Kuntatalous 3/13. lokakuu

Kuntatalous 3/13 Talouden epävarmuus jatkuu edelleen Rakennepoliittinen ohjelma Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntakohtaiset kustannustiedot julkaistaan pian Kotimaisen suoraveloituksen päättyminen 31.1.2014 Kuntatieto-ohjelma lokakuu

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2013 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki 00530 Helsingfors puh./tfn 09 7711 fax 09 771 2570 www.kunnat.net www.kommunerna.net Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor www.kunnat.net Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > www.kommunerna.net > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Ilari Soosalu Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen SISÄLLYSLUETTELO Sivu Talouden epävarmuus jatkuu edelleen 3 Rakennepoliittinen ohjelma 4 Yleinen taloudellinen tilanne 5 Kuntien menot vuosina 2013 2014 Kuntien verotulot vuosina 2013 2014 Verotus 9 Verotusperustemuutokset vuodelle 2014 Kunnallisveroon vuonna 2014 vaikuttavat muutokset Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset ja kuntaryhmän osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Vuoden 2014 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Verohallinnolle Verotuskustannuksista 2014 Vuoden 2012 verotus ja maksuunpanotilitys ja tilitykset ja oikaisut ja muutokset Verotilitykset kunnille vuonna 2013 Voimalaitosvero tulossa voimaan 2014 - kunnallisten energialaitosten osuus noin 8 miljoonaa Kiinteistöjen luovutus kunnalle on tulossa määräajaksi verovapaaksi Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen vuonna 2014 Arvonlisäverotuksen oikeuskäytäntöä ja sen vaikutuksista Kuntien oikeudenvalvonta verotuksessa: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö puhevallan käyttäjänä ja esimerkkejä muutoksenhausta Valtionosuudet 25 Valtion talousarvioesitys 16.9.2013: Kuntien valtionavut vuonna 2014 yhteensä noin 10,6 mrd. euroa Kesäkuussa 2013 julkaistut vuoden 2014 ennakkolaskelmat on päivitetty 16.9.2013 julkaistuun valtion talousarvioesitykseen perustuen Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Valtion talousarvioesityksen 16.9.2013 mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2014 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 108 kuntaa yhteensä 142 milj. euroa Valtionosuusuudistus Valtionosuusseminaari Valtionavustus homekorjauksiin Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 32 Eläkemenoperusteisten maksujen kustannusten vaikutus valtionosuusrahoitukseen Kuntakohtaiset kustannustiedot julkaistaan pian 33 Kotimaisen suoraveloituksen päättyminen 31.1.2014 33 E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Kuntatieto-ohjelma 35 LIITTEET Liite 1: Yleinen taloudellinen tilanne Liite 2a: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Liite 2b: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2014 Liite 3: Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 4: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Liite 5: Veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2014 2015 Liite 6a: Tehtävämuutokset 2014 (VM/peruspalvelut) Liite 6b: Tehtävämuutokset 2014 (VM/peruspalvelut) Liite 7: Valtionosuusprosentin muutos 2013->2014 Liite 8a: Valtionosuudet kehyskaudella? Liite 8b: Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Talouden epävarmuus jatkuu edelleen Vaikka yhdysvallat ylitti BKT:n kasvussa finanssikriisiä edeltäneen tason jo alkuvuonna 2011, on euroalueen ja Japanin toipuminen odottanut itseään. Joissakin ennusteissa vuoden 2007 BKT:n taso on Suomessa lähellä vasta vuoden 2017 puolella. Viimeisimmän Suomen Pankin arvion mukaan tämän vuoden talouskasvu olisi -0,8 %, ensi vuonna 0,9 % ja 1,8 % vuonna 2015. Yleiseen talousympäristön epävarmuuteen toi lisämausteen lokakuun alkuviikko kun Yhdysvaltojen velkakatto tuli vastaan ja maksukyvyttömyyden uhka oli läsnä. Korot ovat pysyneet historiallisesti matalalla tasolla jo viiden vuoden ajan. Todennäköisesti merkittäviä tasomuutoksia ei ole odotettavissa mikäli talousympäristössä ei tapahdu olennaisia muutoksia. Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen talouden ilmapiirissä ja huoli Suomen luokituksesta reittaajien silmissä toi oman värinsä esitykseen. Budjettiesitys on olennaisilta osiltaan kevään kehyksen mukainen. Erityisenä lisänä on budjettiesityksen yhteyteen laadittu ns. Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Osa näistä ohjelman ratkaisuista on pidemmällä aikavälillä toteutettavia ja osa lyhyemmällä. Sama piirre kuitenkin näissä ratkaisuissa tai keinoissa on vahvasti läsnä kunnat. Kunnat ovat Rakennepoliittisen ohjelma ytimessä. Kuntien harteille on muodossa tai toisessa lastattu suuri osan tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista. Syvempi katsaus Rakennepoliittiseen ohjelmaan ja sen kuntavaikutuksiin ja normien purkuun on edempänä tässä tiedotteessa. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna 2014. Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 2013. Esityksessä oli toisaalta myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. Vuoden 2013 lisätalousarviossa sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet saivat avustusta 15 milj. euroa sosiaali- ja terveyshuollon rakennuksiin ja 35 milj. euroa yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien rakennuksiin. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 108 kuntaa, yhteensä 142 milj. euroa. Sekä hakijoiden määrä että hakusumma ylittivät viime vuoden määrät. Kunnille myönnetään harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena vuoden loppuun mennessä yhteensä 20 milj. euroa. Kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n. -230 milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n. +400 milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 3

2014 on 1,1 mrd euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikuttamaan mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Hyvää syksyn jatkoa toivottaen Ilari Soosalu johtaja, kuntatalous, p. 09 771 2077, 050 371 2999 Rakennepoliittinen ohjelma Maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä 29.8.2013 ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Esitykset on tarkoitus koota marraskuun loppuun mennessä. Kuntaliitto ei ole omia vähennyslistoja esittänyt, vaan on heittänyt pallon takaisin maan hallitukselle. Sen sijaan Kuntaliitossa on kerätty runsaasti materiaalia kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajuudesta ja kustannuksista. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta lukien kuntakokeilukuja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille. Kuntaliitto on ehdottanut, että ohjelman valmistelun rinnalla tulisi kehittää toimintamalli, jossa kunnat voisivat tehdä esityksiä jatkossakin tarpeettomiksi katsomiensa tehtävien ja toimintaansa ohjaavien normien muuttamiseksi. Nyt ei tulisi tehdä muita uudistuksia kuin vain niitä, jotka kohentavat tuottavuutta. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta kevään kehysriihen arvion mukaan 150 milj.. Omissa kannanotoissaan Kuntaliitto on korostanut, että tehtävien vähennyskeinojen on oltava aitoja säästöjä kunnille ja että niiden vaikutusarviot tulee olla huolella laadittuja ja todennettavissa. Menosäästöt tulee kokonaisuudessaan käyttää kuntatalouden tasapainottamiseen. Kuntien tulee omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kuntien päätäntävallassa olevien verojen korotukset ja toiminnan kehittäminen, kuten ICT-ratkaisut. Verojen siis ennakoidaan nousevan samalla kun erilaisin säästö ja muiden, mm. investointien ajoitustoimin tämä miljardi kootaan. Mitä ilmeisimmin valtaosa tästä kohdistuu veronkorotuksiin. Säästötoimenpiteet kohdistuvat pääosin henkilöstömenoihin. Ne ovat toistaiseksi vielä varsin maltillisia, mutta taantuman jatkuessa erilaisia henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin joudutaan yhä useammassa kunnassa. 1990-luvun alun lamassa kunnissa tehtiin runsaasti paikallisia sopimuksia, työmarkkinajärjestöillä oli yhtei- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

nen selviytymiskampanja. Nyt tällaista yhteishenkeä ei ainakaan toistaiseksi näytä löytyvän. Näiden toimien lisäksi kuntien oletetaan kehittävän pidemmällä aikavälillä tuottavuuttaan ½-prosenttiyksikköä vuodessa ja ajan mittaan tämä pienentäisi kestävyysvajetta noin kaksi miljardia euroa. Kaikista rakennetoimista juuri julkisten palvelujen tuottavuuskehitykselle asetetaan euromääräisesti kaikkein kovimmat odotukset. Hallitus olettaa, että kunta- ja sote-uudistus edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Koko noin 9,5 miljardin kestävyysvajeen kattamisesta kuntien harteille tulee siis noin 4 miljardia euroa. Näistä tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla tulisi kattaa 1 miljardi - loput jäävät yksinomaan kuntien harteille. Kun kuntapalvelujen kysyntä kasvaa prosentin vuodessa, tilanne on vakava ja hyvin haastava. Työvaltaisella kunta-alalla toimintamenojen kasvun hillintä voi merkittävästi tapahtua vain palkkauskustannuksien kautta. Kun talouskasvu on olematonta, korkotaso alhainen ja kustannuskehitys alenemassa, ei kuntien menoille ole kysynnän kasvusta huolimatta lainkaan kasvuvaraa. Sovittu palkkaratkaisu tuo pohjaa tilanteen vakiintumiselle, se ei yksin riitä. Lisätiedot: Reijo Vuorento, p. 09 771 2078, 050 66 741 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Suo- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 5

men Pankki on julkaissut äskettäin laajan katsauksen kansainvälisen talouden näkymiin. Katsaus löytyy linkistä: http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/rahapolitiikka_ja_kansainv alinen_talous/pages/et_04_2013.aspx Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raakaainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien 2014 2015 osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Liitteessä 1 on esitetty tietoja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien 2011 2012 tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2013 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien 2013 2015 luvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa vuoden 2014 talousarvioesityksen liitteenä julkaistusta taloudellisesta katsauksesta. Katsaus on luettavissa myös valtiovarainministeriön internet-sivuilta osoitteessa: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_ka tsaukset/20130916taloud/tksyys2013_suomi_netti.pdf 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kunta-talouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2013 ja 2014. Talousarvioesityksen yleisperusteluissa on luku 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu, jossa tarkastellaan kuntatalouden tilaa ja kehitysnäkymiä. Kuntatalouden kehitystä koskeva tarkastelu painottuu tähän ja ensi vuoteen, mutta eräiltä osin kehitystä arvioidaan myös ns. painelaskelman avulla vuoteen 2017 saakka. Seuraavat kappaleet kuntien menoista ja tuloista pohjautuvat valtaosin peruspalvelubudjetin arvioihin. Kuntien menot vuosina 2013 2014 Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Peruspalvelubudjetin arviossa ei ole otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät 30.8.2013 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Mikäli neuvottelutulos hyväksytään kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskausi ulottuu 1.3.2014 31.12.2015. Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina 2007 2014. Vuoden 2014 ennuste perustuu siihen, että työmarkkinajärjestöjen kuluvana syksynä neuvottelema työllisyys- ja kasvusopimus hyväksytään kattavasti liittotasolla. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2014 2017 olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen 1990500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu pysyy edellisvuoden tasolla eli noin 3,06 prosentissa. Peruspalvelubudjetissa arvioidaan, että ensi vuonna kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu pysyy ennallaan. Mikäli syksyllä 2013 neuvoteltu työmarkkinaratkaisu kuitenkin toteutuu, niin työttömyysvakuutusmaksu laskee. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin 2000000 euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu oli vuosina 2011 2012 noin 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL-maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Peruspalvelubudjetissa KuEL-maksun oletetaan pysyvän ennallaan. Mikäli kuluvana syksynä saadaan kuitenkin aikaan kattava Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 7

työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuEL-maksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu nousee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 2,4 prosenttiyksikköä ja on siten 21,8 prosenttia vuonna 2014. Tämän jälkeen maksun ennakoidaan alenevan hieman, mutta jäävän kehyskaudella 21 prosentin tuntumaani. Liitteessä 4 on esitetty vuosien 2010 2013 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja arvio vuodelle 2014. Tätä tiedotetta kirjoitettaessa työmarkkinaratkaisun syntyminen on vielä auki, mutta vuoden 2014 arviossa on oletettu, että ratkaisu syntyy ja työttömyysvakuutusmaksua kevennetään. Sosiaalivakuutusmaksujen suuruudet päätetään loppuvuonna ja niistä tiedotetaan heti päätösten jälkeen muun muassa Kuntataloustiedotteessa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Kuntien verotulot 2013 2014 Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään 100 000 euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien 2014 2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jakoosuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta 2011 2012 sekä Kuntaliiton verokehikon ennusteet vuosille 2013 ja 2014. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan peräti 5,7 %. Vuonna 2014 verotulojen tilitysten kasvu hidastuu kahteen prosenttiin, sillä edellisen vuoden kertaluonteiset erät nostavat vertailupohjan normaalia korkeammalle. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. Verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan muun muassa marraskuun alussa pidettävässä tilaisuudessa Verotulo Hot Line. Tilaisuus on Kuntatalolla 7.11.2013. Lisätiedot: Minna Punakallio, p. 09 771 2095, 040 751 5175 Verotus Verotusperustemuutokset vuodelle 2014 Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2014. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kunti- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 9

en veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroon vuonna 2014 vaikuttavat muutokset Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen veronalainen osuus oli noin 408 milj. euroa. Syksyn 2013 budjettiriihessä hallituksen aiemmin linjaamaa osinkoverotusuudistusta muokattiin niin, että aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Osingot, jotka ylittävät osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton (vuonna 2013 raja 9 %), verotetaan jatkossa ansiotuloina niin, että veronalaista tuloa on 75 % (vuonna 2013 70 %) rajan ylittävästä osingosta ja 25 % on verovapaata tuloa. Muutoksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 65 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. Laskelmat päivitetään vuoden 2012 verotietojen pohjalta verotuksen valmistuttua. Veroperusteisiin tehtyjä muita muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen korottaminen enimmäismäärän (30 ) ja kertymäprosentin (0,1 % yks.) osalta (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -4 milj. ). Lisäksi aiemmin on päätetty jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 7 milj. ), verovapaiden kilometrikorvausten rajoittamisesta (vaikutus +6,5 milj. ) ja avainhenkilölain voimassaolon jatkamisesta (vaikutus -0,5 milj. ). Yhteensä vuonna 2014 voimaan tulevien veroperustemuutosten on arvioitu siten lisäävän kunnallisverotuloja noin 47 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 9 milj. ) ja opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Lisäksi aiempien päätösten mukaisesti ollaan vuodelle 2015 tekemässä ansiotasoindeksin mukaista tarkistusta veroperusteisiin (vaikutus -100 milj. ). Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu vuonna 2014 +47M ja vuonna 2015 39,5 milj. vuoteen 2013 verrattuna (liite 5). Arviot tarkentuvat vuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa. Keskitetyn työmarkkinaratkaisun toteutuessa on todennäköistä, että hallitus tukee ratkaisua uusilla veroratkaisuilla. Esillä olleet muutokset, valtion veroasteikon 1,5 %:n inflaatiotarkistus ja kilometrikorvaus muutoksen peruuttaminen, vaikuttaisivat kuntien verotuloja vähentävästi tämän hetken arvion mukaan noin -56,5 milj.. Näistä ratkaisuista kuitenkin päätetään lopullisesti vasta myöhemmin syksyllä jolloin niiden vaikutuksista kuntien verotuloihin saadaan tarkempia arvioita. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Vähennysten muutosta osalta eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys 105/2013 ja osinkoverotuksen muutosten osalta on julkaistu valtiovarainministeriön luonnos yhteisöjen varojenjakoa koskevien säännösten muuttamisesta. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset ja kuntaryhmän osuus yhteisöveron tuotosta Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Hallitus on lisäksi päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan. Muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 20 milj.. Staattisesti laskettuna, käyttäen kuntien vahvistettuja jako-osuuksia, nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2014 20 milj. ja vuonna 2015 74 milj.. Laskelmat sisältävät lisäksi oletuksen, että raamisopimukseen liittyvä ns. koulutusvähennys otetaan käyttöön vuonna 2014. Tähän liittyen hallitus on antanut esityksensä HE 95/2013 eduskunnalle. Koulutusvähennyksen on arvioitu vähentävän yhteisöverontuottoa 57 milj. euroa. Täten kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 232 milj. ja vuonna 2015 noin 189 milj.. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 35,35 %, vuodelle 2015 33,98 % ja vuodesta 2016 alkaen 27,85 %. Laskelmat tarkentuvat vielä loppusyksystä, kun kaikkien muutosten sisältö on lopullisesti selvillä ja vuoden 2014 yhteisöveroennusteet on päivitetty. Yhteisöveroon ehdotettujen muutosten osalta on julkaistu valtiovarainministeriön luonnos yhteisöjen varojenjakoa koskevien säännösten muuttamisesta, jossa käydään läpi eri muutosten sisältöä ja perusteluita tarkemmin. Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Työryhmän esitysten pohjalta hallitus on päättänyt, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Työryhmän työ kuitenkin jatkuu edelleen ja sen tavoitteena on tuottaa ehdotus nykyjärjestelmää oikeudenmukaisemmasta, läpinäkyvämmästä ja ajan tasalla paremmin pysyvästä uudesta kiinteistöjen arvostusmallista. Hallitus on antanut eduskunnalle kaksi kiinteistöverotukseen liittyvää hallituksen esitystä (HE 76/2013 ja HE 102/2013). Verotusarvojen yleisen korottamisen lisäksi esityksissä on käsitelty myös rakentamattoman rakennusmaan verotusta pääkau- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 11

punkiseudulla sekä tuulivoimaloiden arvostamista kiinteistöverotuksessa. Eduskunta käsittelyssä lakiesitykset on yhdistetty ja eduskunta on hyväksynyt lakiesitysten sisällön ensimmäisessä käsittelyssään 22.10.2013. Valtionvarainvaliokunta on ehdottanut lausumaa siitä, että lain hyväksymisen yhteydessä Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö selvittää erikseen mahdollisuuden sisällyttää kiinteistövero osaksi ennakkoperintää. Tätä koskeva arvio tulee esittää valtiovarainvaliokunnalle vuoden 2014 aikana.. Näin kiinteistövero kertyisi veronsaajille tasaisemmin vuoden kuluessa eikä veron kertaerät muodostu kohtuuttomiksi. Rakennusten ja rakennelmien verotusarvojen määräytymisperusteisiin on hallituksen esityksissä esitetty seuraavia muutoksia: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankintaarvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 71 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin 30 40 vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut. Asuinrakennusten ikäalennusten ylärajaa alennetaan niin, että nykyisen 80 %:n sijaan ikäalennusten yläraja on jatkossa 70 %. Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7 milj. euroa. 3. Tuulivoimaloiden ikäalennukset ovat nykylainsäädännön mukaan 10 % vuodessa ja ikäalennusten enimmäismäärä 80 %. Voimaloiden käyttöikään nähden ikäalennukset ovat olleet kohtuuttoman suuret ja hallitus on esittänyt tuulivoiman edistämisselvityksen mukaisesti niiden muuttamista tuulivoiman hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Tuulivoimaloiden uusiksi ikäalennuksiksi on esitetty 2,5 % vuodessa ja ikäalennusten enimmäismääräksi 60 %. Muutosten välittömäksi verovaikutukseksi on arvioitu 100.000 euroa, mutta tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä vaikutus nousee tuulivoimaloiden yleistyessä ja verojen kertymäajan pidentyessä. Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin on hallituksen esityksissä esitetty seuraavia muutoksia: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 2 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Aluehintoihin tehdään 2 %:n yleiskorotus, jonka vaikutus verotuottoon on noin 7,5 milj.. 2. Alueilla, joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin, on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

korotetaan vähintään euroon. Muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7 milj.. 3. Maapohjien osalta verotuksessa on huomioitu 73,5 % aluehinnasta. Vuodesta 2014 alkaen verotusarvona otetaan huomioon 75 % aluehinnasta. Vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 7,5 milj.. Kokonaisuudessaan verotusarvoihin esitettyjen muutosten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa. Hallituksen esityksessä (HE 76/2013) ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan 3 prosenttia. Lisäksi laista poistettaisiin säännökset, joiden nojalla mainitut kunnat voivat jättää kantamatta korotettua kiinteistöveroa rakennuspaikalta, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Muutoksella on välitöntä vaikutusta niiden pääkaupunkiseudun kuntien kiinteistöverotukseen joissa korotetun kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ero on ollut alle 1,5 prosenttiyksikköä tai sitä ei ole sovellettu rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Päätöksen välittömäksi vaikutukseksi verotuloihin on arvioitu 1,8 milj. euroa. Kiinteistöverolakia ja kiinteistöjen arvostusta on ehdotettu muutettavaksi (HE 76/2013) niin, että kuntien kiinteistöverotulot lisääntyvät muutosten seurauksena vuonna 2014 noin 100 miljoonalla eurolla. Veroprosenttien rajoihin on ehdotettu muutosta rakentamattoman rakennusmaan osalta 14 pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kunnassa. Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen sisällön ensimmäisessä käsittelyssä 22.10.2013. Jos lakimuutoksia ei ole vahvistettu veroprosenttien ilmoittamisen määräpäivään 18.11.2013 mennessä, voivat kunnat ilmoittaa kiinteistöveroprosenttinsa viimeistään 29.11.2013. Rakentamattoman rakennusmaan kiinteistöveroprosentin osalta 14 pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kuntaa voivat joutua tekemään uuden päätöksen, jos aiemmin tehty päätös ei täytä muutetun lain kirjainta. Samassa hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia niin, että Verohallinto voisi antaa kunnan viranomaisille nykyistä kattavammat tiedot kiinteistöistä ja kiinteistöverotuksen perusteista. Tiedot voitaisiin antaa kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. Tietojen luovutusta koskevin osin muutos tulisi voimaan jo vuonna 2013 ja koskisi vuoden 2013 kiinteistöverotuksen kunnille annettavia tietoja. Verohallinnon on tarkoitus tiedottaa menettelystä tarkemmin, kun lakimuutos on tullut voimaan. Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä pohjalta budjettiriihessä päätettiin, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio ja verotuksen toimittamisesta vastaa tullilaitos. Jäteveron tuotto on esitetty jaettavaksi kunnille asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron tuotoksi on valtion talousarviossa vuodelle 2014 arvioitu 70 miljoonaa euroa. Tämän hetken laskelmien mukaan kunnille tuloutettavaksi tulisi 12,97 per asukas. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 13

Vuoden 2014 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Verohallinnolle Vuoden 2014 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään maanantaina marraskuun 18. päivänä 2013. Määräajan ja menettelytavan noudattaminen on erittäin tärkeää. Vuoden 2014 verokorttien laskentaajo käynnistyy marras-joulukuun 2013 vaihteessa. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, Verohallinto voi käyttää vuoden 2014 ennakkoperinnässä vuoden 2013 veroprosenttia koko vuoden ajan. Tuloveroprosentti ilmoitetaan Verohallinnolle neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöveroprosentit ilmoitetaan Verohallinnolle prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolakia ja kiinteistöjen arvostusta on ehdotettu muutettavaksi (HE 76/2013) niin, että kuntien kiinteistöverotulot lisääntyvät muutosten seurauksena vuonna 2014 noin 100 miljoonalla eurolla (muutoksista tarkemmin edellä kohdassa veroperustemuutokset). Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen sisällön ensimmäisessä käsittelyssä 22.10.2013. Jos lakimuutoksia ei ole vahvistettu veroprosenttien ilmoittamisen määräpäivään 18.11.2013 mennessä, voivat kunnat ilmoittaa kiinteistöveroprosenttinsa viimeistään 29.11.2013. Tuloveroprosentti tulee kuitenkin ilmoittaa viimeistään 18.11.2013. Kiinteistöverolakia on ehdotettu muutettavaksi (HE 76/2013) siten, että kiinteistöverolain 12 b :ssä mainituissa 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnissa rakentamattoman rakennusmaan veroprosentti on vähintään valtuuston määräämä yleinen kiinteistöveroprosentti +1,5 prosenttiyksikköä (kuitenkin enintään 3,0 %). Lisäksi ehdotetaan, että 12 b :n 2 ja 3 momentit kumotaan jolloin korotettu veroprosentti koskee kaikkia kyseisten kuntien rakentamattomia rakennuspaikkoja. Jos lakimuutos on vahvistamatta, kun kiinteistöverolain 12 b :ssä mainittu kunta päättää kiinteistöveroprosenteistaan ja päätös ei täytä lain uutta muotoilua, niin Verohallinto on ohjeistanut kuntia ilmoittamaan uuden lain mukaiset kiinteistöveroprosenttinsa mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen tai viimeistään 29.11.2013. Tällöinkin kunnan tuloveroprosentti tulee kuitenkin ilmoittaa Verohallinnolle normaalisti 18.11.2013 mennessä. Kyseiset kunnat eivät välttämättä ehdi tehdä uutta päätöstä asiassa annettuun päivämäärään mennessä. Jos kunta ei pysty toimittamaan tietoa muutetun lain mukaisista kiinteistöveroprosenteista Verohallinnolle 29.11.2013 mennessä, niin pyydämme ilmoittamaan siitä kunnan toimittaessa Kuntaliittoon jäljennöksen ilmoituksestaan Verohallinnolle ja kertomaan samalla, koska kyseinen päätös kunnassa tehdään. Olemme tarvittaessa tältä osin yhteydessä Verohallinnon kanssa varmistaaksemme, että kaikkien kuntien päätökset asiassa tulevat huomioiduiksi. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan määrättävät kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Kunnanvaltuusto määrää (KiintVL 11, 12 ja 12 b ): yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 0,75 KiintVL:n 12 b :ssä mainituissa kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on vähintään valtuuston määräämä yleinen veroprosentti + 1,00, kuitenkin enintään 3,00 prosenttia. Tältä osin on vireillä lakimuutos jolla alaraja nousee (ks. edellä). 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Kunnanvaltuusto voi määrätä (KiintVL 12 a, 13, 13a ja 14 ; jos ei määrätä niin sovelletaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia) rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00 3,00 muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä 0,60 1,35 vaihteluvälin rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00 voimalaitosten veroprosentin yläraja on 2,85 KiintVL:n 12 b :ssä mainittu kunta voi määrätä, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia sovelletaan myös 12 b 2. momentissa tarkoitettuihin rakennuspaikkoihin (rakentamaton rakennuspaikka, joka rajoittuu saman omistajan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus). Tältä osin on vireillä lakimuutos jolla momentti kumotaan (ks. edellä). Verotuskustannuksista 2014 Verohallinto on 17.9.2013 julkaissut ennakkotietoja vuoden 2014 verotuskustannuksista. Laskelma perustuu Verohallinnon verovuoden 2012 veroja koskeviin ennakkotietoihin. Vuoden 2014 osalta kunnilta perittäviksi verotuskustannuksiksi on arvioitu 143 745 756 euroa. Kasvua vuoteen 2013 olisi näin ollen 0,77 %. Kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Veronsaaja-palvelusta kohdasta kunnat ja verotulojen seuranta. Vuoden 2012 verotus ja maksuunpanotilitys ja tilitykset ja oikaisut ja muutokset Verovuoden 2012 verotus valmistuu lokakuun 2013 loppuun mennessä. Verohallinto on julkaissut syksyn aikana kyseisen hetken ennakkotietoja valmistuvasta verotuksesta. Julkaistut kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Verohallinnon veronsaajien verkkosivuilta (http://veronsaajat.vero.fi) kohdasta Tilastot. Viimeisimmät ennakkotiedot ovat päivätty 7.10.2013 ja ovat vielä suuntaa antavia. Valmistuvan verotuksen tiedot tulevat vielä jonkin verran tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Maksuunpannun kunnallisveron määräksi on ennakoitu 17 028 miljoonaa euroa eli noin 3,6 % korkeampi kuin vuonna 2011. Yhteisöveron osalta maksuunpanon määräksi ennakoidaan muodostuvan 4765 miljoonaa euroa josta kuntien osuus olisi 1359 miljoonaa euroa. Yhteisöveron kokonaismäärä näyttäisi siis pysyvän lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011. Kuntien euromääräisen osuuden lasku selittyykin lähes yksinomaan kuntien jako-osuuden alenemisella. Verovuoden 2012 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 2012 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 2012 maksettavista ennakonpalautuksista. Verohallinnon 7.10.2013 julkaisemien ennakkotietojen perusteella kuntien maksuunpanon mukainen ryhmäosuus tuloveroista tulisi olemaan 63,43 %. Ennakkoperinnässä käytettiin osuutena aiemmin 62,41 % jota oikaistiin elokuussa 2013 63,20 %:in. Elokuun tilityksien yhteydessä kunnille tilitettiin tällä perusteella 223 miljoonaa euroa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 15

