Energiatehokas ja omavarainen maatila

Samankaltaiset tiedostot
Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu)

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu Mikko Posio

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

Kerääjäkasveista biokaasua

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Maatilojen energiankäyttö

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Polttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Liikenteen biopolttoaineet

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Energiatehokkuuden mittaaminen käytännön työkaluja energiantuotannon ja -käytön arviointiin tilatasolla. Jyrki Kataja, JAMK

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Keski-Suomen energiatase 2016

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Sähkökyselyn tulokset

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta

Harri Heiskanen

Keski-Suomen energiatase 2014

Gasum Petri Nikkanen 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Iltapäivän teeman rajaus

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

5/13 Ympäristöministeriön asetus

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Transkriptio:

Energiatehokas ja omavarainen maatila 12.1.218 Maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maatila tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa.

Energiaomavarainen maatila/ maatalous Maatalouden käyttämä polttoöljy; Moottorit 72,8 % Kuivurit 2,8 % Maatalouden käyttämä sähkö; 1136 GWh/v Kasvihuoneyritykset (ei mukana kuviossa) 51 GWh/v Maatalouden energiankulutus 21-luvulla Kasvihuoneyritysten energiakulutus ei ole mukana kuviossa Lähde: SVT: Luke, Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus. Vuodet eivät ole vertailukelpoisia mutta muutoksia on energiajärjestelmissä on tapahtunut! Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus oli 21-216 keskimäärin 15 GWh (2,8 % Suomen energiankulutuksesta), josta Maatalouden osuus 86,5 % Puutarhatalouden osuus 14,5% Tarkastelujakson alusta Lämmityspolttoöljyn kulutus vähentynyt 46,6 % Puun kulutus on kasvanut 12,9 % Kokonaisenergiakulutus kasvanut 11,4 % Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu Jyrki Kataja

Energiaomavarainen maatila/ maatalous Energiantuotannon ja -kulutuksen välistä riippuvuutta voidaan tarkastella joko jatkuvana tasapainona tai sitten viikon, kuukauden tai vuoden mittaisiin jaksoihin jaoteltuina taselaskelmina Vastaa noin 13 m 3 haketta/tila Metsähakkeen käyttö 216 16,1 TWh + 21 kw 2 min 12 min 4,3 TWh Lähde: SVT: Luke, Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus Vastaa noin 18 m 3 haketta/tila Pihaton laitteiden sähköverkosta ottama kokonaiskuorma klo 14.4-15.2 Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Maatila ja energiaomavaraisuus Teknologia koneet, laitteet ja niiden käyttötavat joilla, 1. Pelto (tuotannossa oleva pinta-ala) 2. Ravinteet 3. Energia 4. Vesi 5. Aika (työaika ja kasvuaika) resurssit käytetään tehokkaasti tuottavasti hyödyksi. Maatalousteknologia Tekninen käyttöikä Toimimattomuuden riski

Maatilan kokonaisenergiakulutus - omavaraisuus Mallitilat perustuvat keskisuomalaisiin tiloihin, joiden satotiedot ja talouskeskuksen energiankulutukset on tyypitetty alueen keskiarvoihin energiaomavaraisuustarkastelun helpottamiseksi. Viljatila Peltoala 69,6 ha Ohra 25,2 ha (sato 353 kg/ha) Kaura 28,8 ha (sato 2923 kg/ha) Rypsi 9,6 ha (sato 1477 kg/ha) Muu käyttö 6, ha (kesanto, suojavyöhykkeet, yms.) Metsäpinta-ala 45,6 ha Lypsykarjatila Peltoala 167,9 ha Ohra 35,3 ha (sato 353 kg/ha) Kaura 35,2 ha (sato 2923 kg/ha) Säilörehu 84, ha (sato 4223 kg ka /ha) Muu käyttö 13,4 ha (kesanto, suojavyöhykkeet, yli 5-vuotiaat nurmet, yms.) Metsäpinta-ala 36,2 ha Tilalla normaalit viljaviljelyn koneketjut ( traktorit 2 kpl, puimuri, kuivuri (öljy), aurat, äes, kylvölannoitin, kasvinsuojeluruisku,..) Omakotitalo 15 m 2 2 aikuista ja 2 kouluikäistä lasta Kotieläinmäärä 96 eläinyksikköä (lypsyrobottinavetta, lypsylehmiä 67, nuorta karjaa 43 kpl) Tilalla normaalit viljaviljelyn ja säilörehun koneketjut ( traktorit 3 kpl, niittomurskain, tarkkuussilppuri, rehutorni, puimuri, kuivuri (öljy), aurat, äes, kylvölannoitin, kasvinsuojeluruisku, )

