Pohjanmaan maakunta, Muutosjohtajan tilannekatsaus 7/2018

Pohjanmaan maakunta, Muutosjohtajan tilannekatsaus 7/2018 LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Marina Kinnunen

INNEHÅLL Riksomfattande lägesöversikt över landskaps- och vårdreformen När blir lagstiftningen klar och hur framskrider den Grundlagsutskottets utlåtande Beräkningar gällande finansieringen av landskapen Simuleringar 2018 Maakuntien tilakeskus Beredningen i landskapet Österbotten Hur framskrider arbetet under hösten 2018 SISÄLTÖ Maakunta- ja sote uudistus valtakunnallinen tilannekatsaus Lainsäädännön valmistuminen ja eteneminen Perustuslakivaliokunnan lausunto Laskelmat maakuntien rahoituksesta Simuloinnit 2018 Maakuntien tilakeskus Pohjanmaan maakunta valmistelutilanne Syksy 2018 eteneminen

3 8.3.2018

Eri skenaariot Pohjanmaan maakunnan näkökulmasta muutosjohtajan pohtimana Maakuntauudistus voimaan 2020 - Valmistelu pääsee täysillä vauhtiin ja meillä on selkeät päämäärät - Teemme palvelustrategiamme mukaiset Suomen laadukkaimmat kaksikieliset Sote-palvelut - Kerralla ei tule valmista, mutta mahdollisuus integraatioon on olemassa Maakuntauudistus viivästyy - Valmistelu ei pääse kunnolla vauhtiin ennen lainsäädännön varmistumista. Päämäärää ei ole, odotusta vain - Valmistelua ei voida lopettaa, mutta ei myöskään tehdä valmista odottelu maksaa - Valtakunnallisen mallin vaikutuksia voidaan arvioida pilottien kautta VASTUSTAA VAI EI? Maakuntauudistus ei toteudu - Pohjanmaalla pyritään joka tapauksessa integroimaan sote-palvelut - Valmistelu lähtee Pohjanmaalle tärkeistä asioista ja ehdoista - Riski, että tahtotilaa vapaaehtoiseen integraatioon ei kuitenkaan lopulta löydy Palvelut paremmaksi ja laadukkaammaksi kaikille maakunnan asukkaille Maakunnan asukkaat elävät epätietoisen tietoisina ja peläten, että palveluita ei saa Palvelut paremmaksi ja laadukkaammaksi kaikille maakunnan asukkaille, jos integraatio toteutuu

ATT MOTSÄTTA SIG ELLER INTE? Olika skenarier betraktat från det österbottniska perspektivet (landskapets perspektiv) Förändringsledarens funderingar Landskapsreformen träder i kraft 2020 - Beredningen tar full fart och vi har klara mål - I linje med vår servicestrategi skapar vi de högklassigaste, tvåspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna i Finland - Allt blir inte klart på en gång, men den finns en möjlighet till att få till stånd en integration Bättre och högklassigare tjänster för alla invånare i landskapet Landskapsreformen blir fördröjd - Beredningen tar inte full fart förrän lagstiftningen blivit klar. Det finns inget mål, utan i stället väntar man bara - Beredningen kan inte avslutas, men inget blir heller klart det kostar att vänta - Konsekvenserna av den riksomfattande modellen kan bedömas genom pilotförsök Invånarna i landskapet lever i en ovisshet och rädsla för att de blir utan service Landskapsreformen blir inte av - I Österbotten strävar vi likafullt efter att integrera social- och hälsovårdstjänsterna - Beredningen utgår från frågor och villkor som är viktiga för Österbotten - Det finns en risk för att man inte hittar viljan till att genomföra integrationen på frivillig basis Bättre och högklassigare tjänster för alla invånare i landskapet, ifall integrationen blir av

BORDE KOMMUNENS VÅRDTJÄNSTER UTLOKALISERAS ELLER INTE? Kommunen utlokaliserar vårdtjänster - Begränsas för närvarande i lag - Betraktat från valfrihetstjänsternas perspektiv - Kommuninvånarna får å ena sidan tillgång till tjänster som tillhandahålls av privata sektorn - Å andra sidan för det här med sig att kommuninvånarna kan välja mellan de tjänster som tillhandahålls av landskapet och de tjänster som tillhandahålls av privata, vilket styr kommuninvånarnas framtida val och påverkar därmed landskapets servicenätverk EN MARKNADSDIALOG INLEDS BEHÄRSKAT OCH UTGÅENDE FRÅN DE BESLUT SOM FATTAS I FULLMÄKTIGE Kommunen koncentrerar sig tillsammans med landskapsberedarna på att bygga landskapet Österbotten och på att säkerställa att landskapets servicestrategienliga tjänster tillhandahålls i varje kommun i landskapet

ULKOISTAA KUNNAN SOTE PALVELUT VAI EI? Kunta ulkoistaa sote palveluita - Rajoituslaki rajoittaa tällä hetkellä - Valinnanvapauspalveluiden näkökulmasta - Toisaalta tuo yksityisen sektorin palveluita kuntaan - Ohjaa asukkaiden päätöksentekoa yksityisen maakunnan palveluiden välillä, joka ohjaa tulevaa asukkaiden valintaa ja maakunnan palveluverkon muodostumista Kunta keskittyy yhdessä maakuntavalmistelun kanssa rakentamaan Pohjanmaan maakuntaa ja varmistamaan maakunnan palvelustrategian mukaiset palvelut jokaisessa alueen kunnassa MARKKINAVUOROPUHELU KÄYNNISTETÄÄN HALLITUSTI JA VALTUUSTON PÄÄTÖSTEN PERUSTEELLA

? X X X AIKATAULU

Landskapet som anordnare Enligt ett utkast till regeringsproposition ska landskapen ordna de offentligt finansierade social- och hälsotjänsterna från och med den 1.1.2020. Det innebär att landskapet inom sitt område planerar, leder och finansierar den helhet som social- och hälsotjänsterna bildar. Landskapet svarar för att tjänsterna utformas till smidiga helheter och vård- och servicekedjor för klienterna. Kommunerna ska varken ordna eller finansiera social- och hälsotjänsterna längre. Till kommunernas uppgifter kommer dock fortfarande att höra att främja välfärd och hälsa. Till landskapens uppgifter hör att med hjälp av sin sakkunskap stödja det arbete som utförs i kommunerna för att främja välmående och hälsa.

Landskapets egna produktion av tjänster och direktvalstjänster Landskapets affärsverk svarar för produktionen av social- och hälsovården. Landskapets affärsverk producerar alla de tjänster som hör till social- och hälsocentralerna och mun- och tandvården, om sådana inte annars finns att tillgå. En sådan situation kan uppstå t.ex. om inga privata social- och hälsocentraler och tandkliniker etablerar sig i glesbefolkade områden Offentligt finansierade tjänster som ska tillhandahållas vid social- och hälsocentraler och mun- och tandvårdsenheter kan erbjudas av landskapets affärsverk, bolag som landskapet äger, privata företag, organisationer och sammanslutningar. I den föreslagna valfrihetsmodellen kallas dessa tjänster direktvalstjänster, eftersom kunden direkt kan registrera sig som kund hos en social- och hälsocentral eller en tandklinik.