Marraskuun 2013 maksuunpanotilityksen oikaisu verovuodelta 2012 näyttävät ennakkotietojen valossa muodostuvan koko kuntaryhmää ajatellen noin 65 miljoonaa euroa positiiviseksi. Kuntakohtaisten ennakkotietojen mukaan oikaisu on kuitenkin 97 kunnan osalta negatiivinen. Kun huomioidaan kuntien osuus maksettavista veronpalautuksista, niin ennakkotietojen mukaan marraskuun tilitysten yhteydessä kunnilta perittäisiin takaisin yhteensä noin 1442 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 takaisin perittävää oli 1521 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen ennustekehikko, joka on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä, päivitetään seuraavan kerran marraskuun aikana ottaen huomioon valmistuneen verotuksen tiedot kuin myös mahdollisen työmarkkinaratkaisun ja siihen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset. Uusin ennustekehikko on Kuntaliiton internet-sivuilla. Verotulojen tilityksiin ja verotuksen muutoksiin keskittyvä ajankohtaispäivä Verotulo Hot Line järjestetään 7.11.2013 Kuntatalolla. Verotilitykset kunnille vuonna 2013 Kunnallisveron tilitykset tammi-lokakuussa olivat 3,3 % korkeammat kuin vuosi sitten. Tilityksiä on lisännyt muun muassa elokuussa tehty ryhmäosuuden tarkistus verovuotta 2012 koskien. Kuluvan vuoden ennakoiden osalta kasvua on ollut 3,07 % vuoden takaiseen verrattuna. Lokakuun tilitykset ovat Verohallinnolta saatujen tietojen valossa ennusteidemme mukaiset ja kunnallisveroja kertyy noin 3,4 % enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2013 loppuun mennessä kunnallisverojen tilitysten arvioidaan vielä kasvavan verrattuna edelliseen vuoteen. Tähän johtavat ennakkoverojen positiivinen kehitys, vuoden 2012 verotuksen oikaisu ja erityisesti vuoden 2012 jäännösverojen tilitysrytmin muutos aiempaan verrattuna. Laki muutoksen johdosta joulukuussa tilitetään kunnille vuoden 2012 jäännösveroja noin 200 milj. euroa, jotka aiemmassa rytmissä olisi tilitetty vasta tammikuussa. Lisäksi verovuoden 2012 ennakkotiedot viittaavat siihen, että joulukuussa kuntien ryhmäosuutta ennakoista tarkistetaan jonkin verran ylöspäin. Nämä tekijät huomioituina kunnallisveron tilitysten on arvioitu muodostuvan yli 5 prosenttia viimevuotista korkeammaksi. Yhteisöveron tilitykset kunnille olivat tammi-lokakuussa 7,9 % korkeammat kuin vuosi sitten. Kuluvan vuoden ennakkoverojen osalta kehitys on ollut vielä suotuisampaa ja ne ovat kasvaneet 10,3 %. Yhteisöveron loppuvuoden kertymään vaikuttaa kuitenkin vahvasti valmistuva verovuoden 2012 verotus, siihen liittyvät palautukset ja jäännösverot sekä sen pohjalta määrättävät uudet ennakkoverot, joten loppuvuoden tilityksiin liittyy tältä osin epävarmuutta. Verohallinto julkaisi kiinteistöverotuksen lopulliset tiedot 23.9.2013. Koko kuntaryhmän osalta maksuunpantavan veron määrä muuttui kevään ennakkotiedoista hyvin vähän. Kuntakohtaisesti muutokset olivat joidenkin kuntien osalta kuitenkin huomattavia. Maksuunpannun kiinteistöveron määrä oli 1 366,4 milj. euroa joten kasvua edelliseen vuoteen oli lähes 5,4 %. Tilitysuudistus muutti kiinteistöverotuksen rytmiä niin, että ensimmäisen eräpäivän maksut tilitettiin pääosin (613 milj. euroa) jo syyskuussa. Lokakuussa tilityksiä kertyy noin 100 miljoonaa. Vuonna 2014 tilitysten ennakoidaan kasvavan hyvin maltillisesti tähän vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvuprosentin alhaisuuteen vaikuttavat talouskasvun maltillisuus, työmarkkinaratkaisun maltillisuus ja siihen liittyen tehtävät veroperuste- 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

muutokset. Kun lisäksi huomioidaan tilitysuudistuksen aiheuttama lisäys vuoden 2013 kertymään, niin veropohjan kasvun aiheuttama muutos jää ennusteissa reiluun prosenttiin. Kiinteistöverotuksessa kasvu on suurempaa verotusarvoja korottavien veroperustemuutosten johdosta. Kiinteistöveron ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 9 % ilman veronkorotusten vaikutusta. Voimalaitosvero tulossa voimaan 2014 - kunnallisten energialaitosten osuus noin 8 miljoonaa Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen voimalaitosverosta (HE 140/2013). Veron on tarkoitus astua voimaan 1.1.2014 alkaen. Voimalaitosvero kohdistuisi päästökaupan ulkopuolisiin ydin-, vesi- ja tuulivoimalaitoksiin, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2004. Näiden voidaan hallituksen esityksen perusteluiden mukaan katsoa saaneen ansiottomia voittoja päästökauppajärjestelmään siirryttäessä. Veronsaajana on valtio, vaikka Kuntaliitto on valmistelun yhteydessä esittänyt veron tuoton jakamista kuntien ja valtion kesken. Vero määräytyisi kiinteistöverotuksessa käytettyjen voimalaitosrakennusten ja -rakennelmien jälleenhankinta-arvojen perusteella. Veron perustuessa jälleenhankinta-arvoon vesivoimalaitosten osuus verosta olisi noin kolme neljäsosaa ja ydinvoimalaitosten noin neljäsosa. Käytännössä valtaosa verosta kanavoituisi muutamalle suurelle vesi- ja ydinvoiman tuottajalle tai niitä omistavalle yritykselle. Veron soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin tehoiset voimalaitokset. Lisäksi vero porrastettaisiin siten, että täysimääräinen vero kannettaisiin vasta yli 10 megavolttiampeerin tehoisista voimalaitoksista. Lain valmistelun yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella vero kohdistuisi noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10 15 tuulivoimalaitokseen. Veron määräksi on vuonna 2014 arvioitu noin 50 milj. euroa. Verosta kohdistuisi teollisuuteen noin kolmannes ja kunnallisiin energialaitoksiin noin kuudennes. Kunnallisten energialaitosten vero rasitus kasvaisi siten reilut 8 miljoonaa euroa ja vaikuttaa siten muun muassa osakkaille Mankala-periaatteella myytävän sähkön hinnoitteluun lisäten osakkaiden kustannuksia. Kiinteistöjen luovutus kunnalle on tulossa määräajaksi verovapaaksi Hallituksen esityksessä HE 105/2013 on esitetty luonnollisen henkilön tai kuolinpesän kiinteistön luovutusta kunnalle verovapaaksi määräajaksi. Lakiesitys on eduskunnan käsiteltävänä ja sen on tarkoitus tulla voimaan takautuvasti 1.10.2013 alkaen. Verohallinto on jo antanut asiaan liittyen ohjeen. Sen mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä luovuttaa kiinteää omaisuutta kunnalle 1.10.2013 31.12.2014 välisenä aikana. Verovapaita luovutuksia ovat sekä kiinteistön myynti että vaihto. Verovapaus koskee luovutuksia, joista on tehty lopullinen kauppa- tai vaihtosopimus kyseisenä aikana. Verovapaus koskee vain kunnalle tapahtuvia luovutuksia. Verovapaus ei koske kiinteistön luovutuksia kunnan omistamalle osakeyhtiölle tai kuntayhtymälle. Verovapaus ei koske muita kuin edellä mainittuja myyjiä. Sitä ei sovelleta esimerkiksi osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön luovutukseen siinäkään tapauksessa, että yhtiön osakkeet omistaa luonnollinen henkilö tai kuolinpesä. Kiinteistön käyttötarkoitus ei lähtökohtaisesti vaikuta verovapauteen. Kiinteistö voi olla rakennettu tai rakentamaton asuinkiinteistö tai liikekiinteistö, maatalousmaata, Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 17

metsämaata tai muussa käytössä. Verovapaus ei kuitenkaan koske luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvaa kiinteistöä. Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen vuonna 2014 Yhteisöjen sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden suorittamien korkomenojen vähennysoikeutta on rajoitettu elinkeinotoiminnan tulolähteessä verovuodesta 2014 alkaen. Muutoksen tavoitteena oli turvata Suomen veropohjaa elinkeinoverotuksessa, mutta sääntely kohdistuu myös täysin kotimaisiin tilanteisiin. Lain valmisteluvaiheessa soveltamisalan ulkopuolella rajattiin muut kuin elinkeinonharjoittajat eli esimerkiksi kunnalliset kiinteistöyhtiöt. Elinkeinotoimintaa harjoittavat kunnalliset osakeyhtiöt tai kuntayhtymät ovat siis rajoitusten piirissä. Elinkeinoverolain 18 a tuli voimaan vuoden 2013 alussa ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran elinkeinoverotuksessa vuonna 2014 päättyvillä tilikausilla. Vähennyskelvottomiksi koroiksi katsotaan määrältään enintään etuyhteystahoille maksettujen nettokorkomenojen määrä. Verohallinto on antamassa ohjetta lakimuutoksen soveltamisesta loppuvuodesta 2013. Verovuonna 2014 korkomenot saadaan vähentää elinkeinotoiminnassa täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavalta osin. Nettokorkomenot voidaan vähentää silloinkin, kun ne olisivat verovuonna enintään 500 000 euroa. Korkovähennysrajoituksia sovelletaan nettokorkomenojen määrään kokonaisuudessaan, kun nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa. Korkomenojen rajoitus perustuu koron maksajan elinkeinotoiminnan tulokseen, johon on lisätty korkomenot, verotuksessa vähennettävät poistot (ns. EBITDA). Annettu konserniavustus vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta ja saatu konserniavustus lisätään siihen. Lisäksi voimassa olevassa laissa tulokseen on mainittu lisättäväksi myös rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset. Valtiovarainministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi elinkeinotulon ja yhteisöjen varojen jaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset on ehdotettu jätettäväksi pois laskentapohjasta, koska niihin liittyy tulkintaongelmia. Voimassaolevan lain mukaan korkomenot, jotka ylittävät korkotulot, voidaan vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 30 prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta edellä mainituilla lisäyksillä ja vähennyksillä. Edellä viitatussa valtiovarainministeriön luonnoksessa enimmäismäärän prosenttimäärää on kuitenkin ehdotettu muutettavaksi 30 prosentista 25 prosenttiin hallituksen asiassa tekemien linjausten mukaisesti. Tuloverot eivät ole vähennyskelpoisia kuluja, koska ne eivät ole tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja, joten elinkeinotoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin verotettavaa tulosta ennen tuloveroja ja muita vähennyskelvottomia veroja. Prosenttimääräisen rajan ylittävät nettokorkomenot eivät olisi vähennyskelpoisia. Sääntely soveltuisi sekä välittömästi että välillisesti etuyhteysyritykseltä otettujen lainojen korkomenoihin. Velkasuhteen osapuolilla tarkoitetaan sääntelyssä koron maksajaa ja korkomenoa vastaavan tulon tosiasiallista edunsaajaa. Velkasuhteen osapuolien katsotaan olevan etuyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa. Määräysvallalla 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

