Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 27.1.2016 Viite 1510022785 RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA
RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 27.1.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Lasse Sallinen Minna Koistinen Ismo Läspä Rakennettavuusselvitys Viite 1510022785 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. MAAPERÄTUTKIMUKSET 1 2.1 Tutkimus 1 2.2 Nykytilanne 1 2.3 Pohjasuhteet 2 3. RAKENNETTAVUUS 3 3.1 Perustaminen 3 3.2 Pihojen, katujen ja putkijohtojen perustaminen 3 3.3 Maanrakennustyöt 3 3.4 Kuivatus ja routasuojaus 4 3.5 Radonin huomioiminen 4 3.6 Pohjavesi 4 4. JATKOTOIMENPITEET 4 PIIRUSTUKSET 1510022785.1 Yleiskartta 1:30 000 1510022785.2 Tutkimuskartta, 1:1000 1510022785.3 Leikkauspiirustus, leikkaus KATU1 1:500/1:200 1510022785.4 Leikkauspiirustus, leikkaus KATU2 1:500/1:200 1510022785.5 Leikkauspiirustus, leikkaus KATU3 1:500/1:200 1510022785.6 Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:500/1:200 1510022785.7 Leikkauspiirustus, leikkaus B-B 1:500/1:200 1510022785.8 Leikkauspiirustus, leikkaus C-C 1:500/1:200 1510022785.9 Leikkauspiirustus, leikkaus D-D 1:500/1:200 1510022785.10 Leikkauspiirustus, leikkaus E-E 1:500/1:200 LIITTEET Liite 1 Maanäytteiden tutkimustulokset -
1 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy teki Riihimäen kaupungissa Huhtimonmäen alueella maaperätutkimuksia 26.10 2.11.2015 välisenä aikana. Tässä raportissa on esitelty tehdyt tutkimukset sekä niiden tulokset. Yhteyshenkilönä toimi Riihimäen kaupungilta Anniina Korkeamäki. 2. MAAPERÄTUTKIMUKSET 2.1 Tutkimus Kohde Kohde sijaitsee Riihimäen kaupungin Huhtimonmäen alueella. Alue rajoittuu pohjoisessa Riihimäen varuskunta-alueeseen ja etelässä Huhtimonkatuun. Tutkimusalueen sijainti on esitetty yleiskartassa, piirustuksessa 1510022785.1. Tehtävä Tehtävänä oli selvittää alueen maaperäolosuhteet ja rakennettavuus. Maaperätutkimukset Alueelle tehtiin lokakuussa 2015 painokairauksia 14 kpl ja porakonekairauksia 12 kpl. Tutkimuspisteet mitattiin ETRS-GK25 koordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Tutkimusten tulokset on esitetty tutkimuskartassa 1510022785.2 ja leikkauspiirustuksissa 1510009854.3-10. Maanäytteet Kuudesta pisteestä otettiin yhteensä 11 kpl häiriintyneitä näytteitä. Viidestä näytteestä tutkittiin rakeisuus, muista määritettiin maalaji silmävaraisesti ja tutkittiin vesipitoisuus. Maanäytteiden tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Pohjavesi havainnot Kolmesta kairauspisteestä on tehty havaintoja pohja/orsiveden korkeustasosta. 2.2 Nykytilanne Koko alue on nykyisellään metsää. Tutkimusalue sijoittuu kokonaisuudessaan moreeni ja kalliomäelle ja sen reunoille, joka on selvästi ympäröivää maastoa korkeammalla. Mäellä on muutamia avokallioita ja vettä pidättävä notkelmia, joihin on muodostunut kosteikkoja. Alueen maanpinnan korkeus vaihtelee noin välillä +105 +133.
2 2.3 Pohjasuhteet Selvityksen kohteena oleva alue sijaitsee moreeni ja kalliomäellä, jossa maanpinta nousee ympäristöä korkeammalle. Alueen pintakerroksena on humusmaa ja sen alla hiekkaa, soraa, moreenia, kiviä ja kallio. Notkelma paikoissa esiintyy ohuita hienompirakeisia maakerroksia. Alueen painokairaukset päättyivät 0,3 3,7 m syvyydelle. Porakonekairauksin varmistettu kalliopinta on sijainnut tutkimuspisteissä 0 4,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueella on paikoin avokalliota. Alueella otetut maanäytteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Maanäytteiden maalajit ja vesipitoisuudet eri näytteenotto syvyyksiltä ja pisteiltä Näytteenottopiste Näytteenottosyvyys Maalaji w % 4 0,0 0,7 m srhkmr (rakeisuus) 8,9 6 0,0 1,0 m sasi 16,1 6 1,0 2,0 m HkMr (rakeisuus) 14,1 6 2,0 3,0 m Mr 12,5 6 3,0 4,0 m Mr 4,4 10 0,0 1,0 m srhkmr (rakeisuus) 7,9 10 1,0 2,0 m Mr 4,0 10 2,0 2,5 m Mr 5,1 12 0,0 0,9 m Mr 9,3 25 0,5 1,0 m sihkmr (rakeisuus) 17,3 26 0,0 0,7 m srhkmr (rakeisuus) 15,0 Alueella tehdyt pohja- tai orsivesihavainnot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tutkimusten aikaiset orsi- tai pohjavesihavainnot Tutkimuspiste Pohjavedenpinta maanpinnasta Pohjaveden taso Mittausaika 1 2,1 m +113,9 28.10.2015 6 0,7 m +125,9 29.10.2015 25 1,4 m +109,3 28.10.2015 Tutkimuksen kohteena ollut alue on tässä rakennettavuusselvityksessä jaettu pohjaolosuhteiltaan kolmeen osa-alueeseen. Karkea rajaus alueiden välillä on esitetty tutkimuskartassa 1510022785.2. Alue I Alueella I kalliopinta on joko paljastunut tai sen päällä on vain ohut alle 0,5 metrin paksuinen maapeite. Maapeite koostuu tyypillisesti humuksesta, kivistä ja moreenista. Alue II Alueella II kalliopinnan päällä olevien maakerrosten paksuus on 0,5 metristä reiluun metriin. Pintamaakerroksena on tyypillisesti humusta, jonka alapuolella on tiivis kiviä ja moreenia sisältävä kitkamaakerros. Alue III Alueella III kalliopinnan päällä on selvästi yli 1 metrin paksuudelta pääosin tiiviitä kitkamaakerroksia. Paikallisesti notkelma kohdissa esiintyy myös ohuita hienorakeisia maakerroksia.
