MALLI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAKSI. Pelastustoimen uudistushanke / Henkilöstöryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani

Työhyvinvointia työpaikoille

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Valtioneuvoston asetus

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Työterveyshuolto 2018

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Perusasiat kuntoon Parempi työ

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Korvaava työ kemian aloilla

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

RISKIENHALLINTA KUNTOON

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Hyväksytty johtokunta TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I

Valon varhaisen välittämisen malli

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työturvallisuuslaki /738

Työterveyshuolto. Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio:

MALLI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAKSI Pelastustoimen uudistushanke / Henkilöstöryhmä

1(9) MALLI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAKSI Tämän suunnitelman on tarkoitus toimia mallina pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa (työterveyshuoltolaki 11 ) laadittaessa. Pelastustoimen kumppanuusverkosto suosittelee, että työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa pelastuslaitoksen työsuojelun toimintaohjelmaa (työturvallisuuslaki 9 ). Tämän toimintasuunnitelman rakenteessa edellä mainittu tavoite on huomioitu mm. siten, että asiakirjan liitteet ovat yhteisiä työsuojelun toimintaohjelmalle. Malli mahdollistaa yhdenmukaisten menettelyjen ja palvelusisältöjen toteuttamisen Suomen pelastustoimessa alueesta ja palveluntuottajasta riippumatta. Pelastuslaitos voi implementoida mallin haluamallaan tavalla ja poiketa sen sisällöstä. Suosituksena on noudattaa tämän mallin rakennetta, jolloin suunnitelmien valtakunnallinen vertailtavuus säilyy. 1 Työnantajan toiminta... 4 1.1 Toiminnan yleinen kuvaus... 4 1.2 Arvio työhyvinvointiin vaikuttavista muutoksista... 4 2 Tunnistetut ammattiin liittyvät altisteet... 4 2.1 Operatiivisen toiminnan tunnistetut altisteet... 4 2.2 Altisteiden seuranta ja ASA... 5 3 Työpaikkaselvitykset... 5 4 Terveystarkastukset... 5 4.1 Tarkastusten sisältö... 5 4.2 Terveystietojen siirtäminen... 6 5 Sairaanhoito ja muut työterveyshuollon lisäpalvelut... 6 6 Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen... 6 7 Liikuntakoulutus ja elintapojen ohjaus... 7 8 Sairauspoissaolot... 7 8.1 Sairauspoissaolojen myöntäminen... 7 8.2 Sairauspoissaolojen seuranta... 7 8.3 Korvaavan työn toimintamalli... 7 9 Henkilöstön terveyteen liittyvät kehittämishankkeet... 7 10 Työturvallisuus... 8 11 Mittarit, laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta... 8 11.1 Henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin seuranta... 8 11.2 Työterveyshuollon toiminta... 8

2(9) Liitteet Huom! Liiteluettelo on yhteinen työsuojelun toimintaohjelman kanssa ja vielä luonnosvaiheessa Liite nro Asiakirja Isäntäorganisaatio Pelastuslaitos 1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2. Altistumisen seurantaohje Defusing, debriefing, kriisituki 3. Ergonomian edistäminen ja apuvälineet 4. Henkilöstöliikunta ja hyvinvointitoiminta 5. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja hallinta työyhteisössä 6. Korvaavan työn toimintamalli 7. Muun henkilökunnan fyysisen kunnon testaus- tai seurantamenetelmä 8. Muutosohjelma 9. Nuorten 16-18-vuotiaiden osallistumisohje 10. Ohje huumausainetestauksesta 11. Operatiivisen henkilöstön työhöntulotarkastukset ja määrävuositarkastukset 12. Palomiesten liikuntakoulutus 13. Päihdeohjelma 14. Päivätyöhenkilöstön työhöntulotarkastukset ja ikävuositarkastukset 15. Sairaanhoidon ja työterveyshuollon palvelut 16. Sairauspoissaolojen seuranta ja aktiivinen aikainen puuttuminen (varhainen välittäminen) tavoitteena pitkäaikaisterveys 17. Sisäisen valvonnan ohjeet - tarkennettava 18. Suojalaitteiden ja varusteiden huolto-ohjelma 19. Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 20. Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 21. Työhön paluun tukeminen

3(9) 22. Työpaikkaselvitykset (kiinteistö/toiminnalliset) 23. Työsuojeluilmoitus-ohje 24. Työympäristön riskin arviointi (Vaarojen arviointi) 25. Uhka- ja väkivaltatilanneohje 26. Vesisukeltajien hampaiden huolto 27. Operatiivisen henkilöstön toimintakunnon testaus

