SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Miksi haluamme toimia ESG-periaatteiden mukaisesti? 3 Kohdeyhtiöiden vastuullisuuden mittaaminen 3 JOM Rahastoyhtiön päivitetyt ESG-kriteerit 4 ESG-asioiden integroiminen osaksi toimintatapaamme 6 JOM Rahastoyhtiön ESG-prosessi 6 ESG-prosessi kaaviona 8 ESG-omistajapolitiikkamme 9 ESG-raportointi kohdemaittain 9 ESG-kriteerien raportointi kohdemaittain 10 Loppusanat 12 2
JOHDANTO JOM Rahastoyhtiö on sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen kuutta periaatetta yleisesti toiminnassaan ja erityisesti osana hallinnoimiensa rahastojen sijoitustoimintaa. Olemme omaksuneet ympäristölliset, yhteiskunnalliset ja hyvän hallintotavan periaatteet eli ESG-asiat (Environmental, Social & Governance) osaksi toimintaamme. Käytännössä tämä tarkoittaa ESG-kriteerien tarkastelun integroimista perinteiseen taloudelliseen sijoitusanalyysiin. Vuosi 2016 oli meille ensimmäinen vastuullisen sijoittamisen raportointivuosi ja näin ollen myös merkityksellinen ESGtoimintatapojemme kehittämisen sekä systematisoinnin kannalta. Vastuullisen sijoittamisen kokemuksemme hiljalleen karttuessa ovat myös ESG-toimintatapamme kirkastumassa. Osallistuimme vuonna 2016 Finland s Sustainable Investment Forumin (FINSIF) järjestämään vastuullisen sijoittamisen seminaariin, josta saimme ideoita toimintamme kehittämiseen. Tässä raportissa esittelemme keskeisimmät ESGkriteerit, joita olemme vuonna 2016 päivittäneet ja joiden valossa olemme arvioineet kohdeyhtiöidemme vastuullisuutta sijoituspäätöksiä tehdessämme, vastuullisen sijoittamisen prosessimme sekä havaintojamme kohdemaistamme liittyen vastuulliseen sijoittamiseen. MIKSI HALUAMME TOIMIA ESG- PERIAATTEIDEN MUKAISESTI? Näemme ESG-asiat pitkällä aikavälillä lisäarvoa tuovina kilpailutekijöinä. Niiden huomioon ottaminen sijoitustoiminnassa on tärkeä osa ulkoisten riskien identifiointia ja hallintaa sekä mahdollisuuksien tunnistamista. Erityisesti vastapuoliriski vähenee, kun olemme tietoisia kohdeyhtiöiden toimintatavoista taloudellisten tekijöiden lisäksi kaikilla ESGosa-alueilla. Toisaalta cleantech- ja uusiutuvan energian sektorit ovat vuonna 2016 tarjonneet kasvumahdollisuuksia, joskin tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Koemme myös, että positiomme vähemmistösijoittajana on turvattu paremmin yhtiöissä, joissa erityisesti hyvän hallintotavan mukaiset vaatimukset otetaan huomioon. Vastuullinen sijoittaminen on mielestämme lähtökohtaisen tärkeää kohdemarkkinoillamme kehittyvässä Aasiassa, missä valtiot ja yritykset ovat vielä pitkälti kehitysvaiheessa vastuullisuuskysymyksissä, vaikkakin edistysaskelia on viime vuosina myös otettu. KOHDEYHTIÖIDEN VASTUULLISUUDEN MITTAAMINEN Omien kansainvälisiin normeihin perustuvien ESG-käytäntöjen luominen on mahdollistanut tehokkaan ja juuri meille sopivan lähestymistavan vastuulliseen sijoittamiseen. Vuonna 2016 lisäsimme ESG-kriteereihimme tarkentavia mittareita, jotka kuvaavat vielä paremmin hyvää hallintotapaa, työterveyttä ja -turvallisuutta sekä kuluttajien oikeuksia. Vastapuoliriskin vähentämiseksi ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin lisäämiseksi mielestämme yritysten yksittäisiä hyväntekeväisyysohjelmia tärkeämpää ovat mm. työntekijöiden oikeudet ja koulutus, työturvallisuus ja -terveys sekä tuotteiden laatustandardit kuluttajien hyväksi. 3
