HANKESUUNNITELMA 22.12.2010 LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen 1. HANKKEEN TAUSTA Haja-asutuksen jätevesiasiat ovat puhututtaneet kuluneen vuoden aikana koko Suomea enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Tapetille on nostettu monia tärkeitä asioita, kuten lainsäädännön tarkistaminen kohtuullisen toimeenpanon varmistamiseksi sekä kiinteistökohtaisen neuvonnan palava tarve. Keskustelu lienee perusteltua, mutta se on myös aiheuttanut hämmennystä ja lisännyt epävarmuutta siitä, mitkä säädökset ovat voimassa missäkin kohteessa. Uudellamaalla jos jossakin on hajajätevesiasia edelleen akuutti vesiensuojelullinen ja maankäytöllinen ongelma. Erityisesti läntisellä Uudellamaalla alati kasvava haja-asutus asettaa haasteita jätevesiasian huolelliselle hoitamiselle. Alueellemme tyypillistä on, että suuri määrä haja-asutusta sijoittuu nk. erityisalueille, kuten pohjavesialueille ja ranta-alueille, joilla asutus on paikoittain erittäinkin tiivistä. Näillä alueilla jätevesien käsittely on erityisen tärkeää ja myös monella tavalla haasteellista. Alueellamme on myös suora kontakti Suomenlahteen, jonka tilan parantamiseksi on tehtävä kaikki tarvittava. Lainsäädäntöön mahdollisesti tehtävistä muutoksista huolimatta haja-asutuksen jäteveden käsittely on siis hoidettava asiallisesti myös jatkossa vähintäänkin Länsi-Uudenmaan erityisalueilla. Tätä edellyttävät mm. jo olemassa olevat kuntien määräykset. Kuntien ja yhdistyksemme aikaisemman aktiivisuuden ansiosta alueemme asukkaat ovat suhteellisen hyvin tietoisia jätevesien käsittelyn tarpeesta. Kuitenkin yleisen tiedon soveltaminen tilanteeseen omalla kohdalla on osoittautunut asukkaille erittäin hankalaksi tehtäväksi johtuen kiinteistöjen moninaisista ominaisuuksista sekä mediassa ja markkinoinnissa esiintyneistä karkeista yleistyksistä ja liikkeellä olleista virheellisistäkin tiedoista. Tähän ongelmaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry jäsenkuntineen haluaa löytää ratkaisuja Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen avulla. Kunnat ovat tehneet alueella yhteistyötä jo vuodesta 2004 yhdistyksen koordinoimana ja vuodesta 2007 lähtien Uudenmaan liitonkin merkittävältä osalta rahoittamana. Vuosien mittaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonta on osoittautunut haastavammaksi tehtäväksi kuin mitä alun alkaen voitiin kuvitella. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 on jatkoa Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeelle 2009-2010 (Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009 2010, hakemusnumero 08051). Hankkeen 2009-2010 tarkoituksena oli edistää vesiensuojelua ja kestävän kehityksen mukaista asumista nykyisillä haja-asutusalueilla Länsi-Uudellamaalla. Hankkeessa haettiin alueen olosuhteisiin sopiva toimintamalli nk. hajajätevesiasetuksen soveltamiseksi pohjautuen ympäristöministeri-
ön linjauksiin. Keskeisenä painopisteenä hankkeessa oli jätevesien käsittelyn vaatimustasot vesiensuojelullisesti erityisen herkillä ja maankäytön suunnittelun kannalta haasteellisilla alueilla. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda alueelle toimiva jalkautetun neuvonnan ja jätevesikartoituksen toimintamalli sekä jakaa puolueetonta ja asiantuntevaa tietoa erityisalueiden asukkaille. Toinen keskeinen tavoite oli koota alueen kuntien näkemykset erityisalueiden jätevesienkäsittelyn vaatimustasosta sekä muodostaa alueelle yhteinen suhtautumistapa asiaan kerätyn aineiston ja keskustelujen perusteella. Hankkeessa 2009-2010 luotua toimintamallia kehitetään eteenpäin LINKKI-hankkeessa vuonna 2011 keskittymällä arvioimaan ja kehittämään neuvontatyön ja tiedotuksen vaikuttavuutta. 