EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11.6.2013 2013/2076(INI) MIETINTÖLUONNOS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä: Gianni Pittella PR\939362.doc PE513.252v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI_art119-1 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE513.252v01-00 2/6 PR\939362.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2012 (2013/2076(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan keskuspankin vuosikertomuksen 2012 (0000 C7-0000/2013), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 284 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 15 artiklan, ottaa huomioon 4. toukokuuta 1998 antamansa päätöslauselman demokraattisesta vastuusta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa 1, ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2011 2, ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EU) N:o.../2013... [luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille], jäljempänä YVM-asetus, ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. ottaa huomioon, että komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote laski 0,6 prosenttia vuonna 2012, kun taas vuonna 2011 se oli noussut 1,4 prosenttia; B. ottaa huomioon, että saman ennusteen mukaan työttömyys lisääntyi euroalueella vuoden 2011 lopun 10,2 prosentista 11,4 prosenttiin vuoden 2012 lopussa; C. ottaa huomioon, että vuonna 2012 EKP laski korkoja kerran eli kyseisen vuoden heinäkuussa (25 peruspistettä); D. ottaa huomioon, että komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan euroalueen keskimääräinen inflaatio oli vuonna 2012 2,5 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 2,7 prosenttia, ja että M3:n kasvuvauhti oli vuonna 2011 1,5 prosenttia, kun taas vuonna 2010 se oli 1,7 prosenttia; E. ottaa huomioon, että rahalaitosten euroalueelle antamien luottojen kasvuvauhti laski merkittävästi vuoden 2011 joulukuun ja vuoden 2012 joulukuun välillä joulukuun 2011 1 prosentista 0,4 prosenttiin joulukuussa 2012, ja yksityissektorille suunnatut luotot alenivat 0,7 prosenttia joulukuussa 2012; 1 EYVL C 138, 4.5.1998, s. 177. 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0176. PR\939362.doc 3/6 PE513.252v01-00
F. ottaa huomioon, että komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan julkisen talouden keskimääräinen bruttovelka nousi euroalueella vuoden 2011 88 prosentista 92,7 prosenttiin BKT:sta vuonna 2012 ja että yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä laski 4,2 prosentista 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen; G. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 282 artiklan mukaan EKP:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta ja että EKP:n on annettava tukensa unionin yleiselle talouspolitiikalle rajoittamatta kuitenkaan hintatason vakauden tavoitetta; ottaa huomioon, että Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) toimii EKP:n alaisuudessa rahoitusalan vakauden alalla; Rahapolitiikka 1. on erittäin huolissaan siitä, että pysyvästi heikosta taloustilanteesta on tulossa Euroopassa normi, mikä herättää eurooppalaisissa suunnatonta tyytymättömyyttä ja vaarantaa siten koko Euroopan yhdentymishankkeen; 2. suhtautuu myönteisesti heinäkuussa 2012 tehtyihin päätöksiin laskea EKP:n ohjauskorkoja tilanteessa, jossa inflaation odotetaan olevan hyvin alhainen ja taloudellisen toiminnan vähäistä; 3. toteaa, että vuonna 2012 pankkijärjestelmän eurojärjestelmästä saaman likviditeetin tarve lisääntyi, mikä lisäsi pankkijärjestelmän riippuvuutta eurojärjestelmän interventioista, ja varoittaa tämäntyyppisen riippuvuuden riskeistä; 4. katsoo, että maaliskuussa 2012 käyttöön otettu kolmivuotinen LTRO-järjestely auttoi pankkijärjestelmän vakauttamisessa, mutta sen olisi pysyttävä väliaikaisena toimenpiteenä; toteaa, että LTRO-järjestelyllä pankkijärjestelmään saadusta likviditeetistä huolimatta reaalitalouden käytettävissä oleva luotto on silti yhä kriisiä edeltävän tason alapuolella; esittää, että EKP:n olisi tarkoituksenmukaista alentaa talletuskorkonsa negatiiviseksi, jotta kannustetaan pankkien luotonantoa reaalitaloudelle; 5. korostaa, että EKP:n valmiuteen tarjota ylimääräistä tukea rahoitus- ja pankkijärjestelmälle on sovellettava asianmukaisia ehtoja, jotka koskevat erityisesti tällaista tukea saavien laitosten sitoutumista lisäämään pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille myönnettävien luottojen määrää, mitä ilman tällaiset ponnistelut jäisivät tehottomiksi; 6. tähdentää pienten ja keskisuurten yritysten suurta merkitystä käsiteltäessä valtion velkapaperimarkkinoiden tiettyjen lohkojen toimintahäiriöitä euroalueella; 7. suhtautuu myönteisesti rahapoliittisten suorien kauppojen käyttöönottoon ilman ennakkoon asetettuja määrärajoituksia, jotta turvataan rahapolitiikan välittyminen euroalueella; pitää kuitenkin valitettavana päätöstä yhdistää rahapoliittisten suorien kauppojen aktivointi Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) / Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan ohjelman tiukkoihin ehtoihin; kehottaa EKP:ta aktivoimaan rahapoliittiset suorat kaupat ilman tiukkoja ehtoja; 8. pitää rahapoliittisista suorista kaupoista saatavan likviditeetin täysimääräistä suojaamista PE513.252v01-00 4/6 PR\939362.doc