Offentlig förvaltning i nuläget 295 kommuner Offentlig förvaltning från år 2020 295 kommuner Samarbetsområden för miljöhälsovård Avbytarservice, kommunala lokalenheter Landsbygds förvaltningar Landskapsförbund Räddningsverk Social- och hälsovårds organisationer Närings-, trafikoch miljöcentraler 18 LAND- SKAP Arbetskrafts- och näringsbyråer Regionförvaltningsverk STATEN STATEN 11

Pevl VAATIMUSTEN MUKAAN TULOSSA PIDEMPI VAIHEISTUS Enligt de krav som grundlagsutskottet framfört kommer processen ta längre tid i anspråk

VALFRIHETSLAGEN

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

FRAMSKRIDNINGEN EFTER GRUNDLAGSUTSKOTTETS UTLÅTANDE Utlåtandet läses till punkt och pricka både av tjänstemännen och styrelsemedlemmarna. Analys, varefter man inleder ett lösningsinriktat arbete tillsammans med reformministergruppen. Ett genmäle skickas till social- och hälsovårdsutskottet så snabbt som det bara går att få till stånd en välgenomförd beredning. Social- och hälsovårdsutskottet fortsätter med att ta fram ett betänkande, tar emot genmälet och utarbetar ett betänkande utgående från det lagpaket som omfattar landskaps- och vårdreformen, inklusive valfrihetslagen. Därefter skickas ett utkast till betänkande igen till grundlagsutskottet: II: Grundlagsutskottet utvärderar grundlagsenligheten av hela landskaps- och vårdpaketet. Varefter det igen skickas till social- och hälsovårdsutskottet som finslipar betänkandet, varefter det skickas till riksdagen för röstning Tidtabellen är extremt stram, och riksdagen har sagt att det här kommer att tas i beaktande gällande tidtabellerna för utskottet och plenum. Vad det här innebär, så vet vi inte. Tidpunkten för valet är något som grundlagsutskottet kan dryfta först i det allra sista ögonblicket. Det här beror helt på vilken dag lagen träder i kraft Tidpunkten för valet inverkar på landskapet, dvs. när landskapet kan inleda sin verksamhet. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ETENEMINEN PeVL lausunnon jälkeen Lausunto luetaan pilkkuja ja pisteitä myöten sekä virkakunnan että hallituksen jäsenten toimesta. Analysoidaan ja aloitetaan ratkaisukeskeinen työskentely reformiministeriryhmän kanssa. Vastine annetaan Stv:lle niin nopeasti kun hyvällä valmistelulla pystytään. Stv jatkaa mietinnön tekemistä, ottaa vastineen vastaan ja tekee kokonaismietinnön maku-sote peruspaketista valinnanvapauslaki mukaan lukien. Sitten koko mietintöluonnos palaa Pev: iin. Ja Pev tarkastelee koko maku-sotepaketin perustuslainmukaisuuden. Ja se taas takaisin Stv n, joka viimeistelee mietinnön ja sitten eduskunnan ison salin äänestykset edessä Aikajana on äärimmäisen tiukka, ja eduskunta sanonut tarkastelevansa tätä vasten valiokunta- ja istunto aikoja eteenpäin.mitä tarkoittaa, emme voi tietää. Vaaliajankohdan tarkastelu on sitten ihan viimeisen vaiheen Pev pohdintoja. Riippuu täysin lain voimaantulopäivästä Vaalien ajankohdalla taas vaikutusta maakuntien aloitusajankohtaan. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

FRAMSKRIDNINGEN EFTER GRUNDLAGSUTSKOTTETS Vastinetta Pev lausuntoon siis tehdään UTLÅTANDE 2 Tavoitteena saada se tulevalla viikolla pääosin annettua. On tehtävä todella huolella, jotta Pev kakkoskäsittelyssä ei enää nouse uusia asioita esille. Muutosjohtajille tullut perjantaina kysely liittyen valinnanvapauden vaiheistukseen ja maakuntien tilanteeseen, jos mentäisiin nyt hallituksen esityksessä olevalla vaiheistuksella. Notifikaatiosta, hallituksen esityksen linja, jossa notifikaatiota ei tehdä, edelleen täsmennetään ja tarkennetaan. Pev edellytti, että Stv vielä kerran arvio tarpeen, jos eivät vakuutu vastineessa tulevista tarkennuksista ym, on pohdittava notifikaatiota tai SGEI.-menettelyä. Kevät istuntokausi päättyy elokuussa, ja valiokunnat voivat työskennellä, vaikka istuntoja ei olekkaan. Tarkennetut eduskunnan aikataulut tullevat, kun hallitus saa vastineen Stv lle. Mutta siitä lähdetään, ettei heinäkuussa ole äänestyksiä.

FRAMSKRIDNINGEN EFTER GRUNDLAGSUTSKOTTETS UTLÅTANDE 2 Ett genmäle ska alltså avges angående grundlagsutskottets utlåtande Målet är att det i huvudsak ska kunna avges inkommande vecka. Måste göras verkligen omsorgsfullt för att det inte ska komma fram några nya frågor i den andra behandlingen i grundlagsutskottet. Förändringsledarna fick en förfrågan i fredags där man ville veta vad de anser om att valfriheten skulle utvidgas i olika faser och läget i landskapen om man skulle framskrida i linje med de faser som nu framförs i regeringens förslag. Frågan om notifikationen, där regeringen anser att ingen notifikation ska göras, ska ännu specificeras och preciseras. Grundlagsutskottet förutsatte att frågan ännu en gång ska bedömas i social- och hälsovårdsutskottet, och om utskottet inte är förvissat av de preciseringar o.d. som framförs i genmälet måste man dryfta en notifikation eller ett SGEI-förfarande. Vårens sessionsperiod avslutas i augusti, och utskotten kan arbeta även om inga sessioner hålls. En preciserad tidtabell för riksdagen torde fås då regeringen får ett genmäle till social- och hälsovårdsutskottet. Men vi utgår från att inga röstningar kommer att hållas i juli. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

PEVL lausunto lyhyesti Voimaantulo, siirtymäajat ja vaiheistaminen Täsmälliset oikeudelliset edellytykset, puitteiden asianmukainen määrittely Järjestelmän yleisarviointia Palvelujen saatavuus ei saa riippua yksityisistä toimijoista, vaan maakunnan tuotantoa koskevista ratkaisuista Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Asiakassuunnitelma täsmennettävä sääntelyä siten, että siitä käy selvästi ilmi, miltä osin suunnitelma on palvelun tuottajia sitova ja asiakkaalle tai potilaalle oikeuksia luova. Asiaa ei voi perustuslaista johtuvista syistä jättää määräytymään vain oikeuskäytännössä. Valiokunnan käsityksen mukaan asiakkaalla tulee suunnitelman sitovan osan osalta lisäksi olla käytettävissään oikeusturvakeino myös siltä varalta, että suoran valinnan palveluntuottaja ei noudata asiakassuunnitelmaa lakiehdotuksen 34 :n 4 momentin edellyttämällä tavalla. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

PEVL lausunto lyhyesti Suoran valinnan palvelut Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota valinnanvapauslakiehdotuksen 18 :n 2 momenttiin, jossa edellytetään, että maakunnan on sisällytettävä suoran valinnan palveluihin muiden kuin yleislääketieteen alaan kuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio-ja vastaanottopalveluja siten, että jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on mainittuja palveluja väestön palvelutarvetta vastaavasti vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta. Valiokunnan mielestä säännös on rakenteeltaan epäselvä ja sanamuodoltaan avoin. Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa säännöksessä mainituin edellytyksin muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Perustuslain esitöissä viitattiin julkisten palvelutehtävien siirtoon esimerkkinä tilanteesta, jossa siirrosta voidaan säätää tai päättää myös lain nojalla (HE 1/1998 vp, s. 179/I). Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan jokaiselle riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva turvaamisvelvollisuus määrittyy sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Perustuslakivaliokunnan mielestä suoran valinnan palvelujen alaa ei tämän johdosta voi jättää riippumaan kokonaan lain nojalla tehtävästä maakunnan päätöksestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee selventää ja täsmentää 1. lakiehdotuksen 18 :n 2 momenttiin sisältyvää harkintavaltaa. Asiakasseteliä- ja henkilökohtaista budjettia koskevat säännökset Lainsäädännössä on siten riittävän täsmällinen perusta oikeutena pidettävän suhteen syntymiselle yksilön ja julkisen vallan välille. Asiakassetelin antamista koskevassa päätöksessä, samoin kuin setelin arvoa koskevassa ratkaisussa, on kyse perustuslain 21 :n 1 momentissa tarkoitetusta oikeudesta. Päätöksestä on siten perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan muutoksenhakuoikeus. Sääntelyä on välttämätöntä täsmentää maininnalla siitä, että henkilökohtaisen budjetin on katettava sanotut lain ja palvelutarpeen arvion mukaan asiakkaalle kuuluvat palvelut. Alihankinta Jos tarkoitus on, että myös asiakassetelipalveluja ja henkilökohtaisen budjetin palveluja voidaan tuottaa alihankintana, asiasta tulee säätää nimenomaisesti laissa. Asiasta säädettäessä on otettava huomioon samat palvelujen sisältöä ja laajuutta koskevat rajoitukset, jotka koskevat alihankintana tuotettavia suoran valinnan palveluja. Myös virkavastuusta tulee säätää laissa asianmukaisesti. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