2. LYHYESTI HANKKEEN TOIMENPITEISTÄ JA TULOKSISTA VUOSINA 2009-2010 Hankkeessa luotiin haja-asutuksen jätevesineuvonnalle ja kartoitukselle toimintamalli, joka pilotoitiin vuonna 2009 Siuntion, Raaseporin, Lohjan ja Nummi-Pusulan kunnissa 183 kohteessa. Korjattua toimintamallia testattiin laajennetulla toiminta-alueella vuonna 2010, jolloin tehtiin käyntejä 405 kohteessa. Yhteensä jalkautetulla neuvonnalla tavoitettiin 565 kiinteistöä. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä räätälöitiin kiinteistön tarpeisiin sopiva neuvontapaketti, kohteille annettiin selvä viesti siitä tarvitseeko ryhtyä toimenpiteisiin vai ei ja jos toimenpiteisiin oli tarvetta ryhtyä, niin annettiin selkeät etenemisohjeet. Käynneillä kartoitettiin myös kiinteistön tilanne jätevesien käsittelyn suhteen. Kootun tiedon avulla saatiin melko hyvä käsitys siitä, missä alueellamme mennään toisaalta asetuksen ja toisaalta kuntien vaatimusten toteutumisen suhteen. Neuvojien ja hankkeen henkilöstön suullisesti saadun palautteen perusteella asukkaat elivät ennen neuvontakäyntiä väärissä luuloissa järjestelmänsä uusimistarpeen ja vaihtoehtojen suhteen. Niinpä neuvontakäyntien ensisijainen saavutus oli se, että asukkaat ovat saaneet henkilökohtaiset ohjeet etenemisestä omalla kohdallaan. Sitä, kuinka asukkaat lähtivät toteuttamaan toimenpiteitä annettujen ohjeiden perusteella, ei näillä resursseilla ja näin lyhyellä aikavälillä pystytty arvioimaan. Hankkeessa luotiin myös ympäristöhallinnon ohjeiden pohjalta sekä kuntien erityisvaatimusten ja piirteiden perusteella suositus jätevesien käsittelyn vaatimustasolle erityisalueilla. Suositus muodostui olemassa olevien määräysten, niistä poikkeamisten sekä laajamittaisten keskustelujen pohjalta. Suositusten avulla alueellemme voidaan luoda yhteneväinen linjaus siitä, miten erityisalueilla tapahtuvaan viemäriverkostojen ulkopuoliseen jätevesienkäsittelyyn suhtaudutaan ja minkälaiset vaihtoehdot tulevat kyseeseen erityisalueilla. Hankkeen kuluessa valkeni, että lähtöolettamus erityisaluetyypeistä oli liian suppea ja että jokainen määritelty erityisalue sisältääkin todellisuudessa laajan skaala erilaisia alueita, joille jäteveden käsittelyn vaatimukset tulisi asettaa eri tasoille. Hankkeen loppuvaiheessa onnistuttiin kuitenkin muodostamaan yleinen suositus pohjavesialueille, ranta-alueille ja tiiviisti asutuille alueille siten, että erityisaluetyypit voitiin ottaa jollakin tasolla huomioon. Suositukset muodostavat pohjan yhtenäiselle vaatimustasolle, mutta niiden käytäntöön vienti esimerkiksi ympäristönsuojelumääräysten päivittämisen osalta on vasta alkutekijöissä. Hanke tuotti laajan skaalan menettelytapaohjeita kiinteistökäynneillä havaittuihin tavallisimpiin tyyppitapauksiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Menettelytapaohjeet on tarkoitettu käytettäväksi sekä ammattilaiselle että neuvontamateriaalina asukkaille. Ammattilaisen kohdalla ohjeet selventävät uusimistarpeen rajapintaa ja etenemistarvetta asiakaskontaktissa, esimerkiksi puhelinneuvonnassa tai selvityksen tekemisessä. Asiakkaalle menettelytapaohjetta voitaisiin käyttää selkeyttämään neuvontakäynnillä tehtyä suullista johtopäätöstä uusimistarpeesta ja etenemistavasta. Ympäristöministeriössä käynnistetyssä neuvontapilotissa neuvonnan avustamisen edellytyksenä 2(8)
