Vastaanottaja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelma Päivämäärä 6.3.2018 VANBRONNIITTY HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Laatija Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju Sami Marttila Suunnitelmaselostus
1. HANKKEEN TAUSTA 1 Tässä työssä on esitetty Vanbronniityn asuinkerrostalokorttelin hulevesien hallintaratkaisu ja sille riittävä tilavaraus. Selvitystä tehtäessä asuinkerrostalokorttelille ei ollut määritetty hulevesille hallintavelvoitteita. Espoon hulevesiohjelman mukaisesti hulevesiä tulisi kuitenkin pyrkiä viivyttämään niiden syntypaikalla. Tästä syystä uuteen kaavaan ehdotetaan hulevesiä hallittavaksi uuden läpäisemättömän pinnan osalta. Vanbronniitty on osa Suurpeltoa. Suurpellon alueella syntyvät hulevedet johtuvat Lukupuron kautta Gräsanojaan ja Haukilahteen. Gräsanoja on todettu alimitoitetuksi (SITO, Gräsanojan tulvasuojelusuunnitelma, 2017) ja sen varrella on havaittu tulvimista, joista viimeisin merkittävä tulva tapahtui kesällä 2016. Tulvasuojelusuunnitelmassa on Gräsanojan valuma-alueelle esitetty kiinteistöjen osalta käytettävän viivytysvelvoitteena 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden. Aiemman kaavoituksen yhteydessä Vanbronniityn hulevedet on huomioitu hulevesiverkoston mitoituksessa, mutta niille ei ole esitetty viivytysvelvoitetta. Espoon hulevesiohjelman mukaisesti ja Gräsanojan tulvasuojelun edistämiseksi, ehdotetaan hulevesiä viivytettävän tontilla 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden. Alueen läpi kulkee nykyinen hulevesiviemäri 600 B, johon tulee hulevesiä Ylismäentien luoteispuolelta sekä Olarista kaava-alueen etelä- ja lounaispuolelta. Suunnittelualueen läpi kulkee jatkossa myös tulvareitti Ylismäentien sekä sen luoteispuolen hulevesille. Alueen uusille rakennuksille ei kohdistu ulkoista tulvariskiä, kun suunnittelussa huomioidaan muutama seikka: - Ylismäentien tulvavesillä tulee olla esteetön kulku Ylismäenkujan kautta alueen läpi kulkevalle korttelin sisäiselle kevyen liikenteen väylälle ja edelleen alueen itäpuolella kulkevalle Nygårdinreitille. - maanalaisten tilojen sisäänkäynnit ja rakennusten lattiatasot tulee sijoittaa vähintään 30 cm tulvareitin tasausta korkeammalle. Alla olevassa kuvassa on esitetty alueen tulvareitit sinisillä nuolilla.
2 2. HULEVESIEN HALLINNAN MITOITUS 2.1 Hulevesien hallinnan määrän mitoitus Hulevesien hallinnan mitoitus on tehty läpäisemättömien pintojen perusteella. Läpäisemättömiksi pinnoiksi on laskettu katot sekä pihojen päällystetyt pinnat. Kansipihoilla sijaitsevat viheralueet on oletettu läpäiseviksi pinnoiksi, koska niiden kasvualusta pidättää osan sateesta. Alueelle katualueeksi määriteltyä LP-aluetta ei huomioitu laskennassa, sillä sen hulevedet oletettiin johdettavan suoraan (tai hallintarakenteen kautta) nykyiseen hulevesiviemäriin. Alla olevassa kuvassa on esitetty laskennassa käytetyt pinnat.
3 Kattopintaa oli yhteensä noin 5800 m 2 ja päällystettyä pintaa noin 4800 m 2. Läpäisemättömän pinnan määräksi laskettiin pintojen summa, eli yhteensä 9600 m 2. Näin ollen vaadittava viivytystilavuus on 96 m 3. Viivytysaltaaseen kohdistuva tulovirtaama verkoston mitoitussateella (noin kerran kolmessa vuodessa toistuva ja 10 minuuttia kestävä sade, jonka rankkuus on 150 l/s*ha) on läpäisevän pinnan määrän mukaan noin 145 l/s. Kun ilmastonmuutoksesta johtuva sateen rankkuuden kasvu +20% otetaan huomioon, tulovirtaama on noin 175 l/s. 2.2 Sallitun purkuvirtaaman määritys Pääkaupunkiseudulla olevan yleisen käytännön mukaisesti, hulevesien hallintarakenteen tavoitelluksi purkuajaksi on määritetty 12-24 h sen täyttymisestä. Tällöin keskimääräinen purkuvirtaama saa maksimissaan olla: 96 m 3 / 12 h = 8 m 3 /h, joka vastaa noin 2 l/s. Keskimääräinen purkuvirtaama saa minimissään olla: 96 m 3 / 24 h = 4 m 3 /h, joka vastaa noin 1 l/s. Hallintarakenteesta purkautuvan keskimääräisen purkuvirtaaman tulee olla 1-2 l/s. Rakenne tulee varustaa ylivuotojärjestelmällä. 3. HALLINTARAKENNE Yleissuunnitelman liitteessä (Yleissuunnitelma Hulevesien hallinta) on esitetty korttelin hulevesien hallintarakenteen sijainti. Sijainnin määrityksessä huomioitiin alueen läpi kulkeva kaasuputki ja sen suoja-alue (2,5 m molemmin puolin). Alueen maaperä hallintarakenteen kohdalla on GTK:n maaperäkartan perusteella savea. Kaavaalueella olevat savikot ovat Suurpellon alueella tyypillisesti sulfidisavia, jolloin kaivantovesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityishuomiota. Työmaavesien hallinta tehdään Espoon kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti. Hulevesien hallintarakenne suositellaan toteutettavan geoteknisistä syistä mahdollisimman matalana. Karttatarkastelun perusteella hahmoteltiin kaasuputken sekä Nygårdinreitin väliselle alueelle toteutettavissa olevan hallintarakenteen rajat. Sopivaksi pinta-alaksi muotoutui n. 500 m 2 alue, joka vastaa noin 20 cm vesisyvyyttä, kun mitoitustilavuus on 96 m 3. Kaivuun minimoimiseksi hallintarakenteen tilavuus voidaan toteuttaa myös osin pengertämällä nykyiseen maastoon.
