YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA VERSIO 5, PÄIVITYS 01-04 / 2018 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON PÄÄLLIKÖN 13.4.2018 HYVÄKSYMÄ
SISÄLTÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON... 0 VALMIUSSUUNNITELMA... 0 1. JOHDANTO... 2 1.1 NORMAALIOLOJEN ERITYISTILANTEET... 3 1.2 POIKKEUSOLOJEN ERITYISTILANTEET... 5 2. VALMIUSTASOT... 7 2.1 PERUSVALMIUS... 7 2.1.1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 7 2.1.2 LABORATORIOPALVELUT... 10 2.2 TEHOSTETTU VALMIUS... 11 2.3 TÄYSVALMIUS... 11 3. PAIKALLISET UHAT JA RISKIT SEKÄ TOIMENPITEET VAARATILANTEISSA.. 12 3.1. TALOUSVESI... 12 3.2 UIMA- JA ALLASVESI... 15 3.3 ELINTARVIKKEET... 16 3.4 SISÄILMA... 19 3.5 KEMIALLISET ONNETTOMUUDET... 20 3.6 SÄTEILYVAARATILANTEET... 21 3.7 ELÄINLÄÄKETIETEELLISET RISKIT... 22 3.7.1 Eläinlääketieteellinen epidemia... 23 3.7.2 Sähkökatkokset ja katkokset vedentoimituksessa... 24 3.7.3 Tulipalot ja muut suuronnettomuudet... 25 3.8 TIETOSUOJA JA TIETOJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖT... 26 3.9 MUUT RISKITEKIJÄT... 27 4. TOIMINTAVALMIUS... 28 4.1 ERITYISTILANNETTA KOSKEVAN ILMOITUKSEN VASTAANOTTAMINEN... 28 4.2 TIEDOTUS... 29 4.3 VALMIUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN... 30 4.4 SUUNNITELMAN SAATAVUUS... 30 Lllllllllllll 1
1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoite: Toiminnan tavoitteena on normaalioloissa turvata terveellinen elinympäristö alueemme asukkaille ja eläimille sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa, terveysriskin tai turvallisuusriskin. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan toiminta-alueen hyöty- ja seuraeläimille sekä hyvää perushoitoa että ehkäisevää hoitoa. Tämä valmiussuunnitelma perustuu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun 2014:21 Ympäristöterveyden erityistilanteet opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. Opas on valmiuskansiossa C sekä sähköisessä muodossa I-palvelimella ja Valviran verkkosivuilla. Omassa valmiussuunnitelmassamme olemme ottaneet huomioon paikalliset olosuhteemme, mutta STM:n opasta käytetään rinnakkain sen kanssa. Erityistilanteella tarkoitetaan normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikaista yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Sama erityistilanne voi sisältyä useampaan uhkamalliin. Kyseessä voi olla esim. sähkönjakelun häiriö, epäily koulun tai päiväkodin huonosta sisäilmasta tai epäily vesi- tai elintarvike-epidemiasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Tämä suunnitelma on laadittu Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkeja sekä Pedersören ja Luodon kuntia varten. Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto vastaa tämän alueen paikallisesta valvonnasta. Terveysvalvonnasta vastaavana toimielimenä toimii valvontajaosto. Valvontajaoston yhteystiedot ovat valmiuskansiossa A/O_Yhteystiedot. Lllllllllllll 2
Ympäristöterveydenhuollon organisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa: Ympäristöterveydenhuollolla on selkeä velvollisuus elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin varautumiseen. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto harjoittaa esim. eläinlääkintähuoltolain ja tupakkalain mukaista valvontaa. Terveydensuojelulain (763/94) 8 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Elintarvikelain (23/06) 46 :n mukaan kunnan valvontaviranomaisen on laadittava erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Valmiuden tulee käsittää sekä normaaliolojen että poikkeusolojen aikaiset häiriöt. Poikkeusolot käsittävät kolme valmiustasoa tilanteen vakavuudesta riippuen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. 1.1 Normaaliolojen erityistilanteet Ympäristöterveyden erityistilanteita voi syntyä mikrobien, kemikaalien tai radioaktiivisten aineiden saastuttaessa vettä (juomavettä tai uimavettä), ravintoa tai ilmaa. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluva erityistilanne voi olla esim. kuluttaja- Lllllllllllll 3
palveluksen suorittamisen yhteydessä sattuva vakava onnettomuus tai kulutustavaraan liittyvä äkillisesti ilmenevä riskitekijä. Erityistilanne saattaa aiheuttaa myös tietoverkon ja sähkönjakelun häiriöitä tai äärilämpötiloja. Näissä tapauksissa menetellään tavallisen lainsäädännön mukaisesti. Normaalioloissa käytettäviä resursseja on voitava hyödyntää myös häiriöiden yhteydessä ja erityistilanteissa. Esimerkkejä erityistilanteista ovat: Puhtaan talousveden puute Veden, ilman tai ravinnon saastuminen Erittäin voimakas säteily Maaperän saastuminen Kemikaalionnettomuudet Epidemiat Yhteiskuntaan kohdistuva tahallinen vahingonteko Eläinlääkintähuollon uhkatilanteet Erityistilanteen yleisiä piirteitä: - yllättävä ilmeneminen, minkä vuoksi valmistautumisaikaa on vain vähän - uhka terveydelle tai julkista huomiota ja huolta väestössä herättänyt mahdollinen vaaratilanne, jonka hoitaminen vaatii rutiinivalmiudet ylittäviä voimavaroja tai erityisasiantuntemusta Yleensä erityistilanteet ovat lyhytaikaisia eivätkä johda suuronnettomuuteen tai poikkeusoloihin. Erityistilanteet saattavat olla erilaisia. Eroavuuksista huolimatta tilanteilla on eräitä yhteisiä piirteitä, ja niin ollen niihin on mahdollista varautua ennakolta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä erityistilanteissa on riskien tunnistaminen, riskinarviointi, riskinhallinta, yhteistyö, yhteydenpito konsultteihin, tiedottaminen sekä tilanteen seuranta: Arvioida erityistilanteen aiheuttamat terveyshaitat ja antaa määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poisto markkinoilta, koulun sulkeminen tai alueelta eris- Lllllllllllll 4
täminen. Tiedottaa erityistilanteesta oikea-aikaisesti ja totuudenmukaisesti. On oltava valmius koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle, yhteistyötahoille ja naapurikunnille jaettavaan informaatioon. Antaa muille viranomaisille asiantuntija-apua päätöksenteossa. Muita viranomaisia voivat olla esim. pelastustoimi, poliisi, ympäristönsuojelu, terveydenhuolto tai opetustoimi. Huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta. Keinoina voivat olla tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastuvuuden seuranta ja epidemialähteen jatkoselvittely. Antaa määräyksiä erityistilanteiden hallitsemiseksi ja torjumiseksi, esim. pysyväismääräysten antaminen, lupaehtojen muuttaminen tai valvonnan tehostaminen. 1.2 Poikkeusolojen erityistilanteet Valmiuslain (1552/2011) 12 :n mukaan viranomaiset ovat velvollisia varautumaan poikkeusoloihin. Valmiuslain ja puolustustilalain mukaan poikkeusoloja ovat tilanteet, joiden hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisen säännönmukaisin toimivaltuuksin tai voimavaroin. Tärkeimmät poikkeusoloja koskevat säädökset ovat pelastuslaki (379/2011) ja puolustustilalaki (1083/1991). Esimerkkejä poikkeusoloista ovat: Talouskriisi Katastrofi/suuronnettomuus Välttämättömien raaka-aineiden/polttoaineiden saatavuuden heikentyminen Sabotaasi Kansainvälisen tilanteen kiristyminen Lllllllllllll 5
