19. vuosi 4 2012 Teollisuuden vaisu kehitys hidastaa Venäjän talouskasvua Venäjän johto odottaa maansa talouden kasvavan tänä vuonna yleismaailmallista kehitystä nopeammin ja tämä tilanne saattaa jatkua vuosia eteenpäin. Venäjän bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä juuri saadun tiedon mukaan 4,1 prosenttia edellisvuotisesta, mutta maaliskuussa nousu oli enää 3,2 prosenttia. Vuoden 2011 viimeiseen neljännekseen verrattuna ensimmäisen kvartaalin kasvu oli kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Venäjän teollisuustuotanto kasvoi sen sijaan vaatimattomammin.tammimaaliskuussa tuotannon lisäys oli 1,5 prosenttia ja jakson lopulla maaliskuussa samoin 1,5 prosenttia. Talousministeriön mukaan tuotannon kehitystä hidasti heikko investointikysyntä, mikä näkyi myös tuotantohyödykkeiden tuonnin supistumisena. Maaliskuussa investoinnit nousivat vuositasolla 4,9 prosenttia, mutta kausitasoitettuna ne laskivat helmikuuhun verrattuna. Hallitus odottaa kuitenkin investointipääomia virtaavan maahan heti kun uusi hallitus on toukokuussa nimitetty. Talousministeriö uskoo, että investointien elpymisen lisäksi myös kurissa pidetty inflaatio parantaa kysyntää. Mikäli inflaatio pysyy keskimäärin kuudessa prosenttissa kasvaa kuluttajien ostovoima ansiotasokehityksen myötä. Parhaassa tapauksessa väestön käyttävissä olevat reaalitulot voivat kasvaa noin viisi prosenttia, mikä olisi viime vuotista enemmän. Vernäjän taloutta vahvistaa myös ulkomaankaupan tilanne. Maaliskuussa vienti kasvoi 13,5 prosenttia ja sen arvo kohosi 49,5 miljardiin dollariin. Tuonnin arvo oli puolestaan 28,5 miljardia ja siinä lisäys oli vain 5,7 prosenttia. Viennin enemmyydestä johtuen Venäjän kauppataseen ylijäämä nousi 21 miljardiin dollariin, kun se vuotta aiemmin oli 16,7 miljardia dollaria. Talousministeriöllä on kuitenkin varovainen kanta koko vuoden talouskehityksen suhteen. Se alensi huhtikuussa edellisen kasvuennusteensa 3,7 prosentista 3,4 prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on sen sijaan optimistisempi Venäjän kohdalla. Rahaston edellinen tammikuussa antama ennuste lupaili vain 3,3 prosentin kasvu, mutta huhtikuussa sen antoi uuden ennusteen, jonka mukaan bruttokansantuote kasvaisi 4,0 prosenttia. Rahaston näkemys vuoden 2013 osalta on lähes yhtä myönteinen, sillä ennusteena on 3,9 prosentin nousu. Venäjän pääomien pako nousi nousi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 35,1 miljardiin dollariin eli lähes kaksinkertaiseksi verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2011. Koko viime vuoden kuluessa pääomia siirtyi maasta 80 miljardin dollarin arvosta. Pääomavirtojen odotetaan kääntyvän Finanssiministeriö mukaan pääomapaon kiihtymiseen viime vuodesta lähtien löytyy useita syitä. Niistä merkittävimpiä ovat poliittinen epävarmuus ennen presidentinvaalia, sopivien kotimaisten investointikohteiden puuttuminen ja vastaavasti runsaiden vientitulojen suuntaaminen mieluummin ulkomaisiin kohteisiin. Ministeriö odottaa nyt kuitenkin investointien lähtevän nousuun heti poliittisen vallanvaihdoksen tapahduttua. Tavoitteena on saavuttaa tänä vuonna ainakin 20 miljardin dollarin sisään tulevat nettomääräiset pääomavirrat. TÄSSÄ NUMEROSSA: Teollisuuden vaisu kehitys hidastaa Venäjän talouskasvua 1 Moskova kiinnostaa yhä kansainvälisisiä ketjuja 2 Yrityskaupat vilkastuvat vasta loppuvuodesta Venäjällä 2 IVY:n vapaakauppajärjestely etenee 2 Pääomat virtaavat Venäjältä 3 Venäjän 2020-strategia esitelty 3 Vähittäiskauppa kehittyi alkuvuodesta hyvään tahtiin Venäjällä 4 Metsäpalot alkoivat jo Siperiassa 4 Venäjän öljyjätit ennätystuloksiin viime vuonna 5 Venäjän pohjoinen ja eteläinen kaasuputkihanke etenevät 5 Venäjän rikkaimmalla 18 miljardin dollarin omaisuus 5 Moskovan uudet liitosalueet jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen 6 AEB aloitti viisumi- ja työlupapalvelun Moskovassa 6 Moskova lisää metroasemiensa määrää 6 Baltian yritykset varautuvat viime vuotta hitaampaan talouskasvuun 7 Virolaisyritys syyttää Ukrainaa sopimusrikosta 7 Suorat ulkomaiset investoinnit nousuun Liettuassa 8 Latvia houkutteli investoijia 8 Käsitykset Valko-Venäjän talouskasvusta vaihtelevat 8 Valko-Venäjän EU-kauppa nousuun 8 Ulkomaiset investoinnit Puolaan myötätuulessa viime vuonna 9 IMF arvioi Keski-Aasian talouskehitystä myönteisesti 9
Yrityskaupat vilkastuvat vasta loppuvuodesta Venäjällä Konsulttiyhtiö KPMG ei usko yrityskauppamarkkinoiden kasvuun Venäjällä tänä vuonna. Hiljaisen alkuvuoden jälkeen M&A-toiminnan aktiviteetti vilkastuu vuoden jälkipuoliskolla, mutta koko vuoden kohdalla tulos vastaa suunnilleen vuoden 2011 tilannetta. Yritysostot ja fuusiot ovat tänä vuonna pienehköjä sopimussumman jäädessä tyypillisesti alle 250 miljoonan dollarin. Odotettavissa on, että transaktiot painottuvat muutamille harvoille toimialoille. Vähittäiskaupassa keskittymistrendi lisää yritysjärjestelyjä. Telealalla taas vertikaalinen integraatio johtaa kauppoihin. Myyntiin voi tulla myös vähemmistöosuuksia perusteollisuuden suuryrityksistä. Viime vuonna Venäjän M&A-markkinat olivat KPMG:n arvioiden mukaan noin 71 miljardia dollaria, 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maailmanlaajuisesti kauppojen kokonaissumma kasvoi noin kuusi prosenttia. Yrityskauppojen lukumäärä kuitenkin hieman lisääntyi; julkistettuja järjestelyjä oli 394 kappaletta. Muutamalla suurella kaupalla oli tuntuva vaikutus alan markkinoihin. Neljän suurimman transaktion yhdistetty summa Maailman johtavat vähittäiskauppaketjut pitävät Moskovaa houkuttelevana liiketoiminnan kohteena. Kaupunki sijoittui kiinteistöalan kansainvälisen konsulttiyhtiön Jones Lang LaSallen vertailuindeksissä kolmannelle sijalle Lontoon ja Pariisin jälkeen. Samalla Moskova ohitti Madridin, Milanon, Prahan sekä