SUONENJOEN KAUPUNGIN PEREHDYTTÄMISOHJE JA -SUUNNITELMA

SUONENJOEN KAUPUNGIN PEREHDYTTÄMISOHJE JA -SUUNNITELMA Työsuojelutoimikunta 24.10.2018 Henkilöstöjaos 8.11.2018

2 Sisällys 1 Suonenjoen kaupunki työnantajana... 4 2 Perehdyttämisen tavoitteet... 4 3 Kohderyhmät... 5 4 Työntekijän informointi ennen työhön tuloa... 6 5 Aloituspäivä... 6 6 Ensimmäisten viikkojen perehdyttäminen... 7 7 Esimiesten perehdyttäminen... 8 8 Nuoren työntekijän tai harjoittelijan perehdyttäminen... 8 9 Palvelussuhde... 9 Työ- ja virkasuhteet... 9 Virka- ja työehtosopimukset... 9 Koeaika... 10 Työaika... 10 Tauot... 10 Palkka... 10 Vuosiloma... 11 Työkokemuslisät, vuosisidonnaiset lisät ja ammattialalisät... 11 Henkilöstöedut, työhyvinvoinnin tukeminen ja huomionosoitukset... 11 Matkustaminen... 11 Sivutoimet... 12 Vaitiolovelvollisuus... 12 Luottamusmiesjärjestelmä... 12 Hankinnat ja talous... 12 Savuton Suonenjoki... 12 Sisäinen ja ulkoinen viestintä... 13 Ympäristöasiat... 13 Osaaminen ja kehittäminen... 13 Työhöntulotarkastus... 13 Sairauspoissaolot... 14 Sairausloma-ajan palkka... 14 Työtapaturma... 14 Perhevapaat ja virkavapaa... 14 Työterveys... 15 Työsuojelu... 15 Varhaisen tuen malli... 16

3 10 Työsuhteen päättyminen... 16 Irtisanominen ja irtisanoutuminen... 16 LIITTEET Liite 1. Suonenjoen kaupungin organisaatiokaavio... 17 Liite 2. Perehdyttäjän muistilista... 18 Liite 3. Tarkistuslista työsuhteen päättyessä... 19 Liite 4. Perehdyttämisen tarkistuslista... 20

4 1 Suonenjoen kaupunki työnantajana Suonenjoen kaupungin henkilöstön määrä oli vuoden 2017 päättyessä voimassa olleilla palvelussuhteilla mitattuna 493 henkilöä ilman työllistettyjä ja oppisopimuskoulutuksessa mukana olleita. Vakinaisessa palvelussuhteessa heistä oli 329 ja määräaikaisessa 95 henkilöä. Kokoaikaisia oli 385 henkilöä ja osa- aikaisia 29 henkilöä. Sivutoimisia oli 69 henkilöä, joista suurin osa oli kansalaisopiston tuntiopettajia palvelussuhdeluonteeltaan. Poissaolleita (perhevapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai sairauden vuoksi) oli vuoden 2017 päättyessä oli 17 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurimpana työllistävät koulutuspalvelut ja sen jälkeen elinvoima- ja hallintopalvelut. Kaupungin henkilöstöä työskentelee lisäksi sosiaalipalveluissa ja teknisissä palveluissa. Suonenjoen kaupungin organisaatiokaavio liitteenä 1. Suonenjoen kaupungin toiminta ja menestyminen perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Henkilöstölle annetaan mahdollisuuksia koko työuran kestävään jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Suonenjoen kaupunki on turvallinen työnantaja ja täällä arvostetaan niin nuoria kuin varttuneempiakin työntekijöitä. Työ palveluorganisaatiossa on palvelutyötä, joka perustuu pitkälti ihmisten tekemään työhön. Jokaisen työntekijän on pyrittävä palvelemaan sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö onkin tärkein voimavaramme ja meillä on vahva halu pitää siitä hyvää huolta. Suonenjoen kaupungin keskeisimpiä asiakkaita ovat kaupungin asukkaat, joille tuotetaan hyvinvointi- sekä viranomaispalveluja. Suonenjoen kaupunki tekee yhteistyötä useiden eri tahojen; yritysten, yhteisöjen, kolmannen sektorin toimijoiden sekä muiden kuntien ja julkisorganisaatioiden kanssa. Elinkeinoista metalliteollisuus, mekaaninen puuteollisuus ja vahva elintarviketeollisuus palveluelinkeinojen ohella ovat Suonenjoella merkittäviä. Suonenjoen kaupungilla avoinna olevista työpaikoista ja viroista ilmoitetaan Kuntarekryssä ja työvoimahallinnossa, usein myös soveltuvissa lehdissä ja kaupungin internet- sivuilla ilmoitustarpeen mukaan. Suonenjoen kaupungin strategian keskiössä on aktiivinen ja hyvinvoiva suonenjokelainen. Toimintaamme ohjaavia periaatteita ovat rohkeus, yhteistyö sekä vastuullisuus. Tarkoituksenamme on tarjota sujuva ja aktiivinen arki viihtyisässä elinympäristössä. Jokaisen kaupungin työntekijän tavoitteena on tukea strategian toteutumista toimimalla yhdessä, katsomalla samaan suuntaan ja etsimällä vastuullisia ratkaisuja vaikeissakin paikoissa. Uuden kuntalain mukainen strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.6.2018 ja se löytyy kaupungin kotisivuilta. 2 Perehdyttämisen tavoitteet Perehdyttäminen on osa työpaikkakoulutusta. Sen tarkoituksena on tutustuttaa uusi henkilö hänen tuleviin työtehtäviinsä, työympäristöön ja työolosuhteisiin sekä Suonenjoen kaupungin ja sen hallintokunnan ja asianomaisen toimintayksikön toimintaan, jossa hän työskentelee. Taatakseen työntekijän hyvän työuran alun tarvitaan suunnitelmallista perehdyttämistä, jonka tehtävänä on myös välittää tietoa sekä työntekijän että työyhteisön odotuksista. Onnistuneen perehdytyksen on tutkimuksissa todettu lisäävän sitoutumista työhön, työtyytyväisyyttä, työmotivaatiota ja työssä suoriutumista. Perehdyttäminen on työntekijän oikeus.

