Raha-asiain neuvontarinki, RARI

Raha-asiain neuvontarinki, RARI Vapaaehtoisten antamaa neuvontaa raha-asioissa diakonian asiakkaille Helsingin seurakuntien toimintamallin kuvaus Ver. 1.0 Sisällys: 1. Raha-asiain neuvontarinki, RARI... 2 2. Raha-asiain neuvontaringin osapuolet... 3 2.1. Vapaaehtoiset... 3 2.1.1. Vapaaehtoisten tehtävät neuvonnan aikana... 4 2.1.2. Vapaaehtoisten tuki... 5 2.1.3. Vapaaehtoisten taustatuki Helsingissä... 5 2.2. Asiakkaat... 6 2.2.1. Neuvonnan edellytykset ja esteet... 6 2.2.2. Asiakkuus Raha-asiain neuvontaringissä... 7 2.3. Diakoniatyöntekijät... 7 2.4. RARI vastaavat... 8 2.4.1. RARI työryhmä... 10 3. Vapaaehtoisten koulutus... 10 4. Yhteistyö... 11 5. Työvälineet ja toimitilat... 12 5.1. Raportit, rekisterit ja tilastot... 12 5.1.1. Päiväkirja... 12 5.1.2. Loppuraportti... 12 5.1.3. Vapaaehtoisrekisteri... 13 5.1.4. Asiakasrekisteri... 13 5.1.5. Asiakkaan suostumus Raha-asiain neuvontaan... 13 5.1.6. Tilastointi... 13 5.2. Työtila ja tarvikkeet... 14 6. Kokemukset ja kehittäminen... 15 6.1. Kokemuksia toiminnasta... 15 6.2. Raha-asiain neuvonnan kehittäminen... 16 7. Liitteet:... 18 Liite 1. RARI periaatteet vapaaehtoiselle vihko... 18 Liite 2. RARI seuraava tapaaminen lomake asiakkaalle... 23 Liite 3. RARI asiakkaan palautelomake... 24 Liite 4. Kirkko ja kaupunki 26.8.2015 artikkeli... 25 Liite 5. RARI vapaaehtoisen yhteystieto ja haastattelulomake... 25 Liite 6. Kirkko ja kaupunki 27.4.2016/Valomerkki artikkeli... 29

1. Raha-asiain neuvontarinki, RARI Helsingin seurakuntien Raha-asiain neuvontaringin eli RARIn tarkoituksena on lisätä diakoniatyön taloudellisen auttamisen mahdollisuuksia ottamalla tehtävään koulutetut vapaaehtoiset mukaan diakonia-asiakkaiden taloudellisten haasteiden selvittelyyn. Asiakkaat tulevat RARIin toiminta-alueen seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kautta. Tavoitteena on tehdä asiakkaan taloudellinen tilanne näkyväksi, rohkaista asiakasta selvittämään itse omia raha-asioitaan ja tarttumaan niihin tuetusti sekä luoda toivoa asiakkaan tilanteeseen. Vapaaehtoistehtävässä edellytetään tavallisia vuorovaikutustaitoja sekä taloudenhoitoon liittyviä tietoja, joita vahvistetaan koulutuksella. Tyypilliset tehtävät RARIssa sisältävät tulojen ja menojen kirjausta, taloussuunnitelman tekoa, palveluohjausta sekä lempeää, mutta realistista neuvontaa siitä, miten rahat voidaan saada riittämään vaikeassakin tilanteessa. Vapaaehtoisen kanssa tehdään kirjallinen sopimus, jossa sitoudutaan vaitioloon ja sovitaan käytännön asioista. Vapaaehtoiset neuvojat toimivat pareittain. Yksi tapaaminen kestää noin tunnin ja tapaamisia asiakkaan kanssa on 2 5 kertaa. Yhteystiedot ja kyselyt: Soile Niemi, Itä-Helsingin RARI vastaava (Helsingin Mikaelin, Herttoniemen, Roihuvuoren, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat sekä Matteus församling) soile.niemi@evl.fi p. 050 523 1145 Lauri Anttila, Länsi-Helsingin RARI vastaava (Haagan, Kannelmäen, Meilahden, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat) lauri.anttila@evl.fi p. 050 3877 154 2

2. Raha-asiain neuvontaringin osapuolet Raha-asiain neuvontaringillä on neljä osapuolta: vapaaehtoiset, asiakkaat, diakoniatyöntekijät ja RARI vastaavat. Heillä kaikilla on toiminnassa omat roolinsa, jotka tässä luvussa kuvataan. 2.1. Vapaaehtoiset Vapaaehtoiset ovat RARIn ydin. He antavat aikaansa ja osaamistaan diakonian asiakkaiden käyttöön ja samalla helpottavat diakoniatyöntekijöiden työtä talousasioiden selvittelyssä. Vapaaehtoistehtävässä edellytetään tavallisia vuorovaikutustaitoja sekä taloudenhoitoon liittyviä tietoja, joita vahvistetaan koulutuksella. Tällä hetkellä toimintaan on koulutettu noin 70 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten ikähaarukka on vähän yli 20 vuodesta aina eläkeikäisiin asti, painottuen 50- ja 60-vuotiaisiin vielä työelämässä oleviin tai äskettäin eläkkeelle siirtyneisiin. Vapaaehtoisista on erotettavissa kolme erilaista ryhmää: 1)Työkseen raha-asioiden kanssa työskentelevät tai työskennelleet, 2) ihmisenä toista ihmistä auttamassa olevat ja 3) omia talousvaikeuksia kokeneet vapaaehtoiset. Erilaisia taustoja omaavia vapaaehtoisia pariksi yhdistämällä, saadaan neuvontaan monenlaista kokemusta ja osaamista asiakkaan hyväksi. Vapaaehtoisen täytyy ymmärtää, että oman taloustilanteen muuttamien on yleensä pitkä prosessi, jossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja jaksamista. Ongelmat voivat syntyä nopeasti, mutta niiden korjaamiseen ei yleensä ole olemassa nopeita keinoja. Vapaaehtoisen täytyy hyväksyä myös se, että näkyviä tuloksia ei välttämättä saada neuvonnan aikana ja että aina ihmiset eivät ole valmiita muutokseen. Annetut neuvot voivat kuitenkin jäädä hautumaan neuvottavan mieleen ja olla hyödyksi joskus myöhemmin. Vapaaehtoiset haastatellaan ennen koulutukseen ottamista työntekijäparin toimesta. Sitoutuminen tehtävään tapahtuu vasta koulutuksen jälkeen. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuussopimus allekirjoitetaan koulutuksen jälkeen, kun vapaaehtoiseksi haluava tietää, mihin on ryhtymässä ja RARI-vastaavat katsovat hänet tehtävään soveltuvaksi. Sopimuksessa vapaaehtoinen sitoutuu noudattamaan RARIn periaatteita (Liite 1). Vapaaehtoiset työskentelevät pareittain. Tavoitteena on, että sama pari hoitaa asiakkaan asian alusta loppuun asti. Parit pyritään mahdollisuuksien mukaan valitsemaan niin, että pari on mahdollisimman sopiva hoitamaan kulloisenkin asiakkaan asiaa, esim. asiantuntemuksensa pohjalta. Vapaaehtoiset esittäytyvät tehtävässä asiakkaalle pelkästään etunimillään. 3