tarkoitetaan tässä samaa kuin verotusmenettelylain 31 2 momentissa jossa on katsottu, että osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa silloin, kun: 1. se välittömästi tai välillisesti omistaa yli puolet toisen osapuolen pääomasta; 2. sillä välittömästi tai välillisesti on yli puolet toisen osapuolen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä; 3. sillä välittömästi tai välillisesti on oikeus nimittää yli puolet jäsenistä toisen yhteisön hallitukseen tai siihen verrattavaan toimielimeen tai toimielimeen, jolla on tämä oikeus; 4. tai sitä johdetaan yhteisesti toisen osapuolen kanssa tai se muutoin voi tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa osapuolessa. Vähennyskelvottomien lainojen määrä arvioitaessa huomioon otettavat välilliset lainajärjestelyt voivat olla esimerkiksi ns. back-to-back-lainoja tai vakuuksia. Jos koron perusteena oleva velka on otettu muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta, velkaa pidetään etuyhteydessä olevalta osapuolelta otettuna velkana siltä osin kuin etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan tai jos velan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava. Muissa tapauksissa vakuuden antaminen ulkopuoliselta otettuun velkaan ei aiheuta velan katsomista etuyhteydessä olevalta otetulta. Kun joku edellä mainituista etuyhteyden edellytyksistä toteutuu ja etuyhteystahot ovat velkasuhteen osapuolina, niin vähennyskelpoisten korkojen määrä lasketaan Elinkeinoverolain 18 a mukaisesti. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot ovat määrältään enintään etuyhteysyritysten välisten nettokorkomenojen suuruiset. Jos korkoja ei makseta lainkaan etuyhteysyrityksille, säännös ei rajoita korkomenojen vähentämistä. Korkovähennysrajoituksia ei sovelleta silloin, kun verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku. Rajoitussäännöksiä ei sovelleta luotto-, vakuutus- ja eläkelaitoksiin sekä eräiltä osin niiden kanssa samaan konserniin kuuluviin yrityksiin. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen rajoissa. Korkomenojen vähennysoikeuden rajoitukset vaikuttavat täten myös kunnallisiin osakeyhtiöihin tai muihin elinkeinotoimintaa harjoittaviin yhteisöihin kuten kuntayhtymiin. Jos kunnan omistama tai muutoin kuntaan etuyhteydessä olevaksi katsottava elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö on velkasuhteessa kuntaan, niin sen kunnalle maksamat korkomenot eivät välttämättä ole jatkossa kokonaan vähennyskelpoisia verotuksessa. Vähennysrajoitus kohdistuu pääasiassa toimijoihin joilla etuyhteydessä oleville tahoilta otetun velan ja niille maksettavien korkojen määrä on suuri verrattuna toiminnan kannattavuuteen nähden. Arvonlisäverotuksen oikeuskäytäntöä ja sen vaikutuksista Työvoimapoliittisen koulutuksen arvonlisäverollisuudesta - KHO:2013:140 Korkein hallinto-oikeus on antanut 6.9.2013 päätöksen KHO:2013:140, jonka mukaan säätiön oli suoritettava arvonlisäveroa työvoimapoliittisten koulutuspalveluiden myynnistä. Tapauksessa säätiö tarjosi lakisääteisen ammatillisen koulutuksen lisäksi myös työvoimapoliittista koulutusta. Työvoimapoliittiset viranomaiset olivat valinneet säätiön työvoimapoliittisten koulutuspalveluiden myyjäksi tarjouskilpailun perusteella ja tätä toimintaa pidettiin säätiön elinkeinotulona. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 19

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että järjestetty työvoimapoliittinen koulutus ei ollut lakisääteistä koulutusta. Työvoimaviranomaiset voivat hankkia määrärahojen puitteissa tarvitsemansa työvoimapoliittisen koulutuksen paitsi ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämisluvan saaneelta, myös muulta soveltuvalta koulutuksen järjestäjältä. Säätiön ei katsottu järjestävän kyseistä koulutusta minkään lain velvoittamana eikä sitä avustettu suoraan lain nojalla valtion varoin siten kuin arvonlisäverolain 40 :ssä tarkoitetaan. Työvoimapoliittinen koulutus tapahtui lisäksi kilpailuolosuhteissa ainakin siltä osin kuin tällaisia koulutuspalveluja voivat antaa myös sellaiset koulutuksen järjestäjät, joilla ei ollut ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen lupaa. Näin ollen säätiön myymää työvoimapoliittista koulutusta ei pidetty arvonlisäverolain 39 ja 40 :ssä tarkoitettuna verosta vapautettuna koulutuspalveluna. Säätiön oli suoritettava arvonlisäveroa työvoimapoliittisten koulutuspalvelujen myynnistä. Lain nojalla järjestettävä tai lain nojalla valtion varoin avustettavan koulutuksen myynti on säädetty verottomaksi (AVL 39 ja 40 ). Aiemmassa oikeuskäytännössään korkein hallinto-oikeus on katsonut (KHO 24.3.1997/692), että myös henkilöstökoulutus oli verotonta koulutuspalvelua, kun koulutuksen järjestäjä oli lakisääteistä ja siten verotonta koulutusta antava oppilaitos. Työvoimapoliittista koulutusta tarjoavat kunnalliset oppilaitokset ovat usein myyneet koulutusta arvonlisäverottomana koulutuspalveluna. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisun perusteella silloin, kun koulutusta ei harjoiteta minkään lain nojalla, siihen ei avustusta valtion varoista ja myynti tapahtuu kilpailuolosuhteissa, on työvoimapoliittisen koulutuksen myyntiä kohdeltava arvonlisäverollisena. Kaikki työvoimapoliittinen koulutus ei välttämättä kuitenkaan tapahdu kilpailuolosuhteissa tai muutoin vastaa kyseisessä tapauksessa vallinneita olosuhteita. Verohallinto on päätöksen seurauksena selvittämässä työvoimapoliittisen koulutuksen sisältöä ja toimintatapoja. Tavoitteena on, että koulutuksen arvonlisäverotuksesta annetaan Verohallinnon sovellusohje jossa asiasta ohjeistetaan tarkemmin. Verohallinnon lähtökohtana päätöksen soveltamiselle on kuitenkin, että jos kuntayhtymän tarjoama koulutus on pitkälti sellaista kun kyseisessä oikeustapauksessa, niin sen tulkintaa tulee noudattaa heti sen antamisesta lähtien. Näin ollen tapauksissa, joissa myytävää koulutusta ei järjestetä minkään lain velvoittamana eikä sitä avusteta lain nojalla valtion varoin, kyse olisi tällaisesta koulutuksesta. Lisäksi tulee huomioida kilpailutilanne eli se, annetaanko kyseistä koulutusta aidossa kilpailutilanteessa eli voivatko kyseistä palvelua tarjota myös ne joilla ei ole ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa. Tällä hetkellä oppilaitosten tulee itse arvioida se, että täyttääkö niiden tarjoamat koulutuspalvelut lain ja oikeustapauksen edellytykset verottomuudelle. Jos ei, niin niiden myynti tulisi suorittaa verollisena. Epäselvissä tilanteissa voi harkita ohjauspyynnön tai ennakkoratkaisuhakemuksen tekemistä Verohallinnolle. Jos myynti on verollista, niin hankinnat tulee käsitellä vähennysjärjestelmässä palautusjärjestelmän sijaan. Lähtökohtaisesti korkeimman hallinto-oikeuden linjaamia uusia tulkintoja tulee noudattaa niiden antohetkestä alkaen ja muutos tulisi huomioida välittömästi uusia sopimuksia tehtäessä. Myös voimassaolevien sopimusten osalta päätöksen tulkintoja tulee noudattaa. Verohallinnolla ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ohjeistusta siitä miten voimassaolevien sopimusten kanssa toimitaan ja uuteen menettelyyn siirrytään. Jos sopimus on loppumaisillaan ja suurin osa sen voimassaolo ajasta on kulunut ennen uutta tulkintaa, niin lienee mahdollista soveltaa vanhaa tulkintaa sopimuskauden loppuun saakka. Jos voimassaoleva sopimus on pidempi kestoinen, on 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

suositeltavaa sopia menettelyn muuttamisesta sopimuksen toisen osapuolen kanssa. Terveyden ja sairaanhoidon ammattihenkilöiden palveluiden myynti arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myyntiä - ei arvonlisäverollista työvoimanvuokrausta Kuten Kuntataloustiedotteessa 2/2013 kirjoitimme, niin Korkein hallinto-oikeus antoi 7.3.2013 kaksi vuosikirjaratkaisua (KHO:2013:39 ja KHO:2013:40) koskien terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotusta. KHO ratkaisi samassa yhteydessä myös kaksi muuta terveydenhuollon palvelujen verollisuutta koskevaa tapausta. KHO:n julkaisemattomien päätösten perusteella vastaavien palvelujen myynnin verottomuutta sovelletaan myös kunnille ja kuntayhtymille myytäviin palveluihin. Päätökset laajensivat terveydenhuollon arvonlisäverottomuuden soveltamisalaa aiempaan oikeus- ja verotuskäytäntöön verrattuna. Päätösten seurauksena Verohallinto valmistelee uutta ohjeistusta terveyden ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta, jossa päätösten vaikutukset on huomioitu. Verohallinnon ohjeluonnos on lausuntokierroksella ja lopullinen ohjeistus julkaistaneen loppuvuoden aikana. Ohjeluonnoksen perusteella terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden työvoiman luovuttamista pidetään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2013:39) antamisen jälkeen arvonlisäverottomana terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myyntinä vaikka palvelun luovuttajalla ei olisikaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaista lupaa, jos palvelu luovutetaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle tai sellaiselle yksityisen terveydenhuollon yksikölle, joka harjoittaa toimintaansa tällaisen luvan perusteella. Alihankintana tuotetut palvelut ovat arvonlisäverottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, kun palvelut potilaalle luovuttava yksikkö on julkinen terveydenhuollon yksikkö tai sellainen yksityinen terveydenhuollon yksikkö, jolla on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa. Edellytyksenä on lisäksi, että ne henkilöt, joiden työvoimaa luovutetaan, ovat Terhikkirekisteriin merkittyjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näissä olosuhteissa potilaalle luovutetun hoidon voidaan katsoa olevan yhteiskunnan valvonnan piirissä olevaa hoitoa. Lähtökohtaisesti korkeimman hallinto-oikeuden linjaamia uusia tulkintoja tulee noudattaa niiden antohetkestä alkaen ja muutos tulisi huomioida välittömästi uusia sopimuksia tehtäessä. Myös voimassaolevien sopimusten osalta päätöstä ja Verohallinnon tulossa olevaa ohjeistusta tulee noudattaa. Verohallinnolla ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ohjeistusta siitä miten voimassaolevien sopimusten kanssa toimitaan ja uuteen menettelyyn siirrytään. Jos sopimus on loppumaisillaan ja suurin osa sen voimassaolo ajasta on kulunut ennen uutta tulkintaa, niin lienee mahdollista soveltaa vanhaa tulkintaa sopimuskauden loppuun saakka. Jos voimassaoleva sopimus on pidempi kestoinen, on suositeltavaa sopia menettelyn muuttamisesta sopimuksen toisen osapuolen kanssa. Lisätiedot: Jukka Hakola, p. 09 771 2086, 050 411 7112 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 21