Sodanuhka Aseellinen hyökkäys, sota ja sodan jälkitila ABC-tilanteet Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tulee varautua erityyppisiin erityistilanteisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa. Tilanteet voidaan jakaa A- (radioaktiiviset aineet), B- (mikrobit) ja C- (kemikaalit) tilanteisiin. A - radioaktiiviset aineet Tilanteet voivat olla säteilyonnettomuuksia, ydinonnettomuuksia, ydinpolttoaineen kuljettamiseen liittyviä onnettomuuksia tai ydinaseonnettomuuksia. B - mikrobit Biologisia tilanteita voivat olla suurehkot tartuntatautiepidemiat, laajat vesiepidemiat, laajat ruokamyrkytykset, vakavat eläinsairaus- tai zoonoosiepidemiat tai mikrobien tai niiden toksiinien aiheuttamat laajalle levinneet sairaudet. C - kemikaalit Kemiallisiin tilanteisiin luetaan tulipalo, räjähdys tai vuoto tai tuotantolaitoksen prosessissa tai varastossa, vaarallisten kuljetusten yhteydessä sattuvat onnettomuudet, elintarvikkeisiin joutuvat kemikaalit ja kemikaalin epäasiallinen hävittäminen. Väestön ympäristön- ja terveydensuojelun turvaamiseksi erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on luotu keskus-, alue- ja paikallistason ABC-laboratorioiden verkosto. Niiden tarkoituksena on selvittää vaaratilanteita, kuten säteilyä, mikrobeja ja kemikaaleja sekä antaa ohjeita vaaran torjumisesta. Säteilyturvakeskus (STUK) toimii säteilytilanteiden (A-tilanteet) keskuslaboratoriona. Terveydenhuollon valtakunnallinen biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä on luotu kolmivaiheiseksi ja sen muodostavat paikalliset ja alueelliset laboratoriot sekä keskuslaboratoriot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa biologisen ja kemiallisen valvonnan suunnittelusta yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi puolustusvoimilla on oma laboratoriojärjestelmänsä. Järjestelmää täydentävät eräiden yliopistojen ja keskussairaaloiden Lllllllllllll 6
laboratoriot. Asiantuntijalaitosten yhteystiedot ovat valmiuskansiossa. 2. Valmiustasot Ympäristöterveydenhuollolla on kolme eri valmiusmuotoa: 1. Perusvalmius 2. Tehostettu valmius 3. Täysvalmius Valmiuden tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään eri häiriöiden ja kriisitilanteiden aiheuttamia haittoja ja vahinkoja sekä pyrkiä turvaamaan yhteiskunnan toiminnot kaikissa olosuhteissa. 2.1 Perusvalmius 2.1.1 Ympäristöterveydenhuolto Perusvalmiudessa suoritetaan ympäristöterveydenhuollon lakisääteistä valvontaa. Ympäristöterveydenhuolto vastaa yleisestä ympäristöterveysvalvonnasta ja lakisääteisestä näytteenotosta. Tehtäviin kuuluu mm. elintarvikkeiden, talousveden ja eläinlääkintähuollon valvonta. Valvonnan tavoitteena on: elintarvikkeiden turvallisuuden turvaaminen talousveden juomakelpoisuuden turvaaminen tartuntatautien syntymisen ja leviämisen ehkäiseminen yleisen hygienian heikentymisen ehkäiseminen Ympäristöterveydenhuollolla on seuraava henkilöstö: - ympäristöterveydenhuollon päällikkö - 6 terveystarkastajaaa - näytteenottaja - hygieenikkoeläinlääkäri - valvontaeläinlääkäri Lllllllllllll 7
- 3 kunnaneläinlääkäriä - toimistosihteeri Henkilöstön yhteystiedot ovat Valmiuskansiossa A/O_ Yhteystiedot. Miespuolisista työntekijöistä tehdään henkilövaraaminen puolustusvoimille joka kolmas vuosi. Henkilövaraamisia anottiin viimeksi vuonna 2017. Tiedot henkilöstöstä: Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand Sijaiset: 1. Terveystarkastaja Leif Karlström 2. Hygieenikkoeläinlääkäri Annika Långbacka Johtaa toimintaa ja päättää tehtävien jaosta. Kriisitilanteissa ympäristöterveydenhuollon päällikkö on sijoitettu Pietarsaaren kaupungin johtokeskukseen tai johonkin yhteistoimintakuntien johtokeskuksista. Terveystarkastajat Näytteenottaja Hygieenikkoeläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri Kunnaneläinlääkärit Toimistosihteeri Valvonta ja näytteenotto yhteistoiminta-alueella Näytteenotto yhteistoiminta-alueella Eläinlääkintähuollon valvontatehtävät ja eläintensuojelu yhteistoiminta-alueella Vastaavat yhteistoiminta-alueen kliinisestä eläinlääkintähuollosta Kansliatehtävät Tilat ja laitteet: Tilat koostuvat varsinaisista toimistotiloista ja kokoustiloista Pietarsaaressa sekä eläinlääkärin vastaanotoista Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa. Mittausvälineet ja näytteenottolaitteet - Säteilymittari 1 kpl - 6-vaiheimpaktori ilmanäytteenottoa varten 1 kpl - Pintakosteusmittari 2 kpl Lllllllllllll 8
- CO 2 /ilmanpaine-/lämpö-/ilmankosteusmittari 1 kpl - Ilman lämpötilamittari 1 kpl - Ilmankosteusmittari 1 kpl - Melumittari 1 kpl - Pikalämpömittarit 10 kpl - IR-lämpömittari 2 kpl - Lämpötilaloggeri 1 kpl - Digikamera 1 kpl - Ruttner-näytteenotin ja näytteenottovarsi vesinäytteenottoa varten Suojavarustus Desinfiointiaineet ja -tarvikkeet Kuljetukset Viestintävälineet Suojalasit, hengityssuojain, suojavaatteet, jalkineet ja kypärät sekä kertakäyttökäsineet Virkon-S ja alkoholipyyhkeet Henkilöstö käyttää omia autoja työssä Viestintä hoidetaan puhelimilla, faksilla, sähköpostitse tai matkapuhelimilla (2 analogista lankapuhelinta ja 14 matkapuhelinta) Ympäristötalon kellarissa huoneessa nro 308 on valmiuspaketti. Paketti sisältää: Vesinäytteenottoa varten 6 x 16 litran muovikanistereita näytteenottoa varten 28 x 0,5 litran steriilejä Na-tiosulfaattia sisältäviä pulloja näytteenottoa varten Elintarvikenäytteenottoa varten 50 x 500 ml muovipurkkeja näytteenottoa varten 30 x 200 ml muovipurkkeja näytteenottoa varten Suojavarustus - 50 paria steriilejä kertakäyttökäsineitä - 200 kpl epästeriilejä kertakäyttökäsineitä - kengänsuojuksia, 100 paria - kengän-/saappaansuojuksia, 200 paria Lllllllllllll 9