4(9) 1 Työnantajan toiminta 1.1 Toiminnan yleinen kuvaus Pelastuslaitos vastaa toimialueellaan pelastuslaissa ja muissa laeissa pelastustoimelle määrätyistä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja varautumisen tehtävistä sekä ensihoitopalveluista. Pelastuslaitoksen henkilöstömäärä on xxx, joka jakaantuu seuraavasti: Palomiehet ja muut operatiiviseen pelastustoimintaan ja ensihoitoon osallistuvat xx Palomestarit ja muut pelastustoiminnan johtamiseen osallistuvat xx Päätoimisesti ensihoidon operatiiviseen toimintaan osallistuvat xx Muut työntekijät xxx Vakinaisen henkilöstön lisäksi on noin xxx sivutoimista tai sopimuspalokuntalaista työntekijää, jotka toimivat pelastustehtävissä sopimuspalokunnan valvonnassa. 1.2 Arvio työhyvinvointiin vaikuttavista muutoksista Esim: Pelastuslaitos on 1.1.2020 alkaen liittymässä osaksi maakuntahallintoa. Muutos aiheuttaa epävarmuutta henkilöstössä mm. työehtojen pysyvyyden ja työpaikkojen säilymisen osalta vuoden 2022 jälkeen. Muutoksen valmistelu työllistää erityisesti pelastuslaitoksen johtoa ja keskijohtoa erittäin paljon ja lisää työtaakkaa. Näiden tekijöiden arvioidaan vaikuttavan henkilöstön yleiseen työhyvinvointiin. 2 Tunnistetut ammattiin liittyvät altisteet 2.1 Operatiivisen toiminnan tunnistetut altisteet Pelastustoiminnan henkilöstöllä (pm), ensihoitajilla (eh) ja pelastustoiminnan johtajilla on tunnistettu seuraavat altisteet: pm eh pj Melu. Tärinä. Kuumuus. Kylmyys. x Sääolosuhteet x x Savukaasut ja niiden kemialliset yhdisteet. Työssä saattaa joutua tekemisiin kemiallisten aineiden kanssa. x x x Taudinaiheuttajat: bakteerit, virukset, veri, eritteet jne. Pölyt. x x Yötyö x x x Kuormittavat työasennot x x Sosiaaliset Työn on vaativaa henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Psykofyysinen kuormitus. x x x Tapaturmavaara. Työssä on mahdollisuus päivittäin erilaisiin vaaratekijöihin, fyysinen väkivalta, liikenteen riskit. x x Muiden ammattiryhmien altisteet ja edellä mainittujen altisteiden tarkempi kuvaus tehdään työpaikkaselvityksissä. (Tämä kohta tarkennetaan Uudenmaan alueen altistetyöryhmän työn jälkeen liitteessä)

5(9) Ensihoitotehtävissä toimiville annetaan rokotukset työtehtävän mukaisesti. Jos työntekijä ei suostu ottamaan lain edellyttämää rokotetta eikä hänellä ole niihin sairastetun taudin tuomaa suojaa, työntekijä ei ole soveltuva kyseiseen tehtävään, eikä työnantaja voi käyttää häntä tehtävässä (Tartuntatautilaki 48 ). 2.2 Altisteiden seuranta ja ASA Lain mukaan työnantajan tulee pitää luetteloa niistä työntekijöistä, jotka altistuvat työssään syöpävaarallisille tekijöille merkittävästi enemmän kuin sellaiset henkilöt, joilta puuttuu erityinen altistuminen näille tekijöille (ASA-luettelo). Työnantajan tulee ilmoittaa Työterveyslaitoksen ASA-rekisteriin vuosittain ne työpaikan työntekijät, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille merkittävän osan työajastaan (kahdesta neljään tuntia päivässä), vähintään 20 työpäivän ajan, tai joiden altistuminen on todettu työhygieenisillä mittauksilla. Ilmoitus on tehtävä myös merkittävästä kertaaltistumisesta esimerkiksi onnettomuustilanteessa.) Tarkempi suositus asiasta on liitteessä. Liite: Altistumisen seurantaohje 3 Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys voidaan tehdä työpistekohtaisesti tai tehtäväkohtaisesti. Jälkimmäinen soveltuu työhön, jossa työtä tehdään eri paikoissa ja riskit vaihtelevat työn tekemispaikan tai työtehtävän mukaisesti. Tällä suunnitelmakaudella tehdään seuraavat työpaikkaselvitykset: xxx ja aikataulu yyy ja aikataulu Työpaikkaselvitysten toteutumisesta vastaa Matti Meikäläinen. Työpaikkaselvityksestä tehty arvio ja toimenpidesuositukset työolosuhteiden kehittämiseksi kirjataan työpaikkaselvityksestä tehtävään kirjalliseen raporttiin. Raportit käsitellään yhteistoiminnassa työnantajan henkilöstön kanssa. Raportit liitetään toimintasuunnitelman seurantamuistioon ja raportin perusteella päätetyt kehittämistoimenpiteet kirjataan toimintasuunnitelmaan. 4 Terveystarkastukset 4.1 Tarkastusten sisältö Tämän työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti suoritetaan seuraavat työhöntulo-, ikäkausi- ja määräaikaistarkastukset ja fyysisen toimintakunnon testaukset seuraavien liitteiden mukaan: Liite: Päivätyöhenkilöstön työhöntulotarkastukset ja ikävuositarkastukset Liite: Operatiivisen henkilöstön työhöntulotarkastukset ja määrävuositarkastukset Liite: Operatiivisen henkilöstön toimintakunnon testaus Liite: Muun henkilökunnan fyysisen kunnon testaus- tai seurantamenetelmä Liite: Huumausainetestaukset