PEVL lausunto lyhyesti Kielelliset oikeudet Sääntely ehdotetaan otettavaksi lakiin asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi (s. 265). Perustuslakivaliokunta pitää maakunnan edistämisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä tarpeellisena. Säännös on kuitenkin muotoiltu ongelmallisen väljästi. Säännöksestä tulee perustuslain 17 :stä johtuvista syistä poistaa ilmaisu "mahdollisuuksien mukaan" tai sen velvoittavuutta muuten lisätä. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

PEVL lausunto lyhyesti Henkilötietojen suoja valinnanvapausjärjestelmässä Henkilötietojen käsittely Profilointi ja automaattinen päätöksenteko tietosuojavastaisuus Valinnanvapausjärjestelmä EU-oikeuden kannalta Valtiontukea koskeva EU-säätely Terveydenhuoltojärjestelmän taloudellinen toiminta vai solidaarisuus periaatteelle perustuva Notofioinnin tarpeellisuus Järjestelmää ei ole yritetty perustella SGEI palveluna olisiko mahdollisuus Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole kokonaan poissuljettu se perustuslain kannalta merkityksellinen riski, että valinnanvapausjärjestelmä olisi jälkikäteisesti saatettavissa EU:n valtiontukisääntelyssä asetettujen vaatimusten mukaiseksi vain säätämällä jälkikäteen maakuntiin kohdistuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhtiöittämisvelvollisuudesta, mikä ei kuitenkaan ole perustuslain kannalta mahdollista. Tällainen velvollisuus siis muuttaisi perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 26/2017 vp sanotun johdosta valinnanvapausmallin perustuslain vastaiseksi. Valiokunta pitää selvänä, että yhtiöittämisvelvollisuuden perustuslainvastaisuus merkitsisi siten tarvetta muuttaa jälkikäteisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausjärjestelmän perusratkaisuita. Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarvittaessa muutettava valinnanvapausjärjestelmää siten, että oikeudellinen epävarmuus valtiontukisääntelyn soveltuvuudesta poistuu. Tällainen muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi määrittelemällä terveyspalvelut SGEI-palveluiksi ja muuttamalla sääntelyn sisältöä SGEI-palvelua koskevalta sääntelyltä Euoikeudessa edellytetyn mukaiseksi. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

Sote ennen -1 / -53 NYT -58 Maku Ennen +24/ +7 nyt +4 KOKONAISUUS -54 /ASUKAS TALOUSNÄKYMÄT

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma Maakuntien yleiskatteellinen rahoitus on pitkälti tarveperusteinen. Yli 80 prosenttia yleiskatteellisesta rahoituksesta jaetaan maakuntien väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella (ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät). Asukasperusteisen rahoituksen perusteella jaetaan puolestaan noin 10,5 prosenttia rahoituksesta. Loput rahoituksesta jaetaan maakuntiin: vieraskielisyyden (1,3 %), kaksikielisyyden (0,30 %), asukastiheyden (1,5 %), saaristoväestön (0,10 %), maatalousyritysten (0,80 %), kasvupalvelukriteereiden (2,4 %) ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerien (0,90 %) perusteella. TALOUSNÄKYMÄT

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma Viime laskelmassa määräytymistekijät (väestörakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät) perustuivat vuoden 2016 tilastotietoihin. Tässä laskelmassa määräytymistekijät on päivitetty vuoden 2017 tilastotiedoilla. Laskelmien kustannuspohjaa on korjattu vastaamaan keväällä tehtyjä päätöksiä. Sote-tehtävien rahoituspohjaan lisättiin sairaankuljetusten ja ensihoidon matkojen siirto Kelalta maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta koskevat uusimmat kustannukset perustuvat Tilastokeskuksen alkuvuonna 2018 kunnille tekemään talousarviokyselyyn, jossa on hyödynnetty kuntien vuoden 2018 talousarvio- ja vuoden 2019 taloussuunnitelmatietoja. TALOUSNÄKYMÄT

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma Laskennalliseen malliin ei siirrytä heti vaan maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulovuonna rahoitus perustuu siirrettävien kustannusten nykyjakaumaan. Vuodesta 2020 siirrytään portaittain kohti laskennallista rahoitusmallia, joka tulee täysimääräisesti voimaan vuonna 2025. Suurin osa laskelmien välisistä eroista selittyy laskelmien pohjana käytettävillä kustannustiedoilla. Sekä vuoden 2017 että vuoden 2019 tasolla tehdyt rahoituslaskelmat perustuvat sote-tehtävien osalta kuntien talousarviokyselystä saatuihin tuloksiin. Kyselystä saadut kustannustiedot ovat kuntien ilmoittamia arviotietoja. Varsinkin väestöpohjaltaan pienemmissä maakunnissa sote-tehtävien kustannuksissa voi olla merkittävää, ennustamatonta kausivaihtelua. Maakunnittaisten muutosten analyysi edellyttää myös jatkotyötä ja keskustelua maakuntavalmistelijoiden kanssa. Seuraava päivitys tehdään syksyllä 2018 vuoden 2017 toteutuneella kustannusaineistoilla. Sitä seuraava helmi-maaliskuussa 2019 (määritetään lopullinen kunnallisveron siirtoprosentti). Vuoden 2020 rahoitus lasketaan syksyllä 2019 kuntien vuoden 2018 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2019 talousarviotiedon perusteella. Arviotiedot tarkastetaan lopullisten tilinpäätöstietojen mukaisiksi syksyllä 2020, jolloin toteumatieto vuodelta 2019 on käytettävissä. TALOUSNÄKYMÄT

