Sigrid Juséliuksen Säätiö vastuullisen sijoittamisen politiikka

Transkriptio

1 1 Sigrid Juséliuksen Säätiö vastuullisen sijoittamisen politiikka 1. Säätiön lähtökohdat Sigrid Juséliuksen Säätiön (Säätiö) tavoitteena on tukea ja edistää lääketieteellistä tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on ihmiskunnalle suurta tuhoa tuottavien tautien vastustaminen. Säätiö sijoittaa ja kerryttää varojaan tähän tarkoitukseen. Säätiön varoja hoidetaan huolellisesti, jotta niistä saataisiin pitkällä aikavälillä riskit huomioon ottaen mahdollisimman suuri tuotto. Säätiön varat ovat alttiina myös muille kuin taloudellisille riskeille. Ilmaston lämpenemisen uskotaan aiheuttavan vakavan uhkan biosfäärille. Kestävään kehitykseen on panostettava, koska ihmiskunnalla ei ole varaa olla vastustamatta ilmastonmuutosta. Kestävyysriskit eivät rajoitu vain ympäristökysymyksiin, vaan myös sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät on otettava huomioon. Kestävyyskysymysten huomiointi on keskeistä vastuullisessa sijoittamisesta (Socially Responsible Investing, SRI). Liiketoiminnan vastuullisuuden mittarina käytetään yleensä yritysten ESG- sertifiointia (ESG = Environmental, Social and Governance issues) 1, joka vaikuttaa jo tänä päivänä yritysten arvoon ja kilpailukykyyn. Säätiön on otettava tällaiset asiat huomioon varmistaakseen omaisuutensa pitkäaikaisen arvon ja sen, etteivät Säätiön sijoitukset ole sen perusarvojen vastaisia. Niinpä Säätiö on vahvistanut vastuullisen sijoittamisen periaatteet. 1 Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät kysymykset

2 1.1 Kansainvälinen panostus kestävyyteen YK:n huippukokouksessa vuonna 2015 sovittiin toimintasuunnitelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä maailmanlaajuisesti vuosina Agenda 2030:n tavoitteena on edistää niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kestävää kehitystä. Kaikkia maailman maita koskeva toimintaohjelma sisältää 17 globaalia tavoitetta kestävälle kehitykselle. Näitä kunnianhimoisia tavoitteita ovat mm. poistaa köyhyys, poistaa nälkä, varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille, suojella ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta sekä edistää rauhanomaisia ja syrjimättömiä yhteiskuntia. Tavoitteiden englanninkielinen nimi on Sustainable Development Goals (SDG). Esimerkiksi vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin sopimus, jonka mukaan maailman maat pyrkivät rajoittamaan globaalin lämpötilan nousun 1,5 asteeseen, on hanke, joka pyrkii edistämään YK:n tavoitetta nro 13. Toimia ilmastonmuutosta vastaan. Globaalit tavoitteet pyritään saavuttamaan ennen vuotta Vaikka ensisijainen vastuu tavoitteiden toteuttamisesta lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kautta on valtioilla, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös paikallishallinnon, yksityissektorin ja siviiliyhteiskunnan sekä kansalaisten panosta Yritysten panostus kestävyyteen Global Compact on YK:n tärkein aloite, jonka tavoitteena on kannustaa yksityissektoria ja yritysmaailmaa yleensä muuttamaan strategioitaan ja liiketoimintaansa niin, että ne edistäisivät kestävää kehitystä ja pystyttäisiin luomaan globaalien tavoitteiden mukaisesti entistä kestävämpi ja syrjimättömämpi globaali talous. Global Compact määrittelee perusarvot, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin ihmisoikeuksia, työolosuhteita, ympäristöä ja korruption vastaista työtä koskeviin periaatteisiin. Periaatteet ovat ympäri maailman hyväksyttyjä, ja allekirjoittajia on käytännössä kaikilta aloilta. Jos yritys pyrkii edistämään kestävää kehitystä, pidetään olennaisen tärkeänä, että se raportoi sidosryhmilleen läpinäkyvästi ja julkisesti. Yritysten kestävän kehityksen raportointi perustuu Global Compact -aloitteen edellyttämään tiedottamiseen siitä, miten ne asiassa edistyvät (Communication on Progress, COP). On laadittu raportointikehyksiä, kuten Global Reporting Initiative (GRI), joiden tavoitteena on standardoida yritysten antama ei-taloudellinen tieto ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia ja hallintotapaa koskevista kysymyksistä. Varsinkin sijoittajat, jotka analysoivat yrityksen potentiaalia pitkäaikaisena sijoituskohteena, pitävät yhä useammin ei-taloudellista tietoa tarpeellisena kattavan kuvan saamiseksi yrityksestä.