Maatilan kokonaisenergiakulutus - omavaraisuus Mallitilat perustuvat keskisuomalaisiin käytännön tiloihin, joiden satotiedot ja talouskeskuksen energiankulutukset on tyypitetty alueen keskiarvoihin energiaomavaraisuustarkastelun helpottamiseksi. Mallitilojen energiankulutus Tilojen kuluttama energia ryhmitellään kolmeen ryhmään Sähkö Omakotitalon sähkönkulutus Varastorakennusten sähkönkulutus Kuivurin sähkönkulutus Kotieläinrakennusten sähkönkulutus (rehutorni, loisteputket, lannanpoisto, lypsyrobotti, veden lämmitys (maidon esijäädytyksen energia käytetään hyväksi), maidon jäähdytys,..) Lämmitysenergia Omakotitalon lämmitysenergia (jos ei sähköä) Varastorakennusten lämmitysenergia (jos ei sähköä) Kuivurin polttoöljynkulutus Kotieläinrakennusten lämmitysenergia (jos ei sähköä) (käyttövesi/juomavesi naudoille) Liikennepolttoaineet Viljanviljelyn polttoaineenkulutus Nurmiviljelyn polttoaineenkulutus Kotieläintuotannon polttoaineenkulutus (esim. rehunjako/-siirrot, ei lannan levitystä) Talouskeskuksen polttoaineenkulutus (esim. kulkuväylien talvikunnossapito)

Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi 5 Maatilan energiaomavaraisuus; Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi 4 3 2 1. Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa tai energiaraakaainetta markkinoille. 2. Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. (hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti) 3. Maatila tuottaa osan kuluttamastaan energiasta itse ja myy ostamaansa energiaa vastaavan määrän energiaa tai energiatuotteita. 28 848 28 848 27 453 42 653 1 Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi 36 943 36 943 162384 147184 24 11 39 31 2295 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine

Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi 5 4 3 Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa tai energiaraaka-ainetta markkinoille. METSÄ Onko paljon suhteessa tilojen metsäpinta-alaan? Kokonaisenergiankulutus 47684 kwh/vuosi 588,4 i-m 3 (7,59 ha nuorenmetsän kunnostusta) Metsäpinta-ala 36,2 ha 28 848 28 848 2 1 Kokonaisenergiankulutus 83959 kwh/vuosi Vastaa (8 kwh/i-m 3, 2,5 i-m 3 / k-m 3, 3 k-m 3 /ha) 14,9 i-m 3 haketta (1,4 ha/vuosi nuoren metsän kunnostusta) 36 943 36 943 24 11 2295 Metsäpinta-ala 45,6 ha 39 31 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) 27 453 162384 42 653 147184 Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi 5 4 Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa tai energiaraakaainetta markkinoille. BIOKAASU Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi 3 1223 m 3 CH 4 67492 m 3 CH 4 (1,432 kwh/m 3 CH4) 3,8 t ka nurmea 172,6 t ka nurmea (39,6 m 3 /t ka ) 28 848 28 848 7,3 ha 41,1 ha (4,2 t ka /ha) 2 (muu käyttö 6, ha) (muu käyttö 13,4 ha) 27 453 42 653 1 Mitä voitaisiin tehdä? Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi 36 943 36 943 162384 147184 24 11 39 31 2295 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