Kuntien oikeudenvalvonta verotuksessa: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö puhevallan käyttäjänä ja esimerkkejä muutoksenhausta Veroyliasiamies Timo Räbinä: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen kanto, perintä ja tilitys. Verohallinnon tehtävänä on myös veronsaajien oikeudenvalvonta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa. Veronsaajia ovat valtio, kunta, seurakunta ja Kansaneläkelaitos. Verohallinto suorittaa tehtävänsä tasapuolisesti ottaen huomioon sekä verovelvollisen että veronsaajan edun. Veronsaajien oikeudenvalvontatehtävää hoitaa Verohallintoon kuuluva, mutta itsenäistä ratkaisuvaltaa käyttävä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Oikeudenvalvontayksikkö aloitti toimintansa 1.5.2008 eli se on toiminut nyt noin viisi vuotta. Oikeudenvalvontayksikössä työskentelee nykyisin noin 40 veroasiamiestä, ja he sijaitsevat 13 paikkakunnalla. Pyrkimyksenä on keskittää veroasiamiehet pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun. Tämä tapahtuu siten, että uusrekrytointi kohdistuu mainituille paikkakunnille. Oikeudenvalvontatehtävän sisältö Oikeudenvalvontatehtävässä veroasiamiehet ovat toimivaltaisia koko maassa. He ovat erikoistuneet oikeudenvalvontaan verolajeittain ja asiaryhmittäin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinteistö-, perintö- ja lahjaverotuksen sekä varainsiirtoverotuksen oikeudenvalvontatehtävässä työskentelee neljä veroasiamiestä ja osakeyhtiöiden tuloverotuksen tehtävässä yhdeksän veroasiamiestä. Tällä tavoin erikoistumalla ja tehtäviä keskittämällä lisätään oikeudenvalvonnan laatua ja yhtenäisyyttä. Oikeudenvalvontayksikön keskeisenä tehtävänä on toimia veroprosessissa verovelvollisen vastapuolena ja siis verotusta koskevan oikeudenkäynnin toisena osapuolena. Oikeudenvalvontayksikkö antaa vuosittain noin 2 500 vastinetta vero- ja maksuvelvollisten valituksiin ja tekee noin 300 400 oikaisuvaatimusta tai valitusta verotuksen oikaisulautakunnalle, hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallintooikeudelle. Oikeudenvalvontayksikkö osallistuu myös Suomen valtion puhevallan käyttöön Euroopan unionin tuomioistuimessa valtiovarainministeriön kanssa sovitulla tavalla. Lisäksi oikeudenvalvontayksikkö antaa lausuntoja Verohallinnon antamiin oikeussääntöihin, määräyksiin, tulkintasuosituksiin ja yhtenäistämisohjeisiin niiden valmisteluvaiheessa. Vastine verovelvollisen valitukseen Kun verovelvollinen hakee muutosta verotukseensa hallintotuomioistuimessa, oikeudenvalvontayksikkö antaa vastineen. Vastineessa selostetaan asiaan liittyvä sääntely, oikeuskäytäntö, ohjeistus ja oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkökohdat sekä esitetään näiden perusteella oikeudenvalvontayksikön kanta asiaan. Vastineessa täsmennetään usein myös verotusratkaisun tai alemman muutoksenhakuasteen päätöksen perusteita. Lisäksi vastineessa voidaan ohjata verovelvollista esittämään asiassa lisäselvitystä. Useimmiten oikeudenvalvontayksikkö katsoo, että 22 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

tehtyä verotuspäätöstä tai alemman muutoksenhakuasteen ratkaisua ei ole syytä muuttaa, mutta toisinaan oikeudenvalvontayksikkö myös puoltaa verovelvollisen valitusta. Näin esimerkiksi silloin, jos asiassa on muutoksenhakuvaiheessa esitetty uutta selvitystä. Muutoksenhaku Oikeudenvalvontayksikkö voi hakea muutosta toimitettuun verotukseen, annettuun ennakkoratkaisuun tai muutoksenhakuasteen päätökseen. Näin menetellään silloin, kun kysymys on yhteiskunnan kannalta tärkeästä, oikeudellisesti tulkinnanvaraisesta tai taloudellisesti merkittävästä asiasta. Asiassa tulee siis yleensä olla kysymys tapauksesta, johon annettavalla ratkaisulla on merkitystä laajemminkin kuin vain puheena olevassa yksittäistapauksessa. Oikeudenvalvontayksikön toiminta-ajan merkittävin muutoksenhakuasia verointressillä mitattuna liittyi arvonlisäverotukseen (KHO:2012:133): tuossa tapauksessa verointressin kokonaismäärän on arvioitu olleen noin 600 miljoonaa euroa. Asia ratkaistiin korkeimmassa hallintooikeudessa veronsaajan eduksi; tapaus oli samalla myös oikeudellisesti tulkinnanvarainen. Viranomaisen muutoksenhakumahdollisuus luo edellytyksiä verotuksen oikeellisuutta, ennustettavuutta ja yhtenäisyyttä lisäävän oikeuskäytännön syntymiselle. Esimerkiksi silloin, kun oikeudenvalvontayksikkö hakee muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, yksikkö usein pyytää julkaisemaan asiassa annettavan ratkaisun, koska yksikkö katsoo, että ratkaisulla on yleisempi ohjausvaikutus oikeus- ja verotuskäytäntöön. Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt muutoksenhakuluvan noin joka toiseen yksikön muutoksenhakulupahakemukseen. Korkeimman hallintooikeuden julkaisemissa ratkaisuissa yksikkö on ollut muutoksenhakijana noin joka toisessa tapauksessa jossain veroprosessin vaiheessa. Oikeudenvalvontayksikkö voi hakea muutosta myös verovelvollisen eduksi tällaisia muutoksenhakuja on ollut korkeimmassa hallinto-oikeudessa yksikön toiminta-aikana muutamia. Veronsaajilla on myös itsenäinen muutoksenhakuoikeus Vaikka oikeudenvalvontayksikkö hoitaa lähtökohtaisesti kaikkien veronsaajien oikeudenvalvonnan, kunnalla, seurakunnalla ja kansaneläkelaitoksella on itsenäinen muutoksenhakuoikeus veronsaaja-asemaansa perustuen. Tämä muutoksenhakuoikeus on kuitenkin tarkoitettu poikkeukselliseksi menettelyksi. Oikeudenvalvontayksikön toiminta-aikana kunnat ovat käyttäneet itsenäistä muutoksenhakuoikeuttaan vain muutamia kertoja ja kysymys on tiettävästi ollut kiinteistöverotuksesta. Veronsaajat voivat aina tehdä myös aloitteita oikeudenvalvontayksikölle tai muutoin ottaa yhteyttä oikeudenvalvontayksikköön tilanteessa, jossa he katsovat olevan tarvetta ryhtyä oikeudenvalvontaan liittyviin toimiin verotuksessa. Nämä yhteydenotot voivat tapahtua muotovapaasti yksikön johdolle, kenelle tahansa veroasiamiehelle tai jäljempänä mainituille veroasiamiehille. Näitä yhteydenottoja on ollut vuosittain muutamia ja ne ovat koskeneet kiinteistöverotusta tai verovelvollisen kotikuntaan liittyviä kysymyksiä. Kunnan omassa verotuksessa (kunta verovelvollisena) oikeudenvalvontayksikkö ei sen sijaan toimi kunnan avustajana tai neuvonantajana. Kuntaliitto on nimennyt osan oikeudenvalvontayksikön veroasiamiehistä tehtävään, jossa näillä veroasiamiehillä on normaalin veroasiamiesasemansa lisäksi erityinen, oikeudenvalvontayksiköstä riippumaton asema. Veroasiamiehet voivat käyttää veronsaajan muutoksenhakuoikeutta ja he avustavat muutoinkin veronsaajaa oikeudenvalvontatehtävässä. Lista tähän tehtävään nimetyistä veroasiamiehistä löytyy www.vero.fi:stä (veronsaajien palvelut / veronsaajien oikeudenvalvonta). Käytän- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 23

nössä nämä veroasiamiehet ovat käyttäneet kunnan puhevaltaa oikeaa kotikuntaa koskevissa muutoksenhakuasioissa. Yhteistyöryhmä oikeudenvalvonnan tukena Oikeudenvalvontayksikön toimintaa tukee yhteistyöryhmä, joka käsittelee veronsaajien oikeudenvalvonnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja sekä eri veronsaajien ja oikeudenvalvontayksikön välistä yhteistyötä oikeudenvalvontatehtävässä. Yhteistyöryhmän jäsenet edustavat eri veronsaajia. Jäsenistä kaksi on Suomen Kuntaliiton nimeämiä. Toimikaudella 2011 2014 Kuntaliiton nimeäminä jäseninä ryhmässä toimivat veroasiantuntija Jukka Hakola Kuntaliitosta ja kamreeri Juha Heinonen Naantalin kaupungista. Yhteistyöryhmän syyskokouksessa käsitellään oikeudenvalvontayksikön resursseihin ja tulostavoitteisiin liittyviä kysymyksiä ja kevätkokouksessa yksikön toimintakertomus. Kuntaedustajien aloitteesta oikeudenvalvontayksikössä on laadittu selvitys vuoden vaihteeseen ajoittuvista luonnollisten henkilöiden kotikuntamuutoksista sekä eri kotikunnassa asuvien puolisoiden asuinpaikoista. Selvityksen perusteella oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta muutamien verovelvollisten verotukseen. Esimerkkejä viimeaikaisista kuntien kannalta merkittävistä muutoksenhakuasioista Seuraavassa selostetaan lyhyesti muutamia ratkaisuja, joissa oikeudenvalvontayksikkö on ollut muutoksenhakijana ja joilla on erityistä merkitystä kuntien näkökulmasta. Kaikissa on ollut kysymys kiinteistöverosta, tosin ratkaisulla KHO:2013:30 on liittymiä myös kotikunnan käsitteeseen ja kunnallisveroon. Ratkaisut ovat julkaistuja, joten ne ohjaavat muuta käytäntöä. Tapaukset osoittavat samalla, että oikeudenvalvontayksikön muutoksenhaun kohteena ovat nimenomaan sellaiset oikeudellisesti tulkinnanvaraiset tapaukset, joilla on yleisempää merkitystä. Ratkaisu KHO:2011:67 koski omistusoikeuden ja verovelvollisuuden käsitteitä kiinteistöverotuksessa. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi oikeudenvalvontayksikön valituksen ja katsoi, että joulukuussa tehdyn kauppakirjan perusteella kiinteistön ostanut ja hallintaoikeuden saanut yhtiö omisti vuodenvaihteessa kiinteistön siten, että sille voitiin määrätä kiinteistövero. Näin siitäkin huolimatta, että yksityisoikeudellinen omistusoikeus siirtyi vasta seuraavan vuoden puolella. Tapauksella on yleisempää merkitystä, koska siitä ilmenee, kuka tällaisessa usein esiintyvässä tilanteessa on kiinteistöverotuksessa verovelvollinen. Ratkaisussa KHO:2013:30 oli kysymys tilanteesta, jossa puolisot asuivat eläkkeelle jäätyään suuremman osan vuodesta X:n kunnassa sijaitsevassa pientaloasunnossa. kun heidän kotikuntansa oli kuitenkin T:n kaupunki, jossa heillä oli osakehuoneisto. X:n kunnan ja T:n kaupungin välinen etäisyys oli muutamia kymmeniä kilometrejä. Puolisot vaativat X:n kunnassa sijaitsevan pientaloasunnon kiinteistöveron määräämistä vakituisen asunnon veroprosentin mukaan, vaikka heidän kotikuntansa oli edelleen T:n kaupungissa. Hallinto-oikeus oli katsonut, että pientaloasunnon kiinteistövero tuli määrätä vakituisen asunnon veroprosentin mukaan. Oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus katsoi, että pientaloasuntoa ei voitu katsoa käytetyn kiinteistöverolain tarkoittamalla tavalla vakituisena asuntona. Vastaavan tyyppisiä tilanteita esiintyy nykyisin useasti. Rovaniemen hallinto-oikeus katsoi julkaistussa ratkaisussaan 4.4.2013 taltio 13/0159/1, että kaivoskivennäisten otto-oikeutta ei voitu pitää sellaisena kiinteis- 24 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

tönä tai sen ainesosana, josta voitaisiin määrätä kiinteistövero. Oikeudenvalvontayksikkö on hakenut asiassa muutoksenhakulupaa korkeimmasta hallintooikeudesta. Käytännössä tässä tapauksessa ratkaistaan se tulkinnanvarainen kysymys, kuuluvatko kaivokset kiinteistöverotuksen piiriin vai eivät. Asumisoikeustalon kiinteistöverokohtelusta oli kysymys Turun hallinto-oikeuden julkaisemassa ratkaisussa 8.4.2013 taltio 13/0230/3 (äänestys 2-1). Ratkaisussa katsottiin, että asumisoikeustalot voidaan rinnastaa niin sanottuihin aravavuokrataloihin, jolloin niiden verotusarvona kiinteistöverotuksessa tuli pitää enintään asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaisia enimmäisluovutushintoja (aravavuokrataloja koskeva KHO 1993-B-531). Oikeudenvalvontayksikkö on hakenut asiassa muutoksenhakulupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Käytännössä tässä tapauksessa ratkaistaan useiden satojen asumisoikeustalojen kiinteistöverokohtelu. Lisätiedot: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön veroyliasiamies Timo Räbinä, p. 020 612 000/vaihde Lisätietoja Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä ja sen toiminnasta (esim. yksikön toimintakertomukset), ks. vero.fi / veronsaajat / oikeudenvalvonta Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Valtion talousarvioesitys 16.9.2013: Kuntien valtionavut vuonna 2014 yhteensä noin 10,6 mrd. euroa Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen (16.9.2013) mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä 10,6 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,6 mrd. euroa) muodostuu kunnille Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 25

myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2014 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut vähentyivät vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 160 milj. euroa. Kesäkuussa 2013 julkaistut vuoden 2014 ennakkolaskelmat on päivitetty 16.9.2013 julkaistuun valtion talousarvioesitykseen perustuen Kuntaliitto on julkaissut kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta internet-sivuillaan 19.6.2013. Ennakollisia laskelmia on päivitetty edellisen kerran viikolla 36 (6.9.2013), jolloin otettiin jo huomioon valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen perustuvia tietoja. Kuntaliiton alustavat laskelmat sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista vuodelle 2014. Taloussuunnittelua tehtäessä kaikki edellä mainitut erät tulee ottaa huomioon vuoden 2014 valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa. Alustavat valtionosuuslaskelmat ja valtionosuuslaskuri löytyvät osoitteesta www.kunnat.net > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuuslaskelmat > Valtionosuudet vuonna 2014. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista 31.12.2012 tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot päivittyvät syksyn 2013 aikana. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Ikäryhmittäiset ja muut perushinnat sekä yksikköhinnat perustuvat valtion talousarvioesitykseen (16.9.2013) ja löytyvät pääosin Kuntaliiton internet-sivun taulukosta tai laskurista, jossa ne ovat jo valmiina. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon vuoden 2014 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 prosenttia. Alustavan laskelman mukaan indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. euroa. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon kehysriihiratkaisut vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 362 milj. euron lisäleikkauksesta (kehysriihen maaliskuu 2012 leikkaus 125 milj. + kehysriihen maaliskuu 2013 leikkaus 237 milj. ). Lisäleikkaukset alentavat kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia valtion talousarvioesityksen mukaan 1,43 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kuntaliiton ennakkolaskelmissa on otettu huomioon 1) kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus, 2) eräät tehtäväsiirrot kustannusneutraalisti kunnilta valtiolle ja 3) eräät muut määräaikaiset valtionosuusvähennykset (ks. liitteet 6a 26 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

ja 6b Tehtävämuutokset 2014). Uusien tai laajennettujen tehtävien valtionosuutta lisäävä vaikutus on noin 52 milj.. Uudet tehtävät on otettu huomioon vähintään 50 %:n valtionosuudella osittain peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korottamalla ja osittain kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnoissa siten, että korotetun valtionosuusprosentin vaikutus valtionosuuden määrässä toteutuu. 1. Laajuuden ja laadun muutokset: - Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Toimeenpanoon liittyen kuntien menot kasvavat v. 2014 noin 50 milj.. Tämän tehtävän osalta valtionosuutta on lisätty järjestelmään 54,3 %:n mukaan. - Hallitus antaa eduskunnalle esityksen lastensuojelulain muuttamiseksi siten, että täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamiseksi kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen (kustannukset 9 milj. ) - oppilas- ja opiskelijahuolto, oppilaskuntien toiminta sekä työn ja perheelämän yhteensovittaminen, ks. opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. 2. Tehtäväsiirrot n. -14 milj. on toteutettu kustannusneutraalisti valtionosuusprosenttia alentamalla: - potilasdirektiivin toimeenpanoon liittyen Suomessa työskentelevien EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisten hoidossa julkisessa terveydenhoidossa aiheutuneet kustannukset esitetään korvattavaksi Kelan kautta (valtionosuusvähennys 11 milj. ). - kuntien kemikaalien markkinavalvontaan liittyvät tehtävät esitetään siirrettäväksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (valtionosuusvähennys 0,4 milj. ). - lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä annetun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi pahoinpitelyrikoksiin, jolloin valtionmenot lisääntyvät (valtionosuusvähennys 2,2 milj. ). 3. Määräaikaiset valtionosuusvähennykset n. -27 milj. on otettu huomioon muissa vähennyksissä ja lisäyksissä, joten näillä ei ole vaikutusta valtionosuusprosenttiin (ks. liite 7 Valtionosuusprosentin muutos). - kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän sekä turvallisuusverkon välisen yhteyden kehittämisen rahoitukseen esitetään varattavaksi sisäasiainministeriölle 3 milj. (valtionosuusvähennys 15 milj. ) - vuosien 2013 2016 kehyspäätökseen liittyen valtionosuutta esitetään vähennettäväksi 16,3 milj. lääkäri ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitukseen lisättynä 5,8 milj. :lla tukikohtien rakennusinvestointeihin ja niihin liittyviin irtaimisto sekä käyttöomaisuushankintoihin (valtionosuusvähennys 22,1 milj. ). - opiskelijavalintajärjestelmän kustannukset, ks. opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Vähennyksissä ja lisäyksissä on otettu huomioon myös jäteveron tuottoa vastaava lisäys peruspalvelujen valtionosuuteen määrältään 70 milj. (12,97 /as) ja veroperustemuutosten vaikutus. Veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto kasvaa talousarvioesityksen mukaan 47 milj., mikä on otettu huomioon valtionosuuden kokonaismäärän vähennyksenä (8,71 /as). Muutosten vaikutus saattaa muuttua työmarkkinaratkaisun selvittyä. Veroperustemuutoksia on käsitelty tarkemmin tämän leh- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 27

den verotusosiossa. Veroperustemuutosten kuntakohtainen vaikutus valtionosuuteen lasketaan lisäyksenä tai vähennyksenä sen mukaan, mikä on kuntakohtainen verotulojen lisäys suhteessa kokonaisvähennykseen (8,71 /as). Valtion talousarvioesityksen (16.9.2013) mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna 2014. Muutos johtuu pääosaltaan jo päätetyistä valtionosuusleikkauksista (ks. liite 7 Valtionosuusprosentin muutos ja liitteet 8a ja 8b Valtionosuudet kehyskaudella). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien mittavien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2014 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 62 milj. euroa, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 4,2 prosenttia 6 426 euroon ja ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 1,6 prosenttia 10 970 euroon vuonna 2014. Ammattikorkeakoulun keskimääräinen yksikköhinta alenee 1,2 %:sta 7 689 euroon. Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä vähentämällä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä myöskään kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia lisäksi 36 milj. eurolla. Indeksikorotuksen kokonaisvaikutukseksi on valtiontalouden kehyksissä arvioitu noin 54 milj. euroa. Valtionavustuksiin kohdennettavat määrärahat ovat talousarvioesityksessä likipitäen vuoden 2013 mukaisena. Lukiokoulutuksen yksikköhintaleikkaus on 278,42 euroa opiskelijaa kohti. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen esitetään valtion talousarviomäärärahaa 0,4 milj. euroa vuodelle 2014. Tämän lakimuutoksen johdosta kuntien menojen arvioidaan lisääntyvän 1 milj. eurolla. Hallituksen esitys lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta annetaan syksyllä 2013. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja sopeutetaan edelleen, mutta paikkamäärää lisätään noin 700 kevään 2013 kehyspäätöksen tasoon nähden, mikä tarkoittaa 3 milj. euron valtionosuusrahoituksen lisäystä aiempaan esitykseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien sopeuttamisen vaikutukset ovat 14 milj. euroa ja yksikköhinnan leikkaus vähentää valtion rahoitusta 10,9 milj. eurolla. Ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaus on 4,1 milj. euroa. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteistyönä. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorisotakuun toteuttamiseen esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ammatilliseen peruskoulutukseen 10 milj. euroa sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttamiseen 8 milj. euroa. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdo- 28 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

tetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 52 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa nuorten aikuisten osaamisohjelmalla. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään veikkausvoittovarat mukaan lukien yhteensä 27 milj. euroa. Talousarvioesitys sisältää useita uusia tehtäviä ja velvoitteita. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Muutos liittyy työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Joustavan hoitorahan ja tuntiperusteisen päivähoidon maksujärjestelmän käyttöönoton arvioidaan lisäävän päivähoitoa käyttävien lasten lukumäärää noin 3 200 lapsella ja sen kustannusvaikutukset ovat 36 milj. euroa. Valtionosuusvaraus vuodelle 2014 on 11 milj. euroa. 70.000 euroa otetaan huomioon etuuksien vähennysten seurauksena. Perusopetuksen oppilaskuntien vakiinnuttamiseen on esitetty 0,3 milj. euron valtionrahoitus, kun kuntien kustannusten kasvuksi on arvioitu 0,7 milj. euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain esitetään astuvan voimaan 1.8.2014. Valtionosuusrahoitus oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen on 8,45 milj. euroa, vuositasolla 13,1 milj. euroa sekä lisäksi 1,5 milj. euroa henkilöstön koulutukseen suunnattavaa määrärahaa. Opiskelijavalintapalveluiden ylläpidon turvaamiseksi talousarvioesityksessä vajaat 3,3 milj. euroa esitetään vähennettäväksi kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta. Oppilaitosten ylläpitäjäjärjestelmän asukaskohtainen rahoitusosuus korottuisi 1,64 eurolla 359,08 euroon. Valtionosuusrahoitus säilyy nykyisellään 41,89 prosentissa. Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus vähenee entisestään valtiontalouden menosäästöjen ja määräaikaisten lisäysten päättymisen myötä. Valtion määrärahaesitys on 46,6 milj. euroa, mikä on 11,6 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Kunnissa on kuitenkin tällä hetkellä suuret investointipaineet koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen mm. tilojen sisäilmaongelmien yleistymisen vuoksi. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen vuonna 2012 kohdistetut säästöt esitetään muutettavaksi pysyväksi vuoden 2015 jälkeen. Kuntaliiton laskelmissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset ja leikata yksikköhintoja. Käytännössä indeksijäädytys opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksessa tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 taloussuunnittelua tehtäessä paras arvio opetustoimen rahoituksen tasosta vuodelle 2014 on säilyttää rahoituksen taso samana kuin vuonna 2013, jos arvion tekeminen muuten tuottaa hankaluuksia. Ainakin tulee ottaa huomioon opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaisen rahoitusosuuden aiheuttama kokonaisvähennys, jos lukiotoimintaa ja ammatillista peruskoulutusta ei ole kunnan toimintana. Jos on, olisi yksikköhintojen vaikutus arvioitava leikkaus huomioon ottaen. Valtion talousarvioesityksen 16.9.2013 mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v. 2013 v. 2014 valtionosuusprosentti (%) 30,96 29,53 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 136,92 3 310,86 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 29

Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v. 2013 v. 2014 valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 357,44 359,08 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 108 kuntaa yhteensä 142 milj. euroa Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 108 kuntaa, mikä on 13 kuntaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2011 hakijoita oli yhteensä 64. Korotusta haettiin tänä vuonna yhteensä 142 milj. euroa. Hakusumma on 24 milj. euroa viimevuotista suurempi. Harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena kunnille myönnettävä euromäärä säilyy ennallaan vuonna 2014. Kunnille myönnetään harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä 20 milj. euroa. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika päättyi elokuun loppuun. Päätökset korotuksen saajista tehdään vuoden loppuun mennessä. Kuntaliitto tekee oman esityksensä valtiovarainministeriölle syksyn aikana. Valtionosuusuudistus Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen kutsui 25.5.2012 valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Rauman kaupunginjohtajan, valtiotieteen kandidaatin Arno Miettisen. Selvitysmiehen toimikausi on 1.6.2012 31.3.2014. Samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen kustannusneutraali siirto valtiolle. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kesäkuussa 27.6.2013 on ministeriryhmässä (HALKE) linjattu, että toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen järjestäjille, vaikka se aluksi kuului selvitysmiehen tehtäväkokonaisuuteen. Uudistuksen sovittu aikataulu on syksystä 2013 eteenpäin: - 9 10/2013 Alustavat laskelmat poliittiseen käsittelyyn - 10/2013 Kuntakohtaiset laskelmat julkisuuteen - 10 11/2013 Laskelmat lausuntokierrokselle kuntiin - 12/2013 Selvitysmiehen lopullinen esitys ja HE-luonnos - 1/2014 HE-luonnos Kuthanekiin - 1-3/2014 HE-luonnos lausuntokierrokselle - 4 6/2014 HE:n eduskuntakäsittely - 1.1.2015 Uusi valtionosuuslainsäädäntö voimaan Tätä kirjoitettaessa (18.10.2013) kuntakohtaisia laskelmia ei ollut vielä julkistettu, joten aikataulusta oltiin tuolloin jonkin verran jäljessä. 30 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Valtionosuusseminaari Kuntaliitto järjestää 15.11.2013 klo 12.30 15.30 valtionosuusseminaarin, jossa selvitetään valtionosuusuudistusta, uudistusta varten tehtyjä tutkimuksia ja kuntakohtaisia laskelmia. Edellytyksenä seminaarin järjestämiselle on, että kuntakohtaiset laskelmat ovat käytettävissä. Jos laskelmia ei ole, seminaari siirtyy. Seminaarista on ilmoitettu kuntiin mm. sähköpostiviesteillä. Seminaarin ohjelma lyhyesti: Avaussanat ja yhteenveto, seminaarin puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1.1.2015 ja kuntakohtaiset laskelmat, selvitysmies Arno Miettinen, VM Uudistukseen liittyvät tutkimukset, tutkimusprofessori Unto Häkkinen, THL Seminaari on maksuton. Sitovat ilmoittautumiset pyydämme 11.11.2013 mennessä riitta.nevasola(at)kuntaliitto.fi tai p. 050 598 6283. Ohjelma löytyy netistä osoitteesta: www.kunnat.net/kuntatalous > AJANKOHTAISTA alta. Tilaisuus lähetetään suorana KuntaTV:n kautta nettiosoitteessa www.kunta.tv ja on katsottavissa sieltä myös jälkeenpäin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. 09 771 2320, 050 382 8845 Valtionavustus homekorjauksiin Valtion vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa on varattu 35 milj. euron määräraha avustusten myöntämiseksi yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sekä 15 milj. euron määräraha sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin. Määrärahaa saadaan käyttää avustuksina vuosina 2013 ja 2014 alkaviin rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Talousarvioesitys on hyväksytty ja tullut voimaan 21.10.2013. Määräraha on kertaluonteinen. Avustuksen myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslain säännöksiä. Ehdoista säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus on tarkoitus jakaa kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Avustukset tulevat olemaan perustamishankkeiden valtionavustuksia pienempiä mutta toisaalta mikään hanke ei jäisi ilman avustusta määrärahan puutteen vuoksi. Määrärahan riittämättömyys ei tällöin voisi johtaa avustusta saamatta jääneen hankkeen siirtymiseen myöhemmäksi. Avustusta myönnetään kunnille ja oppilaitosten osalta myös ylläpitäjille. Annettavaa asetusta ja ohjeita valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä ja ne valmistunevat vuoden loppuun mennessä. Avustuksen myöntäisi todennäköisesti aluehallintovirasto (avi), jonne kuntien avustushakemukset tulee osoittaa. Toistaiseksi tarkempia ohjeita hakemusmenettelystä ei ole. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. 09 771 2320, 050 382 8845 Esko Korhonen, p. 09 771 2115, 050 361 1781 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 31

Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Eläkemenoperusteisten maksujen kustannusten vaikutus valtionosuusrahoitukseen Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista maksua niistä eläkkeistä, jotka ovat karttuneet ko. työnantajan palveluksessa ennen vuotta 2005. Kysymyksiä on aiheutunut tilanteissa, joissa palveluntuottaja vaihtuu. Palveluja voidaan hankkia esimerkiksi kuntayhtymältä, toiselta kunnalta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Valtionosuuksien kannalta eläkemenoperusteisten maksujen kohdentaminen on olennaista vain ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa eli yksikköhintarahoituksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat aina kokonaisuudessaan kustannustenjaon tarkistuksessa valtionosuuspohjaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyviä eläkemenoperusteisia maksuja ei valtionosuuksien kannalta siten ole välttämätöntä kohdentaa uudelle tai toimintaa jatkavalle palveluntuottajalle. Ne on syytä kohdentaa tarvittaessa myös muilla perusteilla, kuitenkin mahdollisimman oikeudenmukaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tämä on siis sopimuskysymys. Lisää luettavaa: Eläkemenoperusteisten maksujen kohdentamista on aiemmin käsitelty Kuntataloustiedotteessa 4/2012: www.kunnat.net > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot, julkaisut ja muut tuotteet > Kuntataloustiedotteet > Kuntataloustiedotteet 2012 ja sieltä tiedote 4/2012. Keva on ohjeistanut asiasta yleiskirjeessään 3/2012: https://www.keva.fi/fi/tyonantajille/yleiskirjeet/sivut/yleiskirje_3_2012.aspx Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut eläkemenoperusteisia maksuja koskevan lausunnon 2005/68 (Kainuun maakunnan hallintokokeilu): www.kunnat.net > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kirjanpito > Kirjapitolautakunnan kuntajaosto > Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnot > 2005, lausunnot 67 75 ja sieltä lausunto 68. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. 09 771 2168, 050 548 0036 Sari Korento, p. 09 771 2616, 0500 476 747 Marja-Liisa Ylitalo, p. 09 771 2083, 050 410 0054 Jan Björkwall, p. 09 771 2085, 050 5222 789 32 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Kuntakohtaiset kustannustiedot julkaistaan pian Tilastokeskus julkaisee 6.11.2013 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston tilastovuodelta 2012. Tietosisällön suurimmat muutokset edellisvuoteen ovat kustannustietojen osalta palvelusetelimenojen aiempaa tarkemmat erittelyt. Palveluseteleistä on tilastovuodelta 2012 kerätty erikseen kotihoidon, palveluasumisen, terveydenhuollon ja muiden palveluiden menot. Aiemmin talous- ja toimintatilastoista julkaistiin kuntakohtaisesti ainoastaan ns. tiedonantajapalaute (kuntien tunnusluvut). Kuntakohtaiset tiedot julkaistaan nykyisin koko tilaston osalta Tilastokeskuksen kotisivuilla (ks. linkki). Sosiaalipalveluiden toimintatiedot tosin julkaistaan vain SotkaNet:ssä. Tiedot saattavat tosin tulla internetpalveluun muutaman päivän viiveellä. Kuntakohtaiset kustannustiedot tullaan visualisoimaan Kunnan kustannusrakennepalvelussa. Kunnan kustannusrakenne näyttää tällä hetkellä tehtäväkohtaiset käyttö- tai nettokäyttökustannukset kuntakohtaisesti visualisoituna. Kunnan kustannusrakennetta kehitetään parhaillaan, jatkossa palveluun on tarkoitus liittää myös asukaskohtaisia kustannustietoja. Julkistettujen tietojen avulla jokainen pystyy tekemään kuntien välisiä vertailuja mm. tehtäväkohtaisten kustannusten, taloudellisten tunnuslukujen tai toimintatietojen perusteella. Ainoa ongelma tiedoissa on niiden heikohko ajantasaisuus. Kuntatieto-ohjelman osana uudistetaan tilastotuotantoa, jotta tiedot voitaisiin julkaista jatkossa aiemmin. Tilastokeskus: http://www.stat.fi/keruu/kuntien_talous_ja_toiminta.html Valitse: Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat talous- ja toimintatiedot (PxWebtaulukot) Kunnan kustannusrakenne: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kustannusrakenne/sivut/default.aspx Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p. 09 771 2645, 050 592 8986 Kotimaisen suoraveloituksen päättyminen 31.1.2014 Ku Kotimaisen suoraveloituksen päättyminen on jo hyvin lähellä. Suoraveloituksen korvaavat tietyt vaihtoehdot, mutta on mahdollista, että muuntoon jää tulkinnanvaraisia tilanteita. Siksi oheinen ohjeistus annetaan vielä kertaalleen. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Euroalueen maissa luovutaan kotimaisesta suoraveloituksesta EU-asetuksen määräyksestä 31.1.2014 mennessä. Suomessa suoraveloituslaskuttajille korvaaviksi Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 33

palveluiksi suositellaan siirtymistä e-laskuun ja uuteen suoramaksuun. Muita korvaavia palveluita ovat SEPA-suoraveloitus ja paperilasku. Verkkopankkia käyttävien asiakkaiden laskutukseen suositellaan e-laskua sekä sen automaattista maksamista. Maksaja siis antaa pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan laskut automaattisesti tililtään. Halutessaan maksaja voi hyödyntää e- laskuja myös ilman automaattisen maksamisen palvelua, jolloin maksaja voi hyväksyä verkkopankissaan jokaisen laskun erikseen maksettavaksi. Pankit tarjoavat suoraveloituslaskuttajille muuntopalvelua, jossa suoraveloitusasiakkaat siirretään automaattisesti e-laskun ja suoramaksun käyttäjiksi. Suoramaksun käyttöönotto ja valtakirjojen muunto aiheuttaa laskuttajille seuraavat toimenpiteet: - e-laskutusta jo käyttävän laskuttajan tulee päivittää laskutusohjelmistonsa tukemaan suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa sekä sopia muuntopalvelusta pankkinsa kanssa - laskuttajan, joka ei vielä käytä e-laskutusta on sovittava pankin kanssa e- laskupalvelusta ja muuntopalvelusta sekä otettava käyttöön suoramaksua ja valtakirjojen muuntoa tukeva laskutusohjelma. Laskuttaja voi tämän jälkeen käynnistää muuntopalvelun. Maksaja-asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Kuntien asiakaslaskutuksessa suoraveloituksen päättyminen tarkoittaa sitä, että nykyisten suoraveloitusasiakkaiden suoraveloitus voidaan korvata toisella alla olevista vaihtoehdoista. Kuntien asiakkaiden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ennen kaikkea vajaakuntoiset huomioidaan ja että heidän laskutuksensa tapahtuu jatkossakin asiakaskohtaisesti sopivimmalla tavalla. Myös muiden sellaisten ryhmien, joiden suoraveloitus perustuu tai siihen liittyy jotakin erityisjärjestelyjä, laskutus on vielä syytä käydä läpi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sosiaaliseen luototukseen liittyvät maksut. Jos maksaja-asiakkaalla on jo ennestään verkkopankkitunnus, pankki lähettää asiakkaalle viestin, että suoraveloitus on päättymässä ja muuttuu e-laskuksi automaattisesti määrättynä päivänä, ellei asiakas ilmoita vastustavansa muutosta. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä sopimuksesta. Niille asiakkaille, joilla ei ole verkkopankkia käytössään, pankit ovat laskuttajien kanssa kehittäneet suoramaksun. Laskuttaja lähettää suoramaksuasiakkaalle laskun asiakkaan kanssa sopimallaan tavalla (esim. postitse) ja kopion laskusta e- laskuna pankkiin. Maksaja-asiakas on antanut pankilleen toimeksiannon maksaa laskuttajan pankkiin lähettämät e-laskut eräpäivänä automaattisesti tililtään. Maksajan kannalta suoramaksu vastaakin palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Ellei e-maksuun liittyvää sopimusta tai suoramaksuun liittyvää toimeksiantoa synny, asiakas saa jatkossa laskunsa paperisena. Koska kunnilla on jonkin verran esimerkiksi vajaakykyisiä asiakkaita, muutos aiheuttaa näiltä osin ongelmia kuntien maksujen perimisessä. Ongelmatilanteet koskevat lähinnä asiakkaita, jotka eivät ole verkkopankin asiakkaita, ja joilla on ilmeisiä vaikeuksia tehdä sopimus suoramaksusta pankin kanssa ja vaikeuksia huolehtia paperilaskujensa maksamisesta. Erityisesti ongelmia syntyy niissä tilanteissa, joissa asiakkaalle ei ole myönnetty edunvalvojaa, vaikka asiakas olisi sen tarpeessa. 34 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Järjestelmätarpeet ja muut valmiudet Laskuttajien on aloitettava kuluttaja-asiakkaiden suoraveloituksen valtakirjojen muunto e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi viimeistään 20.11.2013. Mikäli kunnassa on vielä muuntoja tekemättä, on siis toimittava nopeasti, jottei kassavirtaan tule katkoksia. Pankit eivät ota suoraveloitusaineistoja vastaan laskuttajilta enää 31.1.2014 jälkeen, eikä tästä aikataulusta voida joustaa. On tärkeää, että ennen muuntoa laskutusohjelmisto on päivitetty tukemaan uusia maksutapoja. Finanssialan Keskusliiton ylläpitämiltä verkkosivuilta finvoice.info on saatavissa maksuttomia ohjelmia, joiden avulla muunto voidaan tehdä. Sähköisen laskutuksen toimenpiteistä on lisäksi saatavissa kuvaus Finanssialan Keskusliiton sivuilta http://www.fkl.fi/teemasivut/sahkoinen_laskutus/sivut/default.aspx Mahdollisissa vielä kesken olevissa tai epäselvissä tilanteissa kunnan on syytä viipymättä ottaa yhteys pankkiin ja järjestelmäntoimittajaan sopivimman järjestelyn toteuttamiseksi. Lisäksi toivomme tällaisista tilanteista kysymyksiä ja kommentteja allekirjoittaneelle, jotta suoraveloituksen päättymisen vaikutuksia kunnissa voidaan arvioida. Lisätiedot: Jari Vaine, p. (09) 771 2018, 050 562 7687 Kuntatieto-ohjelma Valtiovarainministeriö on käynnistänyt vuoden 2012 lopulla Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämiseksi Kuntatieto-ohjelman. Ohjelma tähtää automatisoituun tiedon tuotantoon, standardoituun avoimeen tietoon sekä tietojen käytön tukemiseen. Kuntatieto-ohjelma parantaa nykytilannetta sekä tiedonannon että hyväksikäytön tasolla. Koko tietojen tuotannon ja hyväksikäytön prosessi on siten suurennuslasin alla. Ohjelman osatavoitteista merkittävin on tilastoinnin nopeuttaminen alle kuuteen kuukauteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tilastot olisivat julkaisuvalmiita tilastovuotta seuraavan toukokuun lopulla. Tavoite on kova ja vaatii onnistuakseen kokonaisvaltaisen uudistuksen. Muita osatavoitteita ovat kerättävien tietojen ja tietomääritysten standardointi, kuntien tietoantotaakan keventäminen, avoimen datan toteuttaminen kuntatilastoissa ja vertailukelpoisuuden lisääminen sekä neljännesvuositilastoinnin laajentaminen. Tietojen standardointi tarkoittaa käytännössä talous- ja toimintatilaston tehtäväluokituksen ja tililuettelomallin uudistamista. Tilastointia tukeva palveluluokitus sekä yhtenäistetty toimipaikan määritelmä sekä toimipaikkarekisteri ovat myös standardoinnin kohteena. Tilastokeskuksen tiedonkeruujärjestelmä uusitaan sekä luodaan uusi kuntatietopankki, josta kuntakohtaiset tiedot ovat jatkossa saatavilla. Tietotuotannon sujumiseksi tullaan kuntien tietotuotantoa ja -hallintaa ohjaamaan joko normeilla tai suosituksilla. Ohjelman aikataulu on tiukka. Tietojen standardointivaihe tulisi valmistua vuoden 2014 alkupuolella. Tietohuollon määrittelyt ja pilotointi toteutetaan vuosina 2015 2016. Uusi järjestelmä raportointivaatimuksineen olisi tarkoitus ottaa käyttöön kokonaisuudessaan vuonna 2017, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedot pitäisi Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013 35