JOM RAHASTOYHTIÖN PÄIVITETYT ESG KRITEERIT Ympäristö Ympäristönhallintasysteemit (ISO sertifikaatti) Kierrätys; uusiokäyttö Jätehuolto Luonnonvarojen säästäminen; energiatehokkuus Uusiutuva energia; vihreä teknologia, innovaatio, prosessit & toiminta Ympäristönsuojeluohjelmat Yhteiskunta Ihmisoikeudet (rikkomukset, lasten oikeudet, tasavertaisuus, pakkotyön torjunta) Työntekijöiden turvallisuus & terveys (OHSAS sertifikaatti, turvavarusteet, tapaturmaraportointi, koulutus, terveydenhuolto) Työntekijöiden oikeudet (työtunnit, ylityö, lomat, ammattiliitto, palkkaus) Laadunvalvontasysteemi (mm. ISO sertifikaatti) Yritysvastuuohjelmat (hyväntekeväisyys, työ yhteisön hyväksi, lahjoitukset) Hyvä hallintotapa Veroraportointi & läpinäkyvyys Johdon rakenne Anti-korruptio (valvontakomitea, nimitys- ja palkitsemiskomitea, ilmiantosysteemi) Vähemmistösijoittajien oikeudet Osinkojen maksupolitiikka 4
Selvitämme osana sijoitusprosessia, onko kohdeyhtiö rikkonut edellä lueteltuja ympäristöön, yhteiskuntaan tai hyvään hallintotapaan liittyviä kriteereitä. Sijoitustoiminnassamme ylivoimaisesti tärkein seurattava ESG-parametri on sijoituskohteiden hyvä hallintotapa. Yleisesti tämä tarkoittaa sijoituskohdeyhtiöiden hallintotapaa, mutta olemme laajentaneet tämän koskemaan myös valtioiden poliittista hallintotapaa ja keskuspankkien toimintaa. Ilman hyvää hallintotapaa ei mielestämme yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta voida toteuttaa edes kohtuullisella tavalla. Koemme myös, että oma asemamme piensijoittajana on paremmin turvattu, kun kohdeyhtiöiden hyvä hallintotapa on kunnossa. Koska sijoituskohteemme sijaitsevat pääasiallisesti Aasian kehittyvillä markkinoilla, seuraamme myös tarkasti, miten hallintotapaa hoidetaan maiden poliittisessa johdossa ja keskuspankissa. Tällä saralla suurimpana riskinä näemme edelleen länsimaiden ja Japanin keskuspankkien vastuuttoman rahapolitiikan globaaleine seurauksineen. Meille painoarvoltaan merkittävintä kohdemaata Indonesiaa on perinteisesti pidetty ongelmallisena sijoituskohteena maahan juurtuneen korruption ja siellä pitkään vallinneen puutteellisen demokratian vuoksi. Nykyisen uudistusmielisen Joko Widodon presidenttiys on kuitenkin vaikuttanut positiivisesti maan hallintotapaan ja sijoitusympäristöön. Nykyhallitus on asettanut korruption kitkemisen yhdeksi sen päätavoitteeksi, ja maaliskuussa 2017 loppunut Tax Amnesty toi maahan 350 miljardin dollarin edestä verorahoja. Jakartan kuvernöörin paikalta väistyneen Basuki Ahok Tjahaja Purnaman poliittisvetoinen tuomio jumalanpilkasta heijastaa kuitenkin vielä maan likaista poliittista peliä sekä eri uskontokuntien epätasa-arvoista asemaa. Filippiineillä taas vuonna 2016 valitun ja retoriikastaan tunnetun presidentti Rodrigo Duterten verinen huumeiden vastainen sota on varjostanut maan