Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 24 08.02.2011 42 13.03.2012 LAPPEENRANNAN YMPÄRISTÖ-JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN 7.3.2006 (58 ) ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN UUDELLEEN KÄSITTELY; MÄÄRÄYKSEN ANTAMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN VASTAISESTA LINTUJEN RUOKINNASTA 1737/220/2005 SEUYMPLA 24 Päätös, josta oli valitettu: Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta 7.3.2006 (58 ) Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta oli ympäristönsuojeluviranomaisena, ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n perusteella, valvonta-asiana 7.3.2006 (58 ) määrännyt Olavi Saaren välittömästi lopettamaan Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 24 :n vastainen lintujen ruokkiminen 3.000 euron uhkasakon uhalla. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 24.8.2007: Vaasan hallinto-oikeus kumosi ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisessa valvonta-asiassa ja palautti asian ympäristö- ja rakennuslautakunnalle terveydensuojelulain mukaisena asiana uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut ovat seuraavat: "Valvonta-asioiden vireille panijoiden mukaan Olavi Saaren harjoittama lintujen ruokinta on lisännyt alueen lintumääriä, minkä seurauksena erityisesti lintujen ulosteista aiheutuu terveyshaittaa. Myös lintujen ruokinnan johdosta alueella lisääntynyt rottakanta aiheuttaa terveyshaittaa. Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain perustelujen (HE 84/1999) mukaan terveyshaitan poistamisesta säädetään edelleen terveydensuojelulain 51 :ssä.
Terveydensuojelulain 51 :n 1 momentin mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Jos toiminta on ympäristönsuojelulain nojalla luvan- tai ilmoituksenvaraista, määräyksen antaa mainitun lain mukainen viranomainen noudattaen, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan terveydensuojelulain 51 1 momenttiin tehtäisiin ympäristönsuojelulaista johtuva muutos. Se olisi tarpeen päällekkäisyyden vähentämiseksi ja valvontatoimivallan selkeyttämiseksi. Tässä tapauksessa on kyse lintujen ruokinnasta, mikä ei ole ympäristönsuojelulain nojalla luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa. Kyse ei ole ollut ympäristönsuojelulain 85 :ssä tarkoitetusta pilaantumisen ehkäisemisestä, vaan ruokintapaikan tai paikkojen lähiympäristöön kohdistuvan terveyshaitan poistamisesta tai ehkäisemisestä. Näiden seikkojen johdosta hallinto-oikeus katsoi, ettei asiaa olisi tullut käsitellä ympäristönsuojelulain mukaisena valvonta-asiana, vaan terveydensuojelulain 51 :n 1 momentin mukaisena asiana." Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen on liitetty eri mieltä olevan jäsenen lausunto, joka kuuluu seuraavasti: "Hylkään valituksen ja pysytän Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen. Ympäristönsuojelulain tarkoitus on lain 1 ja 3 :ien määritelmien mukaisesti ehkäistä ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Pilaantumisena pidetään muun muassa aineen päästämistä tai jättämistä ympäristöön, niin että tämän seurauksena aiheutuu muun muassa terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai haittaa omaisuuden käytölle. Lain tavoitteiden saavuttamiseksi on laissa ja sen nojalla annetussa ympäristönsuojeluasetuksessa määrätty tietyt toiminnat luvanvaraisiksi. Muusta kuin luvanvaraisesta toiminnasta voi kunnallinen ympäristönsuojeluviranomainen lain 85 :n nojalla antaa yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lintujen ruokinta aiheuttaa maahan jäävien ja ympäristöön leviävien siemenien ja lintujen ulosteiden muodossa nyt kyseessä olevissa ympäristöissä ympäristön pilaantumista. Pilaantumisesta on seurauksena muun muassa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Kun lintujen ruokinta ei ole myöskään ympäristönsuojelulain perusteella annettujen Lappeenrannan kaupungin
ympäristönsuojelumääräysten mukaan sallittua, Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut asiassa ympäristönsuojelulain 84 :n ja 85 :n nojalla muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi kieltäen lintujen ruokinnan ja asettaen päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. Katson, että lautakunta on ollut ympäristönsuojelulain nojalla toimivaltainen ja on antanut lain 84 :n ja 85 :n nojalla tarpeellisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän takia ei ole syytä muuttaa lautakunnan päätöstä. Uhkasakon suuruutta ei voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon päävelvoitteen laatu ja muut asiassa esitetyt seikat. " Asian uuden käsittelyn valmistelu Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 4.9.2007, kohdassa muut asiat (179 ) on esitelty Vaasan hallinto-oikeuden päätös 24.8.2007, eikä päätökseen ole erikseen päätetty hakea muutosta. Vireilletulo v. 2005 on ollut hieman epämääräinen. Lintujen ruokkimisen Kivenkadun ja Rapasaaren-Pallonlahden alueilla haitalliseksi kokeneiden henkilöiden "valituksia" on esitetty Lappeenrannan ympäristötoimeen useiden vuosien ajan. Vuoden 2005 kesän ja syksyn aikana "valitukset" lisääntyivät. Tuolloin myös Ristikankaan alueelta tuli "valitus". Kirjallisesti on tullut kuusi "valitusta". Asiaa on nyt valmisteltu Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa terveysvalvonnan toimesta terveydensuojelulain perusteella ratkaistavaksi. Lintujen ruokinnan tilanne kieltopäätöksen antoajankohtana 7.3.2006 / nykyinen tilanne Valvonta-asian vireille panijoiden vaatimukset Alkuperäisen määräyksen liitteinä on ollut kuusi kirjelmää, joissa on kuvattu lintujen esiintymisestä aiheutuneita seurauksia ja on esitetty vaatimuksia perusteluineen. Kirjelmä 1 Satamalaitos totesi kirjeessään (18.11.2005), että satamalaitos on luopunut Pallon pienvenesataman hallinnasta ja on poistanut laiturin ja soutuvenepaikat. Poistaminen oli johtunut lintujen jätösten aiheuttaman sotkun vuoksi. Satamalaitoksen mukaan käytöstä