Raha-asiain neuvonnassa ei jaeta taloudellisia avustuksia, eivätkä vapaaehtoiset saa auttaa asiakkaita omalla rahallaan. Vapaaehtoiset eivät myöskään anna asiakkaalle yhteystietojaan tai ole muuten yhteydessä asiakkaisiin esim. sosiaalisessa mediassa. Vapaaehtoisten ja asiakkaan väliset viestit, vaikkapa asiakkaan sairastumisesta, kulkevat aina RARI vastaavan kautta. Vapaaehtoiset ilmoittavat heille pääsääntöisesti sopivat neuvonta-ajat RARI vastaavalle. Näin vältetään vapaaehtoisten kysymistä neuvontaan aikoina, jotka eivät sovi heille. Samoin vapaaehtoisten kielitaito ja muu kulttuurintuntemus kysytään, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisesti heidän omalla äidinkielellään tai neuvojan erityistä kulttuurintuntemusta hyödyntäen. Vapaaehtoisilta on myös kysytty halukkuutta olla tarvittaessa haastateltavina erilaisissa medioissa ja seurakuntien tiedotuksessa vapaaehtoistehtävään liittyen. Vapaaehtoisille voidaan maksaa matkakorvausta neuvontaan tulemisesta julkisen liikenteen mukaan, jos näin ennalta sovitaan. Raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoiset ovat Helsingissä olleet erittäin sitoutuneita ja motivoituneita tehtäväänsä. He ovat myös mukana kehittämässä toimintaa. 2.1.1. Vapaaehtoisten tehtävät neuvonnan aikana Vapaaehtoiset saavat asiakkaasta ennen neuvontaa RARI vastaavalta tehtävässä tarvittavat perustiedot sekä asiakkaan nimen. Tällä varmistetaan, että neuvoja ja neuvottava eivät tunne toisiaan entuudestaan. Vapaaehtoiset kirjaavat asioita yhdessä asiakkaan kanssa, etsivät tietoa, ohjaavat palveluihin ja kertovat erilaisista vaihtoehdoista sekä siitä, mihin erilaiset toimintavaihtoehdot johtavat asiakkaan tilanteessa. Asiakas tekee kuitenkin itse päätökset, siitä, miten hän tilanteessaan toimii. Asiakkaalle annetaan yleensä jokaisen tapaamisen jälkeen lomake, johon kirjataan erityisesti, mitä asiakkaan tulisi hoitaa ennen seuraavaa kertaa, mitä neuvonnassa tehtiin sekä seuraavan tapaamisen aika (Liite 2). Vapaaehtoiset pitävät neuvonnasta päiväkirjaa, johon he kirjaavat neuvonnassa esiin tulleita asioita, jotta voivat mahdollisimman hyvin neuvoa asiakasta. Tämä päiväkirja voi olla esimerkiksi asiakkaalle annetun lomakkeen kopio. Päiväkirjaa säilytetään seurakunnan tiloissa lukitussa paikassa. Viimeisen neuvonnan päättyessä vapaaehtoiset antavat asiakkaalle palautelomakkeen Raha-asiain neuvonnasta palautuskuorineen (Liite 3). Neuvonnan päätyttyä vapaaehtoiset kirjoittavat asiakastapauksesta loppuraportin, johon kirjataan mitä neuvonnassa tehtiin ja mihin tilanteeseen jäätiin. Loppuraportissa ei käytetä 4

asiakaan nimeä, vaan ainoastaan asiakasnumeroa ja käyntipäivämääriä. Näin vältetään asiakkaan luottamuksellisten tietojen leviäminen, vaikka raportti joutuisi väärään paikkaan. Loppuraportti toimitetaan RARI vastaavalle, joka toimittaa sen edelleen asiakkaan diakoniatyöntekijälle. 2.1.2. Vapaaehtoisten tuki Vapaaehtoiset ovat oikeutettuja saamaan tehtäväänsä tukea RARI vastaavilta ja tarvittaessa myös työnohjausta. Lisäksi heillä on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisille tarkoitettuihin koulutuksiin, tapaamisiin ja tapahtumiin. Vapaaehtoisille järjestetään pari kertaa kaudessa vapaaehtoisten iltoja, joissa heillä on mahdollisuus tavata toisiaan, RARI vastaavia sekä taustatukihenkilöä. Näissä illoissa vapaaehtoiset voivat jakaa kokemuksiaan neuvonnasta, saada vastauksia erilaisiin kysymyksiin, jatkokoulutusta tehtävään sekä vertaistukea muilta neuvojilta. Nämä tapaamiset sekä keskustelut RARI vastaavien ja vapaaehtoisen taustatukihenkilön kanssa ovat toimineet tähän saakka niin, että erillistä työnohjausta ei ole ollut tarvetta järjestää. Vapaaehtoisen tehtävänä on kertoa RARI vastaavalle, jos jokin tehtävässä jää vaivaamaan. Tällöin hänen kanssaan keskustellaan tilanteesta. Samoin vapaaehtoisen tulee ilmoittaa, jos hän ei enää jaksa, halua tai voi hoitaa tehtävää. Tällöin tehtävästä voi luopua joko määräajaksi tai kokonaan. Vapaaehtoisena toimimisesta annetaan todistus tehtävän loppuessa. 2.1.3. Vapaaehtoisten taustatuki Helsingissä Vapaaehtoisilla on Helsingissä mahdollisuus kysyä neuvonnassa kohtaamistaan kysymyksistä vapaaehtoiselta, joka toimii heidän taustatukenaan. Vapaaehtoisten taustatukihenkilö vastaa kysymyksiin puhelimitse. Vapaaehtoiset saavat vain tähän tarkoitukseen varatun puhelinnumeron ja ohjeet kuinka sopia aika, jolloin taustatukea tarjoava henkilö voi keskustella neuvojan kanssa. Taustatukihenkilönä toimii vapaaehtoinen, joka on saanut talous- ja velkaneuvojan koulutuksen sekä käynyt myös RARIn koulutuksen ja sitoutunut vaitioloon neuvojien tapaan. Vapaaehtoinen taustatukihenkilö on myös yleensä mukana vapaaehtoisille järjestettävissä yhteisissä tapaamisissa, joissa häneltä voi myös kysyä neuvoja. 5

2.2. Asiakkaat Raha-asiain neuvontaringin asiakkaat tulevat neuvontaan seurakuntien diakoniatyöntekijöiden lähettäminä. Asiakas ei voi suoraan ottaa yhteyttä Raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoiseen tai RARI vastaavaan ja sopia aikaa hänen kanssaan, vaan ensin asiakkaan tilannetta käy läpi diakoniatyöntekijä. Asiakkaat tulevat RARIin Helsingissä usein monimutkaisissakin elämäntilanteissa, joissa syitä talouden ongelmaan voi olla useampia ja ongelmat ovat saattaneet jatkua pitkään. Tällöin ratkaisujen löytäminen ei ole helppoa tai yksinkertaisia. Toivon luominen ja asiakkaan kuuleminen saattavat olla tärkeintä, mitä neuvojat voivat tarjota, kun ongelmaa ei kyetä sillä hetkellä ratkaisemaan. Neuvonnassa esiin tulee usein koko ihmisen tilanne kokonaisuutena: ihmissuhteineen, terveyteen liittyvine kysymyksineen ja riippuvuuksineen. Asiakkaan taloustilanne on kokonaisuus, jota ei yleensä voi ratkaista vain pelkkiä lukuja tarkastelemalla. 2.2.1. Neuvonnan edellytykset ja esteet Asiakkaan oma motivaatio ja riittävä jaksaminen tilanteen selvittämiseen ovat edellytys neuvonnan onnistumiselle. Oman taloustilanteen muuttaminen on yleensä pitkä prosessi, jossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja jaksamista. Ongelmat voivat syntyä nopeasti, mutta niiden korjaamiseen ei yleensä ole olemassa nopeita keinoja. Raha-asiain neuvonnalla ei voida yleensä vaikuttaa tilanteeseen, jossa asiakkaalla on akuutti riippuvuus tai mielenterveysongelma. Este RARiin lähettämiselle on asiakkaan aggressiivinen käyttäytyminen, yksittäinenkin ja kauan sitten tapahtunut. Tällä halutaan taata vapaaehtoisten neuvojien turvallisuus neuvontatilanteessa. Esteet RARIin lähettämiselle (Ohjeista diakoniatyöntekijöille Itä-Helsingissä) Asiakas on joskus käyttäytynyt aggressiivisesti. Motivaation puute. Ihminen ei ole kiinnostunut avusta, vaikka tarvitsisikin sellaista. Muu akuutti ongelma, joka on hoidettava ensin. Esimerkiksi hallitsematon päihteiden käyttö tai peliriippuvuus Avuntarve koskee lähinnä asiointia. Vapaaehtoiset eivät lähde pääsääntöisesti mukaan asiointikäynneille. Tarve vain henkiselle tukemiselle ilman mitään selvitettäviä talousasioita. Tämän tukemisen hoitavat diakoniatyöntekijät. Asiakas on jättänyt tulematta sovittuun tapaamiseen ilmoittamatta tai perunut sovitun ajan ilman syytä 2 kertaa. Tällöin on luultavaa, että ihminen ei ole vielä valmis työstämään asiaa. 6