yhdistetyllä seitsemännellä sijalla olleet Münchenin, Istanbulin ja Barcelonan ja vielä Rooman. Konsulttiyhtiön mukaan Moskovan suosiosta kertoo se, että viime vuonna pääkaupunkiin asettui useita kansainvälisten brändien haltijoita. Joukkoon kuuluivat muun muassa Berghaus, Diesel, DKNY Jeans, Jeger, Victoria ś Secret, La Senza ja Jimmy Choo. Lisäksi paikallisille markkinoille tuloa suunnittelevat PMR Retail Russian mukaan ainakin Debenhams, Noodle House, Seattle ś Best Coffee, MuzzBuzz, Brisket Express, Krispy Kreme, Peek & Cloppenburg sekä Abercrombie & Fitch. Jones Lang LaSalle haastatteli vertailututkimusta varten 150 johtavaa kansainvälistä jo Euroopassa toimivaa vähittäiskauppayhtiötä. Konsulttiyhtiö julkisti jo aiemmin mielenkiintoisen vertailututkimuksen, jossa selvitettiin Euroopan arvostetuimpien kauppakatujen vuokrahintoja. Lähtökohtana oli selvittää maailman sadan arvostetuimman luksusbrändin valitsemat kauppakadut hintaan katsomatta. Viime vuonna ylellisyystuotteisiin erikoistuneista kauppakaduista kallein oli Lontoon New Bond Street, jolla vuokraneliön hinta oli 7 900 puntaa eli nykykurssein 9 650 euroa. Lähes yhtä kovaa vuokraa huippubrändien myymälät joutuivat maksamaan Pariisin Avenue Montaignella. Moskovan Stoleshnikov-kadulla vuokrataso oli myös lähellä samaa tasoa eli noin 8 560 euroa neliöltä. IVY:n vapaakauppajärjestely etenee Moskova kiinnostaa yhä kansainvälisisiä ketjuja IVY:n talousyhteisön toteutuminen 2 vastasi viime vuonna lähes kolmannesta koko M&A-toiminnasta. Näitä merkittäviä järjestelyjä toteuttivat Digital Sky Technologies, Gazprom Novolipetsk Steel ja VTB-pankki. Yhtiöt hoitivat kaikkiaan 21 järjestelyä, joiden yhteissumma oli noin 23 miljardia dollaria. KPMG:n mukaan yrityskaupat ovat Venäjällä edelleen kotimarkkinatoimintaa. Kaupan osapuolena oli vain 20 prosentissa tapauksista ulkomainen sijoittaja ja vastaavasti kymmenen prosenttia kaupoista koski yrityksen tai omistusosuuden hankkimista ulkomailta. eteni, kun Venäjän parlamentin ylähuone ratifioi viime lokakuussa allekirjoitetun vapaakauppasopimuksen. Vastaava sopimus tehtiin jo vuonna 1994, mutta osapuolet eivät koskaan vahvistaneet sitä. Lokakuussa solmitun sopimuksen allekirjoittajina ovat toistaiseksi Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzikistan ja myös IVY-liittoon löyhässä suhteessa ollut Ukraina. Jo ennen uutta vapaakauppasopimusta IVY-alueen sisäinen tavaranvaihto kääntyi nopeaan kasvuun. Viime vuoden ensimmäiseltä vuosipuoliskolta olevan tiedon mukaan maiden välinen kauppa kasvoi jaksolla 48 prosenttia ja nousi 134 miljardiin dollariin. Vapaakauppasopimus poistaa kokonaan vienti- ja tuontitullit maiden väliltä useimpien tavararyhmien osalta ja muidenkin tuotteiden kohdalla maksut jäävät pieniksi. Toimitus ja markkinointi 19. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B 00660 Helsinki Klaus Lehmuskallio klaus lehmuskallio@compiler.fi 044 3562 646 Kaija Pasila-Lehmuskallio 044 5141 245 Compiler Trade Portal Verkossa vuodesta 1998 www.compiler.fi
Venäjä on ollut pääomien nettoviejä suurimman osan 2000-luvusta. Perussyyksi arvioidaan se, että maan talous ei pysty investointien muodossa ottamaan vastaan kaikkia niitä varoja, jotka viennillä ansaitaan. Tämä johtuu mm. talouden rakenteellisista ongelmista, infrastruktuurin puutteista ja investointi-ilmapiirin heikkoudesta. Venäläiset siirtävät pääomia mieluummin ulkomaille esimerkiksi paremman omaisuudensuojan ja investointien pienempien riskien vuoksi. Erityisesti venäläisten yritysten ja kotitalouksien ulkomaiset kiinteistökaupat ovat lisääntyneet viime aikoina. 3 Venäjän 2020-strategia esitelty Pääomat virtaavat Venäjältä Ulos suuntaava pääomavirta on jatkunut voimakkaana. Yksityiseltä sektorilta ulkomaille suuntautuva pääomavirta oli keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nettomääräisesti noin 35 mrd. dollaria eli saman verran kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pääomapaon jatkuminen näin voimakkaana tuli viranomaisille epämieluisana yllätyksenä. Viimeisen puolen vuoden aikana ulos virranneen pääoman määrä vastaa noin 8 prosenttia ajankohdan bkt:stä. Viimeksi kuluneen vuoden ajalta pääomanvienti oli 96 mrd. dollaria ja osuus bkt:stä 5 %. Tätä merkittävästi enemmän maasta on virrannut pääomaa vuoden 1998 kotimaisen talouskriisin ja vuoden 2009 taantuman aikaan. Tuntuvan osan pääoman viennistä muodostavat verojen välttämiseksi tehdyt keinotekoiset vienti- ja tuontikaupat. Tällainen harmaan pääoman vienti on jatkunut mittavana - viimeksi kuluneen vuoden nettopääomavirrasta Venäjältä yli 45 mrd. dollaria eli 46 % on johtunut eri tavoin tapahtuvasta harmaasta pääomanviennistä. Ulkomaisia suoria sijoituksia tule Venäjälle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas suorien sijoitusten virta Venäjältä ulkomaille jatkui ennallaan. Luvut eivät sisällä pankkisektoria, jonka tietoja keskuspankki tilastoi erikseen. Parin viime vuoden aikana suoria sijoituksia Venäjältä ulkomaille on tehty huomattavasti enemmän kuin suoria sijoituksia ulkomailta Venäjälle. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Venäjältä tehtiin suoria sijoituksia noin 70 mrd. dollaria ja Venäjälle sijoitettiin 44 mrd. dollaria. Lisäksi ulkomailta aiemmin tulleita portfoliosijoituksia on viety pois maasta. Venäläiset yritykset ovat jatkaneet luotonottoa ulkomailta kohtalaisessa määrin ja viimeksi kuluneena vuonna summa oli 27 mrd. dollaria. Pääoman virtaus ulos pankkisektorilta on myös ollut merkittävää; nettomääräisesti pankit veivät pääomia viimeksi kuluneen vuoden aikana 33 mrd. dollaria ja vienti kasvoi edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta pääomanvienniksi kirjautuu myös käytännössä kotimaisia transaktioita kuten ulkomaille rekisteröityjen venäläisten suuryritysten venäläisiltä pankeilta ottamat lainat. Pääministeri Vladimir Putinin vuosi sitten tilaamaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ohjelmaa valmisteli yli tuhat asiantuntijaa runsaassa kahdessakymmenessä työryhmässä. Strategia esittelee eri kehitysvaihtoehtoja ja antaa suosituksia uuden presidentin ja hallituksen talouspoliittisiksi linjauksiksi. Uuden talouspolitiikan tarve nousi konkreettisesti esiin vuosien 2008-2009 taantumassa, jonka jälkeen Venäjän talous ei enää ole saavuttanut aiempaa kasvutahtiaan. Tuolloin hallituksen piirissä alettiin entistä vakavammin pohtia keinoja talouden energiariippuvuuden vähentämiseksi ja kasvun uusien lähtökohtien löytämiseksi. 