poistaminen johtui vähäisestä käyttöasteesta, joka johtui alueen poikkeuksellisen suuresta lintumäärästä. Satamalaitoksen kirjelmässä kuvataan aiemmin Pallonlahdella ilmenneitä lintujen määrän aiheuttamia ongelmia. Vaatimuksia toimenpiteistä ei ole esitetty. Nykyinen tilanne: Pallonlahden pienvenesatamassa ei voi todeta nykyisin ilmenevän suuresta lintumäärästä ja lintujen ulosteista johtuvaa terveyshaittaa, koska alueella ei nyt ole olosuhteita, joissa väestö tai yksilö altistuisi terveydenhäiriöitä aiheuttaville tekijöille. Kirjelmä 2 Jorma Tyrmi on pyytänyt ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenenä (1.11.2005) selvitystä lintujen ruokinnasta Rapasaaressa. Nykyinen tilanne: Rapasaaren-Pallonlahden rannalla harjoitetaan yleisesti lintujen ruokintaa, eikä sitä voi pitää vain yhden tekijän harjoittamana. Tarkastuksissa ei ole havaittu lintujen syöttämisestä Pallonlahden rannalla vesi- tai maa-alueella aiheuttavan terveydellistä haittaa. Kirjelmä 3 Lappeenrannan seurakuntayhtymä totesi kirjeessään (26.10.2005), että Ristikankaan hautausmaan vierellä käytetyllä lintujen syöttöpaikalla oli todettu rottia Toikansuon kaatopaikan lopettamisen jälkeen. Rotat olivat levittäytyneet hautausmaan puolelle. Seurakuntayhtymä esitti vaatimuksen lintujen syöttöpaikan lopettamiseksi. Nykyinen tilanne: Tarkastuksissa ei ole todettu Ristikankaan hautausmaan vieressä enää harjoitettavan laajamittaista lintujen ruokintaa. Tarkastuksissa ei ole todettu rottien esiintymistä tai muuta terveydellistä haittaa. Myyrien koloja on todettu. Kirjelmä 4 As Oy Lehmustori, jonka rakennus sijaitsee osoitteessa Snellmaninkatu 19, oli esittänyt (12.10.2005) valituskirjeessään 120-140 pulun esiintyneen alueellaan ja arvioi noin 60 pulun asuvan kiinteistön läheisyydessä. Linnuista oli ilmennyt ulosteista johtuvaa likaantumista ikkunalaudoilla ja laseissa. Pohjoisen puoleinen seinä ja seinän vierusta oli ulosteiden sotkema. Seiniä oli jouduttu puhdistamaan ja siitä oli aiheutunut seinäpinnan kirjavuutta. Linnuista aiheutuvan haitan torjumiseksi asennettuja
puluverkkoja oli jouduttu pesemään linnun ulosteista ja höyhenistä. Myös naapurikiinteistö As Oy Lappeenrannan Lehmuspuisto oli kärsinyt samoin seurauksin lintujen esiintymisestä. Syyksi haittojen ilmenemiseen oli esitetty lintujen ruokintaa Laptuote-säätiön alueella, tarkoitettaneen Kivenkadun varrella, joutomaalla Laptuote-säätiön eteläpuolella. Asunto-osakeyhtiön mukaan pulupopulaation aiheuttaman haitan syynä on ollut myös pulujen pesimiseen ja oleskeluun suotuisan vanhan varastorakennuksen purkaminen läheiseltä alueelta, jolloin linnut ovat siirtyneet sieltä muualle lähiympäristöön suotuisille paikoille. Nykyinen tilanne: Tarkastuksissa Kivenkadun itäpuolisella siementen levityspaikalla ei ole havaittu merkkejä rottien esiintymisestä. Tarkastuksissa ei ole havaittu ns. vahinkolintujen määrän lisääntyneen liiallisessa määrin siten, että siitä aiheutuisi terveydellistä haittaa. VR:n varaston purkamisen, uusien kerrostalojen rakentamisen jälkeen ja Keisarin aseman v. 2009 alkaneen kunnostuksen jälkeen Lehmustorin kiinteistöä häirinneet puluparvet ovat hävinneet, eikä kyseistä haittaa enää ole. Kirjelmä 5 Laptuote-säätiö on kirjelmässään (30.9.2005) todennut lintujen syöttämisestä naapuritontilla aiheutuneen kiinteistölle kohtuutonta haittaa ja häiriöitä. Ruokintapaikalta tulevat linnut oleskelivat kiinteistön katolla, ja aiheuttivat katon sekä vesikourujen likaantumista ja kourujen huolto- ja puhdistustarvetta. Lintujen oleskelusta elintarvikehuoneiston keittiön takaoven alueella