2.2.2. Asiakkuus Raha-asiain neuvontaringissä Asiakkaalta kysytään suostumus vapaaehtoisten antamaan neuvontaan ja vapaaehtoisten tekemän koosteen lähettämiseen asiakkaan diakoniatyöntekijälle. Diakoniatyöntekijä kirjaa suostumuksen asiakkaan tietoihin. Asiakas saa varmistuksen neuvonnan ajasta ja paikasta ennen ensimmäistä tapaamista hänet lähettäneeltä diakoniatyöntekijältä. Lisäksi asiakas saa ohjeen ottaa kaikki talouteen liittyvät paperit, myös avaamattomat laskut, mukaansa ensimmäiseen tapaamiseen. Papereiden puuttuminen ei kuitenkaan ole este neuvontaan tulolle. Tapaamisia asiakkaan kanssa on 2 5 kertaa. Seuraava tapaaminen sovitaan RARI tapaamisen lopussa, niin että se sopii asiakkaalle, neuvojille ja RARIn tiloihin. Tapaamisten tiheydestä päätetään asiakkaan tarpeen mukaan. Joskus seuraava tapaaminen sovitaan viikon, toisinaan kuukauden päähän. Tapaamisten lopussa asiakas saa yleensä mukaansa lomakkeen, jossa on seuraavan tapaamisen aika, neuvonnassa sillä kerralla käydyt asiat sekä erityisesti asiat, jotka asiakkaan tulisi itse hoitaa ennen seuraavaa tapaamista. Paperista löytyvät myös RARI vastaavan yhteystiedot, johon asiakkaan tulee olla yhteydessä esimerkiksi varatun ajan siirtämisestä (Liite 2). Neuvonnan loppuessa asiakkaalle annetaan palautelomake ja vastauskuori sen palauttamiseen. Lomakkeella toivotaan palautetta neuvonnasta mm. toiminnan kehittämistä varten (Liite 3). Neuvonnan päätyttyä vapaaehtoisten kirjoittama loppuraportti neuvonannasta toimitetaan asiakkaan lähettäneelle diakoniatyöntekijälle, jolloin työntekijä voi jatkaa työskentelyään asiakkaan kanssa tietoisena neuvonnan tapahtumista. 2.3. Diakoniatyöntekijät Diakoniatyöntekijä käynnistää Raha-asiain neuvontaprosessin. Diakoniatyöntekijä keskustelee asiakkaansa kanssa tämän taloustilanteesta ja lähettää asiakkaan tarvittaessa tämän suostumuksella RARIin. Suostumus neuvontaan ja siitä tehtävän vapaaehtoisten kirjoittaman loppuraportin lähettämiseen diakoniatyöntekijälle kirjataan asiakkaan asiakastietoihin. Työntekijän tehtävänä on kartoittaa, että asiakkaalla ei ole hänen tietämänsä mukaan estettä RARIin lähettämiselle (esteet kohdassa 2.2.1.). Lisäksi diakoniatyöntekijän tehtävänä on arvioida asiakkaan motivaatiota ja voimavaroja osallistua neuvontaan. Asiakkaan oma motivaatio ja riittävä jaksaminen tilanteen selvittämiseen ovat edellytys 7

neuvonnan onnistumiselle. Ilman näitä asiakas voi jättää tulematta sovittuun tapaamiseen ja/tai tapaamisilla ei saada asiakkaan tilanteeseen selvyyttä tai muutosta. Oman taloustilanteen muuttamien on yleensä pitkä prosessi, jossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja jaksamista. Neuvontaprosessi käynnistyy diakoniatyöntekijän RARI ajanvarauskalenteriin tekemästä varausmerkinnästä ja varausviestistä (soitto, tekstiviesti tai s-posti) RARI vastaavalle. Varattava aika on laitettava ajanvaraustaulukkoon vähintään 5 arkipäivän päähän. Tällöin RARI vastaava ehtii järjestää tehtävään sopivan vapaaehtoisparin ja saada diakoniatyöntekijältä tarvittavat tiedot asiakkaasta vapaaehtoisille. RARI vastaava pyytää diakoniatyöntekijältä tarvittavat perustiedot asiakkaasta: nimi, puhelinnumero, perustiedot perhesuhteista, asumisesta ja työstä sekä mihin erityisesti RARIn apua kaivataan. Tämän jälkeen vastaava vahvistaa ajan, etsii sopivan vapaaehtoisparin tehtävään ja lähettää viestin diakoniatyöntekijälle varatusta ajasta. Diakoniatyöntekijä ohjeistaa asiakasta löytämään oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja muistuttaa asiakasta vielä edellisenä tai tapaamispäivänä ensimmäisestä RARI tapaamisesta. Diakoniatyöntekijä kannustaa asiakasta menemään paikalle, vaikka kaikkia talouteen liittyviä papereita ja laskuja ei olisi löytynytkään. Ohjeistuksena asiakkaalle on ottaa mukaan tapaamiseen kaikki talouteen liittyvät paperit, myös avaamattomat laskut, mutta niiden puuttuminen ei ole este neuvontaan tulemiselle. RARI asiakkuuden aikana diakoniatyöntekijä ja RARI vastaava ovat tarvittaessa yhteydessä toisiinsa, jos puolin tai toisin ilmenee jotain sellaista, josta neuvojien tai vastaavan olisi tärkeä tietää. Asiakas voi olla yhteydessä diakoniatyöntekijään ja keskustella myös hänen kanssaan RARI asiakkuuden aikana, erityisesti henkistä tukea saadakseen. RARI neuvonnan loputtua diakoniatyöntekijä saa vapaaehtoisten asiakkaan neuvonnasta kirjoittaman loppuraportin RARI vastaavan kautta. 2.4. RARI vastaavat Raha-asiain neuvontaringillä on vastaava työntekijä, RARI vastaava, sekä varavastaavia. Vastuu Raha-asiain neuvontaringin toiminnan kokonaisuudesta ja vapaaehtoisista on RARI vastaavalla. RARI vastaavan työparina toimiva vastaava voi olla myös vapaaehtoinen, joka on itse toiminut vapaaehtoisena ja tuntee RARIn toiminnan hyvin. Näin toimimalla saadaan vapaaehtoisten osaamista myös vaativaan koordinointityöhön. RARI vastaava on vastuussa koordinaatiosta yleisesti, vapaaehtoisista, tiedottamisesta, koulutuksista, toiminnan kehittämisestä, rekistereistä ja tilastoinnista. Hän toimii 8