poliittisen hallinnon tilaa, joskin kampanja on tällä hetkellä tauolla. Toisaalta presidentti on vannonut kitkevänsä korruption maasta, rikollisuus on vähentynyt huomattavasti ja hän nauttii vahvaa kansansuosiota. Helmikuussa 2017 hyväksytyn Filippiinien kehityssuunnitelman (2017-2022) fokuksessa on talouskasvun lisäksi kestävä kehitys, mikä on positiivinen kehityssuunta ESG-näkökulmasta. Koska JOM Rahastoyhtiö on suhteellisen pieni toimija rahastoyhtiönä, jolla on rajatut resurssit toiminnoissaan, hyödynnämme mahdollisuuksiemme mukaan strukturoituja vastuullisen sijoittamisen työkaluja, kuten kolmannen tahon tarjoamia ESG-pisteytyksiä (esim. Bloomberg). Kyseiset pisteytykset eivät 5
kuitenkaan pääsääntöisesti tarjoa riittävästi syvällistä ESG-asioihin liittyvää tietoa Aasian kehittyvillä markkinoilla toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joissa sijoituksillamme on pääpaino, eivätkä ne näin ollen yleensä tyydytä tarpeitamme. Sen sijaan lähestymistapamme vastuullisissa sijoituksissa ilmenee toisaalta tiettyjen sijoituskohteiden positiivisessa arvottamisessa, tiettyjen sijoitusteemojen välttämisessä sekä toisaalta taas salkunhoitajan oman sijoitusetiikan tuomisessa salkunhoidolliseen päätöksentekoon. Vuonna 2016 emme ole sijoittaneet ns. epäeettisiin yhtiöihin, kuten tupakan ja aseiden valmistajiin tai myyjiin, vaikkemme ole virallisesti poissulkenut mitään toimialaa sijoitusavaruudesta. Eettisyyden rinnalla painotamme erityisesti yritysten vastuullisia toimintatapoja ja työntekijöiden oikeuksia toimialasta riippumatta. Toisaalta vuonna 2016 olemme suosineet tiettyjä teemakohtaisia sijoituksia valitsemalla salkkuihimme uusiutuvan energian ja cleantech-sektoreiden yrityksiä. Näiden lisäksi mittaamme yhtiöiden vastuullisuutta edellä mainittujen normeihin perustuvien kriteerien pohjalta. ESG-ASIOIDEN INTEGROIMINEN OSAKSI TOIMINTATAPAAMME Vastuullisen sijoittamisen integroiminen tarkoittaa meille, että ESG-analyysi on sisällytetty osaksi sijoitus- ja päätöksentekoprosessia eli kohdeyritysten due diligencea, jossa yritysympäristö otetaan huomioon kokonaisuutena. ESG-asiat otetaan huomioon yrityksemme päivittäisessä toiminnassa ja erityisesti salkunhoitajan sijoituspäätöksenteossa, eikä meillä ole erillistä yksikköä valvomassa sijoitusten vastuullisuutta. Näemme ESG-prosessin integroimisen yritykselle lisäarvoa tuottavana tekijänä, jonka toteuttamiseen pyrimme liittämällä vastuullisen sijoittamisen osaksi yrityskulttuuriamme ja toimintatapaojamme. JOM RAHASTOYHTIÖN ESG-PROSESSI Koska vastuulliseen sijoittamiseen liittyvät prosessit eivät ole vielä yleisesti vakiintuneet kohdemarkkinoillamme, kehitimme vuonna 2015 oman ESG-prosessin, jota seurasimme myös vuonna 2016. Lähtökohtaisesti kohdeyhtiöiden toimintatavat selvitetään niin laaja-alaisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä, että mahdollisuus yhtiöiden tekemiin ESG-periaatteiden rikkomuksiin sijoituspäätöksen jälkeen tulisi olla marginaalinen. Toisaalta mikäli yhtiö osoittautuu erityisen potentiaaliseksi sijoituskohteeksi, toimien samalla kuitenkin ESG-periaatteiden vastaisesti, voimme tehdä sijoituksen rikkomuksesta huolimatta. Tämä kuitenkin vaatii meiltä kohdeyhtiön painostamista toimintatapojen korjaamiseen. Pyrimme olemaan mahdollisimman hyvin tietoisia sijoituskohdeyhtiöiden ESG- 6