esitettiin aiheuttavan terveyshaittaa ulkona säilytettävien ruuan kuljetuslaatikoiden likaantuessa. Laptuote-säätiö pyysi viranomaisilta toimenpiteitä lintujen ruokinnan lopettamiseksi Leirin alueella. Nykyinen tilanne: Elintarvikkeiden lastauspaikkoja ja elintarvikkeiden kuljettamiseen käytettäviä välineitä koskevien, vuonna 2007 päivitettyjen ohjeiden (Evira 5225/900/2007) mukaan Elintarvikkeiden kuljetukseen käytettävien laatikoiden, rullakoiden, lavojen, ostoskärryjen ja -korien hygienia ja puhtaus tulee olla huomioitu omavalvonnassa. Kuljetuslaatikoita, rullakoita ja ostoskärryjä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Kuljetukseen käytettävien välineiden säilytyspaikan tulee olla asiallinen ja hyvässä järjestyksessä ja on huomioitava, etteivät linnut ja haittaeläimet pääse niiden kanssa kosketukseen. Mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi muovilaatikot on pidettävä sisätiloissa. Pestyt,
puhtaat laatikot tulee suojata esim. kelmuttamalla kuljetuksen ja säilytyksen ajaksi. Niitä ei tule säilyttää ulkona esim. lastauslaiturilla peittämättä. Ellei laatikoita peitetä, tulee ne säilyttää sisätiloissa. Toimijan on osaltaan kehitettävä järjestelmää, missä tyhjät kuljetukseen käytetyt laatikot ja rullakot sekä kuormalavat kuljetetaan mahdollisimman nopeasti pois elintarvikehuoneistosta. Lintujen pääsy elintarvikehuoneistoihin tulee estää. Sisälle päässeet linnut on poistettava heti. Valvontaviranomaisen on kiinnitettävä huomiota ovien ja ikkunoiden aukipitämiseen. Jos elintarvikehuoneistossa on pitää ikkunoita auki, on ne varustettava suojaverkolla. Mahdolliset pesäpaikat lastauspaikkojen (katto)rakenteissa tulee selvittää ja toimia niin, että lintujen pesiminen niissä estetään. Terveyshaittaa ei voi aiheutua, jos toiminnassa noudatetaan elintarvikehuoneistoja koskevia ohjeita. Tarkastuksissa Kivenkadun itäpuolisella siementen levityspaikalla ei ole havaittu merkkejä rottien esiintymisestä. Tarkastuksissa ei ole havaittu ns. vahinkolintujen määrän lisääntyneen liiallisessa määrin siten, että siitä aiheutuisi terveydellistä haittaa. Laptuote-säätiöllä on koettu haittoina kiinteistön räystäskourujen puhdistuksesta johtuvat kustannukset ja piha-alueella olevien autojen maalipinnalle tippuneet linnun jätökset. Laptuote-säätiö ei ole vaatinut naapuritontin omistajalta toimenpiteitä kyseisen tontin alueella harjoitetusta lintujen syöttötoiminnasta aiheutuvien haittojen estämiseksi. Laptuote-säätiön rakennuksen katolla oleskelee jonkin verran lintuja, mm. naakkoja, puluja sekä variksia. Kirjelmä 6 Konekuutio Oy:n Kivenkatu 7:ssä sijaitseva konevuokraamo on kirjeessään (20.9.2005) esittänyt yrityksen vastapäiseltä tontilta lentelevistä linnuista aiheutuvan yritykselle, työntekijöille ja asiakkaille jatkuvaa haittaa. Linnut lentelevät ajoittain halliin sisälle. Lintujen ulosteista ja höyhenistä aiheutui yrityksessä haittoja. Nykyinen tilanne: Tarkastuksissa Kivenkadun itäpuolisella siementen levityspaikalla ei ole havaittu merkkejä rottien esiintymisestä. Tarkastuksissa ei ole havaittu ns. vahinkolintujen määrän lisääntyneen liiallisessa määrin siten, että siitä aiheutuisi terveydellistä haittaa.