- kertakäyttömyssyjä, 20 kpl - suusuojuksia, 150 kpl - hiukkassuodatinmaski, 10 kpl - kaasumaski, 1 kpl - suojalaseja, 3 kpl - kertakäyttöhaalareita (chemical protective), 5 kpl - kertakäyttöhaalareita, 20 kpl Epidemiaa epäiltäessä näytteiden tutkimisessa on käytettävä pikamenetelmiä perinteisten, hyväksyttyjen menetelmien rinnalla, jotta alustava vastaus saadaan mahdollisimman pian. Johtamisvastuu erityistilanteissa: Tilanne: Onnettomuuden aiheuttama tilanne Tahallisesti tai rikollisella toiminnalla aiheutettu tilanne Tartuntatautiepidemia Vesi- ja elintarvikevälitteiset epidemiat Johtovastuu: Pelastustoimi Poliisi Terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Elintarvike- ja vesivälitteisiä epidemioita koskevia epäilyjä varten on erityinen toimintasuunnitelma ja valvontajaoston nimeämä selvitysryhmä. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Toimintasuunnitelma on valmiuskansiossa A/F_Elintarvikkeet & riskit. 2.1.2 Laboratoriopalvelut Pietarsaaren kaupungilla on sopimus Seinäjoella sijaitsevan SeiLab Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan SeiLab Oy:llä on erityistilanteiden varalta ympärivuorokautinen valmius ottaa analysoitavaksi elintarvike- ja talousvesinäytteitä ruokamyrkytys- ja vesiperäisiä epidemioita epäiltäessä. SeiLabin yhteyshenkilöiden tiedot ovat Valmiuskansiossa A/O_yhteystiedot. SeiLab Oy:n laboratorion lisäksi kuntayhtymän alueella on seuraavat laboratoriot: Lllllllllllll 10
Sosiaali- ja terveysvirasto Pietarsaaren Vesi, Åminnen vesilaitos UPM-Kymmene Oyj Kolpintie 7, Pietarsaari Häröntie 231, Pännäinen Alholmintie 42, Pietarsaari 2.2 Tehostettu valmius Perusvalmiudesta on kyettävä siirtymään tehostettuun valmiuteen nopeasti ja saumattomasti. Suuronnettomuuden tai laajan erityistilanteen vaarassa valmius siirtyy perusvalmiudesta tehostettuun valmiuteen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LS-AVI) päättää tehostettuun valmiuteen siirtymisestä. Tehostettu valmius tarkoittaa sitä, että valvontakapasiteettia kohotetaan perusvalmiudesta kahden vuorokauden kuluessa. Tehostetun valmiuden saavuttamiseksi vähennetään normaaleja valvontatutkimuksia ja toimintoja, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä. Kohotetussa valmiudessa tehostetaan tilanteen luonteesta riippuen säteilyriskin valvontaa, elintarvikevalvontaa tai juomaveden valvontaa. Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tehostetaan etenkin epidemiologisten tietojen keruussa. Valmiuden tehostaminen edellyttää, että liikenneyhteyksiä, kuljetuksia ja huoltoa koskevat suunnitelmat toimivat ja että henkilöstö on valmistautunut ja tietää, miten menetellä. Toiminta tapahtuu normaaliajan säädöstenkin puitteissa, mutta valmiussäädökset ja väestönsuojelujärjestelmä voidaan ottaa käyttöön jo tehostetussa valmiudessa. 2.3 Täysvalmius Suuronnettomuuksien ja vaikeiden erityistilanteiden aikana siirrytään täysvalmiuteen. Täysvalmiuteen on siirryttävä 2-6 vuorokauden kuluessa. Miespuolisten viranhaltijoiden vapautusanomus mahdollisesta asevelvollisuudesta on tehty. Täysvalmius voi koskea Lllllllllllll 11
aluetta tai koko maata. Täysvalmiuteen siirtymisestä päättää valtioneuvosto (hallitus). Näytteenottojen, tutkimusten ja näytteiden kuljetusten lisääntyminen edellyttävät työskentelyä useassa vuorossa sekä jatkuvaa päivystystä koko valvontasektorilla. Täysvalmiudessa otetaan kaikki voimavarat käyttöön ja keskitytään kriisitilanteesta selviytymiseen. Vähemmän tärkeät tehtävät saavat väistyä ja uusia tehtäviä tulee tilalle. Täysvalmiudessa ympäristöterveydenhuollon ja käytettävien laboratorioiden yhteistyötä tehostetaan siten, että laboratorio antaa näytevastaukset suoraan terveystarkastajille ja ympäristöterveydenhuollon päällikölle. Täysvalmiudessa tehtävät keskitetään lähinnä seuraavaan: näytteenotto elintarvikkeista ja talousvedestä, näytteiden kuljetus laboratorioon, hygieniavalvonta sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi, säteilymittaukset, raportointi ja ympärivuorokautinen päivystys. 3. Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa Seuraavassa käsitellään yhteistoiminta-alueemme mahdollisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan todennäköisimpiä paikallisia riskejä ovat vesiperäinen epidemia ja ruokamyrkytysepidemia suurelle ihmismäärälle ruokaa valmistavissa elintarvikehuoneistoissa tai suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa. 3.1. Talousvesi Toiminta-alueella on useita eri vesilaitoksia, sekä EU-vesilaitoksia että keskisuuria ja pieniä vesilaitoksia. Tiedot vesilaitoksista ja vastuuhenkilöistä ovat Valmiuskansiossa A/E Talous- ja uimavesi. Suurimmat vesilaitokset ovat Pietarsaaren Vesi, Pedersöre Vatten Ab, Uudenkaarlepyyn voimalaitos ja Luodon vesilaitos. Lllllllllllll 12
Pietarsaaren Vesi on pintavesilaitos ja muut vesilaitokset ovat pohjavesilaitoksia. Toiminta-alueen pohjavettä ei yleensä desinfioida kloorilla Luodon vesilaitosta lukuun ottamatta. Useimmat vesilaitokset käyttävät UV-desinfiointia. Pietarsaaren vedellä on useita varajärjestelmiä, mutta varajärjestelmät eivät kata kaupungin normaalia vedenkulutusta, minkä vuoksi kriisitilanteissa joudutaan turvautumaan säännöstelyyn. Pedersöre Vatten Ab:n alueen vedenjakelu perustuu pohjaveteen, jonka yhtiö ostaa Kovjoki Vatten Ab:ltä. Pedersöre Vatten Ab:n jakeluverkossa on vesisäiliöitä ja yhdysvesijohdot mm. Pietarsaareen, Esse Vatten Ab:hen ja Kronoby Vatten och Avlopp Ab:hen. Uudenkaarlepyyn voimalaitos ostaa vetensä Kovjoki Vatten Ab:ltä. Pietarsaaren Veden, Uudenkaarlepyyn voimalaitoksen ja Pedersöre Vatten Ab:n välillä on ns. kriisivesijohto. Luodon vesilaitoksella on yhteinen vedenottamo Kronoby Vatten och Avlopp Ab:n kanssa. Lisäksi kunta ostaa jatkuvasti vettä Pietarsaaren Vedeltä. Kriisitilanteessa Pietarsaaren Vedeltä voidaan ostaa lisää vettä. Pienemmistä vesilaitoksista on eräillä vesiosuuskunnilla yhdysvesijohdot muihin vesilaitoksiin. Kaikilla vesilaitoksilla on ilmeinen riski kuluttajille toimitettavan veden hankinnan vaikeutumisesta erityistilanteessa. Vesiperäisen epidemian riski on huomattava seuraavissa olosuhteissa: Rankkasade, joka saattaa johtaa tulviin siten, että kaivoihin valuu likaista pintavettä, joka aiheuttaa pohjaveden likaantumista. Rankkasade, jonka aikana jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot saattavat joutua pumppaamaan jätevettä suoraan vesistöihin, mikä saattaa vaikuttaa pintaveteen (Pietarsaaren Veden raakaveteen). Kuivuus, jonka seurauksena pohjaveden laatu voi heikentyä, mikä saattaa näkyä rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena. Lllllllllllll 13