2020-strategian päälinjaukset noudattelevat jo aiemmin ainakin periaatetasolla voimassa olleita tavoitteita, joiden mukaan inflaation hidastuminen ja konservatiivinen budjettipolitiikka ovat talouspolitiikan kulmakiviä. Tavoitteena on inflaation hidastaminen jo vuoden 2013 loppuun mennessä, jolloin vuosi.inflaatio olisi korkeintaan 5 %. Inflaation nopea taltuttaminen tapahtuu rahapolitiikkaa kiristämällä, minkä hintana talouskasvu on seuraavien parin vuoden ajan hitaampaa kuin ilman inflaatiota hidastavia toimia. Strategian laatijoiden mukaan kasvun hidastuminen kuitenkin korvautuu seuraavien vuosien aikana, kun investoinnit alkavat lisääntyä hintavakauden ansiosta. Tavoitteena on päästä bkt: n keskimäärin 5 prosentin vuosittaiseen kestävään kasvuun, joka on nopeampaa kuin kehittyneissä talouksissa. Kun 5 prosentin inflaatiotaso on saavutettu, voi keskuspankki siirtyä käyttämään rahapolitiikan perustana inflaatiotavoitetta valuuttakurssitavoitteen sijaan. Käytännössä valuuttakurssitavoitetta on jo alettu höllentää, kun keskuspankki on vuodesta 2009 alkaen sallinut ruplan kurssin yhä suuremmat vaihtelut. Strategiasuunnitelmassa halutaan irti nykyisestä poltiikasta, jossa mm. valtiontalouden kannalta tärkeät taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset on voitu jättää tekemättä, koska raakaöljyn kallistuminen on aina lopulta tullut budjetin avuksi verotuloja kasvattamalla. Tarvittavia uudistuksia ovat esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon uudistaminen ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. Nyt strategiassa korostetaan paluuta menokuriin valtiontalouden pitkän tähtäimen kestävän tasapainon saavuttamiseksi ja siinä ehdotetaan uuden menoja rajoittavan budjettisäännön käyttöön ottoa. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela
Venäjän vähittäiskauppa kehittyi alkuvuodesta hyvään tahtiin 4 Vähittäiskaupan myynti kehittyi Venäjällä hyvin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuussa myynti kasvoi vuositasolla 7,3 prosenttia eli vähän hitaammin kuin helmikuussa, jolloin myynnin lisäys oli 7,8 prosenttia. Tammikuussa vuosikasvu oli 6,8 prosenttia. Viime vuoden maaliskuussa kaupan myynti nousi 5,2 prosenttia. Maaliskuu oli hyvä myös kuukausivertailussa, sillä myynti ylitti helmikuun tuloksen 7,4 prosenttia. Helmikuussa taas myynti jäi 1,2 prosenttia alle tammikuun tuloksen. Yhtenä hyvänä indikaattorina Venäjän vähittäiskaupan kehitykselle voi pitää maan suurinta vähittäiskauppaketjua X5 Retail Groupia. Ketjun yhdistetty veroton myynti kasvoi tammi-maaliskuussa 4,4 prosenttia myynnin arvon vastatessa 3,86 miljardia dollaria. X5:n kasvua auttoi myymälöiden ja niiden myyntialan tuntuva lisäys. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ketju otti käyttöönsä 42 000 neliötä uutta myyntitilaa. Samalla eriytettiin selkeämmin ketjun hypermarkettoiminta sen supermarketeista. Venäjän vähittäiskauppaa seuraavan ja analysoivan Just-food.comin mukaan X5 Retail Group tavoittelee nyt toista myynnin ennätysvuotta. Koko tämän vuoden kasvutavoitteena on 15-20 prosentin myynnin lisäys ja tarkoituksena on myös saavuttaa yli seitsemän prosentin Ebitda-tulos. Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vienti- ja tuontihankkeita itäisessä Euroopassa ja Aasiassa. Osallistumme myös hankkeiden käynnistys- ja valvontatehtäviin. Kohdealojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on maatoimistot Pietarissa, Kaunasissa ja Shanghaissa. Meillä on lisäksi yhteistyöverkostoja, joilla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisesti. Buslinkin palvelulinjat: Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen, Buslink Oy, Helsinki puh: (09) 454 8878, e-mail: buslink@co.inet.fi, www.buslink.fi Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Markkinatutkimukset ja -analyysit Adviser Services Start-up -järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Laki- ja verotusasiat sekä tilintarkastukset Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Metsäpalot alkoivat jo Siperiassa Metsäpalokausi on alkanut jo varhain Siperiassa. Alueelle julistettiin palovaaraa koskeva hätätila jo maaliskuun 26. päivä. Lukuisat palopesäkkeet ovat syttyneet ihmisten ryhdyttyä kielloista huolimatta kaskeamaan lumenlähdön jälkeen kuivunutta heinää. Uutistoimisto Itar-Tassin mukaan viranomaisten tiedossa oli huhtikuun toiselle viikolle tultaessa noin 40 suurta kuloaluetta, joiden yhteisala oli 1 740 hehtaaria. Paloja sammuttamaan oli jo tässä vaiheessa mobilisoitu lähes 1 000 palomiestä ja muuta avustajaa. Palokalustoa oli käytössä yli 170 yksikköä. Viranomaiset ovat kieltäneet ihmisiltä pääsyn palovaaran alaisille alueille, mutta määräyksiä ei totella. Tämän takia poliisi on asettanut tiesulkuja metsiin johtaville teille. Venäjän hallitus on viime vuoden suurituhoisten metsäpalojen seurauksena varannut tälle vuodelle 12 miljardia ruplaa eli nykykurssein runsaat 300 miljoonaa euroa palojen torjuntaa ja palovahinkojen korvaamista varten. Summa ei ole riskit huomioiden suuri, mutta se on joka tapauksessa kuusinkertainen vuoteen 2010 verrattuna.