3 3 1.3 Sijoittajien panostus kestävyyteen Vastuullisista sijoituksista ja vastuullisesta sijoitustoiminnasta käytetään usein lyhennettä SRI (Socially Responsible Investing). Se kattaa paitsi yhteiskunnalliset asiat myös ympäristöasiat, hyvän hallintotavan ja muita kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Yhteiskunnallisesti vastuullista (SRI-)sijoittamista sovelletaan yleensä niin, että sijoituspäätöksiä tehdessä otetaan huomioon perinteisen taloudellisen analyysin lisäksi myös ESG-tiedot, joissa on kvantifioitu ja sertifioitu yrityksen suoritus sijoittajan kannalta olennaisimmissa ympäristöllisissä, yhteiskunnallisissa ja hallintotapaa koskevissa kysymyksissä, usein verrattuna muihin alalla toimiviin ja kilpailijoihin. Vastuullisessa sijoittamisessa edellytetään usein tiettyjä alaa/tuoteryhmää koskevia rajoituksia ja suositaan yrityksiä, jotka ovat saaneet hyvän pistemäärän sijoittajan kannalta olennaisissa ESG-kysymyksissä. Sijoittajapuolella Global Compact -hankkeen vastineena ovat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI, United Nations Principles on Responsible Investments), joissa ESG on merkittävässä osassa. UN PRI -periaatteet edellyttävät, että allekirjoittajat sitoutuvat liittämään ESG-asiat osaksi sijoitusanalyysiä ja -päätöksiä toimimaan aktiivisena omistajana ja sisällyttämään ESG-asiat omistajakäytäntöihinsä kannustamaan sijoituskohdettaan asianmukaiseen ESG-raportointiin edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (UN PRI) käyttöönottoa sijoitustoimialalla edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteiden soveltamista yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa raportoimaan toimistaan ja vastuullisen sijoittamisen edistymisestä. Sitä mukaa kun vastuullisten sijoitusten kysyntä on lisääntynyt, ESG-arvioinnin ympärille on kehittynyt kokonainen toimiala. Vaikka yleisesti hyväksyttyä ESGarviointistandardia ei olekaan vielä olemassa, ala on vakiintumassa ja sitä johtavat nykyään muutamat perinteiset uutistoimistot, kuten MSCI ja Bloomberg. Vuodesta 2018 lähtien myös Yahoo Finance on tehnyt ESG-asioiden Sustainalytics-arviointeja, joita saa heidän ilmaiselta verkkosivustoltaan. On osoitettu, että vastuullisuus ja osaketulot eivät sulje toisiaan pois: asiaa koskeva akateeminen tutkimus osoittaa, että hyvien ESG-arvioiden ja osaketulojen tilastollinen yhteys on ajan mittaan positiivinen tai ei ainakaan ole negatiivinen. 2 2 Friede, G., Busch, T. & Bassen, A ESG and financial performance: aggregated evidence from more than 2000 empirical studies. Journal of Sustainable Finance & Investment, 5(4),