5 Perehdyttämisen tavoitteita ovat: toivottaa uusi työntekijä tervetulleeksi kaupungin palvelukseen työntekijän alkuepävarmuuden poistaminen itsenäisen ja aktiivisen työhön suhtautumisen edistäminen luoda riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet työtehtävien hoitamiseen yhteistyövalmiuksien luominen tarpeellisten henkilökontaktien kautta työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen arvostuksen tunteen vahvistaminen ja sitouttaminen työyhteisön tavoitteisiin luoda myönteinen asennoituminen työhön, Suonenjoen kaupunkiin ja henkilöstöön Työturvallisuuslain (2002/738) mukaan Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen 1. työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista; 2. työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi; 3. työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta; ja 4. työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. Perehdyttämisen yleisvastuu on aina esimiehellä. Perehdyttäminen tapahtuu tämän perehdyttämisohjeen, Tervetuloa töihin Suonenjoelle -oppaan sekä toimialalla olevan tehtävään liittyvän viranhaltija- /työntekijäkohtaisen perehdyttämisohjelman avulla. Perehdyttäjäksi tulee valita kussakin toimintayksikössä henkilö, joka soveltuu ammatilliselta osaamiseltaan sekä ihmissuhdetaidoiltaan perehdyttämisen toteuttajaksi. Perehdytettävien koulutus- ja työkokemustaustat saattavat erota paljonkin toisistaan, joten näin ollen perehdyttämisohjelman on oltava sisällöltään ja ajoitukseltaan joustava. 3 Kohderyhmät Perehdyttämisen keskeisimpiä kohderyhmiä ovat työhön tulevat uudet työntekijät sekä viranhaltijat ja työyhteisön sisällä uusiin tehtäviin siirtyvät henkilöt. Huomionarvoisia ovat myös useammassa työyksikössä kiertävät henkilöt sekä lyhytaikaiset sijaiset.

6 4 Työntekijän informointi ennen työhön tuloa Ensimmäinen kontakti työntekijään saadaan hakuilmoituksessa. Voidaan sanoa, että työntekijän perehdyttäminen alkaa jo henkilöstöhankinnan yhteydessä. Hakuilmoituksessa annetaan tietoja mm. työpaikasta, työtehtävistä ja palvelussuhdeasioista sekä ilmoitetaan esitettävät työ- ja opinto- ja muut todistukset. Työhaastattelu Työhaastattelussa hakijalle tulee antaa realistinen ja riittävän tarkka kuva työtehtävästä, palvelussuhteen ehdoista sekä organisaation toiminnasta. Haastattelussa työnhakijalle annetaan mahdollisuus esittää kysymyksiä asioista, joista hän haluaa vielä lisätietoja. Työhaastattelutilanne on työnantajalle hyvä mahdollisuus luoda positiivista mielikuvaa Suonenjoen kaupungista työnantajana. On tärkeää yrittää luoda positiivinen mielikuva, sillä vaikka henkilö ei tällä kertaa tulisi valituksi hän saattaa myöhemmin hakeutua kaupungin palvelukseen uudelleen. Haastattelutilanteessa työnhakijalle ilmoitetaan, milloin valintapäätös tehdään ja millä tavalla häneen otetaan yhteyttä valinnan jälkeen. Jos kyseessä on liukuvassa työajassa oleva tehtävä, asia on syytä tuoda esille työhaastattelussa. Valinnasta ilmoittaminen Edellä mainitut tiedot täsmennetään vielä valinnasta ilmoittamisen yhteydessä. Kun työntekijä on valittu virkaan tai toimeen, tulee hänelle lähettää Tervetuloa töihin Suonenjoelle -opas. Opas auttaa uutta työntekijää tutustumaan uuteen työpaikkaansa sekä selviytymään aloittamisen aiheuttamasta epävarmuudesta. Ennen työhöntuloa työskentelytila varustetaan valmiiksi, jotta uusi työntekijä tuntee itsensä tervetulleeksi ensimmäisenä työpäivänään varmistetaan että palkka on määritetty ja tehdään työsopimuspohja valmiiksi työvälineet, kiinteistön avaimet, kellokortti, jne. ovat valmiina sähköpostiosoite ja tietokoneen käyttäjätunnukset, tarvittavien järjestelmien tunnukset ja asennukset sekä pääsy tarvittaviin yhteisiin kansioihin resurssienhallinnassa ovat valmiina. ilmoita työntekijä työterveyshuoltoon nimikilpi on työhuoneen ovessa Perehdyttäjän muistilista on liitteenä 2. 5 Aloituspäivä Kun uusi työntekijä aloittaa työt Suonenjoen kaupungilla, hän käy aluksi aloituskeskustelun yleensä esimiehensä kanssa. Tässä keskustelussa käydään läpi ne asiat, jotka työntekijää askarruttavat työnsä suhteen. Keskustelussa käydään myös läpi kaikki mitä kuuluu perehdytysjaksoon, sekä sille asetetut tavoitteet.