5 4 Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa tai energiaraaka-ainetta markkinoille. BIOKAASU Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi 3 67492 m 3 CH 4 (1,432 kwh/m 3 CH4) Muun käytön peltoala 2248,6 m 3 CH 4-13,4 ha (39,6 m 3 /t ka ) (4,2 t ka /ha) 28 848 28 848 Lannan käyttö 26867,6 m 3 CH 4-98 ny (18,5 m 3 /t ka ) (1,52 t ka /ny/a) 2 1 Erotus; 18486 m 3 CH 4 -? vastaavaan energiamäärään tarvitaan 23 i-m 3 haketta 13,4 % s-rehusta. Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi (ylijäämärehu, ruokintahävikki) 36 943 36 943 27 453 162384 42 653 147184 24 11 39 31 2295 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

5 4 3 2 Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi Maatilan energiaomavaraisuus; Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi Maatila tuottaa osan kuluttamastaan energiasta itse ja myy ostamaansa energiaa vastaavan määrän energiaa tai energiatuotteita. METSÄ Vastaa (8 kwh/i-m 3, 2,5 i-m 3 / k-m 3, 3 k-m 3 /ha) 14,9 i-m 3 haketta (1,4 ha/vuosi nuoren metsän kunnostusta) 28 848 28 848 Oma lämmitysenergian käyttö omakotitalossa 152 kwh tuotetaan hakkeella. 85,9 i-m 3 haketta myytäväksi (1,15 ha/vuosi nuoren metsän kunnostusta) Kuivurin lämmitysenergia ed. lisäksi tuotetaan hakkeella eli kaikki 3931 kwh. 49,1 i-m 3 haketta myytäväksi (,66 ha/vuosi nuoren metsän kunnostusta) 27 453 42 653 1 Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi 36 943 36 943 162384 147184 24 11 39 31 2295 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. (hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti) Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi 25 Viljatilan kuukausittainen energiakulutus kwh/kk 2 15 1 Viljankuivauksen energiankulutus 5 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Energiankulutus Viljatila kokonaisenergia Energiankulutus Viljatila lämmitysenergia Energiankulutus Viljatilan sähkö Energiankulutus Viljatilan liikennepottoaine

Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi 5 4 3 Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa osan kuluttamastaan energiasta itse ja myy ostamaansa energiaa vastaavan määrän energiaa tai energiatuotteita. BIOKAASU Mikä muuttuu? Biokaasureaktorin käyttää itse lämmöstä 17 % sähköstä 7% Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi 28 848 28 848 2 Eli Sähkö käyttöön 143972 kwh Lämpöä käyttöön 19389 kwh 27 453 42 653 1 Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi 36 943 36 943 162384 147184 24 11 39 31 2295 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. (hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti) Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi Maitotilan kuukausittainen energiakulutus kwh/kk 7 6 5 Miten kulutus ja tuotanto tasapainotetaan? 4 3 2 1 Maitotilan kokonaiseregia Maitotilan sähkö Maitotilan lämmitysenegia Maitotilan liikennpolttoaine

Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. (hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti) Kokonaissähköenergiankulutus 147184 kwh/vuosi kwh/kk 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Maitotila (96 ey, 168 ha) Biokaasulaitos Syötteet Lietelanta 2426 t/a Nurmi 253 t/a Nettolämpöenergia 19389 kwh/a Nettosähköenergia 143972 kwh/a CHP-käyttö kevät 2,5 kk syksy 4,5 kk = 7 kk/vuosi Tuotetaan vuodessa Nettolämpöenergia 1982 kwh/a Nettosähköenergia 8512 kwh/a Aurinkosähköpaneelit 18 m2 73594 kwh/a Aurinkosähköpaneelin tuotto 18 m2 Sähkön tuotto biokaasulaitos Maitotilan sähkökulutus Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. (hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti) Kokonaislämpöenergiankulutus 69361 kwh/vuosi kwh/kk 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Maitotila (96 ey, 168 ha) Biokaasulaitos Syötteet Lietelanta 2426 t/a Nurmi 253 t/a Nettolämpöenergia 19389 kwh/a Nettosähköenergia 143972 kwh/a CHP-käyttö kevät 2,5 kk syksy 4,5 kk = 7 kk/vuosi Tuotetaan vuodessa Nettolämpöenergia 1982 kwh/a Nettosähköenergia 8512 kwh/a Lämpöenergian tuotto biokaasulaitos Maitotilan lämmitysenegia Jos kesäajan biokaasulaitoksen metaanituotto voitaisiin jalostaa liikennepolttoaineeksi, se kattaisi 57,5 % maitotilan ko. kulutuksesta. (Varastointi?) Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. (hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti) Kokonaissähköenergiankulutus 344411 kwh/vuosi Kokonaislämpöenergiankulutus 16234 kwh/vuosi kwh/kk 1 Maitotilan (24 ey, 41 ha) sähkön ja lämmön omavaraisuustarkastelu Puukaasu CHP-laitoksen käyttöaika 7,5 kk vuodessa (viljankuivaus syksyllä) Aurinkosähköpaneelisto 32 m 2 9 8 7 6 Sähkön kulutuksen ja tuoton suhde,982 Lämmönkulutuksen ja tuoton suhde,248 Energian kokonaiskulutuksen ja -tuoton suhde,54 5 4 3 2 1 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Volter 4 CHP sähkön tuotto 32 m2 aurinkosähköpaneelin tuotto Volter 4 CHP lämmön tuotto Volter 4 CHP lämpimän ilman tuotto Maitotilan sähkö Maitotilan lämmitysenegia Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla - etu

Mallitilojen energiakulutuksen jakauma kwh/vuosi 5 4 3 2 1 Maatilan energiaomavaraisuus; Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa tai energiaraaka-ainetta markkinoille. Onnistuu Maatila tuottaa kulutustaan vastaavan määrän energiaa. Pitää tuntea tarkasti hetkellinen kulutus, varastointikapasiteetti. Onnistuu vain erikoistapauksissa. Maatila tuottaa osan kuluttamastaan energiasta itse ja myy ostamaansa energiaa vastaavan määrän energiaa tai energiatuotteita. Onnistuu, kun on suunnittelutavoitteena alusta lähtien Kokonaisenergiakulutus 83959 kwh/vuosi 36 943 36 943 Kokonaisenergiakulutus 47684 kwh/vuosi 28 848 28 848 27 453 42 653 162384 147184 24 11 39 31 2295 775 Tila (vilja+sähköläm.) Tila (vilja+ei sähköläm.) Tila(lypsykarja+sähköläm.) Tila (lypsykarja + eisähköläm.) Sähkö Lämmistyspolttoaine (asuintalo+kuivuri) Liikennepolttoaine

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla etu

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla etu Hankeen tavoitteet: 1. Tutkia miten eri sähkön- ja lämmöntuotannon järjestelmien yhdistäminen samaan kohteeseen voisi luoda mahdollisuuden taloudellisesti järkevälle tavalle tuottaa energiaa maaseutualueilla / maatiloilla. 2. Tutkia miten voidaan ohjata sähkö- ja lämpökuormaa maatiloilla ja puutarhoilla sellaisilla alueilla, joissa yhdyskuntarakenne ja elinkeinotoiminnan määrä sen mahdollistaisivat jakeluverkojen hyödyntäen. 3. Luoda kilpailuetua sekä kehittyville maatiloille että sähkön-, lämmön- ja polttoainetuotantojärjestelmien kehittäjille. 4. Tutkia uusia mahdollisia ratkaisuja, joilla kokonaisenergiankäyttöä maaseudulla / maatiloilla voidaan alentaa. Parasta energiankäyttöä on olla käyttämättä sitä turhaan.

Energiatehokas ja omavarainen maatila 12.1.218 Maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maatila yhtä paljon energiaa kuin se. Kiitos ajastanne!