4 4 2. Säätiön näkemys vastuullisesta sijoittamisesta Säätiön missiona on rahoittaa yleishyödyllistä lääketieteellistä tutkimusta. Varmistaakseen sijoitustensa pitkäaikaisen arvon Sigrid Juséliuksen Säätiön on otettava huomioon, miten erilaiset kestävyystavoitteet vaikuttavat sijoitusten arvon kehitykseen. Säätiö ei myöskään halua sijoitustensa olevan ristiriidassa perusarvojensa kanssa. Säätiö katsoo, että edellä mainituista globaaleista tavoitteista (YK:n 17 globaalia tavoitetta) kaksi on lähinnä Säätiön arvopohjan ydintä: 3. Terveyttä ja hyvinvointia; Hyvä terveys on perustava edellytys sille, että ihmiset pystyvät käyttämään koko potentiaalinsa ja vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen. Ihmisten terveys riippuu taloudellisista, ekologisista ja sosiaalisista tekijöistä, ja tavoite 3 kattaa kaikki osa-alueet ja kaikenikäiset ihmiset. 13. Ilmastotekoja; Ilmastonmuutos on todellinen ja kiistämätön uhka koko sivilisaatiollemme. Kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät edelleen, ja siksi ilmaston globaalisesti keskimääräinen lämpeneminen saattaa nousta yli kahden asteen. Sillä olisi vakavia seurauksia ekosysteemin, merien happamoitumisen, ihmisten turvallisuuden, ruoantuotannon, vedensaannin ja terveyden kannalta, ja se lisäisi luonnonkatastrofien vaaraa. Niinpä Säätiö tavoittelee pitkällä aikavälillä mahdollisimman hyvää tuottoa, mutta ei ihmisten hyvinvoinnin eikä ympäristön kustannuksella. Säätiö katsoo, että tuotto- ja kestävyystavoitteet eivät sulje toisiaan pois, koska 1. ne yritykset, jotka eivät ota kestävyyskysymyksiä huomioon, saattavat pitkällä aikavälillä menettää toimintaedellytyksensä 2. ottaen huomioon, että ESG-kysymykset vaikuttavat jo nyt yritysten arviointiin, moni voi ajatella, että pitkäaikaisten arvoon vaikuttavien asioiden, kuten ympäristöllisten, sosiaalisten ja hallintotapakysymysten jättäminen huomiotta sijoitustoiminnassa osoittaa, että Säätiö ja sen ulkopuoliset salkunhoitajat jättävät luottamustehtävänsä hoitamatta. On kuitenkin huomattava, että vastuullinen sijoittaminen ei ole mikään eksakti tiede ja että eri toimijat määrittelevät vastuullisuuden eri tavoin. Säätiön tavoitteena on pystyä mittaamaan ja raportoimaan sijoitussalkun vastuullisuuden kehitystä ajan myötä. Koska menetelmät ja tietojen saatavuus kehittyvät jatkuvasti, myös Säätiön vastuullisuuden seuranta ja raportointi kehittyvät. Säätiön vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja käytäntöä päivitetään alan kehityksen myötä.

5 3. Säätiön varojen vastuullinen hoito 5 Koska ESG-kysymykset vaikuttavat sijoituskohteiden kasvumahdollisuuksiin, kustannuksiin ja imagoon, ne otetaan huomioon arvioitaessa kohteen kokonaisriskiprofiilia. Sijoitusten kestävyysanalyysi perustuu julkisista lähteistä saatuihin tietoihin. Sijoituskohteiden kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen ESG-analyysin tukena käytetään ulkopuolisten palveluntuottajien kestävyysanalyysejä. Säätiö on määrittänyt tiettyjä aloja ja tuoteryhmiä, joilla on erityinen riski olla ristiriidassa Säätiön ihmisten terveyttä ja hyvinvointia koskevien arvojen kanssa. Säätiö ei sijoita ase- eikä tupakkateollisuuteen. Säätiö ei myöskään edistä rahapeli- eikä aikuisviihdeliiketoimintaa. Jotkut yritykset toimivat mainittujen alojen alihankkijoina tai jakelijoina. Säätiö arvioi, että mainittujen tuotteiden osuus sellaisten yritysten liikevaihdosta, joihin Säätiö voi sijoittaa, saa olla korkeintaan 20 prosenttia Suorat sijoitukset Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan osakesijoituksia ja sijoituksia yritysobligaatioihin. Edellä mainittujen ala- ja tuoteryhmärajoitusten lisäksi lähtökohtana ympäristöasioissa on välttää sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto tulee pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian tuotannosta tai jakelusta. Säätiön kanta on, että vakiintuneilla energiayhtiöillä voi usein olla hyvät edellytykset johtaa yleistä siirtymistä entistä kestävämpiin energialähteisiin. Siksi alan yritykset arvioidaan yksilöllisesti sen mukaan, millainen niiden viimeaikainen kehitys on ollut ja millainen positiivinen vaikutus niillä tulevaisuudessa näyttäisi olevan ympäristö- ja ilmastoasioihin. Suorien sijoitusten valvonta Valvomme arvopaperisijoituksia jatkuvasti vastuullisuusnäkökulmasta. Seuraamme uutisvirtaa, ja lisäksi ulkopuolinen ESG-kysymyksiin erikoistunut palveluntuottaja analysoi Säätiön omaisuuden vuosittain. Seuraamme arvopaperisijoituksia YK:n Global Compact -periaatteiden mukaan. Jos toteamme salkussa olevassa yrityksessä näihin periaatteisiin liittyviä väärinkäytöksiä tai laiminlyöntejä, tutkimme asiaa ja ryhdymme toimenpiteisiin. Riippuen siitä, kuinka paha, millainen ja kuinka laaja laiminlyönti on ollut, toimenpiteenä voi olla joko suora keskustelu yritysjohdon kanssa tai vaikuttaminen yhteistyön kautta. Ellei sijoituskohde reagoi ja ryhdy kohtuullisessa ajassa toimenpiteisiin estääkseen väärinkäytöksiä tai laiminlyöntejä, Säätiö voi vetää pois sijoituksensa. Jos salkussa oleva yritys ei enää täytä yllämainittuja kriteereitä, Säätiö vetää pois sijoituksensa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa Epäsuorat sijoitukset Epäsuorat sijoitukset ovat arvopaperisijoituksia, joissa sijoituspäätökset on ulkoistettu ulkopuoliselle salkunhoitajalle etukäteen sovittujen rajoitusten tai teeman mukaan. Niinpä Säätiön kestävyyden arvioinnissa keskeistä on ulkopuolisen salkunhoitajan sijoitusprosessi ja raportointi. Esimerkiksi kaikki Säätiön osuudet erityyppisissä rahastoissa luokitellaan epäsuoriksi arvopaperisijoituksiksi. Säätiö vaatii, että aktiivisesti hoidetut rahastot, joille on tyypillistä harkinnanvarainen päätösprosessi (esim. Private Equity -rahastot), sitoutuvat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (UN PRI) ja että niillä on oma ESG-politiikka. Lisäksi Säätiö haluaa tietää salkunhoitajan kannan sijoituksiin sellaisiin aloihin/tuoteryhmiin, joiden suhteen Säätiöllä on suorissa sijoituksissa rajoituksia.