7 Määritellyn perehtymisjakson lopussa on paikallaan tarkistaa, ovatko kaikki tavoitteet toteutuneet. Tavoitteiden määrittelyyn ja toteutumisen arviointiin voidaan käyttää apuna Perehdyttämisen tarkistuslistaa (liite 4), joka voidaan tulostaa erikseen jokaiselle työntekijälle (sivut 20 ja 21). Tarkistuslistaan merkitään, onko asia opastettu. Lopuksi työntekijä ja esimies allekirjoittavat lomakkeen. Esimies arkistoi lomakkeen itselleen ja säilyttää sen kaksi vuotta. Keskustelun jälkeen esimies tutustuttaa työntekijän lähimpiin työtovereihin ja työympäristöön. Esimies ja työntekijä käyvät yhdessä läpi yleisimmät kulkureitit ja sosiaalitilat. He tutustuvat myös kulunvalvontalaitteiston käyttöön, mikäli sellainen on työpaikalla ja käyvät läpi mahdolliset kulkurajoitukset sekä hälytysjärjestelmien kytkeytymiset. Kaiken kaikkiaan on tarkoituksena saada riittävään hallintaan lähin työympäristö niin, että uusi työntekijä voi toimia siinä sujuvasti. Tässä vaiheessa käydään uuden työntekijän kanssa läpi myös tietokoneen käyttöön liittyviä perusasioita. Uusi työntekijä tutustuu tietosuoja- ja tietoturvaohjeisiin ja suorittaa tietosuojakoulutuksen, jotta hän saa valmiudet käyttämään tietoverkkoa ja ohjelmistoja. Tietoturvaohje löytyy intranetin tiedonhallinta-osiosta, kuten myös suoritettava tietosuojakoulutus https://www.suonenjoki.fi/intranet/tiedonhallinta/tietosuoja_ja_-turva. Samassa yhteydessä on syytä käydä läpi myös puhelimen ja sähköpostin käyttöön liittyvät asiat, jotka löytyvät Suonenjoen kaupungin työntekijän ICT-ohjeesta intrasta https://www.suonenjoki.fi/intranet/ict-palvelut/ict-ohjeita. Työntekijä perehdytetään Suonenjoen kaupungin intranettiin ja siihen, että se on kaupungin tiedotusväline henkilöstölle. Työntekijää ohjeistetaan perehtymään henkilöstön ohjeisiin intrassa. Työntekijän kanssa käydään läpi myös kopiointiin ja faksin sekä muun konttoritekniikan käyttöön liittyvät asiat. Ensimmäisenä työpäivänä hoidetaan työsopimuksen allekirjoittaminen ja palkanmaksuun liittyvät asiat. Esimies toimittaa sopimukset tai virkamääräyksen ja verokortin palkkahallintoon. Työntekijä toimittaa mahdolliset aiemmat työtodistukset ja mahdollisen AY-jäsenmaksun valtakirjan yms. palkanlaskentaan. Samalla käydään myös läpi palkanmaksuun liittyvät asiat (esim. ajankohta, matkalaskujen tekeminen ja hyväksyminen), kuten myös henkilöstöhallinnon lomakkeet, jotka löytyvät intran lomakkeet-osiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/lomakkeet/henkilostolomakkeet. Ensimmäisen työpäivän lopuksi kerrataan ja tarkennetaan henkilön vastuualueet, tehtävät ja käydään läpi ajankohtainen tilanne. 6 Ensimmäisten viikkojen perehdyttäminen Ensimmäisinä työpäivinä käydään aloittelevan työntekijän kanssa läpi organisaation ja työyksikön historiaa, vahvuuksia, saavutuksia ja yleisiä toimintatapoja sekä kaupungin strategiaa, joka löytyy kaupungin julkisilta internet-sivuilta kohdasta https://www.suonenjoki.fi/paatoksenteko/suonenjoen_kaupungin_kuntastrategia_2018-2025. Työntekijän kanssa käydään läpi myös tavallisimmat yhteistyötahot ja kerrotaan mahdollisesti jotain menettelytavoista näiden tahojen kanssa. Työntekijälle kerrotaan, kuka on hänen lähiesimiehensä ja samalla esitellään hänelle muut eri esimiestasot. Keskusteluissa tuodaan esille myös henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet. Tässä ovat tärkeinä ohjenuorina hallintosääntö ja sen liitteet, jotka löytyvät Suonenjoen kaupungin julkisilta internet-sivuilta kohdasta https://www.suonenjoki.fi/paatoksenteko/hallintosaanto_ja_sen_liitteet.