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma kriteereittäin, Asukas- Ikä- Muu Vieras- Kaksi- Asukas- Saaristoisuus- Maatalous- *Kasvu- Maakunta perusteinen rakenne tarve kieliset kielisyys tiheys lisä Hyte yritykset palvelukriteerit Yhteensä Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 113 636 309 113 636 309 Uusimaa 593 704 157 1 803 891 980 2 179 710 210 136 769 451 25 929 427 8 397 809 0 45 916 900 4 114 570 0 4 798 434 504 Varsinais-Suomi 171 294 219 598 684 080 717 681 421 21 133 630 5 339 963 9 843 763 12 592 698 10 768 692 9 669 240 37 065 484 1 594 073 191 Satakunta 79 034 375 295 965 327 356 525 285 4 741 637 153 290 7 218 679 0 8 582 545 6 260 025 19 241 419 777 722 582 Kanta-Häme 61 937 120 225 265 054 267 980 988 4 521 277 124 560 4 798 794 0 4 113 310 4 246 824 14 261 308 587 249 235 Pirkanmaa 184 439 003 627 387 784 775 782 570 15 666 372 385 882 12 228 525 0 12 782 805 9 257 783 40 911 948 1 678 842 672 Päijät-Häme 74 605 685 269 285 821 352 294 576 6 663 587 140 106 5 274 068 0 6 772 782 4 217 434 20 757 757 740 011 816 Kymenlaakso 60 492 327 227 358 649 311 544 320 6 632 945 257 779 4 208 338 0 4 703 865 2 968 368 17 911 722 636 078 312 Etelä-Karjala 46 569 384 174 047 471 226 388 612 5 029 147 44 472 4 917 271 0 3 600 730 3 409 215 14 283 408 478 289 711 Etelä-Savo 49 781 350 194 835 420 273 061 181 2 909 003 40 143 11 678 740 3 383 294 5 555 545 7 009 464 14 372 153 562 626 295 Pohjois-Savo 90 212 606 324 325 865 490 494 018 4 716 862 52 343 16 010 540 0 9 640 991 17 545 703 21 226 373 974 225 300 Pohjois-Karjala 59 685 480 216 481 362 326 908 509 3 963 859 29 320 17 345 578 0 7 592 347 8 317 310 19 119 946 659 443 710 Keski-Suomi 98 176 718 341 216 061 457 647 916 5 812 791 89 140 14 808 176 0 10 506 963 8 728 767 25 324 093 962 310 625 Etelä-Pmaa 70 135 756 266 181 848 348 018 476 2 605 194 117 870 12 736 753 0 8 381 323 18 824 159 15 383 080 742 384 459 Pohjanmaa 63 210 861 230 997 605 250 746 834 7 625 866 17 638 976 6 830 774 3 014 057 4 003 894 7 729 514 12 428 120 604 226 503 Keski-Pmaa 24 664 400 89 348 373 107 459 450 1 294 122 1 222 384 4 633 711 0 3 102 819 7 994 022 7 131 376 246 850 656 Pohjois-Pmaa 147 690 913 500 834 974 682 919 052 7 254 254 155 061 33 983 976 529 295 14 942 019 19 573 598 33 453 997 1 441 337 139 Kainuu 26 521 581 100 042 069 146 517 430 1 337 803 14 365 18 643 905 0 4 719 445 3 644 334 9 399 245 310 840 175 Lappi 64 269 085 227 984 848 311 629 066 3 154 789 86 189 85 546 949 0 7 050 590 5 554 670 18 401 617 723 677 803 Koko maa 1 966 425 021 6 714 134 590 8 583 309 914 241 832 590 51 821 269 279 106 347 19 519 345 172 737 565 149 065 000 454 309 354 18 632 260 995 Osuus rahoituksesta 10,55 % 36,03 % 46,07 % 1,30 % 0,28 % 1,50 % 0,10 % 0,93 % 0,80 % 2,44 % 100,00 % *Kasvupalvelukriteerit = Työttömät työnhakijat (60% ), työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (15% ), yritysten toimipaikat (25% ) TALOUSNÄKYMÄT

Maakuntien sote-tehtävien rahoituslaskelma kriteereittäin, Hyte mukana Asukas- Ikä- Muu Vieras- Kaksi- Asukas- Saaristoisuus- Maakunta perusteinen rakenne tarve kieliset kielisyys tiheys lisä Hyte Yhteensä Uusimaa 371 753 237 1 803 891 980 2 179 710 210 136 769 451 25 929 427 7 796 045 0 45 916 900 4 571 767 249 Varsinais-Suomi 107 257 427 598 684 080 717 681 421 21 133 630 5 339 963 9 138 386 12 592 698 10 768 692 1 482 596 298 Satakunta 49 488 090 295 965 327 356 525 285 4 741 637 153 290 6 701 408 0 8 582 545 722 157 582 Kanta-Häme 38 782 489 225 265 054 267 980 988 4 521 277 124 560 4 454 925 0 4 113 310 545 242 603 Pirkanmaa 115 488 153 627 387 784 775 782 570 15 666 372 385 882 11 352 262 0 12 782 805 1 558 845 828 Päijät-Häme 46 715 026 269 285 821 352 294 576 6 663 587 140 106 4 896 143 0 6 772 782 686 768 040 Kymenlaakso 37 877 818 227 358 649 311 544 320 6 632 945 257 779 3 906 780 0 4 703 865 592 282 156 Etelä-Karjala 29 159 842 174 047 471 226 388 612 5 029 147 44 472 4 564 913 0 3 600 730 442 835 187 Etelä-Savo 31 171 044 194 835 420 273 061 181 2 909 003 40 143 10 841 873 3 383 294 5 555 545 521 797 504 Pohjois-Savo 56 487 440 324 325 865 490 494 018 4 716 862 52 343 14 863 268 0 9 640 991 900 580 787 Pohjois-Karjala 37 372 604 216 481 362 326 908 509 3 963 859 29 320 16 102 641 0 7 592 347 608 450 642 Keski-Suomi 61 474 241 341 216 061 457 647 916 5 812 791 89 140 13 747 062 0 10 506 963 890 494 175 Etelä-Pmaa 43 916 139 266 181 848 348 018 476 2 605 194 117 870 11 824 072 0 8 381 323 681 044 922 Pohjanmaa 39 580 054 230 997 605 250 746 834 7 625 866 17 638 976 6 341 299 3 014 057 4 003 894 559 948 586 Keski-Pmaa 15 443 837 89 348 373 107 459 450 1 294 122 1 222 384 4 301 672 0 3 102 819 222 172 657 Pohjois-Pmaa 92 478 003 500 834 974 682 919 052 7 254 254 155 061 31 548 777 529 295 14 942 019 1 330 661 434 Kainuu 16 606 728 100 042 069 146 517 430 1 337 803 14 365 17 307 933 0 4 719 445 286 545 772 Lappi 40 242 670 227 984 848 311 629 066 3 154 789 86 189 79 416 888 0 7 050 590 669 565 039 Koko maa 1 231 294 842 6 714 134 590 8 583 309 914 241 832 590 51 821 269 259 106 347 19 519 345 172 737 565 17 273 756 462 Osuus rahoituksesta 7,13 % 38,87 % 49,69 % 1,40 % 0,30 % 1,50 % 0,11 % 1,00 % 100,00 % TALOUSNÄKYMÄT

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma vuosina 2016-2019, /as muutos Muutokset nykyjakaumaan verrattuna Maakunta toteuma2016 ta2017 ta2018 ts2019 ta2018/ts2019 ka, vuoden 2019 taso Uusimaa 63 47 24 17 21 Varsinais-Suomi -68 21 28 31 29 Satakunta -67-54 -40 33-3 Kanta-Häme -74-83 -87-94 -90 Pirkanmaa -36-57 -21-24 -23 Päijät-Häme 55 197 200 192 196 Kymenlaakso -162-136 -119-103 -111 Etelä-Karjala 2 23 65 86 76 Etelä-Savo -172-104 -65-35 -50 Pohjois-Savo -69-125 -138-137 -138 Pohjois-Karjala 72 186 187 192 190 Keski-Suomi 50 47 25-13 6 Etelä-Pmaa 86-35 -30-22 -26 Pohjanmaa -135-75 -56-52 -55 Keski-Pmaa -161-251 -251-257 -255 Pohjois-Pmaa 84 17 14-9 2 Kainuu -150-218 -136-102 -119 Lappi -163-190 -193-179 -186 Koko maa -5-5 -5-5 -5 min -172-251 -251-257 -255 maks 86 197 200 192 196 TALOUSNÄKYMÄT

2020-2025 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana) Maakunta vaesto_2017 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Uusimaa 1 655 624-8 997 233-12 229 099-15 460 965-18 132 209-21 177 200-24 222 192 Varsinais-Suomi 477 677-2 595 862 551 347 3 698 556 4 388 401 6 716 488 9 044 576 Satakunta 220 398-1 197 719-1 107 045-1 016 371-196 894 136 714 470 322 Kanta-Häme 172 720-938 620-3 239 427-5 540 234-8 714 873-11 306 958-13 899 042 Pirkanmaa 514 333-2 795 063-5 915 709-9 036 354-13 994 011-17 726 994-21 459 977 Päijät-Häme 208 048-1 130 605 6 864 256 14 859 117 22 706 344 30 651 993 38 597 643 Kymenlaakso 168 691-916 725-3 087 054-5 257 384-8 256 545-10 703 151-13 149 758 Etelä-Karjala 129 865-705 731 2 419 307 5 544 346 8 116 807 11 057 653 13 998 499 Etelä-Savo 138 822-754 407-418 948-83 488 415 226 805 104 1 194 981 Pohjois-Savo 251 570-1 367 118-6 732 448-12 097 777-17 199 041-22 476 349-27 753 657 Pohjois-Karjala 166 441-904 498 5 990 409 12 885 316 20 654 080 27 840 273 35 026 466 Keski-Suomi 273 779-1 487 810 458 967 2 405 743 5 244 271 7 488 298 9 732 324 Etelä-Pmaa 195 583-1 062 866 163 434 1 389 733 3 483 524 4 998 988 6 514 451 Pohjanmaa 176 272-957 923-2 521 682-4 085 440-6 510 755-8 361 699-10 212 643 Keski-Pmaa 68 780-373 774-4 011 915-7 650 055-10 759 908-14 221 953-17 683 997 Pohjois-Pmaa 411 856-2 238 168-1 178 818-119 468 1 884 978 3 259 359 4 633 741 Kainuu 73 959-401 919-765 042-1 128 165-330 100-306 161-282 222 Lappi 179 223-973 960-5 040 533-9 107 107-12 599 293-16 474 405-20 349 516 Koko maa 5 483 641-29 800 000-29 800 000-29 800 000-29 800 000-29 800 000-29 800 000 TALOUSNÄKYMÄT

Bedömning av kostnadsutvecklingen i landskapet Österbotten under åren 2016 2030 på basis av kap. 3 i finansieringslagen Nära nog 90 procent av finansieringen av social- och hälsovården i landskapet fastställs enligt befolkningens uppskattade servicebehov som fastställs enligt åldersstruktur, Med anledning av grundlagsutskottets KRAV så måste regleringen i finansieringslagen ÄNDRAS så att finansieringen av tillräckliga social- och hälsovårdstjänster på ett ändamålsenligt sätt och genom precisa stadganden kan tryggas, men också för att landskapet i undantagsförhållanden har en förutsättning att trygga de grundläggande och mänskliga rättigheterna. sjuklighet och socioekonomiska faktorer. De absoluta kostnaderna för socialoch hälsovården tilltar, men stegringen tyglas på riksnivå så att den skillnad som år 2030 råder mellan grundscenariet och det scenario som skapas i finansieringsmodellen reellt kommer att ligga på cirka 3 miljarder euro. I Österbotten betyder det här att man senast år 2030 måste förmå tillhandahålla social- och hälsovårdstjänster 105 miljoner euro förmånligare (-15 %) än enligt den nuvarande kostnadsstrukturen EKONOMISKA UTSIKTER

Pohjanmaan maakunnan maakuntien rahoituslain 3. luvun mukaisten kustannusten kehitysarvio vuosina 2016-2030 sote-rahoituksesta lähes 90 prosenttia määräytyy maakunnan väestön Pevl VAATIMUSTEN MUKAAN rahoituslain sääntelyä MUUTETTAVA siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. laskennallisen palvelutarpeen perusteella, joita ovat ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät. Sote-kustannusten absoluuttinen määrä kasvaa, mutta kasvua hidastetaan siten, että koko maan tasolla vuonna 2030 perusuran ja rahoitusmallin tuottaman uran erotus on reaalisesti noin 3 mrd. euroa. Pohjanmaan tapauksessa tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä sote-palvelut tulisi pystyä tuottamaan 105 milj. euroa edullisimmin (-15 %) verrattuna nykyiseen kustannusrakenteeseen TALOUSNÄKYMÄT

MAAKUNTATALOUDEN SIMULOINTI, STM:N JA MAAKUNTIEN VÄLISET NEUVOTTELUT Osana maakuntatalouden simulointia, Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa simuloidun järjestämislain mukaisen ohjaus- ja neuvotteluprosessin yhteistyössä tulevien maakuntien kanssa. Prosessi koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Kustannusvaikuttavuus-mittariston (KUVA) THL:n järjestämislain mukainen simuloitu maakuntakohtainen arviointi sekä THL:n arviointiraportit Järjestämislain mukaiset neuvottelut maakuntien kanssa STM:n simuloitu raportti Valtiovarainministeriölle arvioinnin ja neuvottelujen perustella SIMULOINNITT PIDETTY MAALISKUUSSA 2018 SEURAAVAT MARRASKUUSSA 2018

Tiedosta arviointiin Pohjanmaa/Österbotten: loistava raportti tilanteesta Kuva-mittaristo käytössä Yhteiset nostot toimenpiteiksi Tällä hetkellä kootaan omaa Pohjanmaan sotepalveluiden tietojohtamisen pakettia, jossa tullaan korostamaan analyysiä ja toimenpiteitä

POHJANMAAN VALMISTELU

Österbotten 2020 Pohjanmaa 2020 svenska/ruotsi finska/suomi övriga/muut 177 000 invånare asukasta 43 % 6 % 51 % maakuntakoodi maakunta Vaestö 2017 1 Uusimaa 1 655 624 2 Varsinais-Suomi 477 677 4 Satakunta 220 398 5 Kanta-Häme 172 720 6 Pirkanmaa 514 333 7 Päijät-Häme 208 048 8 Kymenlaakso 168 691 9 Etelä-Karjala 129 865 10 Etelä-Savo 138 822 11 Pohjois-Savo 251 570 12 Pohjois-Karjala 166 441 13 Keski-Suomi 273 779 14 Etelä-Pmaa 195 583 15 Pohjanmaa 176 272 16 Keski-Pmaa 68 780 17 Pohjois-Pmaa 411 856 18 Kainuu 73 959 19 Lappi 179 223 Koko maa 5 483 641

POHJANMAAN SOTE PALVELUSTRATEGIA Suomen laadukkaimmat kaksikieliset sote-palvelut Asiakaslähtöisyys on jokaisessa kohtaamisessa lähtökohta Palveluiden jatkuvuus on turvattu asiakassuunnitelmalla ja tarvittaessa asiakas saa omatyöntekijän Julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori muodostavat toimivan kokonaisuuden asiakkaalle Palvelut järjestetään turvallisesti ja kustannustehokkaasti Kattavat lähipalvelut joita täydennetään digitalisaatiota hyödyntäen

SERVICESTRATEGI FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN I ÖSTERBOTTEN De högklassigaste tvåspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna i Finland Varje bemötande utgår från ett kundorienterat angreppssätt Servicekontinuiteten är tryggad genom kundplanen och vid behov får kunden en egen kontaktperson Den offentliga, privata och tredje sektorn bildar en fungerande helhet för kunden Servicen ordnas tryggt och kostnadseffektivt Täckande närtjänster som kompletteras med hjälp av digitalisering

PLAN FÖR ORDNANDE AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER I LANDSKAPET ÖSTERBOTTEN social- och hälsovården VERSION 0.5/Beredningsgruppen för VERSIO 0.5 VALMIS JAETAAN LAAJASTI TUTUSTUTTAVAKSI KESKUSTELUUN POLIITTISEEN VIITERYHMÄÄN JOHTAVILLE VIRKAMIEHILLE VATEN KOKOUKSEEN KESÄKUUSSA JATKOTYÖSTÄMINEN VIELÄ ERIKSEEN MAKU- VALMISTELUSTA, MUTTA LUODAAN YHTEINEN SISÄLLYSLUETTELO JO TÄSSÄ VAIHEESSA Version 0.5 färdig DISTRIBUERAS I OMFATTANDE UTSTRÄCKNING TILL DISKUSSION I DEN POLITISKA REFERENSGRUPPEN TILL DE LEDANDE TJÄNSTEMÄNNEN TILL DET TEMPORÄRA BEREDNINGSORGANET I JUNI BEREDS ÄNNU SEPARAT FRÅN LANDSKAPSBEREDNINGEN, MEN EN GEMENSAM INNEHÅLLSFÖRTECKNING UPPGÖRS REDAN I DET HÄR SKEDET

Pohjanmaan valmisteluorganisaatio Viestintäryhmä Väliaikainen valmistelutoimielin Poliittinen viiteryhmä Johtoryhmä Maku-teemaryhmät Henkilöstötyöryhmä ICT-työryhmä SOTE-VATE työryhmä Taloustyöryhmä Hallintotyöryhmä tukipalvelut Turvallisuus ja varautuminen Hankintatyöryhmä Yhteistyöryhmä Kunnan- ja kaupunginjohtajien foorumi Toimitilat- ja kiinteistötyöryhmä MAAKUNTA JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN FOORUMI SOTE

Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta Muut lautakunnat ja vastaavat Maakunnan vanhusneuvosto Maakunnan vammaisneuvosto MaNu (maakunnan nuorisovaltuusto) Kielivähemmistön vaikuttamiselin Maakuntajohtaja Maatalous ja ympäristöterveydenhuolto Alueiden kehittäminen ja kasvupalvelut ja monialainen kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Maakuntavaltuusto 59 jäsentä Maakuntahallitus MAAKUNTAVIRASTO Konsernipalvelut Strateginen kehittäminen Johtoryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pelastus ja varautuminen Pohjanmaan maakunta järjestäjänä Valtakunnalliset palvelukeskukset: Vimana Oy, Maakuntien tilakeskus Mico Botnia Oy TeeSe Botnia Oy

JÄRJESTÄMISTOIMINTO Maakuntajohtaja Konsernihallinto Hallinto- ja tukipalvelut, talousjohto, henkilöstöjohto, hankinnat, viestintä, kääntäminen, palvelukeskusten yhteyshlöt, vaalit, ict, digitaaliset palvelut Strateginen kehittäminen Maakuntastrategia, yhteisten vastuualueiden koordinointi, ennakointi, kokonaisturvallisuus, osallistaminen, hyte, kansainväliset asiat (6) Johtoryhmä Järjestämisvastuu Sisäisesti tuotettavat palvelut Liikelaitoksessa tuotettavat palvelut Maatalouden ja ympäristöterveydenhuollon palvelut (120) Alueiden kehittäminen, kasvupalvelut ja monialainen kulttuuri (80) Yhdyskunta ja ympäristö (30) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (20) Pelastus ja varautuminen (5)

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN SOTEJÄRJESTÄMISJOHTAJA LAADUNHALLINTA, ARVIOINTI JA VALVONTA PALVELUIDEN HANKINTA PALVELUIDEN HALLINTA LAPSET, NUORET JA PERHEET TYÖIKÄISET IKÄIHMISET SOTE- KESKUS PALVELUT VALINNAN- VAPAUS PALVELUT TKI-PALVELUT VIRANOMAISPALVELUT n. 20 htv ASIAKASRYHMÄJOHTAJAT

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN n. 20 htv SOTEJÄRJESTÄMISJOHTAJA Palveluiden kokonaisuus monituottajamallissa, palveluintegraatio, yhteistyö, palvelustrategia ja palvelulupaus LAADUNHALLINTA, ARVIOINTI JA VALVONTA PALVELUIDEN HANKINTA PALVELUIDEN HALLINTA LAPSET, NUORET JA PERHEET TYÖIKÄISET IKÄIHMISET SOTE- KESKUS PALVELUT VALINNAN- VAPAUS PALVELUT TKI-PALVELUT VIRANOMAISPALVELUT ASIAKASRYHMÄJOHTAJAT Palvelutarpeen ennakointi, arviointi ja hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Palveluverkon suunnittelu ja hallinta Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Talouden ohjaus ja rahoituksen riittävyyden arviointi Asukkaiden osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

ORDNANDE AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER ca 20 årsverken DIREKTÖR FÖR ORGANISERINGEN AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTERNA Servicehelheten i flerproducentmodellen, serviceintegration, samarbete, servicestrategi och servicelöfte KVALITETSLEDNING, UTVÄRDERING OCH ÖVERVAKNING SERVICEUPPHANDLING SERVICEHANTERING FUI-TJÄNSTER BARN, UNGA OCH FAMILJER PERSONER I ARBETSFÖR ÅLDER SENIORER MYNDIGHETSTJÄNSTER DIREKTÖRER FÖR KUNDGRUPPER Föregripande och bedömning av servicebehov samt uppföljning av välfärd och hälsa Planering och hantering av servicenätet En kundorienterad serviceintegration och uppföljning av densamma Styrning av ekonomin och utvärdering av finansieringens tillräcklighet Invånardelaktighet Främjande av välfärd och hälsa

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN LAADUNHALLINTA, ARVIOINTI JA VALVONTA Koko maakunnan laatujärjestelmä vaatimukset Omavalvontaohjelman määrittely, arviointi ja toteuttaminen Valvonnan toteuttaminen yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa Palvelutuotannon järjestämisen ja valvonnan kannalta tarvittavat määräykset ja kirjaukset Palvelutuotannon sopimuksiin sisällytettävät valvonnan kannalta riittävät kirjaukset PALVELUIDEN HANKINTA Strateginen hallinta, valinnanvapauden hallinta, markkinoiden kartoitus ja vuoropuhelu PALVELUIDEN HALLINTA tuottajien kriteerit ja korvaukset, palvelun tuottajia koskevat ehdot, sopimusohjaus ja seuranta TKI-PALVELUT TKI-tiedon hallinta ja tuottaminen, TKI-yhteistyö, yhteistyöverkostot, yhteistyöalueet, Maakunnan sisäisen kehittämisen käytännöt, Maakunnan ulkoisen kehittämisen käytännöt, Kansallinen tuki ja koordinointi VIRANOMAISPALVELUT Viranomaistehtäviä

VÄLFÄRDS- OCH HÄLSOTJÄNSTER (HYTE) Samarbete med kommuner Serviceproduktionen inom social- och hälsovården BARN, UNGA OCH FAMILJER Direktvalstjänster Servicehandledningscenter KUND PERSONER I ARBETSFÖR ÅLDER Social- och hälsovårdscentral Mun- och tandvårdsenhet AFFÄRSVERKET FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Hälsotjänster SENIORER Social- och hälsovårdscentral Kundsedelstjänster Personlig budget Mentalvårds- och missbrukartjänster Sociala tjänster Rehabilitering Handikappservice

SOTE-PALVELUTUOTANTO HYTE PALVELUT Yhteistyö Kuntien kanssa LAPSET, NUORET JA PERHEET ASIAKAS TYÖIKÄISET IKÄIHMISET Sosiaali- ja terveyskeskus Suunhoidon yksikkö Suoran valinnan palvelut Palveluohjauskeskus SOTE-LIIKELAITOS Terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyskeskus Asiakassetelipalvelut HEBUpalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sosiaalipalvelut Kuntoutus Vammaispalvelut

VALMISTELUN ETENEMINEN

AKTUELLT I BEREDNINGEN PÅ RIKSNIVÅ OCH I ÖSTERBOTTEN HELHETSLÄGET BETRÄFFANDE REFORMEN Grundlagsutskottets utlåtande var betydelsefullt Landskapsvalet flyttas fram till Den politiska referensgruppen utvidgas Landskapsstrategin är under beredning Ständig kommunikation EKONOMI OCH PERSONAL Den ekonomiska beredningen har kommit igång En Kick off för en testbudget arrangerades i juni En ny runda av simuleringar har börjat THL och vi själva skapar ett dataunderlag Simuleringar i höst Personaluppgifter innan utgången av oktober? REKRYTERING AV BEREDARE BEREDNING AV DE ANORDNARFUNKTIONEN Beredning av styrmekanismer En jämförelse av produktionssätt borde startas Beredningen av förvaltningen pågår som bäst Utarbetande av en förvaltningsstadga Genomgång av avtal Hyrorna har fastställts för landskapen IKT-beredning Helhetsarkitektur för landskapet Enhetligt klient- och patientdatasystem BEREDNING AV SERVICESYSTEMET Affärsverkets upplägg Processer Ledningssystem Fortsättningen på programmet för utveckling av barn- och familjetjänster och spetsprojektet Hemvård för äldre utvecklas och närståendevården för alla ålderskategorier förbättras

VALMISTELUSSA AJANKOHTAISTA KANSALLISESTI JA POHJANMAALLA UUDISTUKSEN KOKONAISTILANNE Perustuslakivaliokunnan lausunto merkityksellinen Maakuntavaalit siirtyvät johonkin Poliittinen viiteryhmä laajenee Maakuntastrategia valmistelussa Jatkuvaa viestintää TALOUS JA HENKILÖSTÖ Talousvalmistelu päässyt vauhtiin Koetalousarvio aloitustilaisuus oli kesäkuussa Simulointien uusi kierros käynnistynyt THL ja me itse teemme tietopohjaa Syksyllä simuloinnit Henkilöstötiedot lokakuun loppuun mennessä? JÄRJESTÄJÄ TOIMINNON VALMISTELU Ohjausmekanismien valmistelu Palveluiden tuottamistapojen vertailu tulisi käynnistää Hallinnon valmistelu käynnissä Hallintosäännön kirjoittaminen Sopimusten läpikäynti Vuokrat maakunnittain määritelty ICT valmistelu Kokonaisarkkitehtuuri maakuntaan Yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä VALMISTELIJOIDEN REKRYTOINNIT PALVELUJÄRJESTELMÄN VALMISTELU Liikelaitoksen rakenne Prosessit Johtamisjärjestelmä Lape ja I& O jatkot

SOTE Asiakasryhmävalmistelija (lapset, nuoret 100 % 1 ja perheet) Huom. 1.1.2019 >? Asiakasryhmävalmistelija (työikäiset) 100 % 1 Asiakasryhmävalmistelija 100 % 1 (ikäihmiset) Huom, 1.1.2019>? Laadunhallinta-, arvointi- ja 100 % 1 valvontavalmistelija Valinnanvapauden valmistelija 100 % 1 (ent. asiakasseteli- ja henkilökohatisen budjetin valmistelija + palveluiden hankinta valmistelija) Sote- keskuvalmistelija 100 % 2 Suunhoidon yksikön valmistelija 100 % 1 Palveluohjaus-, palvelutarpeenarvointi- 100 % 1 ja asiakassuunnitelmavalmistelija Lääkäripalveluvalmistelija 100 % 1 Sote-liikelaitosvalmistelija 100 % 1 terveyspalvelut 100 % 2 mielenterveys- ja päihdepalvelut osa-aika, 50% 2 sosiaalipalvelut 100 % 1 kuntoutuspalvelut 100 % 1 vammaispalvelut 100 % 1 SOTE+ MAKU HYTE valmistelija 100 % 1 TKI valmistelija (tutkimus-,kehittäminen 100 % ja innovaatiopalvelut) 1 Digi-palvelu valmistelija 100 % 1 Rekrytoidaan 20 vastuuvalmistelijaa sote-valmisiteluun Sisäinen avoin hakumenettely, suunnataan henkilöstöä luovuttaville organisaatioille Rekrytoinnit ennen kesää ja työnalku sopimuksen mukaan SYKSY 2018 Sote Vate ryhmä jatkaa kokoustamistaan joka ke Kokouksissa kokonaisuuden johtaminen Vateen ja poliittiseen viiteryhmään asiat päätettäväksi/tiedoksi

SOTE VATE UUMAJAN MATKALLA

1. Miksi kannattaa tehdä sote integraatio?

2. Mitä olet oppinut yhteistyöstä?

2018 VASTUUVALMISTELIJAT SOTE VATE RYHMÄ kesäkuu vastuuvalmistelijoiden tehtävien haku auki, fasiliteetit kuntoon tehtäväksiannon määriteltävä heinäkuu sähköiseen hakuun jätetään hakemukset vastuu valmistelijoiden haastattelu (muutosjohtajat+?) elokuu haastattelut, valinta, päätös, työsopimukset valmistelun tiekartta, kriteerit, aluejaottelu, palvelujärjestelmisen organisointimalli, yhteistyösuunnitelma, henkilöstön ja asukkaiden osallistaminen, miten yksityiset mukaan? syyskuu tehtäväksianto, taustaryhmän muodostaminen palvelutuotanto verkko, organisaatiomalli, johtamisjärjestelmä, taustaryhmien nimeäminen, valtuuston vietävien asioiden valmistelu alkuun, järjestämissuunnitelma 0,6 lokakuu vastuuvalmistelijan alueen palvelutehtävien määrittelyä, raportointi (5 raporttia/vko) kuukausittain sote vate ryhmään valinnanvapaus ja asiakassetelipalvelut, hebu palvelut monituottajamalli, yhtiöitettävät palvelut, sote keskuksen + erikoisalat ja liikelaitoksen palvelut, paljon palveluja käyttävien palveluprosessi, palveluohjaus, järjestämisen rakenne, hyte ja yhdyspinnat kuntiin, koetalousarvio? Palveluntuottajien kriteerit, rekrytointipolitiikan määrittely, maakunnan yhteishengen nostatus (we too), järjestämissuunnitelma 0,7 marraskuu vastuuvalmistelijan työ jatkuu, verkostoituminen?, raportointi kuukausittain sote vate ryhmään pääprosessit järjestämisen näkökulmasta, palveluprosessit, talousarvio, tietojärjestelmät, palvelutuotannon seuranta, omavalvontasuunnitelma, valvontajärjestelmä, ennen sotea integroituvat palvelut määritelty, järjestöneuvottelukunta (maakunnan asia) -> sote palvelut, järjestämissuunnitelma 0,8 joulukuu tuottajille maksettavat korvaukset?, järjestämissuunnitelma 0,9

Palvelustrategiassa maakunta mm. päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet ottaen huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet päättää linjaukset valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulutuksesta päättää linjaukset suoran valinnan palveluvalikoimasta asettaa monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset huomioiden kansalliset tavoitteet, esimerkiksi mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiisesti sekä missä laajuudessa ja palveluissa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti toteutetaan linjaa oman palvelutoiminnan laajuuden ja roolin palveluiden tuottamisessa asettaa palveluiden integraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille asettaa palvelurakennetta ja laatua koskevat keskeiset tavoitteet linjaa fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat keskeiset perusperiaatteet linjaa asiakasosallisuuden periaatteet palveluiden kehittämisessä linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiset kehittämislinjat sote-palveluiden osalta.

Molemmissa valmisteluissa sama lähtökohta - Uudistuksen alkuperäinen tavoite: - Tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja - Vähentää hyvinvointija terveyseroja - Hillitä kustannusten kasvua - Peruspalveluja vahvistetaan - Digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin VSHP alueella päätös integroidusta kuntayhtymästä Alueen valmistelu käynnistyy Sote uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden pohjalta JOS LAKI HYVÄKSYTÄÄN valmistelu suunnataan maakunnan valmisteluun JOS LAKIA EI HYVÄKSYTÄ Pohjanmaan kuntayhtymämalli valmistuu JOS LAKI ON HYVÄKSYTTY maakunnan valmistelu JATKUU JOS LAKIA EI HYVÄKSYTTY Pohjanmaan integroitu kuntayhtymä käynnistyy INTEGROITU MAAKUNTA INTEGROITU KUNTAYHTYMÄ MITEN ETEENPÄIN?

TAVOITE: Tahtotila päätös perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon integraation toteuttamisesta nykyisen Pohjanmaan maakunnan alueella. Integraatio tehdään riippumatta lakiesityksen etenemisestä. ASIAKAS/POTILAS TALOUS HENKILÖSTÖ PROSESSIT MITEN ETEENPÄIN?

SWOT ANALYYSI INTEGROIDUN MALLIN ALOITTAMISESTA 1.1.2019 VAHVUUDET - Pystytään jo ennakolta saavuttamaan kansallisen uudistuksen tavoitteita - Saavutetaan säästöjä luonnollisesti huonontamatta palveluita - Asiakaslähtöisempi toiminta HEIKKOUDET - Kaikki kunnat eivät lähde mukaan - Ei uskalleta luottaa yhteiseen tekemiseen MAHDOLLISUUDET - Voidaan kehittää jokaisen kunnan palveluita vielä paremmaksi yhteistyöllä - Ollaan vahvempia valinnanvapauden kilpailussa - Jo perustetut yhtiöt (tahe ja tekn.) helpottavat muutosta - Päästään eteenpäin uudistuksessa UHAT: - Lainsäädäntö muuttuu täysin nykyisestä

TACK - KIITOS

APTJ projekti/projektet VSHP, VSVD Pia Haglund projektipäällikkö/ projektchef 19.6.2018

Tavoite - Målet Koko maakunnan yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Mikään nykyisistä järjestelmistä ei sellaisenaan ole valmis tuleviin tarpeisiin Ett gemensamt klient- och patientdatasystem för hela landskapet Inget system i nuvarande form kan bemöta landskapets framtida behov 19.6.2018

Terveys hälsovård: - Pegasos 45% - Effica 30% - Abilita 25% Sosiaali social: - Abilita 90% I en nationell jämförelse så är klient- och patientdatasystemen i Österbotten, i synnerhet inom hälsovården, synnerligen splittrade och oenhetliga. Pohjanmaan nykytilanne Österbottens nuläge VSHP 1 AD (vsvd.local) Käyttäjiä 2200 Työasemia 1800 Palvelimia: 40 palvelinta, 2 konesalia Maalahti, Korsnäs 2 x AD (hvc.mkhvc ja kommun.malax.fi) 120 käyttäjää Työasemat (ei tietoja) 14 palvelinta Närpiö 2 x AD (stad ja hvc) 350 käyttäjää 179 työasemaa Palvelimia Konesaleja 3 Vaasa, Laihia 1 AD (vsa.vaasa.fi) Käyttäjiä 3000 Työasemia 1545 Palvelimia: ei tietoja Pietarsaari, Luoto, Uusi-Kaarlepyy, Pedersöre 3 x AD (mhso,fi, ad.jakob.reg.fi, jakobstad.local) käyttäjiä 63 työasemaa 25 palvelinta Mustasaari, Vöyri AD (korsholm.local, korsholm.fi) Käyttäjiä 450 Työasemia 350 Palvelimia 18 Kruunupyy AD: Ei tietoja Käyttäjiä: Ei tietoja Työasemia: Ei tietoja Palvelimia: Ei tietoja Esko Mediatri Pegasos Effica Kansallisessa vertailussa Pohjanmaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien tilanne on varsinkin terveyspuolella hyvin pirstoutunut ja epäyhtenäinen. Kristiinankaupunki, Kaskinen 1 AD (krstk.local) 200 käyttäjää 87 työasemaa 12 palvelinta 1 konesali Abilita

Nykytilanne VKS Nuläge VCS 19.6.2018 82

Nykytilanne VKS Nuläge VCS >30 eri tietojärjestelmää - >30 olika system >30 eri toimittajaa - >30 olika leverentörer >15 järjestelmää, jotka hakee henkilötiedot Oberonista >15 system som hämtar personuppgifter från Oberon > 4 eri järjestelmää, jotka siirtää tietoa KanTaan - > 4 olika system med KanTa -förbindelse Tämä pelkästään VKS detta enbart på VCS Enempi parempi ju fler desto bättre 19.6.2018 83

Nykyiset järjestelmät on sovitettu kunkin kunnan ja organisaation tarpeisiin. Nykyisten järjestelmien kirjo on siis hyvin laaja ja käyttötavat moninaisia, eroavaisuuksia on paljon. De nuvarande systemen har anpassats utgående från behoven i respektive kommun och organisation, brokigheten i de nuvarande systemen är alltså mycket omfattande och rutinerna varierande, samtidigt som skillnaderna är stora. Tieto ei tällä hetkellä juurikaan liiku eri järjestelmien välillä mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaista potilaan prosessia, lisää riskejä ja vaikeuttaa hoitohenkilökunnan työtä. I nuläget rör sig knappt några uppgifter mellan de olika systemen, vilket för med sig att den övergripande patientprocessen hämmas, riskerna ökar och vårdpersonalens arbete försvåras. Nykyinen tilanne ei edesauta järjestelmien yhteiskäyttöä ja kehittämistä eikä mahdollista katkeamatonta informaatio- ja hoitopolkua. Den nuvarande situationen främjar varken samanvändning eller systemutveckling och gör det heller inte möjligt att skapa en obruten informations- och vårdstig. Tällä hetkellä myöskään sosiaali- ja terveyspuoli eivät järjestelmissä keskustele, vaikka hoidollisesti yhtymäkohtia on paljon. Systemen inom social- och hälsovården diskuterar inte med varandra, även om de vårdmässigt har många kontaktytor. 19.6.2018 84

Tarvitsemme tietojärjestelmän, joka Vi behöver ett datasystem som mahdollistaa prosessien kehittämisen koko maakunnassa möjliggör utvecklingen av processer i hela landskapet mahdollistaa hoidon reaaliajassa, mobiilisti ja etänä möjliggör vården i realtid, mobilt och på distans mahdollistaa digitalisaation ja uudet teknologiset ratkaisut möjliggör digitaliseringen och nya teknologiska lösningar auttaa meitä hoitamaan enemmän potilaita vähemmillä resursseilla tulevaisuudessa hjälper oss att sköta mera patienter med mindre medel i framtiden 19.6.2018

Toiminnan kehittäminen - Verksamhetsutveckling Uusi järjestelmä ei ole vain järjestelmä vaan ensisijaisesti projekti, jonka tarkoituksena on toiminnan kehittäminen ja maakunann sote-prosessien yhtenäistäminen Luomme yhtenäiset, koko maakunnan laajuiset, pelisäännöt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille Ett nytt system är inte bara ett system utan i första hand ett projekt som syftar till verksamhetsutveckling, där målet är att verksamhetsmässigt förenhetliga social- och hälsovårdsprocesserna i landskapet. Vi skapar gemensamma spelregler för en social- och hälsovårdservice som omfattar hela landskapet. 19.6.2018 86

Jyväskylä kilpailutus - konkurrensutsättning KSSHP on hankkimassa uutta ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastie-tojärjestelmää (APTJ), joka tulee palvelemaan vuonna 2020 Jyväskylään valmistuvaa Sairaala Novaa sekä tulevaa Keski-Suomen maakuntaa. Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt står i begrepp att upphandla ett nytt och omfattande klient- och patientdatasystem (APTJ) för social- och hälsovården. Det här systemet ska betjäna sjukhuset Nova som färdigställs i Jyväskylä år 2020 samt det kommande landskapet för Mellersta Finland. Etelä-Savon maakunta (ESSOTE, Sosteri) myös mukana Landskapet Södra Savolax (ESSOTE, Sosteri) är också med Kilpailutus on edennyt kolmannelle kierrokselle ja jatkoon päässeet yritykset ovat Cerner Ireland Limited, Epic Systems Corporation ja Tieto Finland Oy. Upphandlingen befinner sig nu i den tredje fasen de företag som gått vidare är Cerner Ireland Limited, Epic Systems Corporation och Tieto Finland Ab Meneillään olevaan kilpailutuksen ja nyt hankittavaan järjestelmään on mahdollista sitoutua lopullisen tarjouspyynnön jättämiseen asti, tämän hetken tiedon mukaan kuluvan vuoden elokuun loppuun asti. Det är möjligt att delta i den pågående konkurrensutsättningen och upphandlingen av det nu ifrågavarande systemet ända tills den slutgiltiga anbudsbegäran inlämnas, vilket enligt nuvarande vetskap betyder till slutet av augusti i innevarande år. 19.6.2018 87

Kustannuksista Om kostnaderna Kilpailutus 893 137 - konkurrensutsättningen 893 137 Hankinta ja ylläpitokustannuksia vaikea arvioida tässä vaiheessa - Svårt att uppskatta upphandlings- och underhållskostnaderna i detta skede Keski-Suomi on laskenut kokonaiskustannuksiksi (järjestelmän hankinta siis vain osa) 10 seuraavaksi vuodeksi n. 75-100M - I Mellersta Finlands område har man uppskattat att totalkostnaderna för de följande 10 åren kommer att bli (upphandlingen av systemet utgör bara alltså en del) ca 75-100M. 19.6.2018 88

Yhtenäinen järjestelmä tuo myös kustannussäästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Päällekkäinen työ poistuu kun kaikki