suoriutumisesta seuraamalla niitä ja niiden toimintatapaa säännöllisesti vuosineljänneksittäin myös sijoittamisen jälkeen. Toisaalta emme pysty sitoutumaan raportoimaan vastuullisen sijoittamisen toiminnastamme kvartaaleittain rajallisten resurssien vuoksi. Olemme vuonna 2016 seuranneet yhtiöiden ja kohdemaiden ESG-suoriutumista yritystapaamisten lisäksi kuluneen vuoden vuosiraporteista, yhtiöiden nettisivuilta ja sidosryhmiltä. ESG-informaation keruussa paikalliset suhteet, joita meillä on mm. poliittisiin tahoihin ja paikallisiin sijoittajiin, ovat myös erityisen tärkeässä roolissa. Kehotamme sijoituskohdeyhtiötä tarkentamaan ESG-toimintatapojaan, jos niitä ei ole mainittu vuosikertomuksissa, tai jos vuosikertomukset ovat näiden osalta puutteelliset. Vuoden 2016 vastuullisen sijoittamisen vuosiraportoinnin yhteydessä otimme yhteyttä kohdeyrityksiin, jotka eivät olleet raportoineet ESG-asioista vuonna 2015. Vietnamilaiset yhtiöt vastasivat varsin huonosti kyselyihimme, kun taas erityisesti yritykset, joilla on oma sijoittajasuhteiden päällikkö, vastasivat hyvin. Toisaalta vastaukset jäivät uupumaan myös yrityksiltä, joilla ei ole sijoittajasuhteiden osastoa. pyrimme ottamaan epäkohdan esille kohdeyhtiön kanssa, pyytämään lisäselvitystä sekä kehottamaan tätä korjaamaan asian. Kohdeyhtiölle tulee kuitenkin antaa tarpeeksi aikaa korjata epäkohta, sillä rikkomuksen korjaamiseksi kyseessä voi olla tarve isollekin investoinnille, kuten jätevesihuoltosysteemin asennukselle, jota olisi kohtuutonta vaatia epärealistisen nopealla aikataululla. Mikäli perusteellisesta selvityksestä huolimatta tietoomme tulee, että sijoituskohdeyhtiö rikkoo jotain asettamaamme keskeistä ESG-kriteeriä sijoittamisen jälkeen, noudatamme tilannekohtaista lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa, että jokainen tapaus käsitellään yksitellen tilanteen ja rikkomuksen vakavuuden mukaan. Tällaisessa tilanteessa 7
Vastuullisen sijoittamisen raportti 2016 ESG-PROSESSI KAAVIONA 8
ESG-OMISTAJAPOLITIIKKAMME Kohdemaissamme Aasian kehittyvillä markkinoilla ESG-raportointi voi olla puutteellista tai jopa olematonta. Yleisenä ongelmana on, että vaikka raportointi näyttäisi päälle päin kattavalta, kohdeyhtiöiden toimien paikkaansa pitävyyttä voi olla vaikea varmistaa läpinäkyvyyden puutteen johdosta. Pyrimme parantamaan läpinäkyvyyttä ja kohdeyhtiöiden luotettavuutta aktiivisen omistajuuden sekä vaikuttamisen kautta. Mielestämme ylivoimaisesti tehokkain tapa varmistaa kohdeyhtiöiden esittämien ESGtoimintatapojen läpinäkyvyys on käydä säännöllistä vuoropuhelua yritysten kanssa sekä vierailla paikallisesti kohdemaissa ja - yrityksissä. Käytämme omistajaoikeuttamme käymällä säännöllisesti yrityksissä sekä yritysten voimaloissa, kokoonpanotehtaissa ja rakennustyömailla. Vuonna 2016 teimme kolme yritysvierailumatkaa, joissa tapasimme