8 Uuden työntekijän ja hänen työhön opastajansa tai esimiehensä on keskusteltava myös työpaikan erityispiirteistä sekä epävirallisista vuorovaikutustavoista. Muistettava on, että keskusteltaessa epävirallisista vuorovaikutustavoista ketään yksittäistä työntekijää tai yksikköä ei saa asettaa huonoon valoon. Epävirallisista toimintatavoista kertomalla varmistetaan mahdollisimman sujuva ja nopea tiedonkulku sekä käytännön asioiden joustavuus. Työsuhteen ensimmäisinä päivinä uutta työntekijää kierrätetään vähitellen tutustumassa eri ihmisiin omaa toimipistettä laajemminkin. Kiertäminen työpisteissä voidaan tehdä joko yhdessä tai sitten tulokkaalle voidaan antaa lista ihmisistä joihin hänen olisi syytä tutustua, jonka jälkeen hän itse tai työhönopastaja järjestää tapaamiset. Työnopastus on osa perehdyttämistä, jossa työntekijälle opetetaan varsinainen työ perusteellisesti, esim. koneiden ja laitteiden, työvälineiden ja työprosessissa tarvittavien kemikaalien turvalliset käyttötavat. Työntekijää opastetaan myös työssä tarvittavien ohjelmien ja järjestelmien käyttöön. Tunnukset ohjelmiin saa niiden pääkäyttäjiltä esimiehen pyynnöstä ja esimiehen vastuulla on myös hoitaa tunnusten poistaminen työsuhteen päätyttyä. Työnopastuksessa on aina vastuu esimiehellä, vaikka varsinaisena opastajana olisikin työtoveri. Perehdyttämisen onnistumista tarkastellaan jatkuvasti päivittäisen työn lomassa sekä lisäksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Uuden työntekijän tulo työyksikköön vaikuttaa koko työyksikön ilmapiiriin, osaamiseen ja tulosten aikaansaamiskykyyn. Toisaalta uuden työntekijän työhöntulokokemukseen ko. yksikköön vaikuttaa koko työyhteisö. Tämän vuoksi myös koko työyhteisölle on syytä antaa palautetta perehdyttämisestä, joko jossakin työpaikkakokouksessa tai epävirallisemmassa tilanteessa. Perehdyttämisessä on tärkeää suunnitelmallisuuden lisäksi se, että tulokkaaseen suhtaudutaan myönteisesti ja ystävällisesti, tukea antavasti ja arvostaen. Tämän tulee tapahtua niin, että myös tulokas itse huomaa ja kokee tämän positiivisen asenteen. Ystävällinen vastaanotto työyksikköön takaa sen, että jatkossakin voidaan saavuttaa myönteinen yhteistyösuhde. 7 Esimiesten perehdyttäminen Esimiesosaamisessa on keskeistä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen hallinta. Perehdytettävän esimiehen kanssa on erityisen tärkeää käydä läpi ne asiat, joista hän voi tehdä päätöksiä sekä kertoa ne ohjeet ja säännöt, joiden puitteissa näitä päätöksiä tehdään. Esimiehen työsuhteen peruselementit ovat työnantajan edustajana toimiminen, direktio-oikeus, esimiehen vastuu, vastuullisuus ja luottamus. Esimiehen tehtävänä on myös edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä. Esimiehen osalta on tärkeää tuoda esiin myös erilaisten seuranta- ja dokumentointijärjestelmien tärkeys koko toiminnan kannalta, kuten myös perehdyttää hänet esimieskansiossa oleviin materiaaleihin. 8 Nuoren työntekijän tai harjoittelijan perehdyttäminen Laissa nuorten työntekijäin suojelusta velvoitetaan työnantajaa huolehtimaan, että nuori työntekijä, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, saa erityisen perusteellista opetusta ja ohjausta työhönsä. Työnantajan on huolehdittava niin, ettei työ vaadi nuoren ikään ja voimiin nähden kohtuutonta ponnistusta tai vastuuta. Nuoren työntekijän on saatava henkilökohtaista opastusta työhönsä niin, että hän

9 välttyy aiheuttamasta tapaturman vaaraa itselleen tai muille. Nuorille tapahtuukin enemmän työtapaturmia, kuin kokeneemmille kollegoille. Lisäksi nuori tarvitsee myönteistä palautetta onnistumisistaan ja kokemusta siitä, että hän suoriutuu tehtävistään itsenäisesti. Rakentavan palautteen pitäisi olla käytännönläheistä ja viedä oppimista eteenpäin. Myös tehtävien vaativuuden ja työntekijän osaamisen tulisi olla tasapainossa. Nuoren työntekijän työskentelyyn liittyy laissa määriteltyjä rajoituksia, joista tietoa mm. http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/nuori-tyontekija. 9 Työnopastus Työnopastus on osa perehdyttämistä, jossa työntekijälle opetetaan varsinainen työ perusteellisesti, esim. koneiden ja laitteiden, työvälineiden ja työprosessissa tarvittavien kemikaalien turvalliset käyttötavat. Työntekijää opastetaan myös työssä tarvittavien ohjelmien ja järjestelmien käyttöön. Tunnukset ohjelmiin saa niiden pääkäyttäjiltä esimiehen pyynnöstä ja esimiehen vastuulla on myös hoitaa tunnusten poistaminen työsuhteen päätyttyä. Työnopastuksessa on aina vastuu esimiehellä, vaikka varsinaisena opastajana olisikin työtoveri. 10 Palvelussuhde Työ- ja virkasuhteet Työelämän perussopimus on työsopimus. Se syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimus laaditaan Suonenjoella kirjallisena kaikista työsuhteisista. Virkasuhteisille annetaan virkamääräys. Työsopimuksessa ja virkamääräyksessä on maininta koeajasta. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työnantaja voi määrätä työn laajuuden, laadun ja paikan. Työnantajan työnjohto- ja määräämisoikeutta nimitetään direktio-oikeudeksi. Työsopimuksen ja virkamääräyksen yhteydessä on työntekijälle ohjeita palvelussuhteen aloittamiseen liittyen. Esimiesten kansiossa on esimiehelle ohjeita työsopimuksen/virkamääräyksen tekemiseen. Virka- ja työehtosopimukset Palvelussuhteen perusasiat on määritelty pitkälti työehtosopimuksissa. Työsopimuksessa tai ja viranhoitomääräyksessä on oltava maininta, mitä työ- ja virkaehtosopimuksista noudatetaan: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Virka- ja työehtosopimuksen lisäksi työsopimuslaki on tärkein työntekijän työsuhdetta määrittelevä laki. Viranhaltijalla vastaava on laki kunnallisesta viranhaltijasta.