yhteyshenkilöinä asiakkaan, vapaaehtoisten ja diakoniatyöntekijän välillä. Vastaavat huolehtivat siitä, että diakoniatyöntekijän tekemästä varauksesta alkava prosessi etenee niin, että asiakasta on neuvomassa tilanteeseen sopiva vapaaehtoispari, joka auttaa asiakasta selvittämään taloutensa haasteita. Asiakkaat neuvontaan tulevat aina RARI vastaavan tai varavastaavan kautta diakoniatyöntekijän lähettäminä. Vastaava kartoittaa sopivan vapaaehtoisparin tehtävään ja sopii tarkan tapaamisajan ja paikan sekä välittää nämä tiedot kaikille osapuolille. Hän on paikalla ja tarvittaessa tavoitettavissa samassa rakennuksessa vapaaehtoisten kanssa neuvonnan ollessa käynnissä. RARI vastaava huolehtii jatkovarausten kirjaamisesta varauskalenteriin ja tarvittavien välineiden ja tiedostojen saatavuudesta. Sen jälkeen, kun asiakas on saapunut ensimmäisen kerran neuvontaan, RARI vastaava on asiakkaan yhteyshenkilö neuvontaan liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi varatun ajan siirroissa ja muissa vastaavissa tilanteissa. RARI vastaava huolehtii tiedonkulusta lähettävän työntekijän ja vapaaehtoisten välillä, mm. lähettämällä vapaaehtoisten tekemän loppuraportin asiakkaan diakoniatyöntekijälle. Hän huolehtii myös siitä, että asiakasta muistutetaan ensimmäisellä kerralla siitä, että vapaaehtoisten loppuraportti toimitetaan diakoniatyöntekijälle tiedoksi. RARI vastaavat etsivät, haastattelevat ja kouluttavat uusia vapaaehtoisia. Vastaava on vapaaehtoisten yhteyshenkilö, johon vapaaehtoiset voivat olla yhteydessä kaikissa toimintaan liittyvissä asioissa. Vastaavat järjestävät vapaaehtoisille noin 4 kertaa vuodessa tapaamisia, joissa he voivat jakaa neuvonnassa kohtaamiaan tilanteita ja saavat lisäkoulutusta tehtävään. RARI vastaava huolehtii toiminnasta viestimisestä. Toiminnasta ja sen muutoksista kertominen diakoniatyöntekijöille ja vapaaehtoisille on jatkuva prosessi. Palvelua mahdollisesti tarvitsevia varten on tehty mainoksia toiminnasta, joita on saatavilla erityisesti diakonian vastaanottojen lähettyvillä. Toiminnasta kerrotaan juttujen kautta myös seurakuntien verkkosivuilla ja printtilehdessä. Toiminnasta kerrotaan päättäjille, yhteistyökumppaneille sekä muille asiasta kiinnostuneille eri yhteyksissä. RARI vastaava huolehtii myös toiminnan tilastoinnista, tarvittavien tietojen säilyttämisestä ja rekistereistä (Kappale 5.1.). Vastaavan tehtävänä on myös kerätä palautetta toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta sekä kehittää sitä tarpeiden mukaiseksi. 9

2.4.1. RARI työryhmä Helsingin Raha-asiain neuvontaringillä on työryhmä, johon kuuluvat Helsingin kaksi RARI vastaavaa (Itä- ja Länsi-Helsinki), seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori sekä kriisirahaston diakoniatyöntekijä. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran kaudessa. Ryhmä kokoaa kokemuksia ja tilastoja neuvonnasta sekä suunnittelee RARIn tulevaisuutta ja arviointia. Ryhmä osallistuu myös RARIn koulutuksien järjestämiseen ja kouluttaa vapaaehtoisia. 3. Vapaaehtoisten koulutus Raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoiset koulutetaan ennen tehtävään ryhtymistä. Vapaaehtoiset tehtävään etsittiin Helsingissä erillisen mainoksen ja seurakuntien lehden artikkelin kautta. Länsi-Helsingin seurakuntien RARIsta vastaavan haastattelu painetussa lehdessä (Kirkko ja kaupunki 26.8.2015., Liite 4), joka jaetaan kaikille Helsingin seurakuntien jäsenille, tuotti runsaasti vapaaehtoiseksi ilmoittautujia. Juttu näkyi myös seurakuntien verkkomediassa. RARIsta kertominen nimenomaan painetussa mediassa oli myös tarkoituksellinen valinta. Tällä ajateltiin tavoitettavan yli 40-vuotiaita ja esimerkiksi juuri eläkkeelle jääneitä vapaaehtoisia, joiden joukosta vapaaehtoisesta neuvontatehtävästä kiinnostuneita arveltiin erityisesti löytyvän. Lehtijuttu löysi kohderyhmänsä ja vapaaehtoisia ilmoittautui yhteensä yli 90, joista tällä hetkellä on koulutettu ja mukana toiminnassa noin 70 henkilöä. Vapaaehtoiset haastatellaan ennen koulutusta ja työntekijät päättävät vapaaehtoisen soveltuvuudesta raha-asiain neuvojaksi. Työntekijät haastattelevat vapaaehtoiset pareittain. Kahden haastattelijan näkemyksellä soveltuvuus koulutukseen ja vapaaehtoistehtävään voidaan varmistaa paremmin, kuin vain yhden haastattelijan avulla. Vapaaehtoiseksi haluava antaa haastattelutilanteessa yhteystietonsa, jotka tallennetaan vapaaehtoisrekisteriin. Haastattelija kirjaa haastatteluvastaukset ja vastauslomake säilytetään haastattelu- ja peruskoulutusprosessin ajan, jonka jälkeen tiedot hävitetään (Liite 5). Haastattelun jälkeen vapaaehtoiseksi haluaville lähetetään tieto haastattelun tuloksesta: hyväksytty tai hylätty. Haastattelussa hylätty pyritään ohjaamaan muihin, paremmin henkilölle sopiviin vapaaehtoistehtäviin tai toimintaan. Hyväksynnän yhteydessä lähetetään tarkemmat tiedot koulutuksen ajankohdista, paikoista, kellonajoista ja sisällöistä. 10

Yhteen koulutukseen mahtuu noin 30 vapaaehtoiseksi haluavaa. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä seurakuntien ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Peruskoulutukseen kuuluu (3 )4 kurssikertaa, jotka kestävät 2,5 3 tuntia. Lisäksi tutustutaan RARIn toimitiloihin. Talouteen liittyvien asioiden ja auttamiskeinojen lisäksi koulutuksessa käydään lävitse RARIn toiminnan periaatteet sekä kirkon vapaaehtoistoimintaa periaatteineen. Koulutuksessa käsiteltäviä talouden teemoja ovat: taloussuunnitelman laatiminen laskujen maksamisen tärkeysjärjestys perinnän vaiheet ulosotto luottotiedot, luottotietorekisteri velkojen vanheneminen velkajärjestelyn keinot talous- ja velkaneuvonnassa auttavat tahot seurakuntien diakoniatyön auttamisperiaatteet ja mahdollisuudet Lopullinen päätös vapaaehtoisen soveltuvuudesta tehtävään tehdään vasta koulutuksen jälkeen. Kun vapaaehtoiseksi haluava tietää, mihin on ryhtymässä ja RARI vastaavat ovat hyväksyneet vapaaehtoisen, allekirjoitetaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuussopimus ja sitoudutaan noudattamaan RARIn periaatteita. Samassa lomakkeessa ovat myös vapaaehtoisen yhteystiedot vapaaehtoisrekisteriin sekä tieto vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksesta. Vapaaehtoiset saavat ohjausta ja tukea tehtävien hoitoon tarvittaessa myös tehtävien välissä RARI vastaavilta ja taustatukihenkilöltä. Lisäksi vapaaehtoisille järjestetään muutaman kerran kaudessa tapaamisia, joissa on tarjolla lisäkoulutusta tarpeen mukaan sekä mahdollisuus jakaa tehtävissä esiinnousseita erilaisia tilanteita. Vapaaehtoisen tulee ilmoittaa RARI vastaavalle, jos hän ei enää jaksa, halua tai voi hoitaa tehtävää. Tällöin hänen kanssaan keskustellaan tilanteesta. Tilanteesta riippuen tehtävästä voi luopua joko määräajaksi tai kokonaan. Vapaaehtoisena toimimisesta annetaan todistus tehtävän loppuessa ja tarvittaessa sen aikanakin. 4. Yhteistyö Raha-asiain neuvontaringissä yhteistyö on tärkeässä roolissa, erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa. Yhteistyötä tehdään seurakuntien ja seurakuntayhtymän kanssa asiakkaiden lähettämisessä, toiminnan kehittämisessä, vastaavien kesken ja työryhmässä. 11