Venäjän öljyjätit ennätystuloksiin viime vuonna Venäjän johtavat öljy-yhtiöt ylsivät viime vuonna massiiviseen 45 miljardin dollarin nettotulokseen, U.S. Gaap-standardin mukaan laskettuna. Yksin Rosneftin, Lukoilin, TNK-BP:n ja Gazprom Neftin yhdistetty nettotulos nousi 36,6 miljardiin dollariin. Suurimman voiton teki valtiollinen Rosneft, jonka nettotulos oli 12,4 miljardia dollaria eli 19,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eniten tulostaan kasvattivat kuitenkin Gazprom Neft ja TNK-BP. Ensin mainitun tulos parani peräti 70 prosenttia ja nousi 5,35 miljardiin dollariin. Kovaan 54 prosentin tulosparannukseen kykeni myös TNK-BP, jonka nettovoitto oli 8,98 miljardia dollaria. Hinnat nousivat - tuotanto supistui Johtavien öljy-yhtiöiden hyvät tulokset perustuivat raakaöljyn korkeaan maailmanmarkkinahintaan. Itse öljyntuotanto supistui Venäjällä vuositasolla 1,2 prosenttia ja samalla myös vientimäärä laski 1,3 prosenttia. Urals-öljjylaadun keskihinta oli viime vuonna talousministeriön mukaan 109,30 dollaria tynnyriltä, joten öljy kallistui lähes 40 prosenttia vuoden 2010 hintatasoon verrattuna. Myös öljypolttoaineiden hinnat nousivat tuntuvasti. Teollisuuden oman ilmoituksen perusteella dieselöljy kallistui vientimarkkinoilla 39 prosenttia ja kaasuöljy 38 prosenttia. Samalla öljyn jakelukustannukset, mineraalituotannon rojaltimaksut sekä vientitulli kallistuivat tuntuvasti vuoden aikana. Tämän takia Venäjän öljyteollisuuden sinänsä erinomaiset tulokset jäivät jälkeen amerikkalaisten ja eurooppalaisten öljyjättien parempaan kannattavuuteen perustuneista tuloksista. Ellei maailmantilanne oleellisesti heikkene odottaa Venäjän öljyteollisuutta uusi menestysvuosi. Kansainvälisen energiajärjestö IEA arvioi raakaöljyn kysynnän jatkuvan hyvänä, mikä saattaa nostaa sen hinnan tänä vuonna uuteen 150 dollarin ennätyslukemaan. Venäjän pohjoinen ja eteläinen kaasuputkihanke etenevät Venäläis-eurooppalaisen Nord Stream -kaasuputken toinen haara on saatu rakenteellisesti valmiiksi. Itämeren ali kulkevan 1 224 kilometriä pitkän putken viimeinen osuus laskettiin huhtikuun puolivälissä Itämeren pohjalle Saksan aluevesillä. Seuraavaksi putkiosuus testataan, minkä jälkeen putken kaksi osuutta hitsataan yhteen. Tavoitteena on aloittaa kaasunsiirto kakkosputkessa vuoden loppuun mennessä. Putkiston ykköshaara tuli tuotantokäytön viime vuoden marraskuussa. Sen siirtotavoitteena on kuljettaa Euroopan markkinoille 55 miljardia kaasukuutiota vuodessa. Venäjän johto on myös tehnyt lopullisen päätöksen eteläistä reittiä kulkevan South Stream -kaasupukiston rakentamisen aloittamisesta, kertoo uutispalvelu Voice of Russia. Gazpromin pääjohtajan Alexei Millerin mukaan putken rakentaminen aloitetaan kuluvan vuoden joulukuussa ja hankkeen valmistumisen tavoitteena on vuosi 2015. Gazprom ja sen ulkomaiset partnerit ovat ovat vast íkään sopineet, että putken ensimmäinen osuus rakennetaan Itävaltaan. Vasta putken seuraava sivuhaara rakennetaan Italiaan, mihin myös projektin italialainen osakas energiayhtiö Eni on suostuvainen. 5 Venäjän rikkaimmalla 18 miljardin dollarin omaisuus Venäjän kymmenellä varakkaimmilla henkilöillä on Forbes-lehden Venäjän-painoksen mukaan kaikilla vähintään 10 miljardin dollarin omaisuus. Miljardöörien kärkilistalla ykkössijan otti vuoden alkukuukausien tilanteessa Metalloinvestin pääomistaja Alisher Usmanov. Usmanovin omaisuudeksi lehden asiantuntijat arvioivat 18,1 miljardia dollaria. Tällä hän ohitti vuoden 2011 ykkösen, Novolipetsk Steelin omistajan Vladimir Lisinin. Lisinin omaisuuden arvo laski nyt 15,9 miljardiin dollariin oltuaan 24 miljardia edellisenä vuonna. Lisinin jälkeen kolmanneksi omaisuusvertailussa nousi Severstalin pääjohtajan Alexei Mordashov. jonka varallisuudeksi laskettiin 15,3 miljardia dollaria. Seuraavina olivat Interros Groupin pääjohtaja Vladimir Potanin ja Lukoilin osakas Vagit Alekperov. Heidän omaisuutensa olivat 14,6 miljardia ja 13,6 miljardia dollaria. Kärkikymmenikössä eniten sijoja menetti Onexim Groupin omistaja Mikhail Prokhorov. Hänen omaisuutensa supistui vuodessa 18,9 miljardista 13,2 miljardiin dollariin. Tämä pudotti hänet kolmannelta positiolta sijalle seitsemän. Parhaiten asemaansa paransi puolestaan Novatekin osakas Leonid Mikhelson. Hänen omaisuudekseen arvioitiin 11,9 miljardia dollaria, mitä nosti hänet kymmenennelle sijalle eli viisi pykälää korkeammalle kuin vuoden 2011 listalla. Ainoa nainen Venäjän varakkaimpien henkilöiden listalla on edelleenkin Jelena Baturina, joka on kiinteistökehitysyhtiö Intecon pääjohtaja ja Moskovan entisen pormestarin Juri Luzhkovin puoliso. Baturinan omaisuus laski vuoden alkupuolella noin 100 miljoonaa dollaria, mikä supisti varallisuuden 1,1 miljardiin dollariin.
