Mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurannan EU-pilottiohjelma

Samankaltaiset tiedostot
EU:n komission Mehiläisten terveys -pilottihanke MMM 1042/311/2012

MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat. Raisio Maritta Martikkala SML ry

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Ohje mehiläisten esikotelomätään liittyvistä viranomaistoimista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta

Mehiläistautien diagnostiikka

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210.

Eroon esikotelomädästä

Eroon esikotelomädästä

Mehiläisten bakteeri- ja sienitaudit

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ

Mehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä

Miten taudista eroon?

Penikkatauti turkiseläimillä

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa

Talvitappioiden minimoiminen mehiläistarhauksessa

Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä Näin hoidan mehiläisiäni

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Karhut mehiläistarhojen ongelmana

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Kalataudit vuonna 2017

Keruumenetelmän vaikutus siitepölyn mikrobiologiseen laatuun Mari8a Martikkala ja Anneli Salonen

Eviran ohje 18220/3. Luomutuotanto 4. Mehiläishoidon ehdot. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Perustietoa Mehiläishoidosta

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Lepakkorabiestutkimus

SISÄLLYS. N:o 183. Valtioneuvoston asetus

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Testausseloste. Sieniojanharjun VO. N.ottopaikka: Sieniojanharju vo P-koord: I-koord: Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. mehiläisten terveydestä

ETU-yhteistyöryhmän kokous Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

TIEDOTUKSET JA TAPAHTUMAT

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

SISÄLLYS. N:o 199. Valtioneuvoston asetus. aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen muuttamisesta

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Eduskunnan puhemiehelle

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Hyvän käytännön -ohjeet mehiläistarhauksessa

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ohjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

Mehiläis- ja hunaja-ala Sloveniassa, Itävallassa ja Unkarissa

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

Mistä tunnistat mehiläisen?

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta

Ammatillinen kotimaan opintomatka hunajantuottajille Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kanta-Hämeeseen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Mehiläistarhausta varroaa vastaan!

Ajankohtaista laboratoriorintamalla Riitta Rannikko EVIRA/ELITA/RETU Rehujen turvallisuus ja laatu

Ajankohtaista referenssilaboratoriosta. Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet 4

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Mehiläishoidon sanasto

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271


TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

Geenimonistus -ongelmia

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Matkaraportti. Mehiläisiä Maatiloille-hankkeen opintomatka Keski-Ruotsiin

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Hovin valtiatar. Mehiläisyhteiskunnan. kitiinikuoressa.

Näytteenotto ja tutkimukset - Eviran diagnostiikka terveydenhuollon apuna ETU-Seminaari

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Hyvä tuotantotapa mehiläistarhauksessa

TIETOPAKETTI MEHILÄISTARHAAJAN. Ajankohtaista vuodelle Muista rekisteröityä pitopaikkarekisteriin. Tarkista hunajapurkkisi merkinnät


Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Transkriptio:

Mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurannan EU-pilottiohjelma 2012-2013 Sirpa Heinikainen, tutkija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, Kuopio

Tausta mehiläiskuolemat maailmanlaajuinen ongelma Mitä tapahtuu Euroopassa? Harmonisoidut käytännöt aktiiviseen seurantaan Tarkka arvio pesäkuolemista Euroopan maissa

Osallistuvat maat 27 jäsenmaata 17 osallistuu Osallistuu Ei osallistu

Tavoitteet Selvittää talvehtimiskauden pesäkuolleisuutta Selvittää tuotantokauden pesäkuolleisuutta Selvittää tarhojen ja pesien Varroa destructor -punkkien määrää Selvittää tiettyjen virusten esiintymistä ja sen liittymistä varroosiin Selvittää esikotelomädän, toukkamädän, varroosin, nosemoosin ja kroonisen paralyysin kliinistä merkitystä Luoda valmiudet eksoottisten tuholaisten (pieni pesäkuoriainen, Tropilaelaps-punkki) leviämisen estoon Vain Suomessa: selvittää Paenibacillus larvae bakteerin (esikotelomätä) esiintyvyyttä

Tarhakäynnit Kolme tarhakäyntiä 1. ennen talvehtimista heinäkuun loppu elokuu 2012 terveystilanne, näytteet kaikista pesistä 2. talvehtimisen jälkeen kevät 2013 terveystilanne, talvikuolleisuus, näytteet sairaista pesistä 3. hunajantuotantokaudella kesä 2013 terveystilanne, tuotantokauden kuolleisuus, näytteet sairaista pesistä

Tarhakäynnit Tarhakäynneillä Suomen Mehiläishoitajainliiton tautineuvojat Suomessa valittu viisi eri agroekologista aluetta Yhteensä 161 tarhaa (Kajaani 17, Kitee 25, Jokioinen 39, Seinäjoki 39, Ahvenanmaa 39) Kultakin tarhalta valittiin satunnaisesti otannan mukainen määrä pesiä, yhteensä 787 pesää Jokioinen, Kajaani, Kitee, Seinäjoki Varroan oletusesiintyvyys 20 % Tarhan pesien lkm alle 7 7 8 10 12 16 22 33 59 190 1000 Otantapesien lkm kaikki 6 7 8 9 10 11 12 13 14 14 Ahvenanmaa Varroan oletuses. < 5 % Tarhan pesien lkm alle 20 20 30 40 50 60 70 80 100 110 120 140 150 170 Otantapesien lkm kaikki 19 26 31 35 38 40 42 45 46 47 48 49 50