Erityisen tärkeitä ovat kuitenkin kirkon ulkopuoliset asiantuntijat, jotka kouluttavat vapaaehtoisia. RARI vastaavan ei ole tarkoitus olla talousasioiden asiantuntija, vaan hänen tehtävänään on luoda yhteydet asiantuntijoihin, jotka tarjoavat tietonsa vapaaehtoisille. Vapaaehtoisten koulutuksessa yhteistyötä on tehty Takuu-Säätiön, Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan, Helsingin ulosottoviraston ja Tampereen seurakuntien vapaaehtoisen Raha-asianeuvonnan kanssa Helsingin seurakuntien oman yhteistyön lisäksi. Näistä kaikista on saatu asiantuntijoita kouluttamaan vapaaehtoisia. Vastaavat jakavat tietoa RARIsta eri yhteyksissä, jotta myös yhteistyökumppanit tietävät vapaaehtoisten tekemästä neuvonnasta. Tiedon lisääntyessä esimerkiksi Takuu-Säätiöstä on ohjattu ottamaan yhteyttä Raha-asiain neuvontaan. 5. Työvälineet ja toimitilat 5.1. Raportit, rekisterit ja tilastot 5.1.1. Päiväkirja Raha-asiain neuvojat pitävät neuvonnasta luottamuksellista ja salassa pidettävää päiväkirjaa (raportti). Siihen kirjataan alkutilanne, mitä tehtiin, minkälaiseen tilanteeseen diakonia-asiakkaan taloustilanne jäi ja onko jatkotapaamiselle tarvetta. Tämä päiväkirja voi olla esimerkiksi kopio asiakkaalle annettavasta seuraavan tapaamisajan sisältävästä lomakkeesta, johon nämä asiat on kirjattu asiakasta varten. Päiväkirjaa säilytetään lukitussa paikassa seurakunnan tiloissa. Päiväkirja hävitetään, kun asiakastapaus on saatettu loppuun. 5.1.2. Loppuraportti Asiakkaan viimeisen neuvonnan jälkeen vapaaehtoiset tekevät neuvonnasta kirjallisen loppuraportin. Loppuraportti on kooste siitä, mitä neuvonnassa tehtiin ja mihin asiakkaan tilanne jäi. Loppuraportti toimitetaan RARI vastaavalle. Vastaava lähettää raportin asiakkaan neuvontaan lähettäneelle diakoniatyöntekijälle tiedoksi siitä, mitä neuvonnassa tehtiin mahdollista jatkotyöskentelyä varten. Loppuraporttiin ei kirjata asiakkaan nimeä, vaan asiakasnumero ja käyntipäivät. RARI vastaava yhdistää asiakasnumeron oikeaan asiakkaaseen ja lähettää raportin oikealle diakoniatyöntekijälle. Näin tunnistettavia asiakkaan tietoja ei vahingossa joudu vääriin paikkoihin tai sähköpostiin. 12

5.1.3. Vapaaehtoisrekisteri Vapaaehtoisilta saaduista tiedoista ja luvuista muodostuu Raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoisrekisteri. Rekisteristä on laadittava henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. RARI vastaava huolehtii tämän rekisterin ylläpidosta ja rekisteriselosteen laatimisesta. Vapaaehtoisista kirjataan seuraavat tiedot: nimi, yhteystiedot, syntymäaika, seurakunta, kielitaito sekä tiedot siitä, miksi on halunnut tehtävään ja haluaako olla tarvittaessa esillä eri medioissa kertomassa vapaaehtoistehtävästään. Tämän lisäksi henkilöstä voidaan hänen halutessaan kirjata myös tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta, jotka voisivat olla hyödyksi tässä tehtävässä. Rekisterissä säilytetään myös saatuja suostumuksia, esimerkiksi suostumusta sähköpostiosoitteen näkymisestä toisille neuvojille. Rekisteristä löytyvät myös allekirjoitetut salassapito- ja vaitiolovelvollisuuspaperit. Väliaikaisesti tässä rekisterissä säilytetään myös vapaaehtoiseksi hakevien henkilöiden tietoja ja haastatteluvastauksia. Tällä hetkellä tiedot ovat paperisena rekisterinä RARI vastaavalla. Tulevaisuudessa on tarkoituksena siirtää vapaaehtoisten tiedot sähköiseen järjestelmään (vapaaehtoistyö.fi), jossa vapaaehtoiset näkisivät omat tietonsa ja voisivat tarvittaessa muuttaa esimerkiksi yhteystietojaan ja kertoa heille sopivista neuvonta-ajoista. 5.1.4. Asiakasrekisteri Asiakkaiden nimistä, puhelinnumeroista, mahdollisista sähköpostiosoitteista ja käyntipäivistä muodostuu asiakasrekisteri. Myös tästä rekisteristä on tehtävä oma rekisteriselosteensa. RARI vastaava huolehtii tämän rekisterin ylläpidosta ja rekisteriselosteen laatimisesta. 5.1.5. Asiakkaan suostumus Raha-asiain neuvontaan Diakoniatyöntekijä kysyy asiakkaalta luvan hänen lähettämiseensä Raha-asiain neuvontarinkiin. Asiakkaalle kerrotaan, että neuvojat ovat vapaaehtoisia ja että neuvonnasta vastaavia ja vapaaehtoisia neuvojia sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Samalla asiakkaalle kerrotaan, että vapaaehtoisten tekemä loppuraportti toimitetaan tiedoksi lähettävälle diakoniatyöntekijälle. Näin diakoniatyöntekijä voi tarvittaessa jatkaa työskentelyä asiakkaan kanssa neuvonnan jälkeen niin, että hän on tietoinen siitä, mitä neuvonnassa on jo tehty. Asiakkaalta saatu suostumus neuvontaan kirjataan asiakkaan tietoihin diakonian asiakastietojärjestelmässä. 5.1.6. Tilastointi RARI vastaavat kokoavat tilaston Raha-asiain neuvontaringin toiminnasta kausittain. Tilastoon on koottu tietoa mm. neuvonnan määristä ja peruutuksista, neuvojien määrästä 13