on mainittu, että kiinteistölle tulee jättää kirjallinen esitys suositellusta etenemistavasta. Tätä toimintamallia ei kuitenkaan hankkeessa ehditty testata. Menettelytapaohjeita voisi käyttää pohjana kirjallisen esityksen sisällöstä. Yhtenäinen esitystapa tuo ja luo laatua! 3. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUONNA 2011 Jatkohankkeen tarkoituksena on jatkaa edellisen hankkeen aikana aloitettua vesiensuojelun ja kestävän kehityksen mukaisen asumisen edistämistä nykyisillä haja-asutusalueillamme ja kannustaa asukkaita uusimaan jätevesijärjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: 1. Arvioida ja parantaa neuvontatyön vaikuttavuutta 2. Viedä kuntien yhteiset toimintamallit käytäntöön hyödyntämällä kerättyä tietoa Hankkeen keskeisenä tavoitteena on varmistaa neuvontatyön vaikuttavuus arvioimalla kehitetyn toimintamallin vaikuttavuutta ja päivittämällä toimintamallia saadun palautteen perusteella. Hankkeessa työstetään edellisessä hankkeessa kehitetyn kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia siten, että neuvontakäynnin tasaisen korkea laatu varmistetaan. Lähtöoletuksena on, että toimintamallia olisi tarpeen täydentää esim. käynnillä tehtävällä kirjallisella esityksellä ja/tai kokoavan infotilaisuuden avulla. Kirjallisen esityksen antamista testataan uusilla neuvonta- ja kartoitusalueilla (yht. 200-250 kiinteistöä) ja kokoavaa infotilaisuutta edellisen hankkeen aikana läpikäydyillä alueilla. Toinen hankkeen tavoite on erityisalueiden jätevesienkäsittelyn suosituksen vieminen käytäntöön. Tarvittaessa tehdään suositusten tarkennus asiantuntijoiden avulla. Kuntakohtaisesti käydään läpi mahdollisuudet viedä suositukset käytäntöön, esimerkiksi ympäristönsuojelumääräysten päivityksen yhteydessä ja edistetään asian etenemistä esimerkiksi lautakunnan kokouksiin osallistumalla. Lisäksi hankkeessa jalostetaan jatkokäyttöä varten kartoituskäynneillä kerättyjä tietoja esimerkiksi karttatarkasteluin sekä täydennetään edellisessä hankkeessa aloitettua asetuksen soveltamisen toimintamallia mm. lupatarpeen, poikkeamisten ja lykkäysten sekä seurannan (sis. mm. lietteenkuljetus) ohjeistuksen osalta. Hankkeessa jatketaan edellisissä hankkeissa aloitettua tehokasta tiedotustyötä, jonka keskeiset kanavat ovat vuosien ajan olleet paikallismedia ja verkkosivut. Edellisessä hankkeessa kehitetty uudistus hankkeen verkkosivujen rakenteeseen mahdollistaa reaaliaikaisen hajajätevesiasioiden seurannan verkkosivuilta. Tähän olisi tarpeen yhdistää mm. uutiskirjeet ja muut kevyemmän tiedotuksen mahdollisuudet, sekä paikallisesti toimivat asukasyhdistykset, minkä mahdollisuuksia tämä hanke selvittää. 3(8)
4. TOIMENPITEIDEN ALUSTAVA AIKATAULU VUONNA 2011 Suunnittelu ja seuranta Kokoukset Neuvonta- ja kartoitustyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen Toimintamallin jatkotyöstö Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Heinä-syyskuu Loka-joulukuu Täsmennetään työnjako, Hanke käynnissä Maksatushakemus Maksatushakemus kootaan ORY ja ja väliraportti 1: val- ja loppuraportti: täydennetään työryhmmistelu valmistelu Ohjausryhmä Työryhmän kokoukset 2-3 kpl Neuvontatyön vaikutusten arviointi ja kehittämisideat Neuvontametodin valinta kuntakohtaisesti Kirjallisen esityksen toimintamallin luominen Erityisalueiden suositusten tarkastaminen Asetuksen soveltamisen toimintamallin täydentäminen työryhmän kokoukset 2-3 kpl Kartoitus- ja neuvontakäyntien kohteiden valinta