Paljonko nuoren aikuisen kulutus maksaa? Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Takuusäätiön Talouden ajankohtaispäivä 11.12.2018 Tackling Inequalities in Time of Austerity
Sisältö Esimerkit nuorten kulutuksesta 2018 viitebudjeteissa; nuorten kulutus Käsitteet Viitebudjettien yleistyminen ja budjettien laadinta Vuoden 2018 viitebudjettien osallistujat, keskustelut ja tulokset KTK/ Consumer society research centre, University of Helsinki Lehtinen & Aalto 2
Viitebudjetit 2018, euroa/kk Yksin asuva M alle 45 v Yksin asuva N alle 45 v YH-perhe (äiti ja t3v) Pikkulapsiperhe (p2v, t6v) Lapsiperhe (p4v, t10v) Hyödykemenoryhmät Ruoka 294 261 341 710 766 Tietoliikenne ja TV 65 65 65 95 110 Kodinkoneet, huonekalut, ym. kestohyödykkeet 37 37 47 65 67 Kodin lyhytkestoiset tarvikkeet 7 7 11 17 18 Vaatteet, kengät, laukut yms. 47 59 121 237 238 Henkilökohtainen hygienia 28 34 42 73 73 Terveydenh. tarvikkeet, lääkkeet, lääkärikäynnit 23 32 35 62 62 Vapaa-aika ja harrastukset 48 48 58 95 130 Sähkö ja vakuutukset 34 34 46 55 108 Yhteensä, ilman liikkumista ja vuokraa 583 579 767 1409 1572 Liikkuminen Polkupyörä ja varusteet ym. 8 8 15 27 31 Auto 0 0 0 450 450 Alueen sisäinen julkinen liikenne 55 55 55 55 83 Seutulippu (käsittäen myös naapurikuntia) 106 106 106 106 159 Asuminen (vuokra) Pääkaupunkiseutu (PKS) 733 733 896 1128 1426 Yli 100 000 asukasta 594 594 724 932 1180 Muu Suomi (koko maa - PKS) 487 487 605 740 952 Yhteensä (ml. vuokra, alueen sis. liikenne) Pääkaupunkiseutu 1379 1375 1733 3068 3561 Yli 100 000 asukasta 1240 3 1235 1561 2873 3316 Muu Suomi 1133 1129 1442 2680 3087
Nuorten kulutus Kuluttajaryhmä, jonka kulutukseen vaikuttavat: Ikä Perhetilanne (yksin asuva, pariskunta, lapsiperhe) Työasema, opiskelu (osa-tai kokoaikatyö, työtön, työnhakija(?), työ ja opiskelu, opiskelu, vanhempain vapaa ) Asuminen (vuokra, omistusasunto, lapsuudenkoti) Riskinsietokyky ja kokemukset (kulutus, velka) 4
Käsitteet Viitebudjetit ovat lista tavaroita ja palveluja, joita määrätyn iän ja rakenteen omaava kotitalous tarvitsee elääkseen määrätyn elintason mukaista elämää tietyssä ajassa ja paikassa. Hyödykkeet hinnoitellaan tietyn hintatason mukaan. Kohtuullinen minimi tarkoittaa ihmisarvoisen (säällisen) elämän mahdollistavaa kulutusta eli ihminen tulee toimeen ja voi ylläpitää terveyttä sekä kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa (ks. Borgeraas 1987). Kuluttajalähtöisessä (konsensuaalisessa) menetelmässä kuluttajat päättävät viitebudjettien sisällöistä saavutetun yhteisymmärryksen perusteella 5
Viitebudjettien yleistyminen Yleistyneet 2000-luvulla kuluttajalähtöisellä (konsensuaalisella) menetelmällä Kuluttajien käsitykset esille välttämättömäksi katsotussa kulutuksessa, erilaisten taustojen ja olosuhteiden vaikutukset sisältöön, kulutuksen muutokset Hyväksyttävyys ja hyödynnettävyys kasvanut em. menetelmän ansiosta Laajempi konsensus vs. tutkijat tai asiantuntijat Käyttökelpoinen apuväline talous- ja velkaneuvonnassa ja mittapuu pienituloisten toimeentulon tarkastelussa (mm. Ruotsi, Norja, Itävalta, Iso-Britannia, Irlanti, Australia) Vaihtoehtoinen tapa tarkastella toimeentuloa tulopohjaisten mittareiden rinnalla 6