Konekuutio Oy:n mahdollista terveyshaittaa on arvioitu tarkastuksessa 11.1.2011. Yrityksen varastorakennuksissa on rakenteellisista seikoista johtuen linnuille suotuisia oleskelupaikkoja. Lintuja saattaa oleskella rakennuksen rakenteissa riippumatta siitä, syötetäänkö lähistöllä Kivenkadun itäpuolella lintuja ollenkaan. Lintujen sisäänpääsy olisi estettävissä asianmukaisilla verkkoseinämillä ja muilla vastaavilla keinoilla. Terveystarkastajan käsityksen mukaan terveyshaittaa ei voine nykyisin esiintyä. Terveydensuojeluviranomainen on suorittanut tarkastuksia niillä siementen levityspaikoilla, joita Lappeenrannan ympäristölautakunta on lintujen ruokkimisen kieltämistä koskevassa päätöksessään (58 ) 7.3.2006 tarkoittanut. Tarkastuspöytäkirjat ovat oheisaineistona ja nähtävänä kokouksessa ja tarkastuksista on yhteenveto jäljempänä olevassa taulukossa. Terveydensuojeluviranomainen on pyrkinyt selvittämään, onko alueilla ja kohteissa, joilla siementen levittämistä maastoon on tapahtunut: nähtävissä mahdollista lintujen ulosteiden aiheuttamaa likaantumista, niin paljon, että siitä saattaisi aiheutua terveydellistä haittaa nähtävissä mahdollisia merkkejä lisääntyneestä rottakannasta siten, että siitä saattaisi aiheutua terveyshaittaa esiintyykö ns. vahinkolintuja siten, että ne olisivat liiallisessa määrin lisääntyessään aiheuttaneet terveydellistä haittaa Terveyshaitan ilmenemistä ja mahdollisuutta on arvioitu siementen levityspaikkojen ympäristössä huomioiden terveydensuojelulain määritelmä terveyshaitasta: Tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä (TsL 1 2 mom). Tarkastuksissa on vuoden 2010 ja 2011 aikana on käynyt toistaiseksi ilmi, että sellaista terveydellistä haittaa, jolla aiempaa päätöstä on perusteltu, ei enää ole todettavissa, joten aiemmilla perusteilla lintujen ruokkimisen kieltävää päätöstä ei saa tehdä. Lintujen määrät ovat vaihdelleet, mutta määrät ovat kuitenkin varsin vähäisiä huomioiden myös siementen levityspaikkojen etäisyys asunnoista. Rottien yleisestä
esiintymisestä tai pesimisestä ja haitallisesta lisääntymisestä ei ole tehty havaintoja. Tarkastetuissa kohteissa lintujen ruokintatapa on ollut tavanomaisesta ja suositellusta ruokintakäytännöstä poikkeava, sillä siemeniä on ollut maassa ja ruokinta-automaatissa jopa kesäaikana. Selvästi näkyviä ulostekertymiä siementen levittämispaikoilla ei ole ollut havaittavissa. Ruokintatapa, jossa siemeniä levitellään suoraan maan kamaralle, lisää todennäköisesti eläinyksilöiden ja lajien välillä tautien tartuntamahdollisuutta, koska ravinto ja ulosteet sekoittuva, ja ulosteiden välityksellä voi levitä erilaisia tarttuvia tauteja kuten salmonella. Taulukko 1 Tarkastukset (Lappeenrannan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunnan 7.3.2006, 58 ) tarkoittamilla siementen levityspaikoilla vuosina 2010 ja 2011: pvm yleinen alue havainnot terveyshaitta 30.3.2010 Ristikankaan -vanhoja kauranjyviä hautausmaan kaakkoispuoli kiviaidalla 30.3.2010 Kivenkatu -jyviä hangella kahdessa paikassa 30.3.2010 Pallonlahti -jyviä hangella 14.6.2010 Ristikankaan hautausmaan kaakkoispuoli -ei jyviä kiviaidalla -syöttöautomaatti jossa jyviä 14.6.2010 Kivenkatu -jyviä maassa -runsaasti vanhoja jyviä -muutama lintu 14.6.2010 Pallonlahti -jyviä maassa useassa paikassa -muutama Kanadan-hanhi 22.10.2010 Ristikankaan hautausmaan kaakkoispuoli -ei jyviä kiviaidalla -ei syöttöautomaattia 22.10.2010 Kivenkatu -jyviä maassa -3 naakkaa -4 varista -8 kesykyyhkyä 22.10.2010 Pallonlahti -jyviä maassa -130-150 sorsaa vedessä