Maastokäyntien aloitus Kartoitustietojen jatkokäyttömahdollisuuksien selvitys Kuntakohtainen tarkastelu siitä, kuinka erityisalueiden suosituksia viedään käytäntöön Asetuksen soveltamisen toimintamallin täydentäminen Ohjausryhmä Työryhmän kokoukset 2-3 kpl Maastokäynnit käynnissä Kirjallisen esityksen toimintamallin testaaminen maastossa Ohjausryhmä Työryhmän kokoukset 2-3 kpl Toimintamallin tarkastus Kartoitusten tulosten kokoaminen ja yhteenveto Menettelytapaohjeet vuoden erityisalueille Asetuksen soveltamisen toimintamallin täydentäminen Tiedotus TIEDOTEET: Hanke käynnistyy, korjausavustus, lainsäädännön tila Tiedottamisen kehittämistarpeet TIEDOTE: Kesän neuvontakäynnit ja tilaisuudet Tiedottamisen kehittäminen tarpeen mukaan TIEDOTE: Kesän neuvontakäynnit ja tilaisuudet TIEDOTE: Hankkeen välitulokset SEMINAARI 5. HANKKEEN TUOTTAMA MATERIAALI Hankkeesta saadaan mm. seuraavia tuotoksia viranomaisten, asukkaiden ja jätevesialan asiantuntijoiden, maankäytön suunnittelun ja tutkijoiden käyttöön. Tuotokset ovat suurelta osin käytettävissä myös valtakunnallisesti. Suuri osa ohjeistuksesta pyritään ottamaan käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen kunnissa. Raportti neuvontatyön vaikutusten arvioinnista ja parantamistarpeesta Hajajätevesiasian toteuttamisen toimintamallin täydennys, sisältäen mm. menettelytapaohjeita, lomakkeita ja ohjeita. Tiedotteita ja neuvontamateriaalia Aktiivinen verkkosivusto www.hajavesi.fi/www.glesbygdensvatten.fi 4(8)
6. ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO Hankkeen toteutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen toteutukseen osallistuvat myös Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti. Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä sekä LUVY:n projektityöntekijät. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna hankkeeseen osallistuvat kunnat, LUVY sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa Kuntien asiantuntijatyö tapahtuu Länsi-Uudenmaan jätevesityöryhmässä, jossa ovat edustettuina kuntien ympäristö- rakennusvalvonta- ja terveydensuojeluviranomaiset. Hankkeessa LUVY:n tehtäviin kuuluu: hankkeen kokonaiskoordinointi ohjausryhmän koollekutsuminen, kokousten sihteerinä toimiminen hankkeen toteuttaminen ohjausryhmän kanssa sovitulla tavalla työsuunnitelmaa noudattaen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen tiedotusmateriaalien laadinta ja jakelu soveltamiskäytännön ja valvonnan mallintamista koskevan työn koordinointi jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään esitteiden, tiedotteiden, neuvonta-aineistojen yms. materiaalien laadinta, verkkosivujen ylläpito LUVY:ssä hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta noin 0,25 kk:n työpanoksella vuodessa. Lisäksi hän yhdistyksen toiminnanjohtajana osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen päätoimisena työntekijänä vuonna 2011 toimii ympäristösuunnittelija (AMK) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi (työpanos 12 kk/vuosi). Hankkeen toteutusta varten palkataan yksi tai useampi projektityöntekijä/harjoittelija siten, että yhteenlaskettu työpanos vuonna 2011 on noin 6 kk. Projektityöntekijöitä/harjoittelijoita käytetään lähinnä hankkeen maastotöissä selvittämässä kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn ongelmakohtia ja ratkaisuja sekä neuvonnan toteutuksessa. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuu toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa (työpanos noin 0,25 kk/vuosi). Kunnat tarjoavat hankkeelle asiantuntemustaan työryhmän edustajien muodossa, jotka osallistuvat työskentelyyn oman työnsä ohessa. Kunnat palkkaavat hankkeessa esitetyn projektityöntekijän lisäksi omia harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä kenttätöihin taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan. Näiden kustannuksia ei ole esitetty tässä hankkeessa. Hankkeen jälkeen kunnilla alkaa varsi- 5(8)