6 ESG-kysymysten huomiointi dokumentoidaan jokaisen uuden sijoituksen osalta pyytämällä salkunhoitajaa täyttämään ESG-kyselykaavake. 6 Passiivisesti hoidettujen rahastojen (kuten indeksi- ja ETF-rahastojen) osuuksien vastuullisuus varmistetaan yleensä tarkistamalla rahaston vertailukohtana oleva indeksi, koska erillistä päätösprosessia ei ole. Valittaessa passiivisesti hoidettuja rahastoja, keskeistä on omaisuustyypin kustannustehokkuus, mutta Säätiö priorisoi passiivisesti hoidettuja rahastoja, jotka seuraavat Säätiön ESG-näkemystä vastaavaa indeksiä. Epäsuorien sijoitusten valvonta Kestävyyskysymyksiä käsitellään neuvotteluissa Säätiön ja salkunhoitajien välillä. Jos joku sijoituskohde rahastossa ei vastaa Säätiön vastuullisen sijoituksen vaatimuksia, tai jos sen vastuullisuus on syytä kyseenalaistaa, keskustelemme ensin salkunhoitajan kanssa. Ellei salkunhoitaja reagoi kohtuullisessa ajassa, Säätiö voi vetää sijoituksensa pois. 4. Raportointi Yksi tai useampi ESG-kysymyksiin erikoistunut ulkopuolinen palveluntarjoaja analysoi Säätiön omaisuuden kerran vuodessa. Analyysissä keskitytään mittaamaan salkkuomaisuuden vaikutus YK:n globaaleihin tavoitteisiin (SDG) nro 3. (Terveyttä ja hyvinvointia) ja 13. (Ilmastotekoja). Ilmastonmuutoksen ottaminen huomioon ja ilmastoriskin tehokas käsittely sijoitustoiminnassa on yksi Säätiön sijoitustoiminnan keskeisistä alueista. Säätiö sitoutuu mittaamaan sijoitustensa hiilijalanjäljen edistääkseen ajan myötä sellaisia sijoituksia, jotka vähentävät ilmastokuormitusta. Vastuullisuudesta omaisuuden hoidossa raportoidaan vuosittain hallitukselle ja Säätiön sidosryhmille vuosikertomuksen yhteydessä.