Toukokuu Gasum ja LYSE-konserni saattavat päätökseen Skangass-yritys kaupan 2.5.2014. Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan ja mahdollistaa LNG-infrastruktuurin nopean kehityksen. SIVU 20 10 tutkijalle ja opiskelijalle myönnetään kaasurahaston apurahoja yhteensä lähes 100 000 euron arvosta. Heinäkuu LNG-hankkeet ovat esillä Porin SuomiAreenalla, muun muassa LNG-terminaalihanke ja Rajavartiolaitoksen uusi LNG:llä kulkeva TURVA-alus. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antaa myöntävän investointitukipäätöksen Porin LNG-tuontiterminaalille. Skangass tekee investointipäätöksen ja aloittaa Porin LNG-terminaalin ja maakaasun logistiikkaketjun rakennustyöt. SIVU 22 Gasum liittyy suomalaisten kärkiyritysten perustamaan Climate Leadership Counciliin. Helsinkiläisten kaasuliedet toimivat kuukauden maakaasun sijaan biokaasulla. Hiilidioksidipäästö vähennys kuukauden aikana on yli 140 000 kiloa. Tampereen Lielahteen avataan bio- ja maakaasutankkausasema. Marraskuu Suomen valtio ostaa Fortumin ja E.ONin osuudet Gasumista, nostaen omistusosuutensa 75 prosenttiin. Turkuun suunnitellun maakaasuputken (Länsi laajennuksen) lunastusluvasta luovutaan. Suomi ja Viro saavuttavat yhteis ymmärryksen LNG-terminaalien sijoitus paikoista. Skangass tekee LNG:n toimitus sopimuksen italialaisen energiayhtiö Enin kanssa. Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Gasum ostaa enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yhtiöstä tulee Pohjoismaiden suurin LNG-toimija. Gasum ja Huntsman solmivat sopimuksen maakaasun toimituksesta. Kaasun toimitusta varten Gasum rakentaa 12 kilometrin mittaisen yhdysputken Porin LNG-terminaalista. Juha Rantanen valitaan Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva TURVA aloittaa liikennöinnin Suomen meriliikenteessä. Skangass toimittaa LNG:tä TURVAn polttoaineeksi neljän vuoden sopimuksella. Gasum liittyy Inspired in Finland -yhteistyöohjelmaan, Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämään kulttuurin ja liiketoiminnan yhteenliittymään. Gasumin Biokaasu liikenteen poltto aineeksi -konsepti valitaan ehdolle Tekniikka & Talous -lehden Vuoden energiateko -tunnustuksen saajaksi. Gasum myy Viron paikallis jakeluyhtiönsä Alexela Energialle. Järjestely on osa Gasumin strategiaa keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa. Ruotsin hallitus myöntää Skangassille luvan rakentaa Gävlen satamaan LNG-terminaalin. SIVU 22 Gasum lanseeraaa Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun puhtaamman maantieliikenteen puolesta. SIVU 30 Skangass avaa LNG-terminaalin Ruotsin Lysekilissä, ja samalla Pohjoismaiden LNG-infra struktuuri vahvistuu. SIVU 22 Manga LNG Oy:n tytäryhtiö Manga Terminal Oy tekee investointipäätöksen Tornion LNG-terminaalista. Hankkeessa ovat mukana Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass. Skangass ja North European Oil Trade (NEOT) solmivat sopimuksen LNG:n toimittamisesta yhtiön käyttöön tuleviin aikarahdattuihin aluksiin. Markkinointikampanja Bensaa biokaasun hinnalla voittaa European Excellence Awards -kilpailussa energia kategorian ainoana suomalaisena yhtiönä. 10 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 11
STRATEGIA STRATEGIA KESTÄVÄSTI KOHTI POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ Toimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Skangass-yrityskaupan myötä Gasumista on tullut ja tulossa entistä merkittävämpi kaasualan toimija Pohjoismaissa. Jatkamme muutostyötämme uudella strategialla, jonka keskiössä on tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Uuden strategian tarkoituksena on edistää liiketoimintojen kasvua, vahvistaa yhtiön tuloksentekokykyä ja arvon kehittymistä sekä parantaa kannattavuutta. Missio ja visio kirkastettiin Pystyäksemme vastaamaan toimintaympäristöömme vaikuttavien megatrendien kuten resurssiviisauden, kuluttajan vallan ja digimurroksen muu tokseen, muotoilimme Gasumin mission ja vision uudelleen sekä uudistimme strategiamme. Uusi strategiamme esiteltiin henkilöstölle tammikuussa 2015. Missiomme on Puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla ja visiomme Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä. Pohjoismainen kaasuekosysteemi muodostuu kaasun ympärillä tapahtuvasta toiminnasta Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ekosysteemin keskiössä on Gasum, mutta mukana on myös toimijoita, jotka yhdessä tekemällä saavat aikaan enemmän kuin kukaan yksin. Ekosysteemi muuttuu ajan kuluessa ja synnyttää uusia mahdollisuuksia siinä mukana oleville toimijoille. Strategiamme koostuu neljästä osa-alueesta Visioomme pohjoismaisesta kaasuekosysteemistä tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Meidän on onnistuttava neljällä osaalueella, jotta strategiamme toteutuisi käytännössä: 1. Edistämme kestävää kehitystä 2. Tarjoamme kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja 3. Kehitämme älykästä kaasujärjestelmää 4. Rakennamme uutta Gasumia Osa-alueet keskittyvät Gasumin vaikuttamiseen, asiakastyöhön, kaasujärjestelmän rakentamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä oman osaa misemme ja hyvinvointimme kehittämiseen. Arvot määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssa Uudistimme myös arvomme, jotka muodostavat vahvan perustan strategian toteuttamiselle uudessa toimintaympäristössä. Uudet arvot muotoiltiin koko henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella yhteen arvo lauseeseen: Määrätietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaisen kaasuekosysteemin aikaansaaminen edellyttää uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoisuutta mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Gasumin tahtotilana on olla esimerkillinen toimija niin taloudel lisista, sosiaalisista kuin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdistakin katsoen. Yhtiössämme jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Jokainen gasumlainen myös toimii omassa työssään vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, työkavereihin ja muihin sidosryhmiimme. MEGATRENDIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Gasumin toimintaympäristön muuttumista kuvaavat parhaiten seuraavat kolme megatrendiä: Resurssiviisaus Väestönkasvu ja ilmaston muutos edellyttävät entistä tehokkaampaa resurssien käyttöä. Energiatehokkuuden parantaminen ja kiertotalous nousevat keskeiseen rooliin. Kuluttajan valta Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt haluavat ja voivat itse kuluttajina päättää omasta energiantuotantomuodostaan ja ohjata energiankulutustaan, mikä johtaa energiateknologioiden määrän lisääntymiseen ja energian tuotannon hajautumiseen. Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Digimurros Mobiiliteknologia ja digi taalisten palveluiden lisääntyminen muuttavat energia-alaa. 12 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 13
GASUMIN LIIKETOIMINNOT ENERGIAKAUPPA Gasumin liiketoiminnot Gasum toimi vuonna 2014 neljällä liiketoimintaalueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen myyntiä eri asiakassegmenteissä. ENERGIAKAUPPA PALVELEE Luonnonkaasuvuosi 2014: Lämmin sää, edullinen pörssisähkö, halpa kivihiili ja päästöoikeudet vähensivät kaasun käyttöä. ENERGIA KAUPPA Luonnonkaasun hankinta ja myynti Biokaasu- ja liikenneratkaisut Kaupankäynnin palvelut Energiakauppa hankkii ja myy luonnon kaasua sekä tarjoaa kaupankäynnin palveluita tukkuasiakkaille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös biokaasu- ja liikenneratkaisut. SIVU 15 ENERGIAPALVELUT Luonnonkaasun myynti ja kaasuratkaisut Laitteiden myynti Energiapalvelut tarjoaa maa- ja biokaasua sekä kaasuratkaisuja kotitalouksille, ravintoloille ja yrityksille lämmitykseen ja ruoanlaittoon sekä myy kaasulaitteita. LNG Hankinta ja myynti Varastointi Jakelu LNG-liiketoiminta eli Gasumin tytäryhtiö Skangass hankkii, varastoi, myy ja jakelee nesteytettyä maakaasua. SIVU 20 SIIRTOPALVELUT Kaasuverkon kehitys ja ylläpito Biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille siirtoverkostossa, verkoston kehittämisestä ja ylläpidosta sekä verkoston turvallisuudesta. Liiketoimintaan kuuluu myös biokaasun jalostus sekä Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet. Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli 29,3 TWh, joka oli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (33,2 TWh). Vuosi 2014 oli ilmastollisesti Suomen mittaus historian toiseksi lämpimin, mikä osaltaan vaikutti merkittävästi maakaasun kulutukseen. Gasum tekee aktiivisesti töitä maakaasun kilpailukyvyn parantamiseksi. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli varsin edullinen vähentäen maakaasuun perustuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Samaan aikaan myös päästöoikeuksien ja kivihiilen alhaiset maailmanmarkkinahinnat sekä viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut maakaasuverotuksen moninkertaistuminen ovat heikentäneet maakaasun kilpailukykyä tällä maakaasun perinteisellä käyttösegmentillä. Maakaasu on kuitenkin edelleen tärkeä kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaine Suomessa 22 prosentin markkinaosuudella. Maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat vuoden 2013 syksyllä käynnisty neet monivaiheiset maakaasun hankintasopimusneuvottelut, kotimainen sääntely ja verotus. Maakaasun hintakehitys kääntyi laskuun syksyllä Maakaasun hinta on sidottu raskaan polttoöljyn ja maahantuodun kivihiilen hintaan sekä koti markkinoiden energiahintaindeksiin. Voimakkaimmin maakaasun hintakehitystä ohjaa raskaan poltto öljyn hinta. Viime kesänä käynnistynyt raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan merkittävä lasku näkyi loppuvuoden aikana myös maakaasun hinnassa. Tammikuussa 2015 maakaasun energiamaksu oli jo 12 prosenttia vuodentakaista matalammalla tasolla. Yhtiön ennusteen mukaan maakaasun energiamaksu jatkaa selkeää laskua vielä koko vuoden 2015 alkupuoliskon ajan. VUOSI 2014 Maakaasun 40 vuotta Suomessa juhlittiin asiakkaiden kanssa helmikuussa. Vuoden 2014 loppuun mennessä Suomeen tuodun maakaasun kokonaismäärä oli 109,5 miljardia kuutiometriä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä alkoi valmistella maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista. Maakaasun kokonaiskäyttö oli 29,3 TWh, noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 (33,2 TWh). Biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi, ja verkkoon syötettiin 33,9 GWh biokaasua. SIVU 24 SIVU 26 14 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 15
ENERGIAKAUPPA ENERGIAKAUPPA Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Maakaasun kuukausikäyttö (TWh) 5 4 3 2 1 2013 (Yhteensä 33,2 TWh) 2014 (Yhteensä 29,3 TWh) Lähde: Gasum 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) 50 40 30 Kaukolämpö ja sähköntuotanto Teollisuus Lähde: Gasum Laskeva hintakehitys on saanut myös entistä useamman maakaasuasiakkaan pohtimaan tilanteen hyödyntämistä ja tulevan maakaasuhankintansa hinnan suojaamista Gasumin tähän tarkoitukseen sovel tuvilla hintasuojaus tuotteilla. Vuoden 2014 aikana käytiinkin erityisen aktiivisesti suojauskauppaa tuleville vuosille. Moni maakaasuasiakas on ottanut myös käyttöönsä Gasumin oman Raporttipalvelun, josta löytyy ajankohtaista tietoa maakaasun hintaan vaikuttavista tekijöistä markkina-analyysien ja hintaennusteiden muodossa. Gasumin toiminnan keihäänkärkenä kaasumarkkinan kehittäminen Lokakuussa julkistetun energia- ja ilmasto tiekartta 2050:n esityksessä linjattiin, että maakaasun käyttöä puoltaa infrastruktuurin säilyttäminen muun muassa biokaasun siirtämistä varten. Myös biopolttoaineiden MAAKAASU OSANA BIOPOLTTOAINEIDEN VALMISTUSKETJUA Perinteisemmän maakaasun energiakäytön rinnalle on kehittynyt merkittä vää maakaasun raaka-ainekäyttöä. Maakaasusta tuotetaan vetyä neljällä paikka kunnalla Suomessa. Näissä tuotantoprosesseissa käytetään maakaasua vuosittain noin 4 TWh, ja tämän kaasunkäyttösegmentin odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan. Vedyn kysyntää on lisännyt erityisesti korkealaatuisten liikennepolttoaineiden valmistus. Tästä uusimpana esimerkkinä on UPM-Kymmenen biojalostamo Lappeenrannassa, jossa biodieselin valmistus käynnistyi loppuvuodesta 2014. Bio dieselin raaka-aineena käytetään selluntuotannon yhteydessä syntyvää raakamäntyöljyä. tuotannossa tarvitaan maakaasusta valmistettavaa vetyä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle. Gasum on aktiivisesti mukana vaikuttamassa uuden maakaasumarkkinalain valmisteluun. Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa Gasum teetti syksyllä laajan asiakassuhde tutkimuksen. Yhtiön toimin- nassa arvostetaan luotettavuutta, yhteistyön helppoutta ja henkilöstön ammattitaitoa. Kiitosta saivat ajankohtainen tiedottaminen ja asiakassuhteen hoito. Kriittisinä tekijöinä tulivat esiin maakaasun korkea hinta sekä moninkertaiseksi kiristynyt maakaasun energia verotus. Asiakkaat pitävät tärkeänä yhtiön panostusta LNG- ja biokaasumarkkinan kehittämiseksi ja toivovat yhtiön jatkavan aktiivista tiedottamista näistä asioista. 20 10 0 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Sähköntuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasu 8 % (2013: 10 %) Ydinvoima 35 % (33 %) Vesivoima 20 % (19 %) Biomassa 17 % (17 %) Kivihiili 13 % (15 %) Turve 5 % (5 %) Tuulivoima 2 % (1 %) Jäte 1 % (1 %) Lähde: Energiateollisuus 1999 Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasu 22 % (2013: 26 %) Puu ja muu bio 31 % (29 %) Kivihiili 24 % (26 %) Turve 13 % (13 %) Sekundäärilämpö 3 % (2 %) Öljy 3 % (2 %) Muut 4 % (4 %) Lähde: Energiateollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2014* Vuosi- ja kuukausituote 89 % Pienkulutustariffi sis. Gasumin oman kulutuksen 1 % Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 6 % Avoin toimitus 4 % *Raportointimuutoksen vuoksi vuoden 2013 vertailudataa ei ole saatavilla Lähde: Gasum 16 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 17
ENERGIAKAUPPA: BIOKAASU- JA LIIKENNERATKAISUT ENERGIAKAUPPA: BIOKAASU- JA LIIKENNERATKAISUT Kivijalka on tehty nyt muurataan ylöspäin Biokaasu kasvuvauhdissa Biokaasu tekee tuloaan maanteille. Biokaasun osuus Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta oli jo 40 prosenttia vuonna 2014. Samaan aikaan biokaasuratkaisut yleistyvät lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Sain tarttua syksyllä 2014 hienoon haasteeseen: vastaan Gasumilla biokaasu- ja liikenneratkaisuista. Tehtävä ei voisi olla mieleisempi. Bio- ja liikennekaasun kasvulle on luotu aiempina vuosina tukeva kivijalka, nyt on aika muurata vauhdilla ylöspäin. Kuluttaja on liiketoimintamme ydin. Biokaasuratkaisujen tulee olla ympäristöystävällisiä, monipuolisia, helppoja ja kustannustehokkaita. Tämän tulee toteutua sekä maantieliikenteessä, teollisuudessa että kotitalouksissa. Osin olemme jo onnistuneetkin: monissa tapauksissa kuluttaja ei huomaa muutosta maakaasusta biokaasuun siirryttäessä ei edes laskusta. Gasum on sitoutunut kaasuautoilun pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yhä useammista henkilöautomalleista on tullut markkinoille kaasuversio, eikä hinta-eroa bensaja kaasuautojen välillä enää juurikaan ole. Lisäksi Gasumin julkisilla tankkausasemilla yksityisautoihin tankatun kaasun määrä kasvoi 20 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. JUKKA METSÄLÄ liiketoimintayksikön päällikkö, Biokaasu- ja liikenneratkaisut Biokaasu saavutti monta merkkipaalua vuonna 2014. Vuoden aikana biokaasu tuli osaksi jokaisen 24 kaasutankkausaseman valikoimaa Suomessa. Biokaasun volyymi Gasumin asemilla kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta jo kaksi viidesosaa Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä liikennekaasusta oli biokaasua 2014. Suunnitelmissa on 35 uutta tankkausasemaa liikenteellisesti keskeisille paikoille. Biokaasua on nyt mahdollista hyödyntää erilaisissa teollisuuden prosesseissa, kiinteistöjen lämmityksessä ja kotitalouskäytössä kaasuliesissä. Muutos näkyy myös yhtiön sisällä. Biokaasu- ja liikenneratkaisut yhdistyivät yhdeksi liiketoimintayksiköksi syksyllä 2014. Kuluttajien syventynyt ympäristötietoisuus ja tiukkenevat päästötavoitteet kasvattavat kiinnostusta kustannustehokkaita biokaasuratkaisuja kohtaan. Syyskuun ajaksi Gasum vaihtoi kaikki helsinkiläiset kaasuliedet biokaasulle. Kampanjasta saatu palaute oli erittäin positiivista. Tuotantokapasiteetti kasvaa Loppuvuodesta Gasum-biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi merkittävästi, kun Lahden Kujalassa avattiin Gasumin ja LABIO Oy:n uusi biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Kujalan vuotuinen 50 gigawattitunnin tuotantopotentiaali on huomattava lisäys, sillä Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli yhteensä noin 34 gigawattituntia. Kujalan lisäksi Gasum tuottaa biokaasua Kouvolan Mäkikylässä ja Espoon Suomenojalla, missä tehtiin biokaasun tuotantoennätys 2014. Biokaasumarkkinoiden kehittyminen avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusien tuotantotapojen käyttöönotolle. Biohajoavien jätteiden lisäksi biokaasua on mahdollista tuottaa esimerkiksi kesantopellolla kasvavasta nurmesta tai metsäteollisuuden sivuvirroista kertyvästä puusta. Gasumilla on suunnitelmat kesantonurmea raaka-aineena käyttävälle laitokselle, jonka vuosituotanto olisi noin kaksinkertainen Lahden Kujalaan verrattuna. Gasum on myös selvittänyt puupohjaista biokaasua eli bio-sng:tä valmistavan biojalostamon rakentamista Joutse noon yhdessä Helenin ja Metsä Fibren kanssa. Valmistettua bio-sng:tä olisi mahdollista siirtää kaasuverkossa esimerkiksi Helenin Vuosaaren voimalaitokselle. Biojalostamon vuotuiseksi kapasiteetiksi on kaavailtu 1 600 gigawattituntia. GASUM PANOSTAA TANKKAUS ASEMA VERKOSTOON Tankkausasemaverkoston kehit täminen on yksi Gasumin keskeisistä tavoitteista. Vuonna 2014 Tampere sai toisen tankkausaseman Lielahteen alkusyksystä. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 24 kaasutankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Loppuvuodesta asemien maksujärjestelmä uudistui. Nyt yhtiön tankkausasemilla on mahdollista maksaa GasCardin lisäksi kotimaisilla pankki- ja Visa Electron -korteilla sekä Mastercard- ja Visa-luotto korteilla. Gasumin tavoitteena on laajentaa verkostoa merkittävästi tulevina vuosina: suunnitteilla on tiekartta 35 uudelle tankkausasemalle, jotka sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla Suomessa. Biokaasun ja tulevaisuudessa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n infrastruktuuri ratkaisut auttavat tankkausasemaverkoston kasvattamista kaasu verkon ulkopuolella. Tätä kehitystä tukee myös tavoite biokaasun yleistymisestä kaupunkien joukkoliikenteen käyttövoimana. KAASUAUTOJEN TANKKAUSASEMAT Gasumin tankkausasema (kpl) Muun toimijan tankkausasema Suunnitteilla/rakenteilla muun toimijan tankkausasema GASUMIN BIOKAASUPROJEKTIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 1. KSS Energia ja Kymen Bioenergia 2. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) 3. LABIO 4. 5. Biovakka Suomi 6. Joutsan Ekokaasu 7. MetsäFibre ja Helen 8. KSS Energia Toiminnassa olevat laitokset Suunnitteluvaiheessa VAASA 5. VEHMAA 4. TURKU LIMINKA PIETARSAARI JEPUA 6. 2 TAMPERE LEMPÄÄLÄ LAHTI 3. SUOMI LEPPÄVESI JOUTSA KOUVOLA 1. 8. RIIHIMÄKI FORSSA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ HAMINA KOTKA PORVOO LOHJA 2 2. 6 PÄÄKAUPUNKISEUTU JOUTSENO LAPPEENRANTA 7. IMATRA KITEE 18 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 19
LNG LNG SKANGASS LNG-KEHITYKSEN KÄRKEEN VUOSI 2014 Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG-markkinaa. Gasum osti enemmistön norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta keväällä 2014. LNG mahdollistaa merkittävät päästövähennykset kustannustehokkaasti. Gasumin tytäryhtiö Skangass tarjoaa kilpailukykyistä ja ympäristöystävällistä LNG:tä meriliikenteen, teollisuuden ja raskaan maantieliikenteen tarpeisiin. Skangassin toimitusjohtajana toimii Tor Morten Osmundsen ja hallituksen puheenjohtajana Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Yhtiö työllisti 44 henkilöä. Skangass toimitti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä 284 000 tonnia (eli 3,9 TWh), 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Gasum jatkoi pitkäjänteistä nesteytetyn maakaasun strategiaansa ostamalla 51 prosentin osuuden Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta norjalaiselta Lyse-konsernilta. Energia-, infrastruktuuri- ja tietoliikennealoilla toimiva Lyse jäi Skangassin osakkaaksi 49 prosentin osuudella. Gasumilla ja Skangassilla on vankka kokemus LNG:n markkinoista. Gasum on ollut mukana LNG-liiketoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2007 perustettu Skangass käynnisti LNG-toimintansa vuonna 2011. Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminnot, kuten Porvoon tuotantolaitos siirtyi Skangassille. Skangassin tuotantolaitos Norjan Risavikassa on Lysen omistuksessa, mutta Skangassilla on pitkäaikainen toimitussopimus laitoksen käytöstä. Yhtiön Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsin Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyivät uuteen yhtiöön. Lisäksi Skangassilla on rakenteilla LNG-terminaali Porin Tahkoluotoon. Tämän lisäksi yhtiöllä on rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke Tornion Röytässä yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Yhteispohjoismainen markkina Yrityskauppa yhdisti maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNGinfra struktuuria, ja yhtenäinen mark kina-alue edistää hankintaja jakelupalve luiden kehittämistä, parantaa logistiikkaketjun tehokkuutta ja lisää LNG:n kokonaisvarastointikapasiteettia. Muun muassa Itä- ja Pohjan merellä tammikuussa 2015 kiristyneet päästörajoitukset parantavat LNG:n kokonaiskilpailukykyä. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen poltto öljyyn verrattuna. LNG ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja, eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Energianlähteen vaihto perinteisistä polttoaineista LNG:hen avaa myös mahdollisuuden tuleville kehitysaskelille: nesteytettyä biokaasua LBG:tä voidaan käyttää LNG:tä vastaavalla tavalla. TOR MORTEN OSMUNDSEN toimitusjohtaja, Skangass AS LNG tarjoaa vaihtoehdon puhtaampaan meriliikenteeseen Skangass on johtava toimija Pohjoismaiden LNG-markkinoilla. Yhtiö toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan maaliikenteen tarpeisiin. Autamme asiakkaitamme vastaamaan ympäristöön liittyviin ja operatiivisiin tavoitteisiin tarjoamalla tehokkaita ja vakaita LNG-toimituksia. LNG:tä käyttämällä teollisuudessa ja liikenteessä saavutetaan huomattavia hiilidioksidi-, rikki-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähennyksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Pyrimme johdonmukaisesti parantamaan nesteytetyn maakaasun houkuttelevuutta kehittämällä aktiivisesti Pohjoismaiden LNG-infrastruktuuriamme. LNG on tapa ulottaa kaasun ympäristöedut myös kaasuputkiverkoston ulkopuolelle, ja investoimmekin tulevina vuosina SKANGASS TOIMITTAA LNG:TÄ TURVALLISESTI Skangass toimittaa LNG:tä merenkulun asiakkailleen joko rekasta laivaan, terminaalista laivaan tai laivasta laivaan riippuen siitä, mikä toimitustavoista on asiakkaalle sujuvin ja paras ratkaisu. Skangassilla on nyt charter-sopimukset kolmeen LNG-tankkeriin. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yli 20 LNG-säiliöautoa, ja kalustoa lisätään tarpeen mukaan. Tankkeri voi bunkrata eli tankata LNG:tä suoraan toiseen alukseen merellä. Bunkrausalus Coralius tulee käyttöön vuonna 2017. Bunkraus alukset helpottavat LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentävät laivojen käyntejä satamassa. Laivasta laivaan -toimitusmahdollisuus on olennainen osa LNG:n jakeluinfrastruktuurin kehitystä. Skangassin käytössä olevat alukset toimittavat LNG:tä asiakkaille merellä joustavasti ja turvallisesti. voimakkaasti LNG-terminaaliverkoston ja saumattomien LNG-toimitusratkaisujen kehittämiseen Pohjoismaissa. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä. Lisäksi uskomme vahvasti siihen, että ympäristönäkökulmat nostavat päätään myös raskaan maantieliikenteen polttoainevalinnoissa. Useat kuorma-auto valmistajat ovat jo reagoineet uuteen markkinatilanteeseen tuomalla markkinoille kaasukäyttöistä raskasta kalustoa. LNG:tä käyttämällä yritys tekee valinnan, josta on hyötyä heti ja myös tulevaisudessa, sillä kaasualan seuraava mullistus, nesteytet ty biokaasu eli LBG, on jo nurkan takana. 20 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 21