Vedenhankinnan todennäköisiä erityistilanteita ovat: patogeenisten mikrobien aiheuttama saastuminen, riski on huomattava raakaveden kemiallinen saastuminen, riski on huomattava vedenkäsittelyn virheet ja häiriöt, esim. pitkä sähkökatkos, riski on huomattava terrorismi tai ilkivalta, riski on mahdollinen sinilevän aiheuttama saastuminen, riski on vähäinen Vesiperäistä epidemiaa epäiltäessä ei pidä odottaa epidemian vahvistumista laboratoriokokeissa, vaan: asiasta ilmoitetaan terveyskeskukseen ja talousvettä toimittavalle vesilaitokselle veden saastumisesta tiedotetaan välittömästi määrätään kiellot ja annetaan tarvittavat ohjeet (ks. myös menettelyohje) otetaan vesinäytteitä tutkimuksia varten ja lisäksi vähintään 10 litraa vettä, joka säilytetään jääkaapissa mahdollista myöhempää patogeenisten mikrobien tutkimusta varten talousveden desinfioinnin aloittaminen /tehostaminen epidemian leviämisen estämiseksi jos on sairastuneita, kutsutaan koolle ruokamyrkytys- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä, ks. Toimintasuunnitelma elintarvike- ja vesivälitteistä epidemiaa epäiltäessä. tarvittaessa kehotetaan vesilaitosta järjestämään vaihtoehtoinen vedentoimitus mahdollinen käyttökielto kumotaan vasta, kun vesianalyyseillä on vahvistettu, että talousvesi täyttää jälleen kaikki laatuvaatimukset Saastuminen tautia aiheuttavilla mikrobeilla Pintavesi on aina käsiteltävä ja desinfioitava ennen kuluttajille jakamista. Käsittelemätön ja desinfioimaton pohjavesi on pintavettä haavoittuvampaa mikrobiologiselle saastumiselle. Jos näytteessä todetaan yksittäinenkin Escherichia coli, enterokokkeja tai koliformisia bakteereja, tulee terveydensuojeluviranomaisen aina reagoida asiaan ja varmistaa tulos mahdollisimman pikaisesti ottamalla uuden näytteen. Ks. myös menettelyohje 9 työn hallinnointia varten, Poikkeamat talousveden laadussa Lllllllllllll 14
Talousveden kemiallinen saastuminen Syynä voi olla raakavesilähteen saastuminen, prosessikemikaalin väärä annostus vesilaitoksella tai esim. liikenneonnettomuus. Syanobakteerien määrän lisääntyminen Vesilaitoksen tulee seurata syanobakteerien (sinilevän) esiintymistä raakavesilähteessä. Etenkin pintavesissä voi olla suuria esiintymiä alkukesästä. Suurin osa syanobakteereista poistuu vedenkäsittelyn alkuvaiheissa saostuksen, selkeytyksen ja suodatuksen yhteydessä. Jos talousvedessä esiintyy > 1,0 µg/l mikrokystiiniä, on tiedotettava käyttörajoituksista. Vesihuoltopalvelujen toimintahäiriöt Paineenmuutoksen vuoksi veden virtaussuunta verkossa saattaa muuttua ja vedenlaatu heikentyä. Myös takaisinvirtaus vesijohtoverkkoon voi aiheuttaa vakavan vaaran veden terveydelliselle laadulle. 3.2 Uima- ja allasvesi Uimarantojen erityistilanteet johtuvat useimmiten syanobakteerien esiintymisestä tai uimaveden saastumisesta fekaalisilla mikrobeilla. Osa erityistilanteista aiheutuu luonnon omista lähteistä ja osa on peräisin ihmistoiminnasta. Uimahalliympäristöt ovat erityisen alttiita tauteja aiheuttavien bakteerien ja virusten sekä terveysriskejä aiheuttavien kemiallisten yhdisteiden leviämiselle. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä on kutsuttava koolle uima- tai allasveden aiheuttamaa epidemiaa epäiltäessä, ks. Toimintasuunnitelma elintarvike- ja vesivälitteistä epidemiaa epäiltäessä. Jos tutkintatulos ylittää uimaveden laadulle asetetun toimenpiderajan, selvitetään, liittyykö ylitykseen terveyshaittoja. Myös uusintanäytteitä otetaan. Tarvittaessa annetaan ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ks. myös menettelyohjeet 10 ja 11 työn hallinnointia varten, Poikkeamat uimaveden laadussa ja Poikkeamat Lllllllllllll 15
allasveden laadussa. Uimarannoilla voi esiintyä myös ilkivaltaa. Uintialueelle, erityisesti laiturin ja hyppytornien läheisyyteen upotetut esineet voivat aiheuttaa uimareille merkittävän terveysriskin. Uintialueiden tarkastaminen sukeltamalla on tärkeä osa uimarannan turvallisuuden ylläpitoa. 3.3 Elintarvikkeet Sosiaali- ja terveysviraston alueella on mittavaa ja monipuolista elintarviketoimintaa sekä kahviloita ja ravintoloita. Valvontasuunnitelma käsittää n. 400 elintarvikekohdetta. Suuria yleisötilaisuuksia järjestetään alueellamme n. 10 kertaa vuodessa. Lisäksi alueella on yli 600 alkutuotannon yksikköä. Alueellamme valmistettuja elintarvikkeita myydään koko maassa. Pietarsaaren kautta on myös tuontia ja vientiä. Ruokamyrkytysriski on riskinarvioinnin mukaan suurin tiloissa, joissa valmistetaan ja tarjotaan elintarvikkeita, sekä suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa. Koska elintarvikehuoneistoille ei enää vaadita ennakkohyväksyntää eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleviä laitoksia lukuun ottamatta, lisääntyy riski sille, että terveysvalvonta ei tunne kaikkia yhteistoiminta-alueemme toimijoita. Elintarvikkeisiin liittyviä riskejä lisää myös se, että elintarvikkeita käsitellään nykyään globaalisti ja osittain Internet-kaupan välityksellä. Tarkastaja-ohjelmassa on luettelo valvontakohteista ja terveysvalvonnan kokoushuoneen valmiuskansiossa A on luettelo tärkeimmistä kohteista. Elintarvikehuollon erityistilanteita ovat: ruokamyrkytysepidemia, epidemiariski on huomattava ruoasta aiheutuvat vakavat allergiset reaktiot, jotka johtuvat puutteellisesta tiedotuksesta, riski on huomattava, mutta koskee yksittäisiä henkilöitä huolimattomuus ja vilppi elintarvikemerkinnöissä ovat lisääntymässä, riski on huomattava ja saattaa koskea suurta aluetta elintarvikkeiden saastuminen, esim. vieraat aineet, riski on mahdollinen terrorismi tai ilkivalta, riski ei ole todennäköinen Lllllllllllll 16