ja neuvontamääristä. Lisäksi tilastoon kootaan tiedot asiakasmäärästä, joidenkin asiakkaiden taustatietojen kanssa. 10.2016/MikSNi, MeiLA 5.2. Työtila ja tarvikkeet Raha-asiain neuvontarinki toimii tällä hetkellä yhtenä viikonpäivänä Itä- ja Länsi- Helsingissä. Neuvonta-ajat ovat kahden tunnin välein klo 10,12,14,16 ja 18. Neuvontaa annetaan tiloissa, joissa vapaaehtoisilla on käytössään tehtävään tarvittavat välineet. Neuvonnan viikonpäiviä, aikoja sekä tiloja muutetaan ja lisätään tarpeiden mukaan. Vapaaehtoisilla on käytössään huone, jossa he voivat keskustella rauhassa asiakkaan kanssa. Tila ja tilanne pyritään järjestämään niin, ettei asiakkaalle syntyisi tunneta, että hän olisi virastossa tai vastaanotolla. Neuvontaa voidaan tehdä esimerkiksi yhteisen pyöreän pöydän ympärillä kahvikupin ääressä. Vapaaehtoisilla on käytössään perustoimistotarvikkeiden lisäksi mahdollisuus kopiointiin ja tulostamiseen. Heillä on käytössään myös tietokone verkkoyhteyksin sekä puhelin. Tarvikkeisiin kuuluvat myös mm. muovitaskut asiakkaalle annettavaksi papereiden säilytykseen sekä muistitikut tiedon tallentamista varten. Tarvikkeita täydennetään tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kirjeveitsi on osoittautunut tärkeäksi työvälineeksi neuvonnassa, samoin tarjottu kuppi kahvia tai teetä, jota vapaaehtoiset voivat keittää asiakkaalle ja itselleen. Raha-asiain neuvontaan on koottu oma avunlähdekansio, josta löytyy mm. yhteystietoja ja esitteitä sekä lomakkeita, kuten asiakkaalle annettava lomake seuraavaa kertaa varten, lomake tulojen, menojen ja velkojen erittelyyn ja palautelomake asiakkaalle. Kansiota täydennetään tarpeen mukaan. Tietokoneelta löytyy myös välineitä tulojen ja menojen kirjaamiseen sekä valmiita linkkejä neuvonnassa usein käytettäviin verkkosivuihin, kuten talous- ja velkaneuvontaan. Työvälineet, joita asiakkaan kanssa käytetään, pyritään valitsemaan niin, että niiden käyttö ei aiheuta neuvojille tai neuvottavalle vaikeuksia. Usein tärkein työväline on kuitenkin kuunteleminen ja muutama käsin kirjoitettu rivi paperilla, jotta kaikki muistavat mistä puhuttiin ja mitä sovittiin. 14

6. Kokemukset ja kehittäminen 6.1. Kokemuksia toiminnasta Toiminta alkoi loppuvuodesta 2015 ensin Länsi-Helsingissä ja keväällä 2016 Itä- Helsingissä. Ensimmäiset kausitilastot kertovat, että asiakkaista suurin osa on ollut 30 64 vuotiaita yksineläviä tai yksinhuoltajia. Naisia on neuvottu huomattavasti miehiä enemmän, ja useimmin neuvottava on ollut työelämän ulkopuolella työttömänä tai sairauspäivärahalla. Aikojen peruutuksia tai asiakkaiden saapumatta jäämisiä tapahtuu suhteellisen usein. Siksi asiakkaan kannustamisen neuvontaan ensimmäisellä kerralla on osoittautunut erityisen tärkeäksi. Ensimmäisen neuvontakerran jälkeen asiakkaat saapuivat todennäköisemmin paikalle myös seuraavaan tapaamiseen. Asiakkailta pyydetään palautetta neuvonnasta heti sen päätyttyä lomakkeella. Näitä palautteita on saatu muutamia. Suurin osa palautteesta on kuitenkin saatu suullisesti niin asiakkailta, neuvojilta kuin diakoniatyöntekijöiltäkin: Ennen neuvontaan pääsyä en uskaltanut avata laskuja. Olin vähän paniikissa, kun tuntui, että kaikki kaatuu päälle. Se auttoi, kun joku kertoi, mistä kannattaa aloittaa. Neuvonnassa käynyt (Kirkko ja kaupunki 27.4.2016, Liite 6) Miten koit tapaamiset vapaaehtoisten kanssa? Koitko saavasi apua taloudelliseen tilanteeseesi? Kerro Miten? Positiivisena, asiat (talous) jäsentyneet paremmin Neuvonnassa käynyt (Palautelomake) Miten koit tapaamiset vapaaehtoisten kanssa? Koitko saavasi apua taloudelliseen tilanteeseesi? Kerro Miten? Miellyttävät, kannustavat tapaamiset. Vapaaehtoiset kävivät laskut läpi eli niitä ei ollutkaan niin monta, kun vain uusimmat laskut huomioitiin. Neuvonnassa käynyt (Palautelomake) Mistä oli eniten apua? Turhien vanhojen laskujen eliminoinnista. Neuvonnassa käynyt (Palautelomake) Mistä oli eniten apua? Papereiden selittäminen. Nyt tiedämme mitä pitää tehdä. Kovasti helpottanut oloa. Keskustelu voimaa antava, tulee lämpö rintaan. Neuvonnassa käyneet (Palautelomake) Mistä oli eniten apua? Objektiivisesta ja selkeästä neuvonnasta. Neuvonnassa käynyt (Palautelomake) 15

On ollut antoisaa huomata, että kun on voinut tarjota omaa tietotaitoa ja vinkkejä, asiakkaat ovat päässeet eteenpäin omassa tilanteessaan. Vapaaehtoinen talousneuvoja (Kirkko ja kaupunki 27.4.2016, Liite 6) Mahtavaa että tällaista toimintaa on. :) Diakoniatyöntekijän kommentti RARIsta 6.2. Raha-asiain neuvonnan kehittäminen Raha-asiain neuvontaringin toimintamalli on vielä uusi ja sitä kehitetään jatkuvasti asiakkaiden, vapaaehtoisten ja työntekijöiden toiveiden ja palautteiden pohjalta. Vapaaehtoiset ovat aktiivisia toiminnan kehittämisessä ja he ovat sekä antaneet erilaisia kehittämisehdotuksia että olleet toteuttamassa niitä. Vapaaehtoiset ovat esimerkiksi kääntäneet ja muokanneet olemassa ollutta materiaalia paremmin neuvontaan sopivaksi. Haasteena on saada kaikkien mukana olevien seurakuntien johto ja diakoniatyöntekijät ymmärtämään toimintaan tarvittavan työntekijäresurssin tärkeys. Ilman RARIa varten varattavaa työntekijäresurssia, toiminnan käynnistäminen ja ylläpitäminen on mahdotonta. Toiminnan aloitusvaiheessa tarvitaan suhteellisen suurta työntekijäresurssin panostamista. Aloitusvaiheen jälkeenkin toiminnalla on aina oltava myös työntekijäresurssia, joka vastaa toiminnasta ja vapaaehtoisista, muuten tätä toimintamallia ei voida toteuttaa. Toimintaan panostaminen kuitenkin kannattaa, sillä se tulee vapauttamaan diakoniatyöntekijöiden aikaa ja asiakkaiden saama palvelu talousasioissa paranee. Asiakkailta heti neuvonnan jälkeen saadut palautteet ovat olleet hyvin positiivisia. Samoin työntekijät ovat antaneet myönteistä palautetta. Toiminnan vaikuttavuutta asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen pitkällä aikavälillä ei ole vielä voitu tutkia, koska toiminta on vielä uutta. Itä-Helsingissä kysyttiin ajatuksia ja kehittämisehdotuksia diakoniasta ja sen taloudellisesta auttamisesta asiakkaiden ja työntekijöiden haastattelututkimuksessa keväällä 2016. Tuloksissa todetaan mm. että, Taloudellinen apu ilman ohjausta ja kannustusta ei näytä olevan minkään ryhmän mielestä erityisen tuloksellista työtä! Ihmisten rahankäyttöön liittyvät palvelut ja ostaminen ovat siirtyneet entistä enemmän verkkoon. Vaihtoehdot ovat lisääntyneet ja erilaiset kaupantekoon liittyvät ehdot saattavat olla vaikeasti hahmotettavissa. Näiden muutosten myötä myös talousneuvonnan tarve kasvaa jatkuvasti. Myös talousneuvonta ja tieto siitä miten tulisi toimia, jos raha-asiat ovat menneet solmuun, on siirtynyt suureksi osaksi internettiin. Internet ei kuitenkaan ole toimintaympäristönä kaikille tuttu tai edes mahdollinen vaihtoehto. Erityisen vaikea tilanne on esimerkiksi heille, 16

joilla on oppimis- tai hahmotusvaikeuksia. Tässä tilanteessa kaivataan lisää mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja keskusteluun talousasioissa. Näin ovat todenneet esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Kuluttajaliiton edustajat. Tähän mennessä saatujen kokemusten, tutkimusten ja muiden tietojen valossa vapaaehtoisten antama henkilökohtainen Raha-asiain neuvonta on tarpeellista ja tärkeää. RARI on yksi taloudellisen auttamisen tapa, jolla seurakunnat voivat olla mukana tukemassa usein hyvin vaikeassa asemassa olevia diakonian asiakkaita heidän talousasioidensa haasteissa. 17