6(9) Tarkastukset koskevat myös sivutoimisia palomiehiä sekä sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstöä liitteissä tarkemmin mainitulla tavalla. Toimintasuunnitelmakaudella säännöllisten perustarkastusten tavoitteet ovat seuraavat: Liitteiden perusteella kirjataan mitä tarkastuksia toimintavuonna tehdään Lisäksi suoritetaan seuraavat lisätarkastukset: Esim. kehittämisohjelmaan liittyvät erikoistarkastukset altisteiden tms. perusteella 4.2 Terveystietojen siirtäminen Työterveyshuollon on annettava työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työntekijälle on annettava tietoja työterveyshuollon työntekijälle suorittamista terveystarkastuksista, niiden tarkoituksesta, tuloksista ja tulkinnoista sekä muusta työterveyshuollon sisällöstä. Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja ei saa ilmaista, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna siihen suostumustaan siten kuin erikseen säädetään (TTHL 17-18 ). Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 ). Henkilöltä saadun suostumuksen mukaisesti osapuolet ovat sopineet terveystietojen siirtämisestä FireFitjärjestelmästä ja muulla tavoin seuraavaa: XXXX Osapuolet sitoutuvat tekemään parhaansa, jotta potilastiedot voidaan siirtää toiselle terveydenhuollon toimijalle työterveyshuoltotoimittajan vaihtuessa. Liite: Suostumusmalli potilastietojen siirtämiseksi 5 Sairaanhoito ja muut työterveyshuollon lisäpalvelut Sairaanhoitotasoiset ja muut työterveyshuollon lisäpalvelut on kuvattu liitteissä: Liite: Sairaanhoidon ja työterveyshuollon palvelut Liite: Vesisukeltajien hampaiden huolto Liite: Ergonomian edistäminen ja apuvälineet 6 Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen ovat osa työterveyshuollon tehtäviä. Työntekijä saa työterveyshuollosta kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja tarvittaessa hänet