Moskovan uudet liitosalueet jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen 6 Vielä virassaan jatkava presidentti Dmitri Medvedev määräsi hallituksen laatimaan toukokuuhun mennessä asiakirjat, jotka tarvitaan Moskovan kaupungin alueen laajennushanketta varten. Uutistoimisto Ita-Tassin mukaan presidentin kanssa asiasta neuvotellut pormestari Sergei Sobjanin paljasti huhtikuun alussa muutamia pääkohtia laaja-alaisesta suunnitelmasta. Sobjaninin mukaan uudet liitosalueet jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen, joista nykyistä kaupunginrajaa lähimpänä oleva vyöhyke rakennetaan osiin kaupunkimaisesti. Keskimmäiselle vyöhykkeelle tulee erilaisia kaupunkisuunnitelman mukaisia komplekseja sekä yleisiä laitoksia, joiden palvelut liittyvät luontoon ja ulkoiluun. Uloin vyöhyke on varattu pääosin vapaa-ajanviettoa ja matkailua varten. Se on kolmesta alueesta laajin ja käsittää noin 50 000 hehtaaria AEB aloitti viisumi- ja työlupapalvelun Moskovassa Moskovan eurooppalainen bisnesyhdistys AEB avustaa huhtikuun alusta jäsenyrityksiään kaikissa Venäjällä pysyvästi toimivien työntekijöiden viisumija työlupa-asioissa. Erilaisia asiakirjoja saatetaan tarvita kaikkiaan 12 kappaletta, joten AEB:n uusi palvelu tulee todelliseen tarpeeseen. Vuonna 1996 Moskovassa perustettu AEB on voittoa tuottamaton yhdistys, joka rahoittaa toimintaansa jäsenmaksu- tai sponsorituloilla. Yhdistyksen jäsenyys on alun perin tarkoitettu EU- ja EFTA -maiden yrityksille, mutta tällä hetkellä jäsenenä on runsaasti myös yhdysvaltalaisia ja venäläisiä yrityksiä. Bisnesyhdistyksen tehtäväkenttänä on edistää jäsenten intressejä venäläisten kanssa harjoitettavassa liiketoiminnassa sekä paikallisessa toiminnassa Venäjällä. Yhdistyksen keinoina ovat korkeatasoinen lobbaus, informaatiotuki, länsimaisen liiketapakulttuurin edistäminen sekä EU: n ja Venäjän taloudellisen integraation eteenpäin vieminen. AEB:ssä on tällä hetkellä jäsenenä 37 suomalaista, jotka ovat pääosin yrityksiä. Joukossa on myös talousalan organisaatioita sekä pari suoraa henkilöjäsentä. Suomalaisista jäsenyrityksistä useimmat ovat pörssiyhtiöitä, mutta mukana on myös pienempiä yrityksiä, jotka ovat lähinnä palvelualan asiantuntijayrityksiä. Suomalaisia yhteisöjäseniä ovat muun muassa Finnvera, Finpro, SVKK ja East Office of Finnish Industries. IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT - ERIKOISMEDIA VIENTIPALVELUIDEN MAINOSTAMISEEN Konsultointi Taloushallinto Liikejuridiikka Koulutuspalvelut ja tapahtumat Muut asiantuntijapalvelut Finanssipalvelut Toimitilat ja kiinteistöt Huolinta ja tullaus Kuljetukset ja logistiikka ILMOITUSHINNASTO - DEMO Verkkojulkaisumme jaetaan sähköpostitse noin 1 500 päättäjäosoitteeseen ja se ilmestyy samanaikaisesti myös Compiler-portaalissa. Ilmoitukset ovat interaktiivisia ja ne säilyvät pysyvästi aiempien numeroiden myötä sähköisessä arkistossa. Tiedustelut ja varaukset: Klaus Lehmuskallio 044 3562646, klaus.lehmuskallio@compiler.fi. metsäalueita. Uusille alueille on tarkoitus perustaa tai siirtää kuusi uutta bisneskeskusta ja julkista palvelukeskusta. Suunnitelmaan kuuluvat myös tutkimusalan, lääketieteen ja akateemisen opetuksen klusterit. Pormestari ei vielä tässä vaiheessa kertonut klustereiden sijoituspaikkoja, mutta Skolkovon innovaatiokeskus ja Troitskin tutkimuskeskus jatkavat nykyisillä sijaintipaikoillaan. Moskova lisää metroasemiensa määrää Kaupungin johto aikoo keventää Moskovan julkisen liikenteen paineita rakentamalla uusia metroasemia kantakaupungin alueelle. Uusien asemien määrää ja sijoituspaikkaa ei ole kerrottu, eikä liioin hankkeen kustannusarviota. Interfaxin mukaan Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kertoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa, että jo nyt metron kehittämiseen on tälle vuodelle varattu 100 miljardin ruplaan eli päivän kurssiin noin 2,6 miljardia euroa. Rahoitusta on siten käytettävissä runsaasti, kun summa viime vuonna oli 20 miljardia ruplaa. Sobjanin valittiin tehtäväänsä vuoden 2010 lopulla pitkään virkaa hoitaneen Juri Luzhkovin jälkeen. Uusi pormestari kiirehti ensi töikseen lupaamaan, että Moskovan liikenneoloja ryhdytään heti parantamaan. Tämä aloitettiin kirjaimellisesti katutasolta, sillä ensimmäiseksi häädettiin kioskit jalkakäytäviltä. Tämän jälkeen on tehty liikennejärjestelyjä, joissa tiettyjä katureittejä on varattu yksinomaan rahtiajoneuvoja varten. Seuraavaksi kaupungin johto aikoo kovin kourin tarttua virheelliseen pysäköintiin. Moskovan metro on toiseksi eniten käytetty maanalainen rata koko maailmassa. Sen matkustajamäärän ylittää ainoastaan Tokion metro.