7. Liitteet: Liite 1. RARI periaatteet vapaaehtoiselle vihko RAHA-ASIAIN NEUVONTARINKI, RARI Tarkoitus, periaatteet ja vapaaehtoisen tehtävä Itä-Helsingin seurakunnat 18

TOIMINNAN KUVAUS Toiminta on tarkoitettu Itä-Helsingin eli Herttoniemen, Mikaelin, Roihuvuoren, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakuntien sekä Matteus församlingin diakoniatyön asiakkaille. Tarkoituksena on lisätä diakoniatyön taloudellisen auttamisen mahdollisuuksia ottamalla koulutetut, talousasioita tuntevat vapaaehtoiset mukaan diakoniaasiakkaiden taloudellisten haasteiden selvittelyyn. Tavoitteena on tehdä asiakkaan taloudellinen tilanne näkyväksi. Toiminta tapahtuu Matteuksen kirkolla osoitteessa Turunlinnantie 3. Sisäänkäynti Diakonian ovesta Turunlinnantien puolelta UFF liikettä vastapäätä. Vapaaehtoiset toimivat pareittain. Yksi tapaaminen kestää noin tunnin. Tapaamisia asiakkaan kanssa on 2 5 kertaa. Tehtävässä edellytetään tavallisia vuorovaikutustaitoja sekä talouden hoitoon liittyviä tietoja, joita vahvistetaan koulutuksella. Tyypilliset tehtävät sisältävät tulojen ja menojen kirjausta, taloussuunnitelman tekoa sekä lempeää, mutta realistista neuvontaa siitä, miten rahat voidaan saada riittämään vaikeassakin tilanteessa sekä tarvittaessa palveluohjausta. Vapaaehtoisen kanssa tehdään kirjallinen sopimus, jossa sitoudutaan vaitioloon ja sovitaan käytännön asioista. PERIAATTEET Vapaaehtoiset toimivat vapaaehtoisesti, eivätkä he saa palkkaa. Matkakorvausta voidaan maksaa ennalta sovitulla tavalla. Vapaaehtoinen ei saa myöskään vastaanottaa asiakkaalta rahaa tai tavaraa korvaukseksi työstä. Vapaaehtoinen ei saa omalla rahalla auttaa asiakasta Vapaaehtoiset toimivat tehtävää hoitaessa Mikaelin seurakunnan edustajina. Vapaaehtoiset eivät ota oma-aloitteisesti asiakkaita ja tehtäviä, vaan toimeksiannot hoitaa aina vastaava työntekijä. Vapaaehtoinen ei saa antaa asiakkaalle yhteystietojaan eikä olla yhteydessä sosiaalisessa mediassa häneen (esim. Facebook-kaveruus). 19

Vapaaehtoiset ovat oikeutettuja saamaan yksilö- ja ryhmätyönohjausta sekä osallistumaan Mikaelin seurakunnan ja muiden Itä-Helsingin seurakuntien järjestämiin vapaaehtoistoiminannan yhteisiin koulutuksiin ja virkistystilaisuuksiin. Jos vapaaehtoinen kohtaa tilanteen, josta ei tunnu selviävän itse tai tehtävän hoitamisen jälkeen jää askarruttamaan jokin asia, hän voi olla yhteydessä toiminnasta vastaavaan työntekijään. Raha-asiain neuvoja on lempeällä tavalla vaativa, eikä syyllistä. KOULUTUS, PEREHDYTTÄMINEN, TUKI JA OHJAUS Vapaaehtoiset haastatellaan ennen koulutusta ja työntekijä päättää heidän soveltumisestaan raha-asiain neuvojaksi. Vapaaehtoiset saavat perehdytyksen ennen tehtävään lähettämistä. Vapaaehtoinen saa ohjausta ja tukea tarvittaessa, myös tehtävien välissä. Tehtävän hoitoon riittää normaalien vuorovaikutustaitojen lisäksi tavalliset taidot oman talouden hoitamisessa sekä motivaatio toimia tehtävässä. Koulutuksessa käsitellään teemoja, joiden hallinta tuo hyvän lisän tehtävän hoitoon o taloussuunnitelman laatiminen o laskujen maksamisen tärkeysjärjestys o perinnän vaiheet o ulosotto o luottotiedot, luottotietorekisteri o velkojen vanheneminen o velkajärjestelyn keinot o talous- ja velkaneuvonnassa auttavat tahot o seurakuntien diakoniatyön auttamisperiaatteet ja mahdollisuudet TEHTÄVIEN VÄLITTÄMINEN VAPAAEHTOISILLE Asiakkaat tulevat aina toiminnasta vastaavan työntekijän tai hänen varahenkilönsä kautta. Työntekijä kartoittaa sopivan vapaaehtoisparin tehtävää hoitamaan ja sopii tarkan tapaamisajan osapuolten kanssa. 20

Työntekijä ohjeistaa asiakasta ottamaan kaikki talouteen liittyvät paperit (myös avaamattomat laskut) mukaan tapaamiseen. Asiakas ei voi soittaa suoraan raha-asiain neuvontaringin vapaaehtoiselle ja sopia aikaa hänen kanssaan. VAPAAEHTOISEN MUISTILISTA Pyri luomaan tapaamisen alussa luottamuksellinen ilmapiiri. Kerro, että toimit seurakunnan vapaaehtoisena ja että keskustelut ja muistiinpanot tapaamisesta ovat luottamuksellisia. Rohkaise avoimuuteen, sillä se auttaa mahdollisimman hyvien ratkaisuehdotuksien löytymisessä. Voit olla tarvittaessa asiakkaan toivomuksesta yhteydessä ulosottoviranomaisiin tai muihin velkojiin. Auta asiakasta raha-asioiden ongelmissa ja talouden suunnittelussa. Auta asiakasta selvittämään omien raha-asioidensa tila ja tue häntä selvittelyn kaikissa vaiheissa. Kannusta asiakasta tuomaan kaikki asiaan liittyvät paperit tapaamisiin, mukaan lukien avaamattomat kirjekuoret (mahdolliset laskut). Tee asiakkaalle tarvittaessa lista tuloista ja kaikista veloista ja menoista. Kannusta asiakasta uskaltautumaan myös itsenäiseen raha-asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen, esim. tekemällä yhdessä taloussuunnitelma (budjetti), jota noudattamalla selviää eteenpäin. Anna oikeissa ja realistisissa rajoissa toivoa ja pyri luomaan uskoa vaikeista asioista selviämiseen. Pyri tunnistamaan tilanne, jossa on viisainta kääntyä viranomaisen puoleen ja ohjaa asiakas velkaneuvontaviranomaisten tai muun tarvittavan tahon luokse. Ole lempeällä tavalla vaativia, mutta älä syyllistä. Päiväkirja Pidä tehtävistä luottamuksellista ja salassa pidettävää päiväkirjaa (raportti). Siihen kirjataan alkutilanne, mitä tehtiin, minkälaiseen tilanteeseen diakonia-asiakkaan taloustilanne jäi ja onko jatkotapaamiselle tarvetta. Päiväkirjaa säilytetään lukitussa paikassa seurakunnan tiloissa. 21