4 3.1 Purkurakenne Pienen keskimääräisen sallitun purkuvirtaaman takia purkurakenteeksi ei suositella perinteistä pienellä putkella kuristamista. Putkella/aukolla supistettaessa aukon tulisi olla halkaisijaltaan vain 4-5 cm, jolloin tukkeutumisen riski on melko suuri. Suunnitelmassa virtausta kuristavaksi purkurakenteeksi on ehdotettu salaojaa. Salaojan lisäksi voidaan ylivuotokaivoon porata reikä esimerkiksi puoleen väliin tehollista viivytysaltaan vesisyvyyttä. Viivytysrakenteesta tulee olla ylivuoto esimerkiksi kupukansiston kautta. Alla on esitetty periaate viivytysaltaan purkurakenteesta. Salaojaputkia tulee olla vähintään kaksi toimivuuden parantamiseksi. Muutoin nurmetettavan hallintarakenteen salaojien päällä suositellaan käytettävän kasvualustan sijaan esimerkiksi ohutta kaistaletta salaojahiekkaa. 4. YHTEENVETO Vanbronniitylle ollaan suunnittelemassa kaavamuutosta, jossa nykyisin kaavassa olevan toimistorakennusten korttelialueen tilalle tulisi asuinkerrostalojen korttelialue. Tässä suunnitelmassa esitettiin toimenpiteet uuden korttelialueen hulevesien hallinnalle. Hallinnalla pyritään estämään hulevesiverkostojen tulvimista ja vähentämään kiintoainespitoisen huleveden pääsemistä Gräsanojaan. Hallinta-alue on mitoitettu palvelemaan kaavassa esitettyä korttelia ja sen rakennuksia ja pihoja kokonaisuutena. Hulevesien hallinnan mitoitus perustuu Espoon kaavahankkeissa yleisesti käytettyyn sekä Gräsanojan suojelusuunnitelmassa (Sito) esitettyyn viivytysvelvoitteeseen 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Korttelialue käsittää yhteensä noin 9600 m 2 läpäisemätöntä pintaa, jolloin viivytystilavuudeksi saatiin 96 m 3. Hallinta-alueen pinta-alaksi määritettiin noin 500 m 2, jolloin keskimääräiseksi maksimivesisyvyydeksi saatiin 20 cm. Matalalla vesisyvyydellä minimoidaan kaivuun määrä mahdollisella sulfidisavialueella. Hulevesien hallintarakenteen tulee tyhjentyä 12-24 tunnin aikana. Tämä tarkoittaa määritetyllä tilavuudella noin 1 2 l/s purkuvirtaamaa. Alhaiseen purkuvirtaamaan pääsemiseksi ehdotettiin virtaaman kuristus toteutettavan salaojituksella. Virtaamaa kuristavien virtausreittien lisäksi hallintarakenteessa tulee olla toimiva ylivuoto, esimerkiksi kupukansikaivo. Esitetyllä hallintarakenteella pystytään pidättämään kiintoainesta suodatuksen avulla. Rakenteen mitoitus mahdollistaa lyhyiden rankkasateiden aiheuttamien virtaamapiikkien viivyttämisen, joka vähentää verkoston tulvimista. Mitoitus on myös osa Gräsanojan tulvien hallintaa, joskin sen vaikutus on melko pieni. Hallintarakenne pidättää sateesta noin 10 mm hulevettä, kun esimerkiksi kesällä 2016 tapahtuneessa Gräsanojan tulvassa vettä satoi valuma-alueella keskimäärin noin 61 mm n. 50 mm kulkeutuu ylivuotona verkostoon. Jotta Gräsanojan tulvaongelmia pystyttäisiin
ratkaisemaan kiinteistöillä, jouduttaisiin hallintarakenteiden koot kasvattamaan toteuttamiskelvottoman kokoisiksi. 10 mm ylittävät vesimäärät tulisikin osittain pidättää keskitetyillä hallintaalueilla. Loppuosa hallinnasta tulisi tehdä Gräsanojassa tulvatasanteilla ja suojeluratkaisuilla. 5
I XIII XI I XI I X VII I XI XII VII Maakaasun suojalaatta rak. VI I (pysäköintilaitos) VI VIII Leikkaus 2 Leikkaus 1 VIII Maakaasun suojalaatta Uusi ³ ² ² IV (pysäköintilaitos)