3 3. RAKENNETTAVUUS 3.1 Perustaminen Koko alueelle on tarkoitus kaavoittaa pientalovaltaista asutusta. Perustamistavat tulee tarkentaa rakennuspaikoilta tehtyjen rakennuskohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Tässä rakennettavuusselvityksessä tutkittu alue on jaettu perustamisolosuhteiltaan kolmeen alueeseen. Alueiden rajaukset ovat suuntaa antavia ja kuvaukset edustavat alueen keskimääräisiä olosuhteita. Alue I Alueella I rakennukset perustetaan kallionvaraisesti, kun mahdolliset ohuet pintamaakerrokset on poistettu. Rakennusten suunnittelussa ja maan pinnan tasauksissa tulee varautua louhintaan. Pohjasuhteet tai perustaminen ei aseta rajoituksia rakennusten kerrosmäärille. Louhitun ja kiilatun kallion geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti pitää 0,5 0,7 MPa. Alue II Alueella II tiiviit maakerrokset tai kallio ovat hyvin lähellä maanpintaa. Rakennukset voidaan perustaa moreenikerrokseen ulotetun, huolellisesti tiivistetyn, alustäytön varaan. Rakennuspohjilta poistetaan löyhät maakerrokset. Syvemmälle perustettavien, kuten kellarillisten rakennusten suunnittelussa tulee varautua louhintaan ja kallionvaraiseen perustamiseen. Rakenteita mitoitettaessa luonnontilaisen moreenin geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää 350 kn/m 2. Moreenipohjalle tehdylle sora- tai mursketäytölle perustettaessa geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää 250 kn/m 2. Pohjasuhteet ja esitetty perustamistapa eivät rajoita rakennustyyppien ja kerrosten määrää suunnittelussa. Alue III Alueella III tiiviit maakerrokset ovat lähellä maanpintaa. Rakennukset voidaan perustaa moreenikerrokseen ulotetun, huolellisesti tiivistetyn, alustäytön varaan. Rakennuspohjilta poistetaan löyhät ja paikoin esiintyvät ohuet hienorakeiset maakerrokset. Alueella III perustettavien rakennusten suunnittelussa ei pääsääntöisesti tarvitse varautua louhintaan. Rakenteita mitoitettaessa luonnontilaisen moreenin geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää 350 kn/m 2. Moreenipohjalle tehdylle sora- tai mursketäytölle perustettaessa geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää 250 kn/m 2. Pohjasuhteet ja esitetty perustamistapa eivät rajoita rakennustyyppien ja kerrosten määrää suunnittelussa. 3.2 Pihojen, katujen ja putkijohtojen perustaminen Koko alueella pihat ja kadut voidaan perustaa maanvaraisesti moreenikerroksen tai kallion varaan. Rakennekerrosten ja putkilinjojen alta poistetaan humus ja löyhät maakerrokset kaikilla alueilla. Putkijohdot voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti 0,15 m paksun tasaussorakerroksen päälle. Sen ympärille asennetaan suodatinkangas N3. Kaikilla alueilla putkilinjojen suunnittelussa tulee varautua louhintaan. Louhintamäärät tulee arvioida tarkempiin tutkimuksiin perustuen. Louhinnan määrä ja todennäköisyys on suurinta alueella I ja vähäisintä alueella III. Katujen ja putkijohtojen perustamisessa on huomioitava erityisen huolellisesti siirtymäkiilarakenteet kallionvaraisesta maanvaraiseen perustamistapaan siirryttäessä painuma- ja routanousuerojen välttämiseksi. Lisäksi kalliokanaaleissa putkijohtojen lämmöneristyksestä on huolehdittava. 3.3 Maanrakennustyöt Kaivantojen tekemisessä otetaan huomioon työsuojelun edellyttämät toimet luiskien sortumisen ja muiden vahinkojen estämiseksi. Työnaikaisten kaivantojen luiskankaltevuudet vaihtelevat kaivannon syvyyden mukaan seuraavasti moreenissa: Alle 2 metriä syvien kaivantojen luiskakaltevuutena voidaan käyttää alustavasti 1:1,25 ja 2-3 metriä syvien kaivantojen 1:1,5. Kanaalilouhinta tehdään luiskakaltevuudella 5:1.