Tarhalta kerätyt tiedot Kaikille maille yhteinen tietolomake täytetty jokaisella tarhalla tietoja tarhaajasta, tarhan tautitilanteesta, kemiallisista torjunnoista, pesäkohtaisista oireista Kaikki tiedot EU:n yhteiseen tietokantaan

Oire, muutos Otantapesän numero (ruksaa havainnon mukaan) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 PESÄN ULKOINEN TARKASTELU Kuolleita mehiläisiä pesän edustalla Ryömiviä mehiläisiä, kasveihin tarttuneita mehiläisiä Ripuliulostetta Vapisevia mehiläisiä Mustia kiiltäviä mehiläisiä, jotka hylätty pesästä Miehitetty lentoaukko Ei oireita tai muutoksia PESÄN SISÄPUOLINEN TARKASTELU Aukkoinen sikiöala Sitkeästi venyviä toukkia Esikotelomädälle ominainen haju Lysähtäneitä toukkia Toukkien väri kellahtavasta ruskeaan Mehiläisten siivissä epämuodostumia, surkastumia Varroa Kennoissa kuolleita mehiläisiä Puoliksi syötyjä toukkia Loiskuoriaisia, epätavallisia toukkia ja munia Käytäviä ja tunneleita kennostossa Kennoston ja hunajan tuhoutuminen Epäilyttävä punkki Ei oireita tai muutoksia Muut epäilyttävät oireet (tarkenna oire ja mitä tautia voi epäillä) Varroosi Esikotelomätä Toukkamätä Nosemoosi Krooninen paralyysi Aethina tumida, pieni pesäkuoriainen Tropilaelaps spp. punkki

Tarhalta kerätyt näytteet Ensimmäisellä tarhakäynnillä systemaattiset otantanäytteet jokaisesta pesästä 1. 300 mehiläistä elävänä Kuopion laboratorioon, tappo pakastamalla -20 C yön yli noin 40 mehiläistä erilleen virusten varalta akuutti paralyysivirus ABPV (EU) siivensurkastajavirus DWV (EU) krooninen paralyysivirus CBPV pussisikiövirus SBV mustaemokennovirus BQCV Kashmir-virus KBV lopuista varroapunkkien lkm 2. hunajasta Paenibacillus larvae viljely

Tarhalta kerätyt näytteet Toisella tarhakäynnillä systemaattiset otantanäytteet jokaisesta pesästä noseman varalta Nosema sp. mikroskopoimalla Lajimääritys PCR-menetelmällä

Tarhalta kerätyt näytteet Oireisista pesistä lisänäytteet pala sikiökakkua, kuolleita/sairaita mehiläisiä tai toukkia tutkimukset oireiden mukaan bakteeritaudit (esikotelomätä, toukkamätä) sienitaudit (kalkkisikiö, kivisikiö) nosema virustaudit varroa

Tarhalta kerätyt näytteet Eksoottiset tuholaiset tunnistettavaksi Tropilaelaps sp. Pieni pesäkuoriainen

Tulokset Muut kuin Ahvenanmaa yht. 60 %/77 %

Tulokset Keskimäärin 4,9, maksimi 80 punkkia/100 mehiläistä

Tulokset

Tulokset Kaikki yht. pesistä 18 %, tarhoista 30 % Kliininen esikotelomätä 8 pesää, 5 tarhaa

Tulokset P. larvae bakteerin määrät positiivisissa pesissä - Kasvatusmaljalla alle 40 pesäkettä viittaa piilevään tartuntaan - Kasvatusmaljalla yli 40 pesäkettä viittaa kliiniseen tautiin pesiä yhteensä positiivisia pesiä piilevä % kliininen % Ahvenanmaa 192 12 10 83 % 2 17 % Jokioinen 197 55 37 67 % 18 33 % Seinäjoki 177 68 45 66 % 23 34 % Kajaani 67 1 1 100 % 0 0 % Kitee 150 6 6 100 % 0 0 %

Tulokset

Tulokset Toukkamätä, Melissococcus plutonius tutkittu valikoiden 40 näytettä 8 positiivista hunajanäytettä 4 eri tarhalta Seinäjoen alueelta Eksoottiset parasiitit ei havaittu Muita löydöksiä kalkkisikiö, mehiläistäi (Ahvenanmaa)

KIITOS! Työryhmä Evirassa Sinikka Pelkonen Sirpa Heinikainen Nella Vähänikkilä Rauna Riva Henry Kuronen Bakteerilabran väki Näytteenottajat Maritta Martikkala Kaija Tunkkari Esko Tuomela Pentti Paala Aimo Nurminen Maarit Reiman Ari Seppälä Mehiläishoitajain talvipäivät 26. - 27.1.2013