tuottaa uusien standardien mukaisesti ja tehdä jo vuonna 2016. Tehtäväluokituksen standardointi on viivästynyt sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistuksen takia. Pelkästään tietoja standardoimalla ohjelman tavoitteita ei tulla saavuttamaan, koska kunnat tulevat olemaan aina erilaisia. Ohjelma vaatiikin siten laajempaa uudistamista. Tililuettelomallin yhteydessä on aloitettu keskustelu laskentatunnisteen standardoimisesta. Esimerkiksi asiakaspalveluostojen sektorijaottelu (kunnat, kuntayhtymät, valtio, muut) on hoidettu useissa kunnissa tällä hetkellä neljällä eri tilillä, kun se voitaisiin hoitaa yhdellä tilillä laskentatunnisteen avulla. Tunnisteiden horisontaalinen kasvu vähentää standardoitavien tilien määrää. Standardimuotoinen tunniste tukee myös automaattista tiedonsiirtoa kunnista Tilastokeskukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee myös kehittää ja yhtenäistää kuntien tietohuoltoa. Tilaston tekemisen ongelmaksi muodostuvat kuitenkin jatkossakin jaettavat kustannukset. Ongelma ei ole kuitenkaan mahdoton ratkaistavaksi. Tilastoinnissa tulee pyrkiä siihen, että jaettavien kustannusten määrä minimoidaan ja jäljelle jäävät erät jaetaan koneellisesti yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Manuaalisesta tilaston täyttämisestä pyritään pääsemään eroon. Tilastoinnin uudistaminen tuleekin siten näkymään etenkin kuntien tietojärjestelmissä. Kuntaliitto ja FCG kouluttavat uusista tietosisällöistä heti kun niiden sisältö on tiedossa. Ohjelmasta löytyy lisää tieoja valtiovarainministeriön JulkICT toiminnon wikisivustolta https://wiki.julkict.fi/julkict/kuntatieto Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p. 09 771 2645, 050 592 8986 36 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2013

Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2011* 2,7 4,7 2,7 1,1 3,4 7,8 43,6 55,2-1,0 49,2-1,5 1,4 3,0 2012* -0,8 3,2 3,2 0,4 2,8 7,7 44,0 56,6-2,2 53,6-1,8 0,6 1,9 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, 16.9.2013 2013** 2014** 2015** -0,5 1,4 2,1-0,7 1,6 8,3 44,9 58,1-2,6 58,3-1,6 0,2 1,8 Kuntataloustiedote 3/2013, liite 1 1,2 2,4 2,1 0,1 2,1 8,2 44,9 58,1-2,3 60,7-1,3 0,3 2,3 1,9 3,0 2,1 0,6 2,0 7,9 44,8 57,5-1,9 62,0-0,8 0,9 2,9 18.9.2013/MP

Kuntataloustiedote 3/2013, liite 2a Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Laitos Julkaisu- Työttö- BKT, ajankohta muutos myys- % aste, % Ansiotasoindeksin muutos, % Inflaatio, % VM ETLA PTT PT Nordea Danske Bank Aktia OP-Pohjola Suomen Pankki Euroopan komissio Handelsbanken syyskuu -0,5 8,3 2,1 1,6 syyskuu -0,4 8,2 2,4 1,7 syyskuu -0,3 8,2 2,1 1,5 syyskuu -0,6 8,1 2,1 1,6 syyskuu -0,5 8,2 2,0 1,6 syyskuu -0,7 8,3 2,2 1,4 lokakuu -0,8 8,3.. 1,5 elokuu 0,0 8,2 2,1 1,6 kesäkuu -0,8 8,5 1,7 1,7 toukokuu 0,3 8,1.... syyskuu -0,2 8,2 2,4 1,8 3.10.2013/MP

Kuntataloustiedote 3/2013, liite 2b Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2014 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, muutos myys- indeksin % % aste, % muutos, % VM ETLA PTT PT Nordea Danske Bank Aktia OP-Pohjola Suomen Pankki Euroopan komissio Handelsbanken syyskuu 1,2 8,3 2,1 2,1 syyskuu 1,6 8,2 1,3 1,7 syyskuu 2,3 8,0 1,9 2,0 syyskuu 2,1 8,1 1,1 1,6 syyskuu 1,5 8,3 1,6 1,8 syyskuu 1,5 8,3 1,5 1,3 lokakuu 1,2 8,2.. 1,5 elokuu 1,7 8,2 1,2 1,3 syyskuu 0,9 8,6 1,5 1,8 toukokuu 1,0 8,0.... syyskuu 2,0 8,0 2,3 2,2 3.10.2013/MP

Kunta-alan palkkasumman kehitys Muutoksen vaikutus käyttötalouden palkkasummaan, % Kuntataloustiedote 3/2013, liite 3 Erä 2007 2008 2009 2010 2011* 2012** 2013** 2014** Ansiotasoindeksi 3,6 5,5 3,5 3,4 3,0 3,6 1,8 1,0 Muut tekijät 1) 0,5 0,8-0,4-0,6 1,5 0,5 0,2 0,0 YHTEENSÄ 4,1 6,3 3,1 2,8 4,3 4,1 2,0 1,0 1) Mm. paikalliset sopimukset, lomautukset ja irtisanomiset, työpanoksen muutoksen sekä rakennemuutosten vaikutukset *) Ennakkotieto **) Ennuste, vuoden 2014 ennuste olettaa, että työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 neuvottelema työllisyys- ja kasvusopimus tulee voimaan. 25.10.2013/MP

Kuntataloustiedote 3/2013, liite 4 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI 2010 2011 2012 2013* 2014** Sairausvakuutusmaksu 2,23 2,12 2,12 2,04 2,15 Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 a) 3,20 b) 3,20 c) 3,20 d) 2,95 e) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,60 23,60 23,60 23,90 23,70 VaEL-maksu (keskimäärin) 21,83 20,67 19,82 19,40 21,80 MUUT (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 Työnantajan maksut (keskim.) 29,90 29,93 29,84 29,99 29,91 Vakuutetun eläkemaksu (keskim. f) ) 4,8 5,1 5,6 5,6 6,0 a) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen 1 846 500 euroon asti b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 1 879 500 euroon asti c) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 1 936 500 euroon asti d) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 1 990 500 euroon asti e) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen n. 2 000 000 euroon asti f) Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 2005 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuotta täyttäneiden työntekijöiden maksuprosentiksi 1.10.2013 J. Björkwall/my

Kuntataloustiedote 3/2013, liite 5 Veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin vuosina 2014 ja 2015 Arviot perustuvat verovuoden 2011 tietoihin ja 24.10.2013 käytössä oleviin tietoihin muutosten rajauksista Budjettiriihen päätösten vaikutukset kunnallisverotuksessa (miljoonaa euroa) 2014 2015 Ansiotuloina verotettavien osinkotulojen siirtäminen pääomatuloverotuksen piiriin 65 65 Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla -18-18 Perusvähennyksen korotus 30 eurolla -9-9 Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon -4-4 Asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä 9 Opintolainan korkovähennyksen poistaminen OKM opintotukimallin mukaisesti 4,5 Aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kunnallisverotuksessa (miljoonaa euroa) Asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2014 7 7 Verovapaiden kilometrikorvausten rajaaminen 6,5 6,5 Avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -0,5-0,5 Ansiotasoindeksin mukainen tarkistus veroperusteisiin -100 YHTEENSÄ 47-39,5 Työmarkkinaratkaisuun liittyen on esitetty tehtäväksi ATI-tarkistus 1,5 %:n mukaan vuonna 2014-50 -50 Työmarkkinaratkaisuun liittyen on esitetty peruutettavaksi kilometrikorvausten uudet rajat -6,5-6,5 Kunnallisveron veroperustemuutokset on vuonna 2014 ehdotettu kompensoitavaksi valtionosuuksia lisäten tai vähentäen Vaikutukset yhteisöverotuksessa (miljoonaa euroa) 2014 2015 Yhteisöverokannan alentaminen 4,5 %-yksiköllä 20 prosenttiin (kaikki veronsaajat) -870-913,5 Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen 38 38 Koulutusvähennyksen käyttöönotto 2014-57 -57 T&K vähennyksen päättymisen aikaistaminen 155 Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen päättymisen aikaistaminen 33 Pitkäaikaisten poistojen muuttaminen hyödykekohtaisiksi 20 20 Yritysten korkojen vähennysoikeuden lisärajoittaminen 14 14 YHTEENSÄ -855-711 Staattiset vaikutukset kuntien osuuteen yhteisöverosta vahvistetuin jako-osuuksin laskettuna -247-205 Ehdotettu kompensoitavaksi jako-osuuksissa; arvio kuntaryhmän uusista jako-osuuksista 0,3535 0,3398 Vaikutukset Kiinteistöverotuksessa (miljoonaa euroa) 2014 2015 Rakennusten jälleenhankinta-arvosta verotusarvon nostoa 70 %:sta 75 %:in vastaava korotus 71 71 Rakennusten ikäalennusten enimmäismäärän muutos (20 % -> 30 %) 7 7 Maapohjien aluehintojen korotus 2 %:lla 7,5 7,5 Maapohjien verotusarvon suhteellisen osuuden korotus 73,5 %:sta 75 %:in (aluehinnasta) 7,5 7,5 Aluehintojen alarajaksi 1 euro 7 7 YHTEENSÄ 100 100 Muiden veromuutosten vaikutus kuntien tuloihin (miljoonaa euroa) 2014 2015 Jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä (per asukas) 70 70

Kuntataloustiedote 3/2013, liite 6a Tehtävämuutokset 2014 (VM/peruspalvelut) Kustannukset (milj. ) Vos (milj. ) Uudet tehtävät (vos 50 %) Vanhuspalvelulaki, uusi laajuus 50,2 27,2 Oppilas- ja opiskelijahuolto 16,9 8,45 Lastensuojelun kehittäminen 9 4,65 Oppilaskuntien toiminta 0,665 0,333 Tehtäväsiirrot (kustannusneutraalisti) 76,765 40,633 Kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto (EU- ja Eta valtiot ja Sveitsi) -11-11 Kemikaalivalvonnan tehtävät -0,375-0,375 Lasten pahoinpitelyrikosten selvittely -2,2-2,2-13,575-13,575 1 20.9.2013 J. Heikkilä/my

Tehtävämuutokset 2014 (VM/peruspalvelut) Muut muutokset tehtävissä (normaali vos 29,57 %) Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen (joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito) 36 11 - etuusvähennykset -0,2-0,07 Valtionosuutta vähennetty muista syistä (määräaikaiset uudet vähennykset) Kuntataloustiedote 3/2013, liite 6b Kustannukset (milj. ) Vos (milj. ) 35,8 10,93 Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmäyhteydet SM:lle - -1,5 Opiskelijavalintajärjestelmän kustannukset OPH:lle - -3,275 Lääkintä- ja lääkärihelikopteritoimintaan - -22,121 - -26,896 Yhteensä 98,99 11,092 2 20.9.2013 J. Heikkilä/my

Valtionosuusprosentin muutos 2013 2014 Kuntataloustiedote 3/2013, liite 7 Vuoden 2013 valtionosuusprosentti 30,96 % Valtionosuuden leikkaus 2014-362 milj. - minkä vaikutus valtionosuusprosenttiin -1,43 %-yksikköä --> vos-% leikkauksen jälkeen 29,53 % Muutokset kuntien tehtävissä ja velvoitteissa, netto 9,5 milj. - minkä vaikutus valtionosuusprosenttiin: - - Tehtävien siirrot valtion ja kuntien välillä -0,03 %-yksikköä - - Vanhuspalvelulain toteuttaminen +0,05 %-yksikköä - - Muut uudet ja laajenevat tehtävät +0,02 %-yksikköä --> vos-%: muutos yhteensä +0,04 %-yksikköä Vuoden 2014 valtionosuusprosentti 29,57 %

Valtionosuudet kehyskaudella? Kuntataloustiedote 3/2013, liite 8a Valtionosuusindeksin muutos 2012-2017 (lähde: PPO) 2014 Valtionosuusleikkausten vaikutus /asukas 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Uusi leikkaus ko. vuodelle, milj. euroa -631-125 -362-188 -40-50 Uusi leikkaus ko. vuodelle, euroa/asukas -118-23 -67-35 -7-9 Määräytymisperusteet, tehtävämuutokset, vos-kompensaatio 28.10.2013