11.1.2011 Ristikankaan hautausmaan kaakkoispuoli -2 Kanadan-hanhea vedessä - ei jyviä kiviaidalla 11.1.2011 Kivenkatu - jyviä maassa lumella 11.1.2011 Pallonlahti - jyviä maassa lumella (vesialueella) 11.1.2011 Laptuote-säätiön - lintuja usein katolla; ympäristö puluja, naakkoja, 11.1.2011 Konekuution ympäristö variksia - lintuja usein katolla; puluja, naakkoja, variksia Terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut tietoa siitä, onko siementen ympäristöön levittäjiä ainoastaan yksi vai useampia henkilöitä. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole edes keinoja sellaisen selvittämiseen. Aiemmissa yhteyksissä on tullut julkisuuteen ainakin yksi tekijä, mutta myös muita asian harrastajia on. Pallonlahden rantoja käytetään yleisesti lintujen tarkkailuun ja alueella tapahtuu myös täysin normaalia lintujen ruokintaa. Myös puistoissa kuka tahansa kulkeva voi satunnaisesti levitellä siemeniä lintujen ruokkimiseksi. Asian selvittämisen aikana on kuitenkin tullut tietoon, että edellä mainituilla jyvien levityspaikoilla on lintujen syöttämistä harjoittavia useampia kuin yksi henkilö. Lintujen oleskelupaikat voivat olla jopa usean kilometrin etäisyydellä niiden tavanomaisesti käyttämistä ruokailupaikoista. Kun rakennuksessa on lintujen oleskeluun suotuisia, turvallisia ja suojaisia lippoja, hyllymäisiä tasoja tai ulokkeita, tukirakenteita ja muita sään suojaa muodostavia, ja linnuille helposti päästäviä rakenteita, muodostuu sellaisista paikoista helposti lintujen käyttämiä levähdys ja yöpymispaikkoja. Varsinainen ravinnon haku ja ruokailu tapahtuu sitten kauempana yhdessä tai useammassa paikassa. Kun ruokintaa voi harjoittaa useampi ruokkija ja paikkoja on runsaasti, ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä poistamaan lintujen oleskelusta ja likaantumishaitoista syntyviä seurauksia yhden tai muutamien yksittäisiin siemenien levittäjien touhuiluun puuttumalla, kun huomioidaan mm mahdollisen haitan esiintymispaikan ja siementen levityspaikan kohtalaisen suuret etäisyydet. Asuinrakennusten lähiympäristössä ja -tontilla haitan
toteaminen ja aiheuttaja on useimmiten selvitettävissä, jolloin on kysymys esimerkiksi parvekkeilla tms. tapahtuvasta, naapureille haittaa aiheuttavasta lintujen ruokinnasta. Siementen levittämisestä ympäristöön aiheutuvien haittojen ja mahdollisen terveydellisen haitan arvioinnissa on terveydensuojeluviranomainen huomioinut myös yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet, kuten tarkoitussidonnaisuuden periaate. Tarkoitussidonnaisuuden periaate yleisenä hallinto-oikeudellisena periaatteena sisältää velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on määritelty tai muuten tarkoitettu käytettäväksi. Kun lintujen syöttämisestä ja siementen levittämisestä aiheutuu vain muita haittoja kuin terveydellisiä haittoja, ei terveydensuojelulain perusteella terveydensuojeluviranomainen voi kieltää lintujen syöttämistä ja siementen levittämistä. Linnuille tarkoitettujen siementen levittely puistossa ja yleisellä alueella on ärsyttänyt kyseisillä alueilla liikkuneita ja lähiseudulla asuvia, ja häiriön kokeminen on aiheuttanut useita yhteydenottoja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Häiritsevää toimintaa