10 Koeaika Kaupungilla käytetään koeaikaa, joka on työsuhteissa ja virkasuhteissa lain mukainen enintään 6 kuukautta tai enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeaika merkitään työsopimukseen tai virkamääräykseen. Työaika Kunnissa noudatetaan erilaisia työaikoja. Työajoista on sovittu kunnallisessa työehtosopimuksessa. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee yleistyöajan puitteissa. Yleistyöajan säännöllinen työaika on 38 tuntia ja 45 minuuttia viikossa, jolloin päivittäinen työaika on 7 tuntia 45 minuuttia. Toimistotyöajan säännöllinen työaika on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa, jolloin päivittäinen työaika on 7 tuntia 21 minuuttia. Jaksotyöajan säännöllinen työaika on kahdessa viikossa 77 tuntia 30 minuuttia, kolmessa viikossa 116 tuntia 15 minuuttia ja neljässä viikossa enintään 155 tuntia. KVTES:n liitteen 18 mukaisessa työajassa olevien työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, jolloin päivittäinen työaika on 7 h 39 min. Esimies kertoo uudelle työntekijälle mitä työajan seurantaa työpaikalla käytetään. Suonenjoen kaupungilla on käytössä myös liukuva työaika. Jos työtehtävä kuuluu liukuvan työajan piiriin, voi henkilö pääsääntöisesti tulla töihin klo 7-9 ja lähteä pois klo 15 18. Jos työpaikalla on liukuva työaika, on siellä myös Internetpohjainen kulunvalvontalaitteisto. Kulunvalvontaa hoitaa kaupungin puhelinvaihde, puh. 017-513 311. Liukuvan työajan ohjeet löytyvät intran henkilöstöosiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto ja puhelinvastaajan toimintaan liittyvät ohjeet täältä https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto/poissaoloista_tiedottaminen. Tauot Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, työntekijälle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Jaksotyötä tekeville ruokailuun käytettävä tauko järjestetään joko työpaikalla tai työnantajan osoittamassa ruokalassa niin, ettei järjestetystä tauosta aiheudu haittaa työnkululle ja tauko kestää maksimissaan 20 minuuttia. Työntekijälle järjestetään päivittäin lisäksi yksi 10 minuutin (kahvi)tauko. Palkka Kunnallisen sopimusjärjestelmän piirissä ovat kunnat ja kuntayhtymät ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. Palkoista ja työajoista sekä muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virka- ja työehtosopimuksilla. Peruspalkka määräytyy sopimusalan palkkamääräysten perusteella. Ainoastaan opetusalalla on enää käytössä palkkataulukot, muilla aloilla on euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat (peruspalkat). PALKKOJEN MAKSUPÄIVÄT SUONENJOEN KAUPUNGILLA: 12 pv perhehoitajat 15 pv vakinainen henkilöstö, kansalaisopisto, perhepäivähoitajat

11 kuun viim.pv joka toinen perjantai määräaikaiset, sijaiset, omaishoitajat, työrahalla olevat tuntipalkat Lomarahat maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä (paikallinen sopimus). Hallinnon ja talouden palvelut sijaitsevat osoitteessa Keskuskatu 3, 2. krs. Palkkahallinnon sähköpostiosoite on palkanlaskenta@suonenjoki.fi. Puhelinpalvelu on käytettävissä muina päivinä paitsi perjantaisin. Vuosiloma Lomanmääräytymisen perusteet määritellään työ- tai virkaehtosopimuksessa. Myös intran henkilöstöosiossa on käyty läpi perusasioita vuosiloman määräytymiseen. Vuosiloman ajankohdasta keskustellaan esimiehen kanssa ja se pidetään ajankohtana, jolloin työtehtävät sen parhaiten sallivat. Työkokemuslisät, vuosisidonnaiset lisät ja ammattialalisät Työkokemuslisät, vuosisidonnaiset lisät ja ammattialalisät määräytyvät virka- ja työehtosopimusten mukaan. Työsopimuksen tai virkamääräyksen mukana tulevat ohjeet lisäpäätöstä varten tarvittavan selvityksen toimittamisesta palkkahallintoon. Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Työkokemuslisään oikeuttavien työvuosien määrä vaikuttaa myös vuosilomaoikeuden määräytymiseen. Henkilöstöedut, työhyvinvoinnin tukeminen ja huomionosoitukset Suonenjoen kaupungin puhelinvaihteesta (Keskuskatu 3) on kaupungin työntekijöiden mahdollisuus ostaa ruokalippuja, joilla onnistuu ateriointi kouluilla. Aterialiput peritään palkasta, 10 aterialippua on hinnaltaan 50.00. Ruokailla voi myös Joenhelmessä os. Sairaalapolku 6. Joenhelmessä maksu tapahtuu paikan päällä. Kaupunki edistää työntekijöiden omaehtoista työssä jaksamista tukevaa toimintaa. 1. Uimahalli- ja kuntosalikortit, max.20 käyntikertaa 2. Kansalaisopiston kurssi, 60 euroa / työntekijä 3. Yksikkökohtainen TYHY-raha 10 euroa / työntekijä Suonenjoen kaupungin henkilöstöeduista, työhyvinvointia tukevasta toiminnasta sekä huomionosoituksista henkilöstölle löytyvät ohjeet intran henkilöstöosiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto. Matkustaminen Matkustusohjeet löytyvät intran henkilöstöosiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto/matkustusohjeet.