kohdeyhtiöiden ylintä ja keskitason johtoa. Keskitason johdon tapaaminen mahdollistaa eri tahojen ja ns. tavallisten työntekijöiden monipuolisen kuulemisen, mikä lisää kohdeyhtiöiden läpinäkyvyyttä. Tapaamisissa annamme kehitysehdotuksia mahdollisten epäkohtien parantamiseksi, mikäli niille on tarvetta. Tehdasvierailut antavat realistisen kuvan paikkojen työolosuhteista ja turvallisuustasosta. Yritysvierailumatkat luovat edellytykset kohdeyritysten läpileikkaavalle analyysille, mikä on lähtökohtaisen tärkeää sijoitustoiminnassamme. Vuoden 2016 yritysvierailuilla ei tullut esille mitään räikeitä rikkomuksia, joihin olisi pitänyt puuttua. Vuonna 2016 emme osallistuneet kohdeyhtiöiden yhtiökokouksiin, mutta olemme valmiita osallistumaan yhtiöiden päätöksentekoon käyttämällä äänioikeuttamme, mikäli sille tulee tarve. ESG-RAPORTOINTI KOHDEMAITTAIN Sijoituskohdemaidemme ESG-tilanteen kokonaiskuvan muodostamiseksi on tarpeellista arvioida millä tavalla ESG-asiat on otettu kohdemaissamme huomioon vuosikertomusten ja omien havaintojemme mukaan. Alla olevassa taulukossa on arvioitu jokaisen sijoituskohdemaan vastuullisuutta keskeisten ESG-kriteerien pohjalta. Taulukosta selviää, kuinka moni kohdeyhtiö kunkin maan osalta on raportoinut asettamistamme ESG-kriteereistä. Pyrimme myös kuvaamaan kohdemaiden ja -yhtiöiden kehitystä edellisvuodesta mahdollisimman hyvin. Toisaalta data ole täysin vertailukelpoista, sillä osa salkussa olevista yhtiöistä ja kohdemaista on vaihtunut vuoden 2015 jälkeen. Seuraamme kehitystä niiden kohdeyhtiöiden osalta, jotka pysyvät pidemmän aikaa salkuissamme. Yleisesti vuoden 2016 kehityksen suunta on hyvä, sillä taulukon perusteella suurimmassa osassa maita meille tärkeimmän ESG-osaalueen, hyvän hallintotavan, mukaiset mekanismit ovat jo varsin vakiintuneet. Kun vuonna 2015 3/7 kohdemaistamme korosti vähemmistösijoittajien oikeuksia vuosiraporteissaan, vuonna 2016 luku oli 6/7. Yhteiskuntaan liittyvissä tekijöissä on enemmän vaihtelua, johtuen osaksi tarkentavien kriteerien lisäämisestä taulukkoon. 9
ESG-KRITEERIEN RAPORTOINTI KOHDEMAITTAIN Vuonna 2016 asettamamme ESG-kriteerit mittaavat paremmin kohdeyhtiöidemme työterveys- ja -turvallisuustasoa sekä laadunvalvontaa. Olemme tarkistaneet, onko kohdeyhtiöllemme myönnetty International Organization for Standardizationin (ISO) tai muun vastaavan järjestön sertifikaattia työterveydestä ja -turvallisuudesta taikka laadunvalvontasysteemistä. Osana työoloja ja työntekijöiden oikeuksia kuvaavia indikaattoreita olemme tarkistaneet, ovatko yritykset raportoineet mm. turvavarusteiden käytöstä, työtapaturmista, koulutuksesta, terveydenhuollosta, ammattiliitoista, palkkauksesta ja työajoista. On positiivista huomata, että hyväntekeväisyysohjelmien lisäksi erityisesti työntekijöiden oikeuksiin, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota kaikissa kohdemaissamme. Monet kohdeyhtiöistämme ovat raportoineet jopa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta, mikä viestii varsin kattavasta ESG-asioiden huomioimisesta. Tulee myös huomioida, että vaikkei yritys ole raportoinut jostain seikasta, kuten lakimääräisestä työajasta taikka minimipalkkakäytännöstä, se voi silti käytännössä toimia lainmukaisesti ja täyttää vastuullisuuskriteerit. Tämän varmistamiseksi olemmekin pyytäneet 10