nainen työ paremman jätevesien käsittelyn toteuttamisessa haja-asutusalueilla, jolloin hankkeen tuotokset otetaan todella käyttöön. Hankkeen yhteistyökumppani on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n (VHVSY) HAIKU-hanke, jonka hankesuunnitelman aiheena vuosille 2009-2011 on vertailututkimus harmaiden ja mustien jätevesien ominaisuuksista ja määristä todellisilla kiinteistöillä sekä jätevesijärjestelmän valintapolun laadinta. Yhteyshenkilöinä VHVSY:ssä toimivat ympäristöasiantuntija Asko Särkelä sekä toiminnanjohtaja Kirsti Lahti. Hanke tekee myös tiivistä yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistyksen kanssa vaihtaen tietoa ja kokemuksia neuvonnasta ja tutkimuksesta omilta toimintaalueiltaan. Näin ollen tämän hankkeen tuloksilla ja materiaaleilla saavutetaan kohtuullisen helposti koko Uudenmaan (mukaan lukien Itä-Uudenmaan) alue. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ja muut alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ELY-keskus Käymäläseura Huussi ry 7. HANKKEEN LIITTYMINEN MAAKUNTAOHJELMAAN JA VESIENSUOJELUN MUIHIN TAVOITEOHJELMIIN Hanke liittyy Koko Uudenmaan maakuntaohjelman 2011-2014 tavoitteeseen Ympäristön hyvä tila sekä teemaan ympäristön kuormituksen vähentäminen, erityisesti haja-asutuksen vesiensuojelun ja ympäristötietoisuuden lisäämisen osalta. Hankkeen tavoitteet linkittyvät suoraan maakuntaohjelman toimintalinjaan TL 4 (Alue- ja yhdyskuntarakenne ja ympäristö) ja välillisesti toimintalinjaan TL 1 (Uudistuvan metropolimaakunnan yhteistyö ja alueiden roolit). Hankkeessa kehitetään paikallisesti toimivia ratkaisuja asukkaiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten järjestelmien löytämisessä. Hankkeessa lisätään ympäristötietoisuutta toteuttamalla tiedotusta, valistusta ja viestintää hajaasutusalueiden vesistökuormituksesta ja sen ehkäisemisestä. Viestinnässä noudatetaan tietyiltä osin ympäristöministeriön laatimaa neuvonnan yleissuunnitelmaa, jonka tarkoitus on antaa suuntaviivat neuvonnan toteuttamisesta haja-asutusalueilla ja jota on kaavailtu pilotoitavaksi vuonna 2011 Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa, ja laajennettavaksi jatkossa muualle Suomeen. Hanke ei kuitenkaan toteuta pelkästään neuvontatyötä vaan siihen sisältyy merkittäviä kehitystoimenpiteitä jäteveden käsittelyyn liittyvän tiedon sekä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi molemmilla kotimaisilla kielillä. Hankkeen tavoitteilla on yhteys Vesiensuojelun tavoitteet 2015 -ohjelmaan sekä Itämeren ympäristöohjelmaan. Hanke tukee EU:n vesipuitedirektiivin toteutusta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä edistää osaltaan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman ja Uudenmaan toimenpideohjelman toteuttamista haja-asutuksen jätevesien kuormituksen vähentämisen osalta. Kyseessä on kehitys- ja neuvontahanke, jossa ei toteuteta kuntien viranomaistyötä. Kuntien viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu neuvonantaminen kysyttäessä. On yleisesti todettu, että tämä 6(8)