12 Sivutoimet Sivutoimesta on tehtävä erillinen, kirjallinen ilmoitus esimiehelle. Sivutoimella tarkoitetaan virkaa, palkattua työtä, ammattia, elinkeinoa ja liiketoimintaa, jota harjoitetaan päätyön/viran ohella. Kunnalliset luottamustehtävät, kuten eivät myöskään yksittäiset tilapäiset tehtävät (esim. vierailuluennot tai asiantuntijatehtävät) ole sivutoimia. Sivutoimi ei saa aiheuttaa esteellisyyttä viran/työtehtävän hoidossa, vaarantaa luottamusta virkamiesten tasapuolisuuteen viranhoidossa, aiheuttaa eturistiriitaa viran/työtehtävän tai sivutoimen välillä eikä kilpailevana toimintana vahingoittaa työnantajaa. Mikäli sivutoimi edellyttää käytettäväksi varsinaisen työn työaikaa, niin silloin sivutoimi edellyttää kaupunginhallituksen lupaa. Vaitiolovelvollisuus Asiat kaupungin hallinnossa ovat yleensä julkisia, mutta poikkeuksiakin luonnollisesti on. Kaupungin työntekijänä tulee kuulemaan kaupunkia, sen henkilöstöä, asiakkaita, sopimus- ja yhteistyökumppaneita koskevia salassa pidettäviä asioita. Näitä asioita ei saa kertoa sivullisille palvelussuhteen aikana eikä sen päätyttyäkään ilman asianomaisen suostumusta tai lain velvoitetta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yksittäisen kaupunkilaisen terveydentilaa tai omaisuusasemaa koskevat asiat sekä monet kaupungin omat hankkeet. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen voi tarkoittaa tietosuojaloukkausta. Luottamusmiesjärjestelmä Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja työntekijöiden välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä ja työrauhan säilymistä. Luottamusmiehet toimivat tiedonvälittäjinä työnantajan, ammattijärjestöjen ja edustamiensa työntekijöiden välillä. Ammattijärjestöt valitsevat luottamusmiehet tehtäviinsä. Jos virka- tai työehtosopimusten oikeasta tulkinnasta syntyy epäselvyyttä, on keskusteltava ensin esimiehen ja sitten toimialan johtajan tai hallintojohtajan kanssa. Jos asia ei selviä, voi työntekijä tämän jälkeen kääntyä luottamusmiehesi puoleen. Suonenjoen kaupungin luottamusmiehet ja heidän yhteystietonsa löytyvät täältä https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto. Hankinnat ja talous Hankintatoimintaa toteutetaan kaupungin strategian sopimusten ja ohjeiden mukaisesti. Hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Toimialoilla voi olla tarkentavia ohjeita hankintoihin liittyen. Suonenjoen kaupungille on laadittu Hankintastrategia- ja ohje, joka löytyy täältä https://www.suonenjoki.fi/intranet/talous/hankinnat. Savuton Suonenjoki Suonenjoen kaupunki on liittynyt osaksi Savuton Savo 2015 ohjelmaa. Tupakointi on kielletty kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa sisätiloissa, päiväkotien, oppilaitosten ja nuorten

13 harrastetilojen yhteydessä olevilla pihoilla ja ulkoilualueilla sekä ulkourheilupaikkojen katsomoissa. Tupakointi on sallittua virallisten taukojen (mm. kahvi- ja ruokatauot) aikana. Sisäinen ja ulkoinen viestintä Suonenjoen kaupungin sisäinen tiedottaminen tapahtuu intranetin ja sähköpostin välityksellä sekä oman työyksikön sisäisissä palavereissa. Intranetistä löytyvät henkilöstö-, ICT-, viestintä-, talous-, ruokapalvelut-, tilavaraukset-, tiedonhallinta-osiot sekä käytössä olevat henkilöstö-, talous- ja muut lomakkeet. Suonenjoen kaupunki viestii kuntalaisille ja muille sidosryhmille julkisten nettisivujensa, lehdist ön ja muiden ulkoisten viestintäkanavien sekä sosiaalisen median kanaviensa kautta. Ympäristöasiat Suonenjoen kaupungilla pyritään huomioimaan ympäristöasiat päivittäisessä työskentelyssä. Myös kierrätykseen kannustetaan ja kahvihuoneissa on omat jäteastiansa niin sekajätteelle kuin biojätteelle. Materiaalien säästäväiseen käyttöön kannustetaan esimerkiksi tulostamisen vähentämisellä. Osaaminen ja kehittäminen Suonenjoen kaupunki haluaa olla työnantaja, joka kannustaa henkilöstöä kehittämään ammattitaitoaan arjen työn rinnalla. Esimies vastaa omien alaistensa ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä lakisääteisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä, mutta myös työntekijä on itse vastuussa oman osaamisensa ylläpitämisestä. Koulutustarpeita kartoitetaan mm. kehityskeskusteluissa. Työhöntulotarkastus Terveystarkastuksissa kartoitetaan työntekijän työkyky suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin. Tarkastuksen tekee työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Tarkastus suoritetaan työsuhteeseen tultaessa, tarkastus tehdään mahdollisuuksien mukaan jo ennen työsuhteen alkamista henkilöille, joiden työtehtävät oleellisesti muuttuvat työkyvyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työtehtävään Työnantaja ohjaa työntekijät ko. tarkastuksiin. Uuden työntekijän aloittaessa työskentelyn kaupungin palveluksessa, tulee hänen toimittaa työnantajalle lääkärintodistus terveydentilastaan (T-todistus). Terveystarkastus tehdään työterveydenhuollossa.

14 Sairauspoissaolot Työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan välittömästi soittamalla henkilökohtaisesti omalle esimiehelleen, joka määrittelee sairausloman palkallisuuden. Poissaolosta täytetään aina jälkikäteen poissaoloilmoitus/päätös lomake, joka löytyy intran henkilöstölomakkeista. Omaan ilmoitukseen perustuva sairauspoissaolo voi kestää kerrallaan enintään 3 kalenteripäivää. Kalenterivuoden aikana voidaan edellä mainitut poissaolot selvittää kirjallisella vakuutuksella yhteensä enintään 9 kalenteripäivän ajalta. Yhtäjaksoisesti enintään 5 päivää kestävän työkyvyttömyyspoissaolon selvittämiseksi edellytetään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamaan todistusta. Muissa tapauksissa sairauspoissaoloista edellytetään lääkärintodistus. Esimiehellä on kuitenkin oikeus vaatia perustellusta syystä lääkärintodistus jokaiselta poissaolopäivältä. Tarkempia ohjeita poissaoloihin liittyen löytyy intran henkilöstöosiosta Työ ja virkavapaat -ohjeesta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto. Sairausloma-ajan palkka Viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde ei ole jatkunut edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, hänellä on oikeus saman kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Työtapaturma Työntekijät on vakuutettu työtapaturman varalta. Tapaturmasta ilmoitetaan myös viipymättä omalle esimiehelle. Samoin mennessä lääkäriin on ilmoitettava, että kyseessä on työtapaturma. Vaikka tapaturma ei johtaisikaan sairauslomaan, on siitä aina tehtävä tapaturmailmoitus esimiehelle mahdollisten myöhempien korvausten vuoksi. Lisätietoja työtapaturmassa toimimisesta löytyy intrassa olevasta Työ- ja virkavapaat -ohjeesta. Perhevapaat ja virkavapaa Tilapäistä hoitovapaata voi saada äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Lapsen sairastumisesta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle. Molemmat vanhemmat eivät voi pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Perhevapaita ovat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa ja poissaolot pakottavista perhesyistä.