Baltian yritykset varautuvat viime vuotta hitaampaan talouskasvuun Baltian maiden liike-elämä on varautunut hidastuneeseen talouskasvuun. Kansainvälisen konsulttiyhtiön KPMG:n The Pulse of Economy 2012 -haastattelututkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa yritysjohdosta odottaa vain 0-3 prosentin kasvua vuonna 2012. Optimismia edusti kuitenkin 25 prosenttia tutkimukseen vastanneista; heidän arvionsa mukaan talouskasvu olisi 3-6 prosenttia. Yritysten odotukset olivat suunnilleen samanlaisia kaikissa kolmessa Baltian maassa. Saman suuntaisia olivat myös vastaajien ajatukset kansantalouden kasvutekijöistä, joista teollisuustoimiala nousi etusijalle. Virossa teollisuuden voimaan uskoi 52 prosenttia vastaajista, Latviassa 45 prosenttia ja Liettuassa 44 prosenttia. KPMG:n mukaan on kuitenkin huomattava, että 25 prosenttia Latvian yritysjohdosta uskoo kuljetus- ja logistiikka-alan vetävän parhaiten tänä vuonna. Latvialaiset mainitsivat myös energia-alan mahdollisena kasvualana. Liettuassa taas 18 prosenttia vastaajista piti kauppasektoria vuoden 2012 kasvajana. Euro pysyy Virolaisyritys syyttää Ukrainaa sopimusrikosta 7 Yritysjohdolta kysyttiin myös mielipidettä euron tulevaisuudesta. Vain pieni vähemmistö kaikissa kolmessa maassa uskoi, että euro tulee tiensä päähän vuoteen 2020 mennessä. Pessimistisimpiä olivat liettualaiset, joista kuusi prosenttia piti euron tulevaisuutta kyseenalaisena. Huomattava kuitenkin on, että vielä vuosi sitten virolaisista 32 prosenttia, latvialaisista 32 prosenttia ja liettualaisista 20 prosenttia uskoi, että euro on globaali valuutta seuraavan vuosikymmenen alussa. Nyt vastaavat luvut olivat 18, 12 ja 21. Yleinen arvio oli, että vuoteen 2018 mennessä euro olisi käytössä kaikissa Baltian maissa. Vielä vuosi sitten latvialaiset olivat paljon pessimistisempiä. Silloin vastaajista vain 17 prosenttia uskoi, että euro olisi käytössä kyseisenä vuonna. Nyt vastaava luku oli 56 prosenttia. Virolaista ja liettualaista 35 prosenttia kertoi uskovansa, että kaikki Baltian maat olisivat mukana euroalueessa jo vuonna 2016. Baltin yritykset sijoittaisivat mieluusti Viroon Kaikki Baltian maat pitivät Viroa houkuttelevimpana kohteena ulkomaisille investoinneille. Liettualaisista 84 prosenttia, virolaista 68 prosenttia ja latvialaista 67 prosenttia uskoi Viron vetovoimaan. Vain 13-20 prosenttia vastaajista piti jotain toista Baltian maata parempana. Liettualaista vain yksi prosentti piti naapurimaataan Latviaa hyvänä investointikohteena. Virolaisyrityksistä 26 prosenttia aikoi investoida Latviaan, 15 prosenttia Liettuaan ja Skandinaviaan ja 12 prosenttia Venäjälle. Latvialaisia kiinnosti Liettua ja Venäjä. Liettualaisten sijoitusaikeet kohdistuivat Latviaan, Venäjälle, Viroon ja Valko-Venäjälle. Ukrainassa toimineita virolaisia yrityksiä vaivaavat hankalat toimintaolot, horjuvat laillisuusperiaatteet ja laajalle levinnyt korruptio. Nyt Virossa on esille noussut tapaus, jossa viinintuotantoon Ukrainassa investoinut virolaisyritys syyttää Ukrainan valtiota törkeästä sopimisrikosta. Asiassa on jo käännytty Viron ulkoministerin Urmas Paetin puoleen. BBN-uutistoimiston mukaan tapahtuman juuret ulottuvat vuoteen 1999, jolloin kolmen virolaisen liikemiehen perustama yritys sopi Ukrainan valtion viinintuotantolaitoksen Magarachin kanssa tuotannollisesta yhteistyöstä. Magarach oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitse pikaisesti rahaa jopa palkanmaksua varten. Tässä tilanteessa virolaiset sopivat rahoituksesta ja vastavuoroisesti siitä, että heidän osuutensa viinintuotantolaitoksen tuloksesta on 49 prosenttia ja että hankkeessa voidaan käyttää Magarachin vuodelta 1828 olevaa tuotemerkkiä. Tuotanto nousi 26-kertaiseksi Virolaisten mukaan Magarchin tuotanto saatiin runsaassa kymmenessä vuodessa nostettua 26-kertaiseksi aina 1,5 miljoonaan pulloon vuodessa. Laitoksen viinejä on markkinoitu Ukrainan ohella myös Venäjälle. Yhteistyössä oli kaiken aikaa jännitteitä, jotka viime vuoden lopussa kärjistyivät. Virolainen osapuoli oli omien sanojensa mukaan sijoittanut tuotantoon 400 000 dollaria ja vaati tuotannonjakosopimuksen mukaista suoritusta koko sopimuskaudelta, summan noustessa 262 000 euroon. Kun maksua ei kuulunut virolaisyritys vai riidan oikeuteen ja kaksi alempaa oikeusastetta ratkaisikin asian sen eduksi. Seuraavasta oikeusasteesta tapaus kuitenkin palautettiin uutta alkukäsittelyä varten. BBN:n arvioiden mukaan kyse on perimmältään kansallisesti arvokkaaksi katsotusta Magarachin brändistä, jonka mainetta virolaisten partnereiden katsotaan toiminnallaan heikentäneet.