lisäselvityksiä vastuullisten toimintatapojen selvittämiseksi kaikilta niiltä kohdeyhtiöiltä, jotka eivät ole raportoineet ESG-asioista lainkaan, jotka ovat raportoineet niistä puutteellisesti tai joilla tieto ei ole saatavilla englanniksi. Indonesiassa työturvallisuuteen on kiinnitetty yleisesti aiempaa enemmän huomiota ja yhä useammat yritykset ovat ottaneet International Organization for Standardization -järjestön (ISO) standardit käyttöön toiminnassaan, mikä näkyy positiivisesti myös meidän kohdeyhtiöissä. Työtapaturmista on raportoitu tyydyttävästi, joskin tällä saralla kohdeyhtiömme voisivat vielä kehittyä. Monet yritykset kertoivat vuosiraporteissaan tavoitteekseen nollatoleranssin työtapaturmissa, mutta niistä raportoiminen saattaa jäädä uupumaan. Maassa on käytössä elinkustannusindeksiin sidottu minimipalkkajärjestelmä, ja kohdeyhtiömme ovatkin raportoineet työntekijöiden palkkauskäytännöistä sekä muista työntekijöiden oikeuksista suhteellisen hyvin kuten viime vuonnakin. Indonesiassa ei ole tapahtunut suuremman luokan teollisuusonnettomuuksia viime vuosina ja ympäristönsuojeluun on alettu suhtautua aiempaa vakavammin, mikä näkyy positiivisesti myös pidempään salkuissamme olleiden kohdeyhtiöiden kehityksessä. Maassa noin kolme prosenttia 5-17-vuotiaista lapsista tekee töitä, mutta määrä on ollut selvässä laskussa ja jopa matalasti koulutetut vanhemmat haluavat varmistaa lapsilleen hyvän koulutuksen. 1 Vietnamissa vapaakauppasopimus TPP olisi voimaan tullessaan vaikuttanut mahdollisesti positiivisesti yritysvastuukysymysten nousuun, mutta sopimuksen kaatuminen ei ainakaan nopeuttane tätä kehitystä. Toisaalta ympäristöasiat ovat kasvattaneet merkitystään edellisvuodesta kun vuonna 2015 2/11 kohdeyhtiöistämme oli ympäristönhallintasysteemi, vuonna 2016 jopa 4/8 yhtiöistä oli vastaava järjestelmä. Lisäksi perinteisten hyväntekeväisyysohjelmien ohella vietnamilaiset sijoituskohteemme ovat raportoineet tyydyttävästi työntekijöiden oikeuksista, minimipalkasta ja terveydenhuollosta. Vietnamissa myös sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu suhteellisen hyvin suuri osa naisista käy töissä ja kohdeyhtiöidemme johtoportaissa istuu myös naisia. Kiinan keskushallinto on viime vuosina osoittanut merkittävää sitoutumista ympäristöongelmien ratkomiseen ja vuoden 2015 ympäristölain uudistus kiristi ympäristörikkomusten rangaistuksia ja paransi ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaa. Myös kiinalaisten kohdeyhtiöidemme kohdalla on tapahtunut selvää kehitystä ja yhä useampi on raportoinut kattavista ympäristönhallinta- ja jätehuoltojärjestelmistä. Lisäksi moni kohdeyhtiöistämme toimii uusiutuvan energian ja cleantech-sektoreilla. Presidentti Xin käynnistämä korruption vastainen kampanja on tuottanut tulosta ja korruptio on vähentynyt, mikä heijastunee myös 1 http://www.finnpartnership.fi/www/tiedostot/csrmuistiot/csr-taustamuistio_indonesia_150616002.pdf 11