viranomaisvastuu ei kata kiinteistöllä tehtävää neuvontaa, eikä siihen kuntaviranomaisen resurssit riitä. 8. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen tulo- ja menoarvio vuodelle 2011 on esitetty taulukossa. Hanketta rahoittavat alueen kunnat ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Uudenmaan liitto siten, että Uudenmaan liiton maksuosuus hankkeen toteutuneista kuluista on 46,79 %, eli yhtä paljon kuin aikaisemmissa hankkeissa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on aatteellinen yhdistys, ja hanke toteutetaan käytännössä kunnilta perittävän vapaaehtoisen jäsenmaksun avulla. Käytännössä kunnat siis rahoittavat suurimman osan hankkeen toteutuksesta. Hankkeen talousarviossa kuntien rahoitusosuudeksi on merkitty kunnilta erikseen perittävä rahoitus harjoittelijoiden palkkaukseen. MENOT Budjetti 2011 Palkka- ja henkilöstökulut 60028 Matkakulut 5460 Ostopalvelut 3194 Kone- ja laitehankinnat 600 Tilavuokrat 4620 Toimistokulut 3814 Luontaissuoritukset 0 Muut menot 2100 Yhteensä 79816 TULOT Budjetti 2011 Yksityinen-/ omarahoitus 33970 Kunnat 8500 Uudenmaan liitto 37346 Yhteensä 79816 RAHOITUSOSUUDET Budjetti 2011 Yksityinen-/ omarahoitus 42,56 Kunnat 10,65 Uudenmaan liitto 46,79 Yhteensä 100,00 7(8)
9. LÄHTEITÄ Autti Heini. Harmaiden jätevesien käsittely Tarve, merkitys, ongelmat ja vaihtoehdot. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna 2008. 55 s. Heino Satu. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Kokemuksia 20 kiinteistöltä Pirkanmaalla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tampere 2008. Joensuu Ilona et. al. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. Helsinki 2010. 191 s. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 12 s. + 2 liites. Koko Uudenmaan maakuntaohjelma 2011 2014. Ehdotus. Uudenmaan maakuntavaltuusto 8.12.2010. 40 s. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille 2009 2013. Lohja 13.11.2008. 4 s. + taustamuistio yht. 5 sivua. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Porvoo 2007. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmien vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Porvoo 2008. Peuraniemi Minttu, Sahi Virpi, Marttila Jaana. Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla 2007-2008 -loppuraportti. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 190. Lohja 2007. 87 s. Peuraniemi Minttu. Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009-2010 väliraportti 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja 2009. 16 s + liitteet 10 kpl. Peuraniemi Minttu. Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009-2010 väliraportti 2. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja 2010. 14 s + liitteet 4 kpl. Peuraniemi Minttu. Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009-2010 väliraportti 3. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja 2010. 16 s + liitteet 7 kpl. Peuraniemi Minttu. Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi-Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2007. 16 s. Peuraniemi Minttu. Raportti Raaseporissa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Siuntiossa tehdyistä jätevesikartoituksista ja neuvontatyöstä alustavat tulokset. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010. Lohja 2010. 15 s. Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015. Suomen Ympäristö 55/2006 Ympäristöministeriö. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009. Helsinki 2009. 96 s. 8(8)