15 Virkavapaata myönnetään hakemuksesta joko palkallisena tai palkattomana. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on määritelty mitkä virkavapaat/työlomat ovat palkallisia ja mitkä taas palkattomia. Palkattomien virkavapauksien ja työlomien myöntämisen perusteet ratkaisee kukin esimies työyhteisön työtehtävien mahdollistamissa rajoissa. Virkavapautta voidaan myöntää enintään vuodeksi toisen määräaikaisen tai vakinaisen viran hoitamiseen, jos vapaan myöntämisestä ei ole oleellista haittaa työyksikön toiminnalle. Perhevapaisiin ja virkavapaisiin liittyvät käytännön ohjeet löytyvät intrasta Työ- ja virkavapaat -ohjeesta täältä https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto. Työterveys Suonenjoen kaupunki on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen Työterveyspalvelu Verson kanssa. Toiminta on laadittu työterveyshuoltolain määräysten sekä suositusten pohjalta ja se toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Työterveyshuollon tehtävänä on kehittää työpaikkaa ja sen olosuhteita terveyttä tukeviksi yhteistyössä työyhteisöjen kanssa. Työterveyshuollon palveluita ovat lääkäri-, työterveyshoitaja-, fysioterapia- ja työterveyspsykologipalvelut. Työterveyshuolto osallistuu työpaikkojen, työvälineiden ja työtapojen suunnitteluun. Työolosuhteita kartoitetaan työpaikkakäynnein. Työterveystarkastuksia tehdään työhön tullessa, työperäisen vaaran vuoksi ja tarpeen tullen. Työterveyshuolto ohjaa myös vajaakuntoisen työntekijän ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Työterveyshuollon sopimus ei sisällä sairausvastaanottoa. Työterveyshuollon yhteystiedot ja ajanvarausohjeet löytyvät intran henkilöstöosiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto Ajanvaraus työterveyslääkärille tapahtuu työterveyshoitajan kautta. Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä toimia myös ennaltaehkäisevästi ja siten tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Suonenjoen kaupunki panostaa ennakoivaan työsuojeluun ja pyrkii puuttumaan riskitekijöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkistä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia heikentävät tekijät pyritään poistamaan heti niiden ilmaannuttua. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Vastuu työsuojelusta kuuluu esimiehelle, mutta jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja huolehtia työssään sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja työsuojeluohjeita ja toimintamalleja, käyttämään annettuja turvavarusteita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista esimiehelle. Tarkempia tietoja työsuojelusta löytyy intran henkilöstöosiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto/tyosuojelu. Siellä ovat myös työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot.

16 Varhaisen tuen malli Suonenjoen kaupungilla kiinnitetään huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Varhaisen tuen mallilla jaksamiseen liittyviä ongelmia pyritään ennakoimaan ja tarkastelemaan heti ongelmien ilmaannuttua. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden yhteistyö tuottaa parhaimman tuloksen. Työnantaja voi tukea monilla tavoin yksilön voimavarojen kehittämistä ja työntekijä voi itse aktiivisesti osallistua sekä oman työnsä, että työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Varhaisen tuen mallia käsitellään dokumentissa Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki, joka löytyy intran henkilöstöosiosta https://www.suonenjoki.fi/intranet/henkilosto. 11 Työsuhteen päättyminen Irtisanominen ja irtisanoutuminen Työnantajan irtisanoessa vakinaisen viranhaltijan virkasuhteen tai työntekijän työsopimuksen irtisanomisaika on vähintään 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta Vakinaisen viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa tai työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa irtisanomisaika on vähintään 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle. Määräaikainen työsuhde ei ole irtisanottavissa, vaan se voidaan ainoastaan purkaa. Koeaikana (max.6 kk) voidaan työsuhde molemmin puolin purkaa välittömästi. Työsopimuslaissa on määritelty, minkälaisissa tilanteissa työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Irtisanomissyyn pitää olla asiallinen ja painava. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty. Työsuhteen päättyessä käytännön asiat voidaan käydä läpi tarkistuslistan avulla, joka löytyy liitteenä 3.

17 Liite 1. Suonenjoen kaupungin organisaatiokaavio Elinvoima- ja hallintopalvelut Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan palvelualue Kirjasto ja kulttuuri Nuoriso ja liikunta Sisä-Savon kansalaisopisto Ruoka- ja puhtaanapitopalvelualue Puhtaanapito Ruokapalvelut Hallinnon ja talouden palvelualue Koulutuspalvelut Varhaiskasvatuksen palvelualue Iisveden päiväkoti Kopolan päiväkoti Valkeisenmäen päiväkoti Perusopetuksen palvelualue Yhtenäiskoulu Sammalselän koulu Iisveden koulu Lempyyn koulu Metsolan esiopetus Lukiokoulutuksen palvelualue Sosiaalipalvelut Sosiaalityön palvelualue Kehitysvammahuollon palvelualue Vanhustenhuollon palvelualue Päiväkeskus Kotihoito Joenrannan koti Veljeskoti Tekniset palvelut Maankäytön ja suunnittelun palvelualue Kiinteistöjen palvelualue Kiinteistöhuolto Kunnallistekniikan palvelualue