LNG-INFRASTRUKTUURI LNG-INFRASTRUKTUURI Skangassilla vireillä useita terminaali hankkeita Pohjoismaissa Skangass kehittää aktiivisesti Pohjoismaiden ja Suomen LNG-infrastruktuuria. Porin Tahkoluodon LNG-terminaali on jo Skangassin kolmas terminaali Pohjoismaissa. Vastaavan kokoinen Lysekilin terminaali avattiin Ruotsissa 2014. Skangass toimittaa maakaasua suoraan asiakkaalle Lysekilin terminaalista yhdysputken kautta. Terminaalista toimitetaan LNG:tä myös lähialueella toimivalle teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Skangass on investoinut terminaaliin reilut 85 miljoonaa euroa. Øran LNG-terminaali Norjassa Etelä-Norjassa sijaitseva Øran terminaali on varastointikapasiteetiltaan 6 500 kuutiota. Terminaali on suunniteltu noin 100 000 tonnille LNG:tä vuosittain. Yhtiö jakelee suurimman osan kaasusta LNG-säiliö autoilla asiakkaille pisimmillään noin 350 kilometrin päähän. Kolmannes kaasusta jaellaan suoraan yhdysputken välityksellä lähialueen teollisuusasiakkaille. Gävleen suunnitteilla LNG-terminaali Skangass sai luvan Ruotsin hallitukselta (Taalainmaan lääninhallitus) elokuussa 2014 LNG-terminaalin rakentamiseen Gävleen. Suunniteltu terminaali on tärkeä osa LNG-infrastruktuurin laajentamista Ruotsissa. Investointi päätös tehdään näillä näkymin vuonna 2015. Terminaalia kehitetään yhteistyössä Gävlen sataman kanssa, joka investoi satama-alueen infrastruktuurin rakentamiseen. Tuotantolaitokset tehostavat yhtiön LNG-toimituksia Skangassilla on myös pitkäaikainen toimitussopimus Lysen kanssa Norjan Risa vikassa sijaitsevan LNG-tuotantolaitoksen käytöstä. Vuonna 2011 käynnistetyn laitoksen varastointikapasiteetti on 30 000 kuutiota ja tuotantokapasitteetti 300 kilo tonnia. Lisäksi Skangassilla on vuonna 2010 käynnistetty 20 kilo tonnin LNG-tuotantolaitos Porvoossa, jonka varastointikapasiteetti on 2 000 kuutiota. YHTEISHANKE TORNION MANGA LNG-TERMINAALI Manga Terminal Oy rakentaa Tornion Röyttään LNG tuontiterminaalin, jonka ympärille luodaan tehokas logistiikkaketju. Manga LNG Oy:n osakkaina ovat Outokumpu Oyj, SSAB Oy, Skangass Oy ja EPV Energia Oy. Valmistuessaan terminaali tarjoaa LNG:tä alueellisesti sekä Pohjois-Suomen että Pohjois-Ruotsin teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin moni puolistaen samalla Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinoita myös Pohjois-Suomessa. Terminaalin säiliön koko on 50 000 kuutiota ja kustannusarvio noin 100 miljoonaa euroa. Yhtiö on saanut työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea noin 33 miljoonaa euroa terminaalin rakentamiseen. Terminaalin toimittaa Wärtsilä Oyj. Rakennushankkeen arvioitu työllis tämis vaikutus on 260 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan SKANGASSIN LNG-INFRASTRUKTUURI POHJOISMAISSA RUOTSI TORNIO LNG-TERMINAALI Yhteishanke ManGa LNG Oy, Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass Varastointikapasiteetti 50 000 m 3 Rakenteilla Tavoiteltu valmistumisajankohta 2018 SUOMI 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Rakennamme Suomen ensimmäistä LNG-terminaalia Poriin Toimin projektipäällikkönä Suomen ensimmäisen teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri LNG-terminaalin rakennushankkeessa, markkina potentiaali Satakunnassa. Terminaa joka rakentuu kovaa vauhtia Satakuntaan, Polista käsin voidaan palvella koko Länsi-Suomen NORJA GÄVLE LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 Suunniteltu PORI LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 Rakenteilla Tavoiteltu valmistumis ajankohta 2016 rin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan. aluetta. Suomen ensimmäisen terminaalin arvi Samassa yhteydessä toteutamme tehokkaan logistiikkaketjun sekä maakaasun yhdysputken terminaalilta teollisuusalueelle. Yhdysputki palvelee sataman lähistöllä olevaa M20-teollisuusaluetta ja Skangassin asiakkaita. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinomi oitu valmistumisajankohta on syksy 2016. Skangassin Safety first -ajattelutapa on nostettu tärkeään rooliin projektin läpiviennissä. Turvallisuus on huomioitu suunnittelussa, eri rakennusvaiheiden työnsuunnittelussa ja huomioidaan rakennusvaiheessa, käyttöön otossa ja käytössä. Turvallisuusvaa RISAVIKA LNG-TUOTANTO LAITOS, LYSE-KONSERNIN OMISTUKSESSA Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 300 kilotonnin tuotantokapasiteetti Käynnistetty 2011 ØRA LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 6 500 m 3 Käynnistetty 2011 PORVOO LNG-TUOTANTOLAITOS Varastointikapasiteetti 2 000 m 3 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti Käynnistetty 2010 STANISLAV LYSAK nisteriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skangass rakentaa terminaalin, jonka kautta saadaan laivaliikenteen ja teollisuuden käyttöön pääosin poltto öljyjä ja nestekaasua korvaavaa timukset ovat tiukat, ja tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Terminaali työmaalla työskentelee päivittäin noin 40 200 henkeä. Terminaalin valmistuttua käyttöä ohjataan ja valvotaan keskusvalvomosta. LYSEKIL LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 Käynnistetty 2014 projektipäällikkö, ympäristö ystävällistä ja rikitöntä energiaa. Rakennushankkeen arvioitu työl listämis Porin LNG-terminaali Samalla Skangass luo vaihtoehtoisia hankin vaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmis taväyliä kaasua käyttävälle teollisuudelle. tuttuaan terminaali työllistää suoraan 10 LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. 22 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 23
ENERGIAPALVELUT ENERGIAPALVELUT EDISTYKSELLISIÄ ENERGIARATKAISUJA VUOSI 2014 Biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakelu verkkoon liitetyille asiakkaille. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta asiakasmäärät kasvoivat. Hybridiratkaisujen kehitystyö oli toiminnan keskiössä. Energiapalvelut oli mukana rakentamassa Kirkkonummen Sundsbergiin ekologista asuinaluetta. Energiapalvelut tarjoaa energiatehokkaita kaasuratkaisuja. Puhtaasti palava maakaasu, kotimainen biokaasu ja LNG mahdollistavat uudenlaisten teknisten konseptien kehityksen ja käyttöönoton päästötavoitteiden kiristyessä. Energiapalvelut tarjoaa kaasuratkaisuja eri tyyppisille yrityksille, teollisuudesta ravintoloihin, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Liiketoiminta-alueen rooli on muuttunut viime vuosina energiatehokkaiden ja resurssiviisaiden ratkaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi. Kaasuputki verkostokaan ei enää rajoita liiketoimintaa: LNG avaa uusia mahdollisuuksia Länsi-Suomen energiasektorille, kun LNG-tuontiterminaali avataan Poriin 2016. Energialajin vaihto kaasuun, laitteiden asennus, huolto ja kunnossapito sekä uusien jakeluverkkojen rakentaminen ovat liiketoiminta-alueen vahvuuksia uudella markkina-alueella. Biokaasun jakelumyynti käyntiin Biokaasu mahdollistaa uusien markkinoiden kehittymisen. Vuonna 2014 biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille. Syksyllä toteutettiin biokaasukampanja, jonka aikana 30 000 helsinkiläisliettä kokkasi puhtaasti biokaasulla. Taloyhtiöt voivat siirtyä käyttämään biokaasua taloyhtiökohtaisesti. Tällöin Gasum asentaa omalla kustannuksellaan etäluettavan taloyhtiö kohtaisen mittarin. Myöhemmin julkaistavassa verkkosovelluksessa taloyhtiö voi seurata kaasunkulutustaan lähes reaaliajassa. Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 talouden taantumasta ja kaasulle epäsuotuisista veroratkaisuista huolimatta. Hybridiratkaisut markkinoille Liiketoiminta-alue kehittää aktiivisesti erilaisia lämmitysrakaisuja kuten hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiutuvat energiamuodot kaasuun. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi aurinkopaneeleista, -keräimistä tai lämpöpumpuista jotka toimivat ensisijaisena energianlähteenä. Kun uusiutuvaa energiaa ei ole tarpeeksi saatavilla, kaasu tuo järjestelmään tarvittavan lisäenergian. Hybridiratkaisut ovat luonteeltaan skaalautuvia ja sopivat myös teollisuuden energiantehostamistarpeisiin. Vuoden 2015 aikana tulee markkinoille uudentyyppinen, erilaisia lämmönlähteitä hyödyntävä ratkaisu, jonka avulla osto- ja hukkaenergian määrä saadaan minimoitua. Riippuen asiakkaan tarpeesta kaikki lämpöratkaisut ovat toteutettavissa myös lämpöpalveluna, jolloin asiakkaan ei tarvitse tehdä investointia itse ja kaikki lämmön tuotantoon liittyvät valvomopalvelut, huollot sekä kunnossapito hoituvat automaattisesti Gasumin toimesta. Esimerkkinä lämpöpalveluna toimitetusta hybridiratkaisusta on Kirkkonummen Sundsbergin rannan asuntoalueelle rakennettu kaukolämpökeskus, jossa on kaksi kaasukäyttöistä maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Mikäli maalämmön tuotanto jää talvella vajaaksi, lisälämpö tulee automaattisesti kaasusta. Asukkaat pääsevät nauttimaan energiatehokkaasta lämmitysratkaisusta vailla huolta kunnossapito- tai huoltotarpeista. Myös 24/7 valvomo- ja varallaolopalvelu kuuluvat tuotteen etuihin. Asiakkaidemme tarpeet monipuolistuvat niin myös tarjoamamme ratkaisut Viime vuosina asiakkaidemme tarpeet ovat monipuolistuneet selkeästi. Yksilölliset, tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkaisut ovat saapuneet myös energia-alalle. Teemme Gasumin Energiapalveluissa kaikkemme, jotta tarjoamme jatkossakin ennakkoluulottomia energiaratkaisuja niin teollisuuden, kiinteistöjen kuin kotitalouksienkin tarpeisiin. Panostamme asiakassuhteisiin entistä enemmän ja haemme yhdessä sopivat ratkaisut jokaiseen tarpeeseen. Tavoitteen tueksi muutimme toimintatapaamme 2014 ja toimme asiakasryhmäpäälliköt mukaan organisaatioon palvelumme terävöittämiseksi. Nyt pystymme keskittymään kaasun Juniorijalkapalloilijoiden talviharjoittelumahdollisuudet parantuivat kertaheitolla, kun Helsingin Töölöön pystytettiin uusi ylipainehalli keväällä 2015. Helsingin Jalkapalloklubin junioreille pyhitetty kuplahalli lämpenee energiatehokkaasti ja ympäristö ystävällisesti kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasu soveltuu hyvin ison hallin Kehitämme aktiivisesti hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiuvat energiamuodot kaasuun. käyttäjien toimintaympäristön ymmärtämiseen aiempaa paremmin. Uskon, että toimiva resepti muodostuu aktiivisesta kuuntelusta ja tuoreista ideoista. Haluamme kehittää tuotteita ja palveluratkaisuja, joita asiakkaamme tarvitsee ja arvostaa. Energiatehokkuus, toimitusvarmuus, skaalautuvuus ja vähäpäästöisyys ovat luonnonkaasuratkaisujen määreitä. Kotimainen biokaasu tuo puolestaan uusiutuvan ja resurssiviisaan vaihtoehdon energiapalettiimme. Kaasun varaan on kestävää rakentaa tulevaisuudessakin. PETRI NIKKANEN asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö, Energiapalvelut BIOKAASU LÄMMITTÄÄ HJK-JUNIOREIDEN TREENIHALLIN lämmitykseen. Lämmitysjärjestelmä antaa mahdollisuuden nopeaan lämmönsäätelyyn ja kestää tarvittaessa myös pakkasta: tämä mahdollistaa hallin lämpö tilan laskemisen matalalle esimerkiksi öisin, mikä tarkoittaa säästöä energialaskussa. HJK:n 2 500 juniorifutaajan lisäksi uudesta harjoittelutilasta pääsevät nautti maan HJK:n iltapäivätoiminnassa mukana olevat alakouluikäiset lapset sekä HJK:n jalkapallokoululaiset. Kuvassa on Valion Vantaan tehtaan höyrykeskus, joka tuottaa maakaasun voimalla energiaa 12 000 megawattia vuodessa. 24 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 25
SIIRTOPALVELUT SIIRTOPALVELUT Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin ENERGIAA LIIKKEELLÄ Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille sekä kaasuverkoston ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kehittämisen painopisteenä oli toiminnan tehokkuuden parantaminen. Biokaasun syöttöön liittyviä kehitystoimenpiteitä, kuten biokaasun tasehallintaa ja sertifikaattijärjestelmän ylläpitäjän tehtäviä kehitettiin. Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin vaiheittain kesällä 2014. mahdollisia vuotoja entistä tehokkaammin jäljittää kaasun laatu, valvoa verkoston Uusi järjestelmä tehostaa maakaasun sekä laskea siirtokapasiteetit. valvonnan ja siirtoliiketoiminnan toiminta- Keskusvalvomomme valvoo ja ohjaa edellytyksiä. Uusinnalla varmistetaan kaasuverkoston toimintaa keskeytyksettömästi ympäri vuorokauden. Valvomon kaasun siirron toimivuutta ja uusien tarpeiden toteuttamista, ja siten se tukee Gasumin strategisia tavoitteita. toimitusvarmasti ja turvallisesti. päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille Järjestelmä oli kokonaisuudessaan käytössä lokakuussa. Otimme myös käyttöömme online-simuloinnin, jolla voidaan valvomopäällikkö, JANNE GRÖNLUND Siirtopalvelut KAASUN SIIRTOVERKOSTO SUOMESSA VUOSI 2014 Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin. Tampereella Santalahdessa toteutettiin kaasuputken siirtohanke ja Turkuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovuttiin. Maakaasun toimitusvarmuuteen liittyviä suunnitelmia päivitettiin ja mahdollisten kaasun toimitushäiriöiden vaikutuksia analysoitiin laajasti. Balticconnector-kaasuputken ja Etelä-Suomen LNG-terminaalin suunnittelu jatkui. Energiavirasto aloitti siirtoverkkotoiminnan sääntelyn valmistelun valvontajaksoille 2016 2023. Gasum omistaa Suomen kaasun siirto putkiston ja on järjestelmävastuussa Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä. Putkisto on yhtiön suurin omaisuuserä, ja merkittävä osa henkilöstöstä työskentelee kunnossapitotehtävissä. Kaasuputkistoa huolletaan säännöllisesti Imatran ja Kouvolan vuonna 1997 rakennettujen kompressoriasemien automaatiojärjestelmän uusintaa selvitettiin vuoden 2014 aikana ja sen mahdollista toteutusta valmistellaan vuonna 2015. Biokaasun korkea laatu Kaasuverkostoon syötetään biokaasua kolmesta syöttöpisteestä, Kouvolasta, Espoosta ja Lahdesta. Verkossa voidaan siirtää vain biokaasua, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasun siirtoverkostoon syötettävän kaasun koostumisvaatimuksia. Biokaasun määrää ja laatua sekä biokaasutasetta seurataan tarkasti, jotta tarjolla olevan ja toimitetun biokaasun määrä on selvillä. Biosertifikaattijärjestelmä käyttöön Osana kaasumarkkinoiden kehitystoimintaa Gasum on kehittänyt markkinoille biokaasusertifikaattijärjestelmän. Yhtiö on ottanut käyttöön biokaasusertifikaattijärjestelmän maakaasuverkoston alueella Suomessa. Kaasunkäyttäjä voi hankkia sertifikaattijärjestelmästä biokaasusertifikaatteja, joiden avulla voidaan kohdistaa käytetty kaasu ympäristöystävälliseksi biokaasuksi. Turkuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovutaan Maakaasuputkihankkeesta Mäntsälästä Turun talousalueelle luovutaan. Maakaasuputken rakentamisen edellytyksenä olisi ollut riittävä maakaasun käyttö reitin varrella. Potentiaaliset asiakkaat ovat investoineet muihin energiamuotoihin tai tehneet muita tuotannollisia ratkaisuja. Alueiden mahdollinen kaasun tarve pk-teollisuudessa ja energian lämmöntuotannossa on mahdollista hoitaa tulevaisuuden LNG-ratkaisuilla. KAASUPÖRSSI Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy on verkossa toimiva markkinapaikka maakaasun jälkimarkkinoita ja yhtiön lyhyen kaupan tuotteita varten. Vuonna 2014 Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvaihdoksi muodostui 1 891 GWh (2013: 2 035 GWh). Kaupan käyntivolyymi vastasi 6,4 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä Suomessa (2013: 6,1 %). Kauppoja syntyi 99 000 (2013: 101 000 kpl). Pääsyy vähentyneeseen kaupankäynnin volyymiin oli vuoden 2014 helmi- ja maaliskuussa vallinnut lauha sää. Gasumin osittain omistamassa liettualaisessa GET Baltic kaasupörssissä vuosivaihto oli 1 013 GWh, 89 prosenttia enemmän kuin ensimmäisenä toiminta vuonna (2013: 536 GWh). Se vastasi 4,3 prosentin osuutta koko Liettuan kaasun käytöstä. GET Baltic kaasupörssissä on käytössä Kaasupörssin kehittämä liiketoimintamalli ja Suomessa asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehitetty kaupankäyntijärjestelmä. Gasum omistaa Suomen kaasusiirtoputkiston ja vastaa kaasun siirrosta asiakkaille. Maakaasu siirretään maan alaisissa putkissa, jotka asennetaan 1 2 metrin syvyyteen. Verkostoon kuuluu putkiston lisäksi venttiili- ja kompressori asemia sekä maakaasun luovutus pisteissä sijaitsevia paineenvähennys asemia, joiden kautta kaasu luovutetaan asiakkaiden verkkoon. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta. SIIRTOPUTKISTO Pituus 1 287 km Tilavuus 289 202 m 3 JAKELUPUTKISTO Pituus 562 km TAMPERE LOHJA HYVINKÄÄ ESPOO KOMPRESSORIASEMAT Imatra, Kouvola ja Mäntsälä Kompressoriyksiköt 9 kpl HELSINKI SUOMI MÄNTSÄLÄ KOUVOLA KOTKA IMATRA GET Baltic kaasupörssin omistavat Gasum (34 %), Lietuvos Dujos (34 %) ja Amber Grid (32 %). VENÄJÄ TALLINNA NARVA 26 GASUMIN VUOSI 2014 VIRO GASUMIN VUOSI 2014 27