harjoittaa useampi henkilö mutta häiriön syntypaikka on sama. Häiriöitä aiheuttavan toiminnan lopettamiseksi ei ole järkevää, eikä lopputuloksen kannalta tehokastakaan kieltää jokaista tekijää erikseen. Valmistelussa on huomioitu terveydensuojelulain kieltojen ja määräysten antamisessa tarkoitetut perustelut, joiden mukaan: "kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kielto tai rajoitus voisi olla luonnollisesti voimassa vain niin kauan kuin riski terveyshaitan kannalta olisi olemassa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen ei myöskään saisi terveydensuojelua toteuttaessaan asettaa perusteettomia velvoitteita, vaan niiden tulisi pohjautua käytettävissä olevaan, terveydensuojeluviranomaisen hankkimaan tietoon ja olla oikeassa suhteessa vaarannettavan oikeushyvän laajuuteen ja merkitykseen. Terveydensuojeluviranomainen ei saisi tarpeettomasti puuttua yksityisen henkilön elinolosuhteisiin. Puuttuminen olisi terveydensuojelulain nojalla erityisesti perusteltua silloin, kun henkilö toiminnallaan tai laiminlyömällä toimimisvelvoitteen vaarantaa myös muiden terveyden. Ennen määräyksen tai kiellon antamista terveydensuojeluviranomaisen on kuultava asianosaisia, haitan aiheuttajaa ja siitä kärsiviä." Terveydensuojelulain 31 :n perusteella kunnan
terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön tai yleisen alueen omistajan tai haltijan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kunnassa tarpeellisista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi, mikäli niiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin aiheuttavan terveyshaittaa. Terveyshaittakäsite terveydensuojelulaissa (Hallituksen esitys 42/1994) Terveyshaitalla tarkoitetaan elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa ihmisessä todettua terveyden häiriötä, kuten sairauden oiretta, solun tai elimen patologista muutosta, tautia ja viimeisenä asteena kuolemaa. Tällaisia konkreettisia haittoja ovat esimerkiksi pakokaasujen ulkoilmassa aiheuttama päänsärky ja pahoinvointi, juomavedessä esiintyvien kemikaalien aiheuttama mahanärsytys tai muu sairaus sekä yöunen jatkuvasta estymisestä aiheutuva väsymys ja hermostuneisuus. Toisaalta terveyshaitalla tarkoitetaan myös pitkäaikaista tai lyhytaikaista altistumista terveydelle vaaralliselle kemialliselle aineelle siinä määrin, että sairauden tai muun terveyshaitan syntyminen on mahdollista. Tällainen olosuhde saattaa esiintyä silloin kun esimerkiksi talousvedessä on terveydelle vaaralliseksi tunnettua ainetta siinä määrin, että sen pitoisuus ylittää toksikologisin perustein määritellyn haitattomuusrajan (ohjearvon). Terveyshaittaa saattaa syntyä myös silloin, kun vilkas liikenneväylä sijoitetaan lasten leikkipaikan välittömään läheisyyteen, diskosta tunkeutuu asuntoon kohtuutonta melua tai mikrobeja esiintyy terveydelle haitalliseksi katsottavia määriä juomavedessä. Elinympäristökäsite Elinympäristöllä tarkoitetaan ihmisen välitöntä ympäristöä, esimerkiksi ympäristöä hänen asuntonsa läheisyydessä sekä kulku- ja liikkumaympäristöä. Elinympäristöllä tarkoitetaan myös asunnon sisätiloja. Vahinkoeläimien valvomisesta Terveydensuojeluviranomaisella on valtuus tauteja levittävien vahinkoeläinten valvomiseksi määrätä toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi silloin, kun niiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin aiheuttavan terveyshaittaa.