Viitebudjettien laadinta konsensuaalisella menetelmällä * Kehitetty Isossa-Britanniassa 2000-luvulla (Bradshaw ym. 2008) * alkusysäys Mack & Lansley 1985: konsensuaalinen lähestymistapa: kansalaisten näkemys ihmisten minimitarpeista ja tunnistaa ne, joilla ei ole varaa hankkia elämälle välttämättömiä tarvikkeita? Mitä tarpeita pitää tyydyttää? * Mikä on kohtuullisen minimin mukaista kulutusta? * Mitä tavaroita ja palveluja siihen tarvitaan (hyödykekorit)? * Paljonko niihin tarvitaan rahaa (hinnoittelu, laskelmat)? * Prosessi: * Korien sisältöjen määrittäminen (kuluttajat: ryhmäkeskustelut ja kotitehtävät) * Korien arviointi (kuluttajat ja asiantuntijat) * Hinnoittelu ja laskelmat (tutkijat) 7
Viitebudjetit 2018: ryhmäkeskustelut 1/3 Ryhmäkeskustelu: Helsinki, Oulu, Hämeenlinna ja Mikkeli; 2-3 ja 5/2017 Rekrytointi 40 hlöä: ensimmäisellä kierroksella mukana 36, toisella kierroksella 34 hlöä Osallistujat: Miehiä 16, naisia 20 Ikä 20-71 v (keskim. 42,7 v) Yksin asuvia 10, pareja 11, kahden huoltajan lapsiperheitä 10, yksinhuoltajia 5. Heikkotuloisia 13, keskituloisia 18, hyvätuloisia 5. Työssä 21, työttömiä 6, eläkkeellä 7, opiskelijoita 2. Samalla menetelmällä yht. 35 ryhmäkeskustelua (104 hlöä; 2010,2013, 2017) 8
Ryhmäkeskustelut 2017 2/3 Ruoka Terveellistä ruokaa säännöllisesti; joskus herkkuja; ulkona syöminen; lounasruokailu työpaikalla tai eväät, etätyö (työn luonne) Asuminen Lämmin, turvallinen asunto, jossa mahdollisuus peseytymiseen ja ruoanlaittoon, oma rauha/tila, yksityisyys, väliseinä Vaatetus Siistit, eri tilanteisiin sopivat vaatteet; lasten vaatteet/muoti Kirpputorihankinnat; ei voida velvoittaa > hinnat vaihtelevat, sopivat koot, laatu, kestoikä? 9
Ryhmäkeskustelut 2017 3/3 Liikkuminen ja matkat Julkinen liikenne ja polkupyörä perusvarusteineen Oman auton käyttö: haja-asutusalueet; kytköksissä työhön, harrastuksiin ja palveluiden käyttöön Kodin irtain Viihtyisä, toimiva koti, jonne voi kutsua vieraita Tietotekniikka tärkeä tekijä osallistumisessa (asiointi, viihde, omat yhteisöt, kontaktit); pysyminen ajan tasalla maailmanmenosta; tarvitaan yläkoulun ja 2. asteen opinnoissa Vapaa-aika Mahdollisuus osallistumiseen, virkistymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen; edistää terveyttä; muutakin kuin kävelyä, kävelyä, harrastukset Terveys- ja hygienia Velvollisuus huolehtia omasta terveydestä ja hygieniasta; säästetään yhteiskunnan varoja; yksilöllisyys; välttämättömät lääkkeet 10
Muutokset vuoteen 2015 Ruoka: ruoan kustannukset alhaisemmat < harvemmin työpaikkalounaita ja kotona tehtävää ruokaa useammin, ruoan hinnan lasku Tietotekniikka: kustannukset kasvaneet << älypuhelin (7 v+) ja kannettava tietokone (13 v+) Terveys ja hygienia: reseptilääkkeet: iäkkäämmillä suuremmat kuin aiemmin < iän ja sukupuolen mukainen mediaani itsemaksetusta osuudesta, naisten ehkäisy Vapaa-aika: harrastuksiin on varattu rahaa aiempaa enemmän Liikkuminen: auton kustannukset hieman edullisemmat kuin aiemmin, autottomilla talouksilla hieman kasvaneet 11