Viime vuosina useimmat ruokamyrkytysepidemiat Suomessa on aiheuttanut norovirus. Lisäksi on todettu Yersinia pseudotuberculosis-, B. cereus-, C. perfringens-, S. Aureus-, L. monocytogenes- ja salmonellaepidemioita. Yleisimpiä epidemioiden välittäjiä ovat nykyään vihannekset ja vihannestuotteet, seuraavina ovat liha ja lihavalmisteet. Ruokamyrkytysepidemiaksi luokitellaan tilanteet, joissa vähintään kahdella henkilöllä on todennäköisimmin yhteinen altistus. Botulismia epäiltäessä yksittäinen tapaus luetaan ruokamyrkytysepidemiaksi. Tapausten rajoittuessa samaan kotitalouteen on kyse perhe-epidemiasta. Vähintään viittä sairastunutta koskevasta epidemiasta (botulismia epäiltäessä yhtä henkilöä koskevasta), laitoksessa (esim. koulu, päiväkoti tai sairaala) esiintyvästä epidemiasta tai epäillyn tartuntalähteen ollessa elintarvike/raaka-aine, jota myydään laajemmalla alueella, tehdään ilmoitus RYMY-järjestelmään (elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteröintijärjestelmä). Tieto välittyy järjestelmän kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja sieltä edelleen asianomaiselle aluehallintovirastolle (AVI) ja sairaanhoitopiirille sekä Eviralle ja Valviralle. Myös kemikaalien saastuttamat elintarvikkeet voivat aiheuttaa epidemian (esim. tonnikalan histamiini ja melamiini kiinalaisissa maitotuotteissa vuonna 2008). Terrorismi ja ilkivalta saattavat olla mahdollinen riski tulevaisuudessa. Ravinnon kontaminoituminen radioaktiivisista aineista saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä paikallinen ja alueellinen ongelma laskeuman tai ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena tai ydinaseiden vuoksi. Näitä asioita käsitellään kohdassa 3.9. Kunnassa on asetettu elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitysryhmä. Selvitysryhmä kutsutaan koolle epidemiaa epäiltäessä ja se vastaa epidemian selvittämiseksi tarvittavien tutkimusten suorittamisesta. Lisätietoja selvitysryhmästä on ohjeessa Toimintasuunnitelma elintarvike- ja vesivälitteistä epidemiaa epäiltäessä, joka on valmiuskansiossa A /F_Elintarvikkeet & riskit. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät: Epidemiaa epäiltäessä aloitetaan välittömästi epidemian rajoittamiseksi tarvittavat toi- Lllllllllllll 17
menpiteet. Vakavimpia ovat EHEC- ja Clostridium botulinum-epidemiat, koska ne voivat usein johtaa kuolemaan. Epidemiat on selvitettävä ennen kaikkia muita tehtäviä. Myös listeria- ja norovirusinfektiolla saattaa olla vakavia seurauksia heikentyneen vastustuskyvyn omaaville sekä aliravituille ja vanhuksille ja ne saattavat jopa johtaa kuolemaan. Elintarvike- ja vesivälitteistä epidemiaa koskevan toimintasuunnitelman liite 1 sisältää prosessikuvauksen terveysvalvonnan toiminnasta epäilyn ilmetessä. Eviran ohjeessa Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa (1028/1-fi) on ohjeet toiminnasta epidemian aikana sekä raportoinnista. Myös tämä ohje on valmiuskansiossa A/F_Elintarvikkeet & riskit sekä Eviran verkkosivuilla. Jos kyseessä on epidemia, kutsutaan ruokamyrkytysryhmä koolle mahdollisimman pian ja se päättää jatkotoimista. Terveysvalvonnan tehtävänä on ottaa epidemian syyn ja laajuuden selvittämiseksi tarvittavat elintarvike-, vesi- ja/tai hygienianäytteet, kerätä lisätietoja elintarvikkeiden käsittelystä sekä suorittaa tarvittavat tarkastukset. Jos kyseisen ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäiltyä ruokaa on jäljellä, otetaan siitä runsaasti näytteitä. Suositellaan, että osa näyteaineistosta pakastetaan mahdollista myöhempää tutkimusta varten. Suosituksena on vähintään 300 g /näyte. Terveysvalvonta vastaa myös yhteydenpidosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan elintarvikkeita, vettä ja pintoja koskevaan näytteenottoon ja analysointiin liittyvissä asioissa. Mahdollisten vakavien allergisten reaktioiden riski on yleistynyt allergeenisista ainesosista ilmoittamatta jättämisen vuoksi tai tuotteen kontaminoitumisriskin vuoksi. Virhe on vakava, koska allergeenit saattavat aiheuttaa vakavia allergiareaktioita, jopa hengenvaarallisen allergisen reaktion (ns. anafylaktinen sokki). Terveysvalvonnan tulee olla valmis toimimaan nopeasti vaaran rajoittamiseksi epäiltäessä virheellistä ilmoitusta elintarvikkeen sisällöstä. Asiasta tehdään ilmoitus lääninhallitukseen ja Eviraan. Evira lähettää tarvittaessa edelleen RASFF-ilmoituksen. Lllllllllllll 18
Lisäksi terveysvalvonnan tulee varautua toimimaan nopeasti, jos Eviralta tulee RASFFilmoitus elintarvikkeesta, jota saattaa olla myynnissä yhteistoiminta-alueellamme. RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) = elintarvikkeita ja rehuja koskeva EU:n nopea hälytysjärjestelmä. Epidemian rajoittuessa kunnan alueelle huolehtii tartuntatautilääkäri väestön terveyttä koskevasta tiedotuksesta ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö ravinnon/veden laatua koskevasta tiedotuksesta. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö huolehtii siitä, että terveysvalvonnalla on aina resursseja saatavilla olevien tietojen julkaisemiseen ja päivittämiseen terveysvalvonnan kotisivulla sekä ruotsiksi että suomeksi. 3.4 Sisäilma Sisätilojen hengitysilman laatu voi olla terveydelle akuutisti haitallista fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän seurauksena. Sisäilma on ilmaa, jota ihmiset pääasiassa hengittävät, ja siksi sisäilman laadun turvaaminen päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa, asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa on keskeinen osa ympäristöterveydenhuoltoa. Erityistilanteet voivat syntyä siitä, että ulkoilman kautta joutuu haitallisia epäpuhtauksia sisätiloihin, tai siitä, että rakennuksen sisällä tapahtuu jotain, joka aiheuttaa sisäilman laadun vaarantumisen. Epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennuksen käyttäjistä, ihmisistä ja eläimistä, käyttö- ja kulutustuotteista, rakennuksen materiaaleista ja pinnoilta. Sisäilman laatuun liittyy usein ongelmia, jotka havaitaan rakennuksen käyttäjien hengitystie- ja ärsytysoireiluna tai sisäilman laadun aistinvaraisena huonontumisena, esimerkiksi hajuna. Ongelmien alkusyynä on usein rakenteisiin päässyt kosteus, joka aiheuttaa sekä mikrobiologisia että kemiallisia päästöjä sisäilmaan. Valviran verkkosivuilla on yksityiskohtaiset ohjeet asumisterveysasetuksen soveltamisesta. Ohjeet ovat tulostettuina myös sisäilmaa valvovilla terveystarkastajilla, http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys Esimerkkejä erityistilanteista, joissa haitallisille tekijöille altistuminen voi tapahtua nimenomaan sisäilman kautta: - rakennusten tulipalo- tai räjähdystilanteet - ulkoilman saasteiden tunkeutuminen sisätiloihin Lllllllllllll 19