YRITYSVASTUU YRITYSVASTUU Gasum kehittää älykkäitä ja kilpailukykyisiä energiaratkaisuja teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. Energiaratkaisut ovat tehokas keino liikenteen, teollisuuden tai lämmön ja voimantuotannon päästöjen vähentämiseksi ja auttavat ilmastonmuutoksen torjumisessa. Yhtiö pyrkii pienentämään jatkuvasti myös omasta toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhtiön toiminnan Edistämme kestävää kehitystä Yritysvastuu ja kestävä kehitys kytkeytyvät tiiviisti Gasumin liiketoimintaan. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Luomme puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla. monipuolistuessa ja markkinoiden laajentuessa uusille Pohjoismaisille markkinoille yritys vastuu ja turvallisuus korostuvat. Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum on sitoutunut vastuullisuuteen taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja ympäristöön liittyvässä toiminnassaan. Yhtiössä uskomme, että teknologiainnovaatiot ovat yksi tapa edistää kestävää kehitystä. Gasumin tavoitteena on luoda yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kumppanuuksia, joiden avulla uusia luonnonkaasuratkaisuja voidaan kehittää tehokkaasti. Yhtiön vastuullisuustyön painopistealueet on jaettu neljään eri avainalueeseen. Painopisteet määriteltiin ja tarkennettiin vuonna 2014 uudelleen. Metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä (%) 0,020 Yritysvastuu Gasumilla Yritysvastuumme lähtee uudistetusta strategiastamme, jonka mukaan pyrimme koko yhtiömme toiminnassa edistämään kestävää kehitystä tehokkailla kaasuratkaisuilla. Yritysvastuu ja kestävä kehitys nähdään yhtiössämme kokonaisvaltaisena toimintana, joka on tiiviisti kytkettynä myös yhtiön liiketoimintastrategiaan. Vastuullisuusasiat siirtyivät vuoden alussa vastuulleni. Vastuullisuus ja kestävä kehitys linkittyvät vahvasti myös viestintään ja markkinointiin. Raportoimme yritysvastuustamme Global Reporting Initiativen (GRI) -raportointiohjeiston mukaisesti jo vuodesta 2010 lähtien. Määrittelimme viime vuonna yhtiömme yritysvastuun teemat uudelleen kuuntelemalla sidosryhmiämme: asiakkaitamme, poliittisia päättäjiä, opiskelijoita ja mediaa sekä henkilöstöä. Esittelemme yritysvastuumme teemat tiivistetysti vuosikertomukses samme, ja voit syventää tietojasi tutustumalla GRI G4-ohjeiston mukaan raportoi tuihin indikaattoreihin yritysvastuuraportissamme. Arvolauseemme mukaisesti: määrätietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia mahdollisuuksia. OLGA VÄISÄNEN johtaja, viestintä, markkinonti ja yritysvastuu Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2014* 0,015 Gasumin yritysvastuun painopisteet 0,010 0,005 Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 46 % (2013: 49 %) Innovaatiot ja tulevaisuus Kaasumarkkinan laajenta minen ja aktiivinen kehittäminen Kaasun infra struktuurin moni puolis taminen ja käytön laajentaminen Uudet liiketoimintamallit ja kumppanuudet Päästöjä vähentävät ratkaisut Toimijana yhteiskunnassa Avoimuus, läpinäkyvyys ja aktiivinen vuoropuhelu Investoinnit ja verojalanjälki Vastuullinen työnantaja Toimitusvarmuus ja turvallisuus Kaasun turvallinen käyttö Kaasun toimitusvarmuus ja valmius toimia poikkeus tilanteissa Henkilöstön ja kumppaneiden turvallisuus Arvoketju Teollisuuden kilpailukyky Toimitusketjun tehokkuus ja ympäristövaikutukset Toimittajien vastuullisuus 0,000 Lähde: Gasum 02 03 04 Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 vuosi Kompressoriasemien CO2 -päästöt 19 % (19 %) Paineenvähennysasemien CO2 -päästöt 5 % (6 %) Maakaasun omakäyttö CO2 -päästöt 1 % (1 %) Lämpölaitosten CO2 -päästöt 28 % (25 %) * 2014: 59 378 t (2013: 64 370) Lähde: Gasum 28 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 29
INNOVAATIOT JA TULEVAISUUS INNOVAATIOT JA TULEVAISUUS TÄHTÄIMESSÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN tiin ehdolle Vuoden Energiateko -tunnustuksen saajaksi Tekniikka & Talous -lehden kilpailussa. Hyvän ilman lintu -innovaatio kilpailu Gasum käynnisti syksyllä 2014 toistamiseen Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun, jossa haastettiin kehittämään uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja luonnonkaasun liikennekäyttöön. Innovaatiokilpailun tavoitteena on löytää ja edistää uusia luonnonkaasuratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä ja kasvattaa kotimaisen ja uusiutuvan energian osuutta maantieliikenteessä. Kilpailussa haetaan uusia projekti-ideoita, jotka ovat toteutettavissa tulevien kahden vuoden aikana ja joilla on myös laajempaa liiketoimintapotentiaalia. Kilpailuun osallistuminen päättyi vuodenvaihteessa, ja määräaikaan mennessä saapui 130 ideaa luonnonkaasun liikennekäytön lisäämiseksi. Ideat ovat voineet liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin, palvelukonsepteihin tai markkinointiin, joilla voidaan lisätä luonnonkaasunkäyttöä tällä kertaa maantieliikenteessä. Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen, professori Petri Parvinen (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitos), professori Kalevi Ekman (Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu), Mighty Eagle Peter Vesterbacka (Rovio Entertainment), Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen sekä Gasumin edustajina toimitusjohtaja Johanna Lamminen, strategia- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Sari Siitonen ja liiketoiminnan kehitys päällikkö Biokaasu- ja liikenneratkaisuista vastaava Jussi Vainikka. Kilpailu jatkuu kevään 2015 aikana kahdella työpajalla, joissa jatkoon valittuja ideoita syvennetään arviointiraadin johdolla. Innovaatiokilpailun voittaja ratkeaa kesäkuussa 2015, jolloin voittajajoukkue voi saada jopa 100 000 euron innovaatiopalkinnon. Arviointiraadin päätöksellä voitto voidaan myös jakaa useammalle joukkueelle. Gasumin tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkän tähtäimen tavoite on edesauttaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tulevaisuudessa yhtiö on mukana ratkaisuissa, joilla on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näitä ovat vähähiilisiin polttoaineisiin siirtyminen, bio- ja jätepohjaisten polttoaineiden tuotanto sekä energiatehokkaiden ratkaisuiden tarjoaminen asiakkaille. Gasum on aktiivinen toimija monissa kansallisissa tutkimusverkostoissa. Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnan teemat voidaan jakaa kolmeen aihealueeseen: UUSIUTUVA KAASU Keskeisiä aiheita ovat mädättämällä tuotettava biokaasu, sen raaka-aineet ja esikäsittelyt sekä kaasuttamalla tuotettava puupohjainen biokaasu (bio-sng) ja lisäksi vetykaasutalous. ENERGIAJÄRJESTELMÄT JA KAASUN UUDET MAHDOLLISUUDET Keskeisiä aiheita ovat uusiutu van energian käytön vaatima joustavuus, kuten varastointikysymykset sekä energiajärjestelmien muutokset, kuten uuden tekniikan aiheuttama murros. KAASUN KÄYTTÖKOHTEET JA ENERGIATEHOKKUUS Keskeisiä aiheita ovat kaasun toimitusketjun energiatehokkuuskysymykset ja ympäristövaikutukset sekä energian loppukäytön energiatehokkuus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan Gasumin kaasurahastolla Gasum tukee vuosittain kansallista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa oman rahastonsa, Gasumin kaasurahaston kautta. Kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Vuonna 2014 rahastosta jaettiin kymmenen apurahaa, yhteisarvoltaan 95 500 euroa. Tutkimusverkostot väylä kansainväliseen tutkimukseen Gasum osallistuu kansainväliseen tutkimustyöhön useiden järjestöjen kanssa. Vuonna 2014 yhtiö on ollut jäsenenä organisaatioissa: European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG). Yhtiö osallistuu lisäksi International Gas Unionin (IGU) työhön. Yliopistoyhteistyö ja tulevaisuuden kaasuosaajien koulutus Gasum kehittää suomalaista ja osin kansainvälistäkin kaasualan osaamista osallistumalla yliopisto-opetukseen. Yhtiö järjestää joka toinen vuosi englanninkielisen Natural Gas Engineering -kurssin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Syksyllä 2014 kurssi uudistettiin kattamaan koko kaasualan arvoverkosto ja toimitusketju. Kurssilla koulutetaan kansainvälisiä opiskelijoita kaasualan uudella osaamisella muun muassa liittyen nesteytetyn maakaasun ja biokaasun teknologioihin. Gasum tukee opinnäytetöitä ja teettää kaasualaan liittyviä opinnäytetöitä. Yhtiössä on vuosittain useita lopputyöntekijöitä määräaikaisissa työsuhteissa. Innovaatioilla tulevaisuuteen Gasum ylläpitää aktiivista innovaatiotoimintaa. Vuoden 2014 aikana talon sisällä ideoita kehitettiin neljässä laajassa innovaatio työ pajassa ja lisäksi kerättiin ja käsiteltiin useita sisäisiä innovaatio alotteita. Yhtiön pitkäjänteinen työ biokaasu liiketoiminnan kehittämisessä sai tunnustuksen, kun biokaasu konseptin kehittäminen valit- Innovaatioilla puhtaampaan tulevaisuuteen. 30 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 31
TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA YHTEISKUNTASUHTEET JA EDUNVALVONTA Gasum on mukana kehittämässä kotimaista energia sektoria ja osallistumme aktiivisesti keskusteluun suomalaisesta energiapolitiikasta. Edunvalvontatyömme tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeät yksityiskohdat otetaan huomioon toimintaympäristöä kehitettäessä. Vuonna 2014 Gasum pyrki osallistumaan aktiivisesti TEM:n energiaja ilmasto tiekartan 2050 laadintaan. Tässä työssä onnistuttiin hyvin ja tiekartassa tode taankin kaasun roolista seuraavasti: Maakaasun käyttö tulee turvata siirtymäkaudella kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Maakaasun poltosta syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilen tai öljyn poltosta. Maakaasun käyttöä puoltaa sen soveltuminen moniin tarkoituksiin ja infrastruktuurin säilyttäminen biokaasun ja biopohjaisen synteettisen maakaasun siirrolle ja käytölle. Samalla tulee varmistaa, että maakaasun ja kaikkien muidenkin fossiilisten poltto aineiden koko elinkaaren aikainen päästötase on hyvä. Pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen mahdollisuudet tunnetaan. Hallitusohjelma vaikuttamisen pääviestit Syksyllä edunvalvonnan pääpaino oli valmistautumisessa hallitusohjelmavaikuttamiseen. Gasum määritteli hallitusohjelmavaikuttamisensa pääviesteikseen: 1. Verotuksen kautta on luotava kannustimet kaasun ja muiden vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön. 2. LNG- ja biokaasuinfrastruktuurin ja -markkinan kehittämistä on tuettava pitkäjänteisesti, jotta voidaan monipuolistaa energiajärjestelmää ja parantaa huoltovarmuutta. 3. Paikallisten ja kansallisten energiaja ilmastotavoitteiden yhteensopivuus tulee varmistaa kansallista koordinaatiota kehittämällä. 4. Kaasun potentiaali on otettava täysi määräisesti käyttöön liikenteessä. On luotava kaasun liikennekäyttöä edistävä kansallinen jakeluinfrastruktuuri. Ajoneuvoverotuksen tulee tukea vähäpäästöisiä polttoaineita. Yllämainittuja viestejä olemme nosta neet esille yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa käymissämme keskusteluissa. Tavoitteenamme on, että seuraava hallitusohjelma turvaisi kaasun aseman, sillä kaasulla ja kaasuinfrastruktuurilla on keskeinen rooli osana kansallista kestävää energia- ja liikenne politiikkaa sekä kilpailukykyä. Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa viime vuonna valmistuneessa EU:n vaihtoehtoisten liikennepoltto aineiden infrastruktuuridirektiivissä. Suomi on parhaillaan kehittämästä liikenteen polttoaineiden jakeluverkostoa direktiivin mukaisesti. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista, seuraava hallitus voi merkittävästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä erityisesti kaupunkiliikenteen kiusana olevia pienhiukkas- ja lähipäästöjä. Gasumin edunvalvonta on aktiivisesti osallistunut uuden maakaasumarkkinalain sekä sääntelykehyksen valmisteluun. Tämä vaikuttamistyö tulee jatkumaan aktiivisesti myös vuoden 2015 aikana. YHTEISKUNNALLISEN DIALOGIN YLLÄPITÄJÄT Energia-alan murros tarkoittaa sitä, että yhteiskunnallista keskustelua on käytävä aktiivisesti eri foorumeilla. Energian hinnalla on suora vaikutus suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn, mutta toisaalta tiukentuvat päästö tavoitteet asettavat haasteita kustannustehokkaalle energian tuotannolle. Miten tähän on tultu ja mikä on seuraava askel? Christer Paltschik: Edessä rakennemuutos kohti kestävää kehitystä Tutustuin kaasualaan jo opiskeluaikana, kun pääsin mukaan Suomen kaasuverkon suunnittelutyöhön. Olin mukana myös verkon laajennusvaiheessa 1980-luvulla. Vuosikymmenen lopulla siirryin Nesteen kaasuryhmään ja lopulta Gasumille, joka perustettiin Nesteen tytäryhtiöksi 1994. Vuosikymmenten mittaan ala on muuttunut hurjasti. Energia on politisoitunut täysin: ensin alkoi keskustelu energiapolitiikasta, ja myöhemmin rinnalle on tullut muun muassa ympäristöpoliittisia näkökulmia. Taustalla on lisääntynyt ympäristötietoisuus, jonka myötä on käynyt selväksi, että energiantuotannon rakennetta pitää muuttaa. Kaasun tulevaisuuden suhteen olen kuitenkin luottavainen: meillä on mahdollisuus lisätä biokaasun käyttöä. Tunnemme teknologian, mutta biokaasumarkkina ottaa vielä alkuaskeliaan. Lisäksi puhtaasti ja tehokkaasti palavalla maakaasulla on tärkeä rooli siirtymäkaudella kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaasuinfrastruktuurin hyödyntäminen on suuri mahdollisuus rakennemuutoksessa kohti uusiutuvia älykkäitä energiaratkaisuja. Vuosikymmeniä kaasualalla vaikuttanut ja Gasumissa yli 20 vuotta työskennellyt, viimeisimmäksi yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastannut Gasumin hallituksen vara puheenjohtaja Christer Paltschik jäi eläkkeelle keväällä 2015. Juha Ala-Huikku: Päästötavoitteet ja kilpailukyky sovitettavissa yhteen Kaasualan tilanne on mielenkiitoinen: kokonaisuutena katsottuna haasteita on useita, jotka kaikki ovat omalta osaltaan vaativia. Uskon, että energian politisoitumiskehitys tulee jatkumaan, mikä tarkoittaa lisääntyvää työsarkaa yhteiskuntasuhteissa. Ensimmäinen iso haaste on jo nurkan taka na: kevään 2015 eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen nostavat energiakysymykset tapetille. Esimerkiksi verotusta olisi uudistettava siten, että se ohjaisi nykyistä voimakkaammin vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön ilman, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kärsii. Maakaasuratkaisut tarjoavat tähän yhtälöön monia mahdollisuuksia. Lisäksi LNG vähärikkisenä poltto aineena ja kotimainen biokaasu liikenteen käyttövoimana ovat esimerkkejä uusista vaihtoehdoista, jotka sovittavat yhteen kunnianhimoiset päästötavoitteet ja teollisuuden toimintaedellytykset. Juha Ala-Huikku on työskennellyt strategia- ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä syksystä 2014 lähtien. Hän siirtyi yksikköön Siirto palveluista. 32 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 33
TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA Ikäjakauma (vakituiset, %) Kesätyöntekijöiden määrä (hlö) Vastuullinen työnantaja 50 40 50 40 46 39 35 30 30 Gasum haluaa olla arvostettu ja haluttu työnantaja. Yhtiö on niin työympäristönä kuin liiketoiminnoidenkin osalta suurien muutosten keskellä. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön osaamista tulee kehittää jatkuvasti. 20 10 0 2012 2013 2014 20 10 0 2012 2013 2014 alle 25 26 40 41 55 56 vuotiaat ja vanhemmat Vuoden 2014 merkittävimpiä asioita olivat toimitusjohtajan vaihdos, Skangass-yritysjärjestelyt sekä Gasum Tekniikan kehittämishanke. Vuoden alussa koko konsernissa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, jonka myötä saavutettiin muun muassa yhteisiä toimintatapoja tehostavia malleja eri arjen prosesseihin. Välittämistä ja vaikuttamista Henkilöstöjohtamisen tehtävänä on huolehtia, että yhtiössä on osaavaa, vastuullista ja aikaansaavaa henkilöstöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ennakoivalla työterveyshuollolla varmistetaan terveellinen ja turvallinen työympäristö ja -yhteisö sekä edistetään henkilöstön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti on hyvin matala, vain 2,9. Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävällä työilmapiirikyselyllä. Yhtiö työllistää noin 300 henkeä sekä vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä eri mittaisiin työsuhteisiin. Kesätöissä vuonna 2014 oli 35 henkilöä. Avoin viestintäkulttuuri Yhtiön johto viestii henkilöstölle avoimesti ja tiiviisti. Sisäiseen viestintään panostetaan paljon hyvällä esimiestyöllä, aktiivisella tiedottamisella laaja-alaisesti eri aiheista johdon blogeissa, uutiskirjeillä sekä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Uusi toimitusjohtaja tapaa henkilöstöä aktiivisesti toimipistekäynneillä. Henkilöstöä kannustetaan ja haastetaan vuoropuheluun johdon kanssa. Intranet on vuorovaikutteinen viestinnän ja johtamisen työkalu, jossa jokainen voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä kommentoida blogeja ja uutisia. Osaamisen kehittäminen Gasum panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön osaaminen tulee varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan osaamistarpeita ja määritellään vuoden tavoitteet. Koko henkilöstölle järjestetään vuosittain yhteinen koulutustilaisuus. Koulutus keräsi vuonna 2014 lähes kaksi sataa gasumlaista yhteen, teemalla "Energisesti yhdessä". Henkilöstö käyttää kouluttautumisiin keskimäärin kolme päivää vuodessa. Suurin osa koulutuksista on sisäisiä koulutuksia ja työn ohella oppimista. VUODEN GASUMLAINEN "Gasum on vakavarainen ja pitkä jänteistä toimintaa harjoittava puhtaan energian moniosaaja, jossa tulevaisuuden haasteisiin on osattu panostaa ajoissa. Yhtiöllä on kyky hankkia palvelukseensa motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, jonka kanssa on mielekästä tehdä töitä." JORMA PITKÄNEN kompressoriaseman päällikkö kunnossapito- ja asennuspalvelut, Imatra Työssäolovuodet (vakituiset, %) 60 50 40 30 20 10 0 Henkilöstön määrä 31.12.2014 2012 2013 2014 alle 10 11 20 21 30 31 vuotta ja enemmän Vastuu työhyvin voinnista sekä hyvästä työilmapiiristä kuuluu koko henkilöstölle. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Gasum Oy, emoyhtiö 112 14 126 Gasum Energiapalvelut Oy 19 6 25 Gasum Paikallisjakelu Oy 5 2 7 Gasum Tekniikka Oy 99 12 111 Skangass AS 38 Yhteensä 307 KAASUA ESIMIESTYÖHÖN Esimiestyön kehittämishanke toteutettiin Gasum Tekniikassa vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteet operatiivisen toiminnan tehostamiseksi olivat haastavia, koska esimiehille oli kertynyt vaihtelevasti esimieskokemusta. Lisäksi esimiehet ovat eri-ikäisiä ja toimivat erilaisilla vastuu alueilla kovilla tavoitteilla. Esimiehille räätälöitiin oma erityinen valmennus, jonka tavoitteena oli esimiestyön yhtenäistäminen sekä uusien yhteisten toimintatapojen luominen ja käyttöön ottaminen. "Valmennus onnistui hyvin tavoitteessaan, ja nyt esimiehillä on yhteiset tavoitteet, työkalut ja menetelmät, jotka tehostavat toimintaa. Esimiehiltä saadun palautteen mukaan valmennuksen parasta antia on ollut toimintatapojen lisäksi kokemusten jakaminen ja sparraus puolin ja toisin. Esimiesten yhteisiä työ pajoja tullaankin edelleen jatkamaan muutaman kerran vuodessa", kehityshankkeen projektipäällikkö Timo Kyllönen Gasum Tekniikasta kertoo. 34 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 35
TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS HYVÄ TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS YHTEISTOIMINTAHARJOITUS Gasum pyrkii varmistamaan energiatoimitusten häiriöttömyyden jatkossakin ja varautuu säännöllisesti mahdollisiin poikkeustilanteisiin harjoittelemalla. Maakaasun toimitusvarmuus on aina ollut erittäin hyvä, kuten myös vuonna 2014. Gasumilla ei ollut siirto verkostossa yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa. Merkittävät toimitusvarmuutta edistävät tekijät ovat hyvät ja toimivat suhteet maakaasun toimittajaan kaikilla tasoilla. Keskinäinen yhteistyömme luo pohjan toimitusvarmuuden korkean tason ylläpidolle. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttu. Maakaasuverkkoon syötetään Suomessa tuotettua biokaasua ja lisäksi maakaasuverkkoon tai sen osaan voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua (LNG) siirrettävillä höyrystimillä LNG-rekasta. Vuonna 2014 toimittamatta jäänyt energia oli 0,00 GWh (2013: 0,88 GWh). Puhdasta ja kotimaista biokaasua syötetään kaasuverkkoon kolmesta eri pisteestä Kotimaisen biokaasun käyttö ja jakelu kaasuverkoston kautta parantaa toimitusvarmuuttamme ja vähentää maakaasun tuontiriippuvaisuutta. Biokaasu on turvallinen polttoaine ja ominaisuuksiltaan maakaasun veroinen. Kouvolan Mäkikylästä biokaasua on syötetty verkkoon vuodesta 2011 lähtien. Espoon Suomenojan biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö aloitettiin 2012. Viimeisin biokaasun tuottaja liitettiin kaasuverkostoon Lahdessa vuonna 2014. Kaikissa nykyisissä biokaasulaitoksissa biokaasu tuotetaan jätteistä. Etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja biokaasutarjonnan lisäämiseksi. LNG on vaihtoehtoinen ja logistinen ratkaisu LNG:n käyttö tuo vaihtoehtoisen logistisen ratkaisun ja toimituslähteen maakaasulle. LNG:tä voidaan varastoida ja käyttää meriliikenteessä tai kaasuverkoston ulkopuolisissa kohteissa. Lisäksi LNG on mahdollista syöttää höyrystimen avulla olemassa olevaan kaasuverkostoon ja hyödyntää perinteisen putkikaasun tapaan. Toimitusvarmuuden näkökulmasta LNG-hankkeet mahdollistavat maakaasun hankinnan monipuolistamisen. Polttoaineena LNG on turvallinen varastoida ja käyttää. Käyttöominaisuudet vastaavat maa- ja biokaasun ominaisuuksia. Työturvallisuustavoitteena nolla tapaturmaa Gasumin turvallisuustavoitteena on nolla tapaturmaa, putkivauriota, ympäristövahinkoa ja liikenneonnettomuutta. Yhtiö ei saavuttanut turvallisuustavoitteitaan. Työtapaturmia sattui 11, joista viisi johti yli yhden päivän poissaoloon. Turvallisuustavoitteet nostettiin jokaisen henkilön tulostavoitteisiin. Koko henkilöstö käyttää työturvallisuuden edistämiseksi hankittua TAVA-järjestelmää. Järjestelmään kirjattiin vuoden 2014 aikana 592. Vuonna 2015 yhtiö panostaa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus liittyy yrityksemme turvallisuuteen, liiketoiminnan turvaamiseen ja kaasun toimitusvarmuuteen. Harjoittelemme säännöllisesti yhdessä sidosryhmien kanssa ja kehitämme yhteistoimintavalmiuksia. Yhteistoimintaharjoituksia on järjestetty yhtiön eri toimipisteissä eri teemojen ympärillä vuodesta 2008 lähtien. Tavoitteena yhteistoimintaharjoituksissa on syventää sidosryhmien tuntemusta kaasualasta sekä kehittää valmiuksia erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin ja niissä toimimiseen. Yksittäisen toimijan, kuten Gasumin, voimavarat ja resurssit ovat häiriötilanteessa rajalliset, mutta yhteistyöllä on saavutettavissa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Oikealla toiminnalla voidaan pienentää häiriöstä aiheutuvia seurauksia ja nopeuttaa toiminnan palauttamista normaalille tasolle. Monipuolinen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa Harjoituksissa toistuvat osa-alueet ovat yhteistoiminta, johtaminen ja viestintä onnettomuustilanteissa sekä toiminnan palautuminen normaalitilanteeseen. Vuoden 2014 harjoituksessa valittuna painopistealueena oli sisäinen ja ulkoinen viestintä. Harjoituksessa harjoiteltiin kuvitteellista vakavaa kaasuvuototilannetta, jossa putkirikko aiheutti kaasuvuodon ja samaan aikaan liikenneonnettomuuden junaradan ja ostoskeskuksen läheisyydessä. Onnettomuudessa sattui kuvitteellisesti myös henkilövahinkoja. Onnettomuuspaikka sijaitsi vilkkaasti liikennöidyn liikenneväylän ja junanradan risteyskohdassa sekä useiden ostoskeskusten ja liikehuoneistojen läheisyydessä. Todentuntuisella onnettomuuskuvauksella on harjoitusten onnistumisessa suuri osuus. Harjoituspäivään osallistui 50 henkilöä, ja edustettuina olivat yhtiön johdon lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, asiakasyritysten edustajia ja viestintätoimiston edustajia. Yhteistoimintaharjoitus osoitti, miten hyvin Gasumin keskusvalvomon ja pelastuslaitoksen yhteistyö toimii ja kuinka tärkeää harjoittelu jatkossakin on taitojen ylläpitämiseksi. Tulevaisuudessa häiriötilanteiden hallinta on entistäkin paremmalla tasolla säännöllisen harjoittelutoiminnan ansiosta. Onnistuneen yhteistoimintaharjoittelun taustalla on onnistunut sidosryhmäyhteistyö, jossa harjoittelun keinoin on mahdollista parantaa kaikkien osallistuvien osapuolten toimintaa. Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa kehittää valmiuksia toimia mahdollisissa poikkeustilanteissa. 36 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI 2014 37