tarpeettomana, koska inflaation odotetaan pysyvän erittäin alhaisena vähäisen taloudellisen toiminnan vuoksi; 9. katsoo, että rahapolitiikan välineet, joita EKP on käyttänyt kriisin alkamisen jälkeen, tarjoavat toivottua helpotusta vaikeuksissa olevilla rahoitusmarkkinoilla, mutta ne ovat osoittaneet rajallisuutensa kasvun edistämisessä ja työmarkkinoiden tilanteen kohentamisessa; katsoo sen vuoksi, että EKP:n olisi tutkittava mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia epätavanomaisia toimenpiteitä, joiden avulla osallistuttaisiin kattavaan EU:n laajuiseen kasvua edistävään ohjelmaan, mukaan lukien maksuvalmiuden turvaamiseen tarkoitetun hätärahoituksen käyttö julkisen talouden velan avoimessa rahoituksessa pienituloisille kotitalouksille suunnattujen veroleikkausten ja/tai uusien Eurooppa 2020 tavoitteita edistävien meno-ohjelmien rahoittamiseksi; 10. pitää tarpeellisena tarkistaa perussopimuksia ja EKP:n perussääntöä, jotta hintavakaus ja täystyöllisyys asetetaan euroalueen rahapolitiikan kahdeksi tasavertaiseksi tavoitteeksi; 11. toteaa, että rahapolitiikkaa olisi toteutettava demokraattisesti eri näkökannat ja lähestymistavat huomioon ottaen; 12. kehottaa EKP:ta kiinnittämään enemmän huomiota kiristäviin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja jotka ovat seurausta kansallisten hallitusten säästötoimista, joita on pantu täytäntöön yhdessä EKP:n kanssa toteutettujen taloudellisen tuen ohjelmien yhteydessä; 13. tähdentää, että puutteellista demokraattista vastuuta ei pitäisi perustella EKP:n riippumattomuudella; Valuuttakurssipolitiikka 14. katsoo, että valuuttakurssi on keskeinen talouspoliittinen muuttuja, joka vaikuttaa euroalueen kilpailukykyyn; 15. kehottaa EKP:ta kiinnittämään enemmän huomiota euron valuuttakurssiin, jotta vältytään euron yliarvostukselta, joka vuorostaan saattaisi vahingoittaa euroaluetta; 16. korostaa, että on tärkeää tukea euroa kansainvälisenä valuuttana, ja painottaa tarvetta valmistella uutta kansainvälistä rahapoliittista järjestelmää, jossa otetaan huomioon uusi moninapainen maailmantalous; Pankkiunioni 17. toteaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on yhä hauras ja että sen rakenteita olisi uudistettava ja sitä olisi lujitettava kehittämällä todellinen pankkiunioni; 18. pitää ilahduttavana edistystä, joka on saavutettu neuvotteluissa yhteistä valvontamekanismia koskevasta asetuksesta, jolla EKP valtuutettaisiin valvomaan euroalueen luottolaitoksia; katsoo, että yhteisen valvontamekanismin perustaminen auttaisi katkaisemaan pankkien ja valtioiden välisen yhteyden ja kehittämään yhteisen eurooppalaisen kriisinhallintamenettelyn; PR\939362.doc 5/6 PE513.252v01-00
19. painottaa yhteisen valvontamekanismin yhteydessä EKP:n ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen hedelmällisen yhteistyön merkitystä, jotta taataan tehokas ja kitkaton valvonta; 20. toteaa, että yhteisen valvontamekanismin perustaminen vahvistaa EKP:ta ja että tasapainon takaamiseksi on lisättävä sen vastuuta suhteessa kansallisiin parlamentteihin ja Euroopan parlamenttiin; 21. katsoo, että avoimuus on välttämätöntä pankkivalvonnan alalla ja että avoimuutensa parantamiseksi EKP:n olisi ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, muun muassa julkaisemalla valvontaelimen pöytäkirjat; 22. toteaa, että EKP:n saamat valvontatehtävät tuovat uusia eturistiriitoihin liittyviä haasteita ja että EKP:n nykyiset sisäiset säännöt eivät ole tarkoituksenmukaisia, kun otetaan huomioon yhteistä valvontamekanismia koskevassa asetuksessa annetut uudet tehtävät, ja niitä olisi täydennettävä tarkemmilla säännöillä, muun muassa määräyksillä pankkivalvontaan osallistuvan johtohenkilöstön harkinta-ajasta; 23. katsoo, että on kiireesti hyväksyttävä eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä tallettajien suojelemiseksi ja tulevien pankkikriisien ehkäisemiseksi; 24. korostaa, että pankkijärjestelmän kriisinsietokyvyn parantamiseksi on välttämätöntä lujittaa järjestelmän moninaisuutta kannustamalla pienten ja keskisuurten paikallispankkien kehittämistä; 25. toteaa, että olisi harkittava talletus- ja investointipankkien erottamista kokonaan toisistaan Yhdysvalloissa käytössä olevan Volcker-säännön mukaisesti, jotta lujitettaisiin pankkijärjestelmän vakautta ja ehkäistäisiin liian suuri mennäkseen konkurssiin -syndrooman kehittymistä; Institutionaaliset kysymykset 26. tähdentää, että yhteistä valvontamekanismia koskevassa asetusluonnoksessa säädetään toimielinten välisistä, parlamentin valvontaa ja demokraattista vastuuta koskevista järjestelyistä, joista on sovittava Euroopan parlamentin ja EKP:n välillä; kehottaa EKP:ta täyttämään uudet vaatimukset, erityisesti sellaiset, jotka koskevat EKP:n demokraattista vastuuta ja valvontatoimien avoimuutta; 27. on syvästi huolissaan neuvoston väheksyvästä suhtautumisesta 25. lokakuuta 2012 annettuun parlamentin päätöslauselmaan 1 EKP:n johtokunnan uuden jäsenen nimittämisestä, ja toteaa, että jäsenten asiantuntemukseen ja sukupuoleen olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota EKP:n korkeinta johtoa nimitettäessä; 28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan keskuspankille. 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0396. PE513.252v01-00 6/6 PR\939362.doc