kiinalaisten kohdeyhtiöidemme hyvän hallintotavan mukaisissa mekanismeissa. 2 Filippiineillä työntekijöiden oikeuksissa ja turvallisuudessa on vielä kehitettävää, vaikka kohdeyhtiömme ovatkin raportoineet varsin kattavasti niistä. Maassa on lakisääteinen minimipalkka ja työaika, mutta vain noin 10% maan työntekijöistä kuuluu ammattiyhdistykseen. Erityisesti ympäristöasiat kaipaavat filippiiniläisissä kohdeyhtiöissämme lisää huomiota. Toisaalta jopa kolmella yrityksellä oli toiminnoissaan käytössä vihreää teknologiaa, kestäviä prosesseja tai uusiutuvaa energiaa, kun vuonna 2015 ei yhdelläkään. 3 Malesiassa yhteiskuntavastuuasiat ja työntekijöiden oikeudet, mukaan lukien palkkaus, on otettu laajasti huomioon, kun taas ympäristönhallintamekanismit ovat osin puutteelliset. Toisaalta kaikki hyvän hallintotavan kriteerit täyttyvät ja kehitys on ollut tältä osalta positiivinen edellisvuoteen verrattuna. Singaporessa korostuvat yhteiskuntavastuuasiat, niiden jakautuen tasaisesti lähes kaikille osaalueille. Lisäksi ympäristövaikutusten minimointi on huomioitu varsin laajasti ja kaikki hyvän hallintotavan kriteerit täyttyvät. Myanmarissa hyvä hallintotapa, ympäristönhallintamekanismit ja työntekijöiden oikeudet toteutuvat taulukon perusteella melko hyvin, vaikka maassa arvostetaan perinteisesti hyväntekeväisyyttä. Työntekijöiden oikeuksia on pyritty edistämään 2010-luvun poliittisten ja taloudellisten uudistusten myötä. Vuonna 2015 säädetty laki takaa yleisen minimipalkan, johon työntekijällä on oikeus sukupuolesta riippumatta ja vuoden 2011 työlaki salli järjestäytymisvapauden lähes 50 vuoden jälkeen. Myanmar on luokiteltu korkean riskin maaksi Maplecroftin lapsityövoimaindeksissä, mikä lisää tarvetta maassa toimivien kohdeyhtiöiden tilanteiden kartoittamiselle erityisesti tässä suhteessa. 4 LOPPUSANAT Tässä raportissa on esitelty vastuullisen sijoittamisen prosessimme, päivitetyt ESGkriteerit, kohdemaittemme yritysvastuutilanne sekä vuoden 2016 toimintaamme liittyen vastuulliseen sijoittamiseen. Ensimmäinen vastuullisen sijoittamisen raportointivuosi on tukenut ESG-työkalujemme kehittämistä ja olemme niitä päivittämällä pyrkineet vastaamaan paremmin haasteellisten kohdemarkkinoidemme tarpeisiin sekä entistä läpinäkyvämpään raportointiin. Vuonna 2017 vastuullisen sijoittamisen suurin haaste on meille edelleen toiminnan riippuvuus rajallisista resursseistamme. Uskomme kuitenkin, että sitoutumisemme vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin on kilpailuetu, minkä vuoksi pyrimme jatkamaan vastuullista sijoitustoimintaa vuonna 2017 periaatteidemme ja toimintamallien mukaisesti, sekä kehittämään niitä entisestään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. 2 http://www.finnpartnership.fi/www/tiedostot/csrmuistiot/csr-muistio_china.pdf 3 http://www.finnpartnership.fi/www/fi/advisory_services/ Vastuullinen_liiketoiminta/Yhteiskuntavastuutietoa_maittai n/filippiinitcsr-tausta130417.pdf 4 http://www.finnpartnership.fi/www/tiedostot/c SR-muistiot/MyanmarCSR-tausta210117.pdf 12