Suorat ulkomaiset investoinnit nousuun Liettuassa Latvian välimatka Viroon ja Liettuaan suorien ulkomaisten investointien kohteena lyheni viime vuonna, kun se onnistui saamaan maahan 18 uutta ulkomaista hanketta. Toimipaikkaratkaisuihin erikoistuneen Regusin Riiassa avaama liikekeskus oli investoinneista merkittävin. Hyvästä vuodesta huolimatta tilintarkastusyhteisö Ernst & Young huomauttaa, että Latvia ei ole onnistunut haalimaan maahan ulkomaista pääomaa odotetulla tavalla. Kritiikki kohdistuu erityisesti Latvian investointivirastoon LIDA:aan. Viraston suurin virhe on ollut, että se on keskittynyt maassa jo toimivien ulkomaisten yritysten tukemiseen unohtaen päätehtävänsä eli ulkomaisten sijoittajien houkuttelemisen maahan. Liettuaan viime vuonna tehdyt suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat viime vuonna noin 150 prosenttia. Paikallisen tilastoviraston ennakkotiedon mukaan investointien kokonaissumma oli 3,0 miljardia litiä eli noin 870 miljoonaa euroa, mikä vastasi 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Investoinnit kasvoivat pääosin jälleeninvestointien ansiosta. Kasvusta huolimatta investoinnit olivat edelleen alhaisella tasolla, sillä ne vastasivat vain 65 prosenttia aiemmasta vuoden 2008 huipputasosta. Viime vuonna suorien investointien tärkeimmät lähtömaat olivat Ruotsi, Kanada, Alankomaat ja Suomi. Suomalaisinvestointien summa oli 331,2 miljoonaa litiä eli noin 96,9 miljoonaa euroa. Eniten investointejaan takaisin vetivät virolaiset, tanskalaiset ja luxemburgilaiset sijoittajat. Liettuassa suosituimmat investointikohteet olivat tehdasteollisuus, finanssija vakuutusala, tukku- ja vähittäiskauppa sekä ajoneuvojen korjaustoiminta. Viime vuoden lopussa Liettuaan tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kanta vastasi noin 10,7 miljardia euroa. Suurimmat kululatiiviset investoinnit ovat peräisin Ruotsista (15,4 %). Seuraavaksi suurimmat investoijat ovat Puola (11,5 %), Saksa (10.4 %), Alankomaat (8,8 %) ja Venäjä (6,6 %). EU-maiden yhteenlaskettu investointiosuus 75,2 prosenttia. Ulkomaisten tuotannollisten investointien odotetaan kasvavan edelleen tänä vuonna, kertoo Invest Lithuania -virasto. Se luettelee useampia jo käynnissä olevia tai suunnitteilla olevia investointihankkeita. Työn alla olevia suurempia kohteita ovat muun muassa Ryternan ja Pienas Lt:n tuotantolaitokset Kaunasin erityistalousalueelle, Akmenes Cementasin uusi tehdas sekä Fortumin voimalaitoshankkeet. Fortumilla on käynnissä kaksi sähkö- ja lämpövoimalaitosten projektia. Niistä toinen toteutuu samoin Kaunasin erityistalousalueella ja toinen taas Klaipedan erityistalousalueella. Suunnitteluvaiheessa olevista hankkeista Invest Lithuania mainitsee tässä vaiheessa kaksi tutkimus- ja kehityskeskusta. Niitä valmistelevat kutomoalalla toimiva Danspin sekä aurinkopaneeleita valmistava BOD Group. Latvia houkutteli investoijia Yhteensä suorien ulkomaisten investointien virta maahan kasvoi edellisvuodesta noin 1,1 miljardia euroa eli 289 prosenttia ja niiden kumulatiivinen kanta 14,5 prosenttia. Aalto yliopisto kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen Cematin mukaan mukaan hurja kasvu selittyy vuosien 2008-2009 syöksystä. Silloin mentiin ensin 50 prosentin ja sitten lähes 100 prosentin alamäessä. Eniten Latviaan ovat sijoittaneet ruotsalaiset, joiden osuus suorista investoinneista oli viime vuonna noin 23 prosenttia. Seuraavilla sijoilla ovat Alankomaat 8 prosentin ja Viro ja 5,7 prosentin osuuksilla. Suomalaisyritykset ovat sijalla yhdeksän 4,2 prosentin osuudella heti Venäjän jälkeen. Käsitykset Valko- Venäjän talouskasvusta vaihtelevat 8 Valko-Venäjän bruttokansantuote kasvoi maan tilastoviraston mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä vähän yli kolme prosenttia vuositasolla. Hallitus uskoo kansantuotteen kasvavan jopa 5,5 prosenttia tänä vuonna. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF on kuitenkin sitä mieltä, että Valko-Venäjän bruttokansantuotteen kasvu pysyttelisi kolmen prosentin tuntumassa. Toisaalta Euraasian kehityspankki on arvionnissaan varovaisempi. Sen mukaan maan talouskasvu tyrehtyisi nollan tienoille ja kasvu alkaisikin vasta ensi vuonna. 3-4 prosentin vauhdilla. Pankki pelkää, että Valko-Venäjää kohtaa tänä vuonna taas viime vuoden kaltainen kriisi. Yli sadan prosentin hintojen noususta viime vuonna kärsineen Valko-Venäjän inflaatio hidastuu IMF:n mukaan kuitenkin 38,4 prosenttiin ja ensi vuonna 27,5 prosenttiin. Valko- Venäjän oma inflaatioarvio on 19-22 prosenttia. Valko-Venäjän EUkauppa nousuun Valko-Venäjän taloussuhteet EUmaiden kanssa ovat nopeasti edenneet vuoden alkukuukausien aikana. Tammi-helmikuussa maan tavaranvienti EU-alueelle kasvoi vuositasolla 250 prosenttia nousten 3,67 miljardiin dollariin. Tuonti EU-maista pysyi sen sijaan viime vuotisella tasollaan jääden 1,14 miljardiin dollariin. Valko-Venäjän koko kauppavaihto eri EU-jäsenmaiden kanssa kasvoi keskimäärin 87 prosenttia ja noin viisi miljardia kutakin maata kohden laskettuna. Ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani oli kuitenkin Venäjä, jonka osuus koko tavaranvaihdosta oli 48,1 prosenttia. Muut tärkeimmät maat olivat Alankomaat (13,9 %), Ukraina (6,1 %), Latvia (5,3 %) ja Saksa (4,1 %).