Viitebudjetit 2018 vs. kulutustutkimus (KT) 2016 12
Lopuksi Viitebudjetit havainnollistavat esimerkein, mitä eläminen maksaa - Tarpeet havainnollistuvat saatavilla olevien tuotteiden ja palvelujen avulla, kotitalouden toiminta; rahamääräiset ja ei-rahamääräiset ulottuvuudet yhdistyvät Kuluttajat arvioivat tasoa kulutuksessa ja osallistumisessa > talouden toimintakyky/-kyvyttömyys Kulutus toimii siltana, siitä on helppo puhua ja kuvata arkipäiväistä toimintaa; hyödykkeet itsessään ovat toisarvoisia Konsensus: välttämättömyydet; sovittelu ja tasapaino kuluttajien tarpeissa, osallistumisessa Haasteita: - Vertailukelpoisuus (viitetaloudet, elämäntilanteet, kulttuuri; menetelmä) - Työläs menetelmä (osallistujien määrä, yhteisymmärryksen saavuttaminen) - Ei selkeä mittari vs. tulorajat - Läpinäkyvyys: sisällöt ja hinnoittelu - Ajantasaisuus: sisältöjen päivitys riittävän usein (hinnat, kulutusmuutokset, tarjonta) 13
Yksinasuvien ja parien viitebudjetit (PKS) Esimerkkitaloudet Hyödykeryhmät, e/kk Yksin asuva M alle 45 v Yksin asuva N alle 45 v Yksin asuva M yli 65 v Yksin asuva N yli 65 v Pari, 50v+ työssä Pari, työssä & eläkk. Pari, yli 65v eläkkeellä Ruoka 294 261 205 179 554 458 383 Tietoliikenne ja viihde-elektr. 65 65 65 65 95 95 95 Kodinkoneet, huonekalut, ym. kestohyödykkeet 37 37 38 38 49 49 49 Kodin lyhytkest. tarvikkeet 7 7 8 8 11 11 11 Vaatteet, kengät, laukut yms. 47 59 42 49 106 101 90 Henkilökohtainen hygienia 28 34 24 31 55 53 52 Tervydenhoidon tarvikkeet, lääkkeet, lääkärikäynnit 23 32 43 43 53 68 83 Vapaa-aika ja harrastukset 48 48 50 50 90 88 89 Sähkö ja vakuutukset 34 34 36 36 53 53 53 Yhteensä, ilman liikkumista ja vuokraa 583 579 512 499 1064 975 906 Liikkuminen 63 63 52 52 126 115 104 Vuokra, Pääkaupunkiseutu 733 733 896 896 1128 1128 1128 Yhteensä, PKS 1379 1375 1460 1460 2318 2218 2137 14
Esimerkkitaloudet Hyödykeryhmät, e/kk Lapsiperheiden viitebudjetit (PKS) YH-perhe, yksi leikki-ikäinen YH-perhe, kaksi teiniikäistä Pikkulapsiperhe, kaksi lasta Lapsiperhe, kaksi lasta Teiniperhe, kaksi lasta Teiniperhe, kolme lasta Ruoka 341 619 710 766 942 1115 Tietoliikenne ja viihde-elektr. 65 104 95 110 142 157 Kodinkoneet, huonekalut ja muut kestohyödykkeet 47 61 65 67 68 76 Kodin lyhytkest. tarvikkeet 11 15 17 18 19 21 Vaatteet, kengät, laukut yms. 121 196 237 238 241 307 Henkilökohtainen hygienia 42 68 73 73 97 106 Tervydenhoidon tarvikkeet, lääkkeet, lääkärikäynnit 35 43 62 62 70 74 Vapaa-aika ja harrastukset 58 176 95 130 166 220 Sähkö ja vakuutukset 46 55 55 108 108 116 Yhteensä, ilman liikkumista ja vuokraa 767 1336 1409 1572 1852 2193 Liikkuminen 70 135 532 563 593 629 Vuokra, Pääkaupunkiseutu 896 1128 1128 1426 1426 1426 Yhteensä, PKS 1733 2599 3068 3561 3870 4247 15