7(9) ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Tähän toimintasuunnitelmaan liittyvät seuraavat tukiohjelmat: Liite: Sairauspoissaolojen seuranta ja aktiivinen aikainen puuttuminen (varhainen välittäminen) Liite: Työhön paluun tukeminen Liite: Päihdeohjelma Toimintasuunnitelmakaudella toteutetaan lisäksi seuraava tukiohjelma: Esim. ASLAK-tavoitteet 7 Liikuntakoulutus ja elintapojen ohjaus Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö on velvollinen osallistumaan työaikana liikuntakoulutukseen seuraavasti: Liite: Palomiesten liikuntakoulutus Henkilöstölle järjestetään lisäksi terveellisten elintapojen ohjausta ja muuta liikuntaa seuraavan ohjelman mukaisesti: Liite: Henkilöstöliikunta ja hyvinvointitoiminta 8 Sairauspoissaolot 8.1 Sairauspoissaolojen myöntäminen Sairauspoissaolosta päättää lähiesimies. Työnantajalla on halutessaan aina oikeus vaatia esittämään työterveyshuollon kirjoittama todistus. Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto antaa asiassa tarkemmat menettelyohjeet. 8.2 Sairauspoissaolojen seuranta Esimiehen tulee seurata työntekijöiden sairauspoissaolojen määrää ja reagoida varhaisen puuttumisen hälytysrajojen täyttymiseen. Hälytysrajat ja menettelyt on kuvattu liitteessä Liite: Varhaisen puuttumisen menettely. 8.3 Korvaavan työn toimintamalli Käytössä on korvaavan työn toimintamalli, jonka tarkoituksena on löytää henkilölle vaihtoehtoinen työ, mikäli henkilö ei ole sairauden johdosta kykenevä suoriutumaan omasta tehtävästä. Tilanne arvioidaan yksilöllisesti työterveyshuollossa yhteistyössä työnantajan kanssa. Toimintamalli on kuvattu liitteessä Liite: Korvaavan työn toimintamalli 9 Henkilöstön terveyteen liittyvät kehittämishankkeet Tähän kirjataan toimintasuunnitelmakaudelle suunnitellut henkilöstön terveyteen ja työssä jaksamiseen liittyvät kehittämishankkeet ja työterveyshuollon osallistuminen niihin.

8(9) Työterveyshuolto ja työnantaja seuraavat yhdessä kehittämishankkeiden toteutumista osana hankesuunnitelmaa ja tämän toimintasuunnitelman seurantaa. Esim: Maakuntauudistuksen työhyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten laimentamiseksi pelastuslaitos on laatinut muutosohjelman, joka sisältää henkilöstöön kohdistuvia tukitoimenpiteitä. Työterveyden osalta sovitaan seuraavista tehtävistä ohjelmaan liittyen: Liite: Muutosohjelma 10 Työterveyskysely Työterveyshuolto lähettää työterveyskyselyn sähköisesti vastattavaksi pp.kk. ja tulokset käsitellään pp.kk. yhteistoimintakokouksessa. 11 Työturvallisuus Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana tilaajan työsuojelun yhteistoimintaan. Yhteistoiminnasta on sovittu työsuojelun toimintaohjelmassa. Tämä toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintasuunnitelmaa. 12 Kriisiapu Työterveyshuollon palveluista liittyen kriisiapuun on sovittu liitteessä: Liite: Defusing, debriefing, kriisituki 13 Mittarit, laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 13.1 Henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin seuranta Henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia työyhteisössä seurataan seuraavilla mittareilla: Lyhyiden (0-3 pv) sairauspoissaolojen määrä, palomiesten päivien laskeminen??, raportin tuottaa XX Pitkien sairauspoissaolojen kerrat ja pituus, raportin tuottaa XX Työtehtävissä tapahtuneiden tapaturmien määrä ja pituus, raportin tuottaa pelastuslaitos Työmatkalla tapahtuneiden tapaturmien määrä ja pituus, raportin tuottaa pelastuslaitos Liikuntakoulutuksessa tapahtuneiden tapaturmien määrä ja pituus, raportin tuottaa pelastuslaitos Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin, raportin tuottaa XXX Työterveyskysely (malli/toistuvuus?), raportin tuottaa työterveyshuolto 13.2 Strateginen HR, mittarit Työkyvyttömyyskustannukset (=sairauspoissaoloista maksettu palkka + varhemaksut + tapaturmavakuutusmaksu + työterveyshuollon kustannukset) %:ia palkkasummasta, raportin tuottaa XXX Työhyvinvointikysely (malli/toistuvuus?), raportin tuottaa pelastuslaitos Tapaturmataajuus, raportin tuottaa XX

9(9) 13.3 Työterveyteen liittyvät omat toimenpiteet Varhaisen puuttumisen palaverien toteutuminen Paluun tuen palaverien toteutuminen Sähköisen terveystarkastuksen toteutuminen kyllä/ei Työyhteisösovittelu; toteutuneet sovitteluprosessit/sovinnot Työtapaturmaraporttien käsittelyn tutkinta-% ja ajantasaisuus 13.4 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon asiakastyytyväisyysmittaus Työterveyshuoltoa koskevien palautteiden määrä ja laatu Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutuminen Itsearviointi Mittaristoa ja sen mittareiden laskentatapaa tarkennetaan myöhemmin huomioiden pelastustoimen indikaattorit hankkeen tulokset sekä maakuntien hr-mittarit.