Ulkomaiset investoinnit Puolaan myötätuulessa viime vuonna 9 Ulkomaiset suorat investoinnit kasvoivat Puolassa viime vuonna 47 prosenttia noin 10 miljardiin euroon. Puolan menestys ulkomaisten investointien hankinnassa oli huomattava, sillä Unctadin raportin mukaan ulkomaiset investoinnit kasvoivat maailmanlaajuisesti 17 prosenttia vuonna 2011. Puolassa palattiinkin investointien arvossa lähes talouskriisiä 2008-2009 edeltävään aikaan. Puolan investointivirasto PAliZ:n mukaan uusien ulkomaisten investointien vanavedessä maahan syntyi viime vuonna 16 200 uutta työpaikkaa. Investoinnit Puolaan vähenivät vuoden 2008 talouskriisin aikana pahimmillaan 37 prosenttia, mutta jo samana vuonna alkoi nousu, joka kuitenkin tyrehtyi pian. Vuonna 2010 investoinnit olivat vielä 29,3 prosenttia miinuksella. Suurimmat suorat investoinnit tehtiin autoteollisuuteen. Esimerkiksi Fiat Auto Poland perusti uuden tuotantolinjan ja japanilainen autolasivalmistaja Pilkington rakensi tehtaan Puolaan. Autoteollisuuden ulkomaiset investoinnit nousivat lähes kahteen miljardiin, kun seuraavaksi sijoittuneeseen koneja laiteinvestointeihin saatiin ulkomaista rahoitusta 654 miljoonaa euroa. Vireästi etenevä ulkoistamisala keräsi vain 27 miljoonaa euroa, koska panostustarve oli pienempi kuin teollisuudessa. Eniten investointeja eli 1,4 miljardia euroa Puola sai Yhdysvalloista. Saksasta tuli 524,6 miljoonaa ja Britanniasta 373,8 miljoonaa. Kiinalaisten sijoitukset olivat 207,5 miljoonaa euroa. Nousu jatkuu vuonna 2012 Investointivirasto PAliZ arvion mukaan ulkomaisten investointien nousu jatkuu tänäkin vuonna, tosin varovasti arvioiden vain 5-8 prosentin vuosivauhtia edellyttäen, että maailmantaloudessa ei tapahdu dramaattisia muutoksia. Luottamuksensa virasto perustaa vielä neuvotteluvaiheessa oleviin 157 hankkeeseen, joiden arvo helmikuun raportin mukaan oli noin 5,7 miljardia euroa. Niiden toteutuminen toisi viraston arvion mukaan lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Investointiviraston tietoon tulevat vain ne investointihankkeet, joihin PAliZ osallistuu. Erityisesti kiinalaisten toivotaan lisäävän aktiviteettiaan Puolassa. Uskoa tulevaan luo myös konsulttiyhtiö Deloitten tuorein Itä-Euroopan maita koskeva raportti, jonka mukaan Puola luokiteltiin Venäjän jälkeen toiseksi houkuttelevimmaksi sijoituskohteeksi Itä-Euroopan maissa. Merkittävää on, että selvästi Puolan taakse jäi tuotantokustannuksiltaan halvempi Ukraina. Haasttattelututkimukseen IMF arvioi Keski-Aasian talouskehitystä myönteisesti Kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa kaikkien viiden Keski-Aasian maan talouskehityksen jatkuvan hyvänä, joskin kasvu hidastuu hieman vuoteen 2011 verrattuna. Ainoana poikkeuksena on Turkmenistan, joka ennusteen mukaan parantaa talouskasvuaan. IMF:n ennusteet kattavat paitsi tämän vuoden myös vuoden 2013. Myös ensi vuoden ennusteet ovat hyvät, joten Keski-Aasiassa on odotettavissa hyvä parin vuoden kehitysjakso. Rahasto esittää kuitenkin saman varauksen kuin muitakin maita koskevissa ennusteissaan. Negatiiviset muutokset maailmataloudessa saattavat huonontaa Keski-Aasian maiden kehitystä. Päällimmäisinä uhkina ovat mahdollinen talouskriisi Euroopassa sekä raakaöljyn hinnan tuntuva kallistuminen. Kazakstanin talouden IMF odottaa kasvavan tänä vuonna 5,9 prosenttia ja ensi vuonna 6,0 prosenttia. Viime vuonna kasvu oli 7,2 prosenttia. Kirgisian vastaavat ennusteet ovat 5.0 ja 5,5 prosenttia, kun viime vuoden luku oli 5,7 prosenttia. vastasi 628 alueen yrityksissä toimivaa yritysjohtajaa. Puola houkuttaa investointikohteena Puola loistaa investointikohteena keskisessä Itä-Euroopassa. Vuosina 2005-2010 ulkomaisten investointien arvo Puolassa oli noin 92 miljardia euroa, Tshekin tasavallan 44 miljardia, Unkarin 30 miljardia ja Viron 12 miljardia euroa. Puolan vahvuutena ovat paitsi laajat kotimarkkinat myös maan hyvä sijainti. Työvoiman saatavuus on hyvä ja sitä pidetään ammattitaitoisena. Lisäksi työvoimakustannukset ovat vielä kohtuulliset. Etenkin suurimmat investoijat voivat luottaa Puolan valtion taloudelliseen tukeen ja verohelpotuksiin. Vuoden 2010 tietojen mukaan yli 200 suomalaisyritystä on investoinut Puolaan ja niistä 75 tuotantoon. Arvoltaan suomalaisinvestoinnit ovat 1,5 miljardia euroa. Kymmenen suurinta Puolaan sijoittanutta yritystä olivat Fortum, HK Scan, Huhtamäki, KWH Pipe, Metsä-Tissue, Nordkalk, Onninen, Paroc, Patria, Raisio ja Ruukki. Lisäksi noin 300 suomalaisyritystä on käynyt Puolan kanssa vienti- tai tuontikauppaa. Tadzikistanin kasvuksi arvioidaan tänä vuonna 6,0 prosenttia ja ensi vuonna samoin 6,0 prosenttia. Hyvään tahtiin yltävät myös Turkmenista ja Uzbekistan. Turkmenistan ennusteluvut ovat 7,0 prosenttia ja 6,7 prosenttia, joten kasvu nopeutuu viime vuoden 4,7 prosentista. Myös Uzbekistan pääsee tänä vuonna 7,0 talouskasvuun, joka ensi vuonna hieman hidastuu ja asettuu 6,5 prosenttiin. Vuonna 2011 koko IVY-alueen keskimääräinen talouskasvu oli 4,7 prosenttia ja Venäjän erikseen 4,3 prosenttia.