Vahinkoeläimiksi katsotaan muun muassa villikissat, rotat, hiiret sekä vahinkolinnut, kuten varpuset, eräät lokit, varislinnut sekä kesykyyhkyt. Liiallisessa määrin lisääntyessään vahinkoeläimet voivat aiheuttaa eri syistä terveyshaittoja. Eläimissä lisääntyvät taudinaiheuttajat voivat tarttua ihmiseen ja aiheuttaa tauteja. Vahinkoeläimet voivat sisätiloihin pesiytyessään lisätä tilojen yleistä epähygieenisyyttä. Vahinkoeläimiä saattaa esiintyä runsaasti kaatopaikoilla, jäteveden puhdistamoilla, turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksissa, elintarvikevarastoissa sekä elintarvikkeiden käsittely- ja tuotantolaitoksissa kuten myös maatiloilla. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kunnan alueella tarvittavista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi. Määräys voi koskea sekä yksityistä että yleistä kiinteistöä tai aluetta. Terveydensuojelumääräykset Lappeenrannassa terveydensuojeluviranomainen ei ole antanut yleisiä kunnallisia määräyksiä siementen levittämisestä tai lintujen syöttämisen kieltämisestä terveyshaitan ehkäisemiseksi terveydensuojelujärjestyksessä, jonka Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt 9.11.2004 177. Lappeenrannan torilla on ympäristötoimen suositusluontoiset lintujen syöttökieltokyltit torikioskien seinissä. Alueen omistajan tai haltijan toimenpiteet Maa-alueen haltija voisi halutessaan vähentää roskaantumista ja viihtyvyyshaittoja huolehtimalla kyseisten alueiden puhtaanapidosta ja esimerkiksi opastamalla ohjaavilla kieltotauluilla siementen levittäjiä/ levittäjää. Yleisten alueiden puhtaanapidon velvollisuuksista on säädetty erikseen laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta 31.8.1978/669. Kyseisen lain mukaan: 6 Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. 11 Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu
niihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä. 15 Kunnan määräämä viranomainen (kunnan valvontaviranomainen) valvoo, että kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuus täytetään. Kunnan valvontaviranomaisen tehtävien siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa (365/1995) säädetään. Poliisi valvoo kunnan valvontaviranomaisen ohella, ettei kunnossapito- ja puhtaanapitovelvoitteen laiminlyönnistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Lain 15 :n tarkoittama valvontaviranomainen Lappeenrannassa on teknisen toimi/palvelutuotanto. (Matti Routakorpi, Toni Pöntelin) Yj Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää käsitellä uudelleen asian 7.3.2006 (58 ), jossa määrättiin lopettamaan ympäristönsuojelumääräysten vastainen lintujen syöttäminen eräillä alueilla sakon uhalla. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ei terveydensuojeluviranomaisena katso tarpeelliseksi antaa enää terveydensuojelulain 51 :n perusteella yksittäistä määräystä lintujen ruokkimista harjoittavalle yhdelle henkilölle siementen ympäristöön levittämisen kieltämiseksi. Tarkastuksissa ei ole ilmennyt tarvetta siementen levittämistä koskevan yksittäisen kiellon tai määräyksen antamiseen. Perustelut: Lappeenrannan seudun terveydensuojeluviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen edustajien tekemissä tarkastuksissa on ilmennyt, että haitat ovat nykyisin luonteeltaan muuta kuin terveydellistä haittaa. Paikoilla ei ole todettu vahinkoeläinten kuten rottien pesiytymistä. Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut mahdollisista lintujen ulosteista aiheutuneita sairastumisia siementen levittämiseen käytettyjen alueiden ympäristöstä. Rottien lisääntymistä siementen levittämisalueilla ja ympäristössä ei ollut todettavissa, joten siitä johtuvan haitan torjumiseksi ei ollut tarpeen rajoittaa siementen levittämistä. Rottien ym. vahinkoeläinten haitallisesti lisääntyessä kunnan terveydensuojeluviranomainen voi terveydensuojelulain 31 :n perusteella velvoittaa kiinteistön tai yleisen alueen omistajan tai haltijan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien
vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kunnassa tarpeellisista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi, mikäli niiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin aiheuttavan terveyshaittaa. Puistojen ja yleisten alueiden omistajalla sekä haltijalla on myös velvollisuuksia alueensa hoitoon ja puhtaanapitoon. Alueen omistaja voi myös ohjata ja opastaa alueen käyttäjiä siten, että mahdollinen yletön lintujen ruokinta ei aiheuttaisi roskaantumista ja haittaa alueen virkistyskäytölle. Ympla Päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen käsittelyyn. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa Pentti Belinskij saapui lautakunnan kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.10. SEUYMPLA 42 Asian uudelleen käsittelyn aikana Olavi Saari on menehtynyt 14.1.2012. Asian käsittely on lopetettu. Yj Ympla Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta toteaa, että asian käsittely on rauennut. Hyväksyttiin.