Velkahistoria Tarvitaan, kun haetaan yksityishenkilön velkajärjestelyä tai Takuu-Säätiön takausta. Velkahistoria kirjoitetaan vapaamuotoisesti omin sanoin. Siinä kerrotaan lyhyesti, mihin velkaa on otettu, miten se oli tarkoitus maksaa takaisin ja mitä tapahtui, kun sitä ei voitukaan maksaa suunnitellusti. Raha-asiain neuvontarinki RARI Itä-Helsingin seurakunnat Herttoniemi, Mikael, Roihuvuori, Vartiokylä ja Vuosaari sekä Matteus församling Toiminnasta vastaava työntekijä: Soile Niemi, Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä soile.niemi@evl.fi p. 09 2340 4841, 050 523 1145 Varahenkilö: Eija Hoikkala, diakoniatyöntekijä, Herttoniemen seurakunnasta eija.hoikkala@evl.fi p. 09 2340 3351, 050 347 9515 www. kirkkohelsingissä.fi Kuvat: Soile Niemi 10/2016 22

Liite 2. RARI seuraava tapaaminen lomake asiakkaalle Pvm Seuraava tapaamisesi Raha-asiain neuvojien kanssa on Muistiinpanot ja sovitut asiat: Tuo mukanasi seuraavalle kerralle: Soile Niemi, RARI vastaava p. 050 523 1145 soile.niemi@evl.fi 23

Liite 3. RARI asiakkaan palautelomake Raha-asiain neuvontarinki, RARI, Itä-Helsinki Asiakkaan palaute 1. Mitä mieltä olit tapaamisista vapaaehtoisten kanssa? Koitko saavasi apua taloudelliseen tilanteeseesi? Kerro millaista. 2. Mistä oli eniten apua? 3. Mihin olisit tarvinnut lisää tukea ja apua? 4. Mitä palautetta haluat antaa Raha-asiain neuvontaringistä? Mikä toimii, mikä ei? Palautteesi auttaa kehittämään toimintaamme. Voit jatkaa vastauksia tarvittaessa paperin kääntöpuolelle. Lämmin kiitos vastauksistasi! Palauta lomake postitse saamallasi kirjekuorella RARI-vastaava Soile Niemelle. 24

Liite 4. Kirkko ja kaupunki 26.8.2015 artikkeli Palvelukseen halutaan järkevä rahankäyttäjä s.3 http://nakoislehti.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2015/kirkko-kaupunki-32/primapaper Liite 5. RARI vapaaehtoisen yhteystieto ja haastattelulomake 8/2016 RAHA-ASIAIN NEUVONTARINKI ITÄ-HELSINGIN SEURAKUNNAT (HERTTONIEMI, MIKAEL, ROIHUVUORI, VARTIOKYLÄ, VUOSAARI JA MATTEUS) YHTEYSTIETOLOMAKE, TAPATURMAVAKUUTUS JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelinnumero(t) Sähköpostiosoite Syntymäaika Seurakunta Ammatti 25

Kerro lyhyesti miksi haluat vapaaehtoiseksi raha-asiain neuvojaksi Halutessasi, kerro lyhyesti raha-asiain neuvonnassa hyödyksi olevasta koulutuksestasi ja työkokemuksestasi Vaitiolovelvollisuus kääntöpuolella. HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VAPAAEHTOISTOIMINTA TAPATURMAVAKUUTUS Helsingin seurakuntayhtymän vapaaehtoiset on vakuutettu tapaturman varalta, kun he ovat suorittamassa sovittua tehtävää sekä meno- ja paluumatkalla kodista/kotiin. Tapaturman sattuessa on siitä ilmoitettava vastaavalle työntekijälle mahdollisimman pian. VAITIOLO- JA SALASSAPITOLOVELVOLLISUUS Luottamuksellisuus on erittäin tärkeää seurakunnan työssä ja toiminnassa. Seurakuntayhtymän toimeksiannosta tapahtuvassa seurakunnan vapaaehtoistyössä toimivien edellytetään noudattavan samaa vaitiolovelvollisuutta kuin seurakunnan viranhaltijoidenkin (Kirkkolaki 6: 28 ja 25: 8 j sekä Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Täten he ovat lain mukaan vaitiolovelvollisia työssään tietoonsa saamista asioista, jotka koskevat: o Yksityiseen henkilöön kohdistuvaa sielunhoitoa o Diakoniatyötä o Yksityisen henkilön henkilökohtaisista tai taloudellisista asioista luottamuksellisesti antamia tietoja o Yksityisen henkilön terveydentilaa tai lääkärintodistusta koskevia tietoja 26

o Tietoja, joita asian laadun vuoksi ei muutoin saa ilmaista ulkopuolisille 10.2016/MikSNi, MeiLA Edellä mainittuja tietoja ei saa kertoa muille ilman asianomaisen henkilön suostumista. Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen sen jälkeenkin kun hän on lopettanut työsuhteensa. Vapaaehtoisella on mahdollisuus työnohjaukseen ja luottamukselliseen keskusteluun seurakunnan työntekijän kanssa, jolloin myös vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista voi keskustella. RAHA-ASIAIN NEUVONTARINGIN TARKOITUS, PERIAATTEET JA VAPAAEHTOISEN TEHTÄVÄ Olen vastaanottanut vihkosen: Raha-asiain neuvontarinki, RARI, Tarkoitus, periaatteet ja vapaaehtoisen tehtävä, Itä-Helsingin seurakunnat ja toimin tehtävässäni sen mukaisesti. Päivämäärä Allekirjoitus RAHA-ASIAIN NEUVONTARINKI 1/2 ITÄ-HELSINGIN SEURAKUNNAT (HERTTONIEMI, MIKAEL, ROIHUVUORI, VARTIOKYLÄ, VUOSAARI JA MATTEUS) HAASTATTELULOMAKE Haastatteli Kirjasi Hyväksytty Nimi ja haastattelupäivä Mistä syystä haluaisit vapaaehtoiseksi raha-asiain neuvontarinkiin? 27

Mitä mielestäsi vapaaehtoiselta raha-asiain neuvontaringissä edellytetään? (ominaisuudet, luonteenpiirteet, tiedot, taidot) Minkä ajattelet olevan vaikeinta tai haasteellisinta tässä vapaaehtoistehtävässä? Mitkä ovat olleet oman elämäsi vaikeimmat tilanteet ja mikä niistä on auttanut selviytymään? Miten toimisit, jos joskus et tahtoisi, jaksaisi lähteä sovittuun tapaamiseen? Jatkuu kääntöpuolella Nimi ja haastattelupäivä 2/2 Miten arvioit omaa soveltuvuuttasi tähän tehtävään? Hyviä ominaisuuksia 28

Rajoituksia Mitä muuta haluaisit sanoa? Tämä paperi tuhotaan, kun hakuprosessi on saatettu päätökseen. Liite 6. Kirkko ja kaupunki 27.4.2016/Valomerkki artikkeli Velkaantuneita on ruuhkaksi asti, mutta seurakuntien talousneuvontaan mahtuu vielä http://www.valomerkki.fi/uutiset/velkaantuneita-on-ruuhkaksi-asti-mutta 29