18 Liite 2. Perehdyttäjän muistilista Ennen työntekijän tuloa: Valmistele uuden työntekijän työskentelytila, kalusteet, työpiste tarvikkeineen Varmista, että avaimia on saatavana ensimmäisenä työpäivänä Pyydä uudelle työntekijälle tunnukset tietojärjestelmiin, joita hän työssään tarvitsee Valmistele työsopimus Ilmoita työntekijä työterveyteen Puhelimen ja numeron tilaus (toimitusaika 1+ viikkoa) Jos puhelinnumeron käyttäjä vaihtuu, ilmoita siitä tietohallintoon Tietokoneen tilaus (toimitusaika 3+ viikkoa) Päivitä jakelulistoihin uusi työntekijä Laadi työsopimus valmiiksi ensimmäistä päivää varten Kerro muille työyhteisön jäsenille uuden työntekijän tulosta Ensimmäisenä päivänä: Toivota uusi työntekijä tervetulleeksi Käy aloituskeskustelu Perehdytä työntekijä perusteellisesti työhönsä, omiin työtehtäviinsä ja vastuualueeseensa (vastuu on aina viimekädessä esimiehellä) Tutustuta lähimpiin työtovereihin sekä esimiehiin Esittele työympäristö sekä mahdolliset kulkurajoitukset ja hälytysjärjestelmien käyttö Hakekaa ja kuitatkaa avaimet ja mahdolliset kulkuluvat Työvaatteet Kerro uudelle työntekijälle palvelussuhteen ehdot, eli o työajat, ylityöt o tauot o lomat o sairauspoissaolot ja niistä ilmoittaminen, muut poissaolokäytännöt o palkanmaksuasiat, verokortti, työ- ja opiskelutodistukset o koeaika o sivutoimista ilmoittaminen o tarvittaessa työmatkat ja päivärahat o työterveyshuolto, terveystarkastus o pysäköinti Työsuhteen alussa: Käy ruokailemassa uuden työntekijän kanssa ja esittele ruokailumahdollisuudet

19 Kerro henkilöstön oikeuksista ja velvollisuuksista Esittele organisaation historiaa, vahvuuksia ja toimintatapoja Kerro sisäisen tiedottamisen kanavista (erityisesti intra, joka on kaupungin pääkanava) Käy läpi työturvallisuus- sekä tietoturvaohjeet Liite 3. Tarkistuslista työsuhteen päättyessä Toimitetaan palkkahallintoon irtisanoutumisilmoituksen kopio tai tieto eläkkeelle jäämisestä Varmista, että henkilö pitää kaikki kertyneet lomat ennen työsuhteen päättymistä Poistetaan työntekijä eri sähköpostilistoilta (sisäiset ja ulkoiset) Ilmoita työterveyshuoltoon työsuhteen päättymisestä Ilmoita tietohallintoon työsuhteen päättymisestä, jotta työntekijän tunnukset suljetaan Ilmoita samalla, jos työntekijältä jää tietokone ja se ei siirry seuraajalle Ilmoita työsuhteen päättymisestä myös kaikkien niiden ohjelmien pääkäyttäjille, joihin työntekijällä on ollut oikeudet Ohjeista työntekijää ottamaan koneeltaan talteen yksityiset tiedostot, sillä henkilökohtainen kansio poistetaan henkilön työsuhteen päättyessä. Kaupungille kuuluvat tiedostot luovutetaan esimiehelle. Työntekijä luovuttaa avaimensa (työhuone ja ulko-ovi) sekä puhelimensa ja muun kaupungin omaisuuden Huolehdi työntekijän puhelimen tyhjentämisestä tietohallinnon kanssa Työntekijä tyhjentää työpisteensä henkilökohtaisista tavaroista. Työntekijän tiedot poistetaan kaupungin puhelinluettelosta Huolehdi palkkahallinnon kanssa lopputilin maksamisesta Laadi hänelle työtodistus (pohja esimieskansiossa) Poislähtevälle voidaan järjestää pienimuotoinen läksiäistilaisuus ja muistaa kimppalahjalla

20 Liite 4. Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisohjelman aloittaminen Tutustuminen esimieheen ja työpariin (perehdyttäjään) Aloituskeskustelu esimiehen kanssa Tutustuminen Tervetuloa töihin Suonenjoelle -oppaaseen opastettu Tutustuminen omaan työyksikköön Tutustuminen omaan työpisteeseen Tutustuminen omaan työyksikköön, kiertokäynti Avaimet, kulkuluvat, varauloskäynti Koneet, laitteet, välineet (käyttöohjeet, huolto) Ohjelmistot, käyttäjätunnukset Puhelin, toimistotarvikkeet, hankinnat Ergonomia Ruokailumahdollisuudet, sosiaalitilat Pysäköinti opastettu Suonenjoen kaupunki Organisaatiokaavio, toimipisteet ja yksiköt Johto, esimiehet, henkilöstö. Keskeiset henkilöt eri yksiköissä. Yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatio - luottamushenkilöt - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutettu Kaupungin strategia ja hallintosääntöön tutustuminen Asiakkaat, muut sidosryhmät opastettu Palvelussuhdeasiat Työsopimus Noudatettava työehtosopimus Koeaika Työajat, Liukuva työaika -ohje Tauot Palkanmaksu (määräytyminen, maksaminen, lisät) Verokortti, tilinumero Vuosilomat Henkilöstöedut Työmatkat, päivärahat Sivutoimet Vaitiolovelvollisuus Sairauslomat, poissaolosta ilmoittaminen, työ- ja virkavapaat -ohje opastettu

21 Muut poissaolot Työterveyshuolto, terveystarkastus Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki -opas Työturvallisuus, omaisuuden suojaus, intran työsuojelu sivut Tietoturvallisuusohjeet Tietosuojatestin tekeminen Omat työtehtävät Lainsäädäntö Omat tehtävät ja vastuualueet, työohjeet Työn tavoitteet ja laatu Oman työn merkitys kokonaisuuteen, sisäinen yhteystyö Mistä ja/tai keneltä lisätietoa tehtävästä ja tukea työskentelyyn Tiedottaminen, palaverit, intranet, sähköiset kansiot Koulutusmahdollisuudet opastettu Päiväys Työntekijä Esimies