- legionellan leviäminen sisätiloissa - tungosolosuhteet ja sisäilman laatu - hiilimonoksidi eli häkä - rakennusmateriaalien haitalliset mikrobit ja kemikaalit 3.5 Kemialliset onnettomuudet Merkittävä riskitekijä on veden, maaperän ja ilman saastuminen kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Todennäköisimpiä kemikaalionnettomuuksia ovat kuljetusonnettomuudet, kemikaalien vuotaminen maaperään, vesistöön ja viemärijärjestelmään, tulipalot ja räjähdykset sekä teollisuuden laitteiden käyttövirheet ja vauriot. Yleisimpiä kemikaalivarastoja ovat palavien nesteiden varastot huoltamoiden ja satamien yhteydessä, ammoniakkivarastot kylmälaitteita varten ja kloorivarastot vedenpuhdistusta varten sekä rikkihappovarastot niillä paikkakunnilla, joilla on kemiallista puunjalostusta. Pietarsaaressa suurimmat riskit esiintyvät kaupungin keskustassa ja kaupungin pohjoisosissa. Riskit aiheutuvat mittavasta teollisuudesta, satamasta ja tieliikenteestä. Kaupungin keskustan halki kulkevaa rautatietä pitkin ei enää nykyään kuljeteta vaarallisia aineita. Luodon kunnan suurimmat riskikohteet ovat Holmin keskustassa ja kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla teollisuusalueella. Tie 749 muodostaa Luodossa merkittävän riskin. Pedersören kunnan suurimmat riskikohteet ovat Nautor ja Varax sekä vaarallisten aineiden kuljetukset Eurooppatie 8:lla ja rautatiellä. Uudenkaarlepyyn suurimmat riskikohteet ovat KWH-Mirka, Nyko Frys, Prevex, Ekopaint, Eur-Mark sekä veneenrakennusalan eri yritykset. Vaarallisten aineiden kuljetusta pohjavesialueella esiintyy sekä rautatiellä että Eurooppatie 8:lla. Toiminta-alueella esiintyy siis vaarallisten aineiden kuljetusta sekä rauta- että maantiellä. Kemikaalit koostuvat mm. polttoaineesta, hapoista, lipeästä sekä myrkyllisistä ja palavista kemikaaleista. Myös huoltoasemilla on pieni kemikaalivarasto. Pelastusviranomaiset vastaavat pelastus- ja torjuntatoimien yleisestä johdosta ja koordi- Lllllllllllll 20
noinnista kemiallisten riskiolosuhteiden aikana. Terveysvalvonnan tehtävänä on: avustaa tarvittaessa pelastusviranomaista arvioida terveysvaara tarvittaessa huolehtia näytteenotosta Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta on perustettu Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus (C-osaamiskeskus). Siihen kuuluvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Myrkytystietokeskus, puolustusvoimat, keskusrikospoliisi, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN), Pelastusopisto ja Valvira. Osaamiskeskuksen päivystys (0800 411415) antaa asiantuntija-apua kemiallisissa uhkatilanteissa. 3.6 Säteilyvaaratilanteet Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai toteutunutta tapahtumaa, jonka seurauksena väestö sekä pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua ionisoivalle säteilylle normaalia enemmän. Säteilyvalvontaan osallistuvat Säteilyturvakeskus, sisäasiainministeriö, Ilmatieteen laitos, Puolustusvoimat ja sosiaali- ja terveysministeriö. Vastuu on jaettu siten, että kukin yksittäinen sektori huolehtii niistä toimenpiteistä, jotka tilanne aiheuttaa omalle hallinnonalalle. Poikkeusoloissa säteilyturvakeskus toimii asiantuntijaviranomaisena ja keskuslaboratoriona. Säteilyturvakeskuksella on myös alueellinen laboratorio Rovaniemellä. Lisäksi n. 30 paikallislaboratoriota on sitoutunut huolehtimaan elintarvikkeiden ja ympäristönäytteiden radioaktiivisuusmittauksista. Meillä on seinäjokelaisen SeiLab Oy:n kanssa myös säteilymittauksia koskeva sopimus. Säteilyvaaratilanteessa kunnan pelastusviranomaiset vastaavat väestön varoittamisesta ja toimintaohjeiden antamisesta, huolehtivat säteilymittauksista ja tiedottavat omasta toiminnastaan. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on varmistaa, että elinympäristöstä ei aiheudu terveyshaittaa ja että sekä elintarvikkeita että talousvettä ja uimavettä voidaan käyttää turvallisesti. Erityisen tärkeää on nuorten (alle 18-vuotiaiden) ja raskaana Lllllllllllll 21
olevien suojaaminen säteilyaltistukselta. Noudatamme Valviran ja AVI:n sitovia ohjeita. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävät säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheessa: Tiedote elinympäristöä uhkaavasta terveyshaitasta terveydensuojelun verkkosivuille. Ilmoitettava säteilyvaarasta alueen talousvettä toimittaville laitoksille sekä kouluille, päiväkodeille ja hoitolaitoksille. Kehotettava asukkaita sulkemaan päällä oleva ilmanvaihto tiloista, joihin ei suojauduta tai jotka eivät ole tapahtumahetkellä käytössä. Annettava virka-apua muille viranomaisille. Autettava tarvittaessa näytteenotossa. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävät säteilyonnettomuuden jälkivaiheessa Laadittava muiden viranomaisten ohjeiden perusteella ohjeistus elinympäristön puhdistamiseen ja elinympäristön käytön rajoittamiseen. Sisäasiainministeriö on laatinut oppaan 38/2012 Säteilyvaaratilanteet: toimijoiden vastuut ja tehtävät ja Valvira ohjeen Säteilyvaaratilanne. Molemmat ovat valmiuskansiossa C. Konsultointi: Säteilyturvakeskus / STUK, vaihde 09 759 881 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, vaihde 0295 018 450 SeiLabin laboratorio, puh. 06 425 5701 tai 06 425 5705 näytteenotto- ja analysointiasioissa. 3.7 Eläinlääketieteelliset riskit Eläinlääkintäviranomainen vastaa sekä eläinten terveyden ja sairauksien hoidosta että eläinperäisten elintarvikkeiden alkutuotannon valvonnasta, eläinten pidon valvonnasta, eläintensuojelusta ja eläintautien ehkäisystä. Zoonoosilla tarkoitetaan ihmisten ja eläinten välillä tarttuvaa tautia. Zoonoosien aiheutta- Lllllllllllll 22
jina voivat olla virukset, bakteerit, sienet ja loiset. Zoonoosit ovat kansanterveydellisesti merkittäviä tauteja ja epidemioiden aiheuttajia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tartunta voi tapahtua suoraan läheisessä kontaktissa koti-, hyöty- lemmikki- tai luonnoneläimeen tai välillisesti esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä. Kantajaeläimessä taudinaiheuttaja voi olla oireeton tai lieväoireinen, mutta ihmiseen tarttuessaan tauti voi aiheuttaa hyvin vakavan sairauden. Eräät zoonoosit, esimerkiksi pernarutto, soveltuvat myös mikrobien vahingolliseen käyttöön biologisina aseina. Eläinten joukkosairastumiset tai -kuolemat tai eläimen poikkeuksellinen sairaus voivat herättää eläinlääkärissä epäilyn vastustettavan zoonoosin esiintymisestä. 3.7.1 Eläinlääketieteellinen epidemia Paikallisissa poikkeusoloissa tavanomaista toimintaa supistetaan ja toiminta keskitetään lähinnä akuutteihin sairaustapauksiin, eläintensuojeluun ja kiireellisiin viranomaistehtäviin. Eläinlääkärit työskentelevät sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alaisuudessa. Toiminnan perustuessa valmiuslakiin, säteilyvaaran esiintyessä tai kun on kyse tarttuvista eläintaudeista (esim. sikarutto, suu- ja sorkkatauti), menetellään läänineläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Poikkeustilassa johtovastuu siirtyy Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Suu- ja sorkkatauti ja sikarutto ovat valtakunnallisia toimenpiteitä vaativia sairauksia. Niihin liittyvissä tilanteissa eläinlääkäri ottaa yhteyden läänineläinlääkäriin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla on valmiusohjelma ja tarvikevarasto tartuntatautien varalta. Läänineläinlääkäri voi määrätä kunnaneläinlääkärin hoitamaan myös saman aluehallintoviraston alueella sijaitsevan toisen kunnan tehtäviä ja Eviralla on vastaava oikeus koko maan kaikkien eläinlääkärien suhteen. Osalla kunnaneläinlääkäreistä on valmiuseläinlääkärin koulutus ja heitä käytetään ensisijaisesti näissä tilanteissa. Meidän alueellamme ei ole nykyään valmiuseläinlääkäriä. Lllllllllllll 23
Eviran verkkosivuilla on ajankohtaista tietoa tarttuvista ja vaarallisista eläinsairauksista https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaistaelaintaudeista/. Siellä on myös näytteenotto-ohjeet ja muuta eläinsairauksia koskevaa aineistoa. Myös ETT:n kotivuilla on tietoa epizoottisista sairauksista ja muista tarttuvista eläintaudeista. Alueella on yksi hygieenikkoeläinlääkärin virka, yksi valvontaeläinlääkärin virka ja 3 kunnan-/kaupungineläinlääkärin praktikkovirkaa. Sijaisten löytäminen erityistilanteiden aikana on haasteellista, koska normaaliolojen aikanakin on ollut vaikeaa saada sijaisia. Ellei epidemia ole levinnyt läheisille yhteistoiminta-alueille, voi yhteistyö niiden kanssa olla tarpeen välttämättömän eläinlääkintähuollon turvaamiseksi hätätilanteissa. Läänineläinlääkäri johtaa aina näiden eläintautien torjuntaa. Yhteystiedot, joita tarvitaan vakavan tai tarttuvan eläintaudin epäilyn tai toteamisen yhteydessä, ovat valmiuskansiossa A/Yhteystiedot. Lintuinfluenssa Hygieenikkoeläinlääkärin huoneessa on ajankohtaiset kirjalliset tiedot ja ohjeet lintuinfluenssaepäilyä varten. 3.7.2 Sähkökatkokset ja katkokset vedentoimituksessa Pitkät sähkökatkokset saattavat aiheuttaa maatiloilla sekä eläintensuojelu- että ympäristöongelmia. Ongelmia saattaa syntyä mm. ilmanvaihdon ja konelypsyn lakatessa toimimasta. Sähkönjakeluyritykset vastaavat sähkön saannista ja sähköverkon toiminnasta. Siitä huolimatta yksityisasiakkailla itsellään tulee olla valmius lyhyehköjen sähkökatkosten varalta. Valmiutta varten saattaa olla tarpeen hankkia generaattoreita. Kaikilla suurilla tiloilla tulee olla käytettävissään omat generaattorit. Eläinsuojien yli vuorokauden kestävissä sähkökatkoksissa on eläintensuojelua valvottava Lllllllllllll 24
kyseisissä paikoissa (erityisesti sikaloissa, maitotiloilla ja siipikarjatiloilla). Sähkökatkosten yhteydessä saattaa myös eläintilojen vedentoimituksessa esiintyä häiriöitä. Vaikka johtovesi saastuu, eikä sitä voida käyttää juomavetenä, on vesihuollon toimittava siten, että eläinten saatavilla on riittävästi juomavettä. Maidontuotantotiloilla lypsylaitteiston ja tankin pesuun käytettävän veden tulee lisäksi täyttää tietyt mikrobiologiset vaatimukset, mutta juomavesivaatimus on huomattavasti lievempi. Juomaveden saatavuus on ensiarvoisen tärkeää kriisitilanteissa. On epätodennäköistä, että kaikki vesilaitokset voivat taata riittävän vesimäärän myös kriisitilanteissa, ja sen vuoksi tiloja kehotetaan alkutuotantotarkastusten yhteydessä harkitsemaan varajärjestelmiä. Tiloilla voi esim. olla omia kaivoja, ne voivat käyttää läheisiä hiekkakuoppia, ja myös jokivettä voidaan käyttää juomavetenä tilapäisesti. Talvella voidaan käyttää lumesta sulatettua vettä. Tilalla olevat tyhjät säiliöt tai tankit voidaan täyttää vedellä tarvittaessa. Tilojen vedensaannin mahdollisten häiriöiden aikana on tarkastettava eläinsuojelu. Eläintenomistajille esim. soitetaan ja tarkistetaan, miten he ovat hoitaneet asian käytännössä. Tarvittaessa on tehtävä tilakäyntejä. Tämä on todella tärkeää, koska alueellamme on erittäin paljon eläintiloja. Lisäksi alueellemme erityistä on se, että täällä on hyvin paljon turkistarhoja, ja etenkin syksyllä kaikki turkistarhat tarvitsevat nahoitusaikaan saakka erityisen paljon vettä, koska tarhoissa on siihen aikaan vuodesta paljon eläimiä. Karkeasti voidaan laskea, että turkistarha tarvitsee n. 3 litraa vettä/kettu/päivä (Uudenkaarlepyyn voimalaitoksen Ben Ingmanin mukaan). Jos kettuja on 10 000, on vedentarve n. 30 m 3 vettä/vrk. Vesilaitosten ja eläintilojen tulisi laatia sopimukset siitä, mikä kuuluu normaaliin vedenjakeluun. Elleivät vesilaitokset kykene toimittamaan vettä myös kriisitilanteissa, on tilojen järjestettävä omat kiinteistökohtaiset varajärjestelmät. Nykytilanteessa useimmilla tiloilla ei ole varajärjestelmiä. Eläintenomistajille tiedotetaan aktiivisesti siitä, että juomaveden järjestäminen eläimille kriisitilanteissa on heidän vastuullaan. Suurimmat vesilaitokset ovat luvanneet tiedottaa asiasta laskutuksen yhteydessä. 3.7.3 Tulipalot ja muut suuronnettomuudet Eläinsuojien suurten tulipalojen yhteydessä on eläinlääkärin tehtävänä arvioida eläinten tila, hoidetaanko niitä vai lopetetaanko ne, sekä arvioida mahdollista päätöstä siirtää eläi- Lllllllllllll 25
met tilapäiseen säilytyspaikkaan ja arvioida paikan soveltuvuutta kyseisille eläimille. Päivystävä eläinlääkäri on mukana palopaikalla päivystysaikana. Keuhkopöhö & neurologiset oireet huono ennuste kenttäolosuhteissa lopettaminen on ainoa vaihtoehto eläintensuojelun kannalta. Eläinten voinnin huomattava kohentuminen vuorokauden kuluessa hyvä ennuste. Tulipalolta pelastettua karjaa on valvottava useita päiviä mahdollisen jälkihoidon tarpeen varalta. Aluehallintovirasto on laatinut kirjallisen toimintasuunnitelman, jossa kuvataan menettelyä suuronnettomuuksien ja tulipalojen yhteydessä. Toimintasuunnitelmassa Menettelyohje suurten tuotantoeläinten lopetuksesta tulipalojen tai muiden onnettomuuksien yhteydessä kuvataan yksityiskohtaisesti erityisesti tuotantoeläinten lopettamismenetelmiä, ja se on valmiuskansiossa A/K_Eläinlääketieteelliset riskit. 3.8 Tietosuoja ja tietojärjestelmän häiriöt Terveysvalvonta käyttää Digian Tarkastaja-ohjelmaa kohteiden kirjaamiseen ja valvontaan. Pietarsaaren kaupunki / sosiaali- ja terveysviraston ICT-osasto vastaa tietojärjestelmän toiminnasta. Henkilöstöä on ohjeistettu vaihtamaan henkilökohtaiset salasanat säännöllisesti. Sosiaalija terveysviraston palvelin päivittää virustorjuntaohjelman tietokannan ja palomuurin automaattisesti. Tarkastaja-ohjelman työtiedostoista otetaan varmuuskopiot päivittäin. Jos tietojärjestelmä kaatuu, laaditaan luetteloita manuaalisesti paperille. Terveysvalvonnalla on valmius rutiinien suorittamiseen tietojärjestelmän romahtamisesta huolimatta. Tärkeimmät asiakirjat ja tiedot tärkeimmistä kohteista ovat myös paperimuodossa. Monet pienet ja suuremmatkin tietojärjestelmien häiriöt korjaantuvat tietokoneen uudelleen käynnistämisellä. Ellei siitä ole apua, otetaan yhteys ICT-osastoon, joka selvittää ongelman. Vikailmoitus: Lllllllllllll 26
- Kirjoita muistiin mahdolliset vikailmoitukset, kirjaudu ulos ja käynnistä tietokone uudelleen. - Tietotekniikkahenkilöstö tarvitsee sinulta seuraavat tiedot: - Nimi, osasto ja yhteystiedot - Tietokoneen nimi, esim. MHS1234 (keltainen tai valkoinen tarra tietokoneessa) - Hyvä ongelmankuvaus (esim. mikä ohjelma on lakannut toimimasta) Suurin osa Ympäristötalon kiinteistä puhelimista on ns. IP-puhelimia, jotka eivät toimi tietojärjestelmän kaatuessa. Faksia ei ole kytketty tietotekniikkajärjestelmään, ja sitä voidaan käyttää tarvittaessa lankapuhelimena. Myös Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn vastaanottojen eläinlääkärien puhelimet ovat ns. lankapuhelimia. Päälliköllä, terveystarkastajilla ja eläinlääkäreillä on matkapuhelimet. 3.9 Muut riskitekijät Tahallisesti aiheutettujen vaaratilanteiden valmiutta on vaikea ennakoida. Esimerkiksi Internetin kautta voi kuka tahansa saada tietoja välineistä ja eri tavoista vaaran aiheuttamiseksi. Tuollaisissa vaaratilanteissa noudatetaan yleisiä periaatteita. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat tahallisesti aiheutetut sähkökatkokset voivat muodostaa mahdollisen uhan. Ne voivat vaikeuttaa esim. veden tai elintarvikkeiden jakelua, polttoaineen saatavuutta ja oleskelutilojen lämmitystä. Elintarvikkeiden tai juomaveden tahallinen saastuttaminen koskee yleensä pienehköä ryhmää, mutta sillä on suuria välillisiä taloudellisia ja psykologisia vaikutuksia ja se vaatii runsaasti viranomaisten resursseja. Esimerkiksi suojaamattoman säteilylähteen tahallinen sijoittaminen yleiselle paikalle on mahdollinen uhka. Biologisista ja kemiallisista aseista on tullut vakavasti otettava uhkatekijä. Terrorismin uhka kohdistaa huomion valmiuteen kyetä tunnistamaan ja torjumaan mikrobien ja tok- Lllllllllllll 27
siinien aiheuttamia sairauksia. Bioaseina voidaan käyttää useita eri bakteereja, viruksia ja toksiineja, mutta todennäköisimmät ovat: Bacillus anthracis (pernarutto), Yersinia pestis (rutto), Franciscella tularensis (jänisrutto), isorokko (variola major), botulismi (Clostridium botulinum -toksiini) sekä verenvuotokuumeet (Ebola, Marburg, Lassa, Machupo). Koska tilanteen tunnistaminen vie aikaa, johtaa se väistämättä siihen, että altistuneiden henkilöiden määrä lisääntyy. Biologiset aseet voivat levitä veden, elintarvikkeiden tai ilman välityksellä. Valvonnassa ja toimijoille tiedottamisessa tähdennetään ulkopuolisten pääsyn estämistä vesilaitoksiin, alkutuotantotiloille ja tuotantolaitoksiin. 4. TOIMINTAVALMIUS Erityistilanteessa ympäristöterveydenhuollon toiminta noudattaa pääpiireittäin seuraavaa kaavaa: - riskinarviointi ja vaaran torjunta - ensinäytteet ja lisävaaran torjunta - toistuva arviointi - turvallisuuden palauttaminen ja jatkonäytteet - tarvittaessa alueen väestön evakuointi 4.1 Erityistilannetta koskevan ilmoituksen vastaanottaminen Ympäristöterveydenhuoltoon saattaa tulla ilmoitus monelta eri taholta. Tilanteen luonteen ja laajuuden mukaan päätetään, ilmoitetaanko asiasta edelleen ja mille taholle. Jos kyseessä on vakava tilanne, joka vaatii yhteistyötä pelastustoimen kanssa ja ilmoitus tulee muulta taholta kuin hälytyskeskuksesta tai pelastustoimesta, on ilmoituksen oikeellisuus tarkistettava ja varmistettava, että hälytyskeskus saa tiedon puhelimitse. Ympäristöterveydenhuollossa häiriöilmoituksen vastaanottanut ja tarkistanut henkilö toimittaa ilmoituksen edelleen ympäristöterveydenhuollon päällikölle tai hänen sijaiselleen Lllllllllllll 28
sekä muille terveystarkastajille. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö tiedottaa asiasta puolestaan häiriön luonteesta riippuen johtavalle lääkärille, tartuntatautilääkärille, asiantuntijainstituutioille sekä laboratorioon, jonne mahdolliset näytteet toimitetaan. 4.2 Tiedotus Viranomaisilla on yleinen tiedotusvelvollisuus. Tiedotus voidaan hoitaa ympäristöterveydenhuollon verkkosivujen, paikallisten sanomalehtien (Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Vasabladet ja Pohjalainen) sekä alueellisten tv-lähetysten (yle.fi), paikallisten radiokanavien tai tiedotteiden kautta. Oikeanlaisella tiedotuksella voidaan sekä torjua vaara että estää tarpeetonta huolestuneisuutta. Tiedotus ei saa olla ristiriitaista. Tiedotuksen tarve ja laajuus määräytyvät tapauskohtaisesti. Ympäristöterveydenhuolto tiedottaa riskioloista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä paikallisesti. Keskusviranomaiset ja aluehallintovirastot tiedottavat laajempaa aluetta koskevista vaaratilanteista. Ks. myös Ympäristöterveydenhuollon viestintäsuunnitelma, joka on valmiuskansiossa A / B_Viestintäsuunnitelma. Valmiuskansiossa A / O_Yhteystiedot on luettelo paikallisten tiedotusvälineiden yhteystiedoista. Kunnan alueella esiintyvässä kemikaalionnettomuuden vaaratilanteessa tiedotuksesta vastaa pelastuspäällikkö. Terveysriskeihin liittyvän vaaratilanteen aiheuttaneen yrityksen tulee ilmoittaa asiasta välittömästi ympäristöterveydenhuoltoon. Yleisölle tiedottaminen tulee toteuttaa yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa siten, että ympäristöterveydenhuolto tiedottaa terveysriskeistä ja yritys tiedottaa prosesseista ja vaaran syystä. Säteilytilanteissa tiedotuksesta vastaa Säteilyturvakeskus. Vakavissa erityistilanteissa käännytään niiden keskusviranomaisten puoleen, joilla on oikeus radiotiedotteen lähettämiseen tai ulkoisen hälytyksen käyttämiseen. Valmiuskansiossa A / K_Viestintäsuunnitelma on myös vaaratiedotetta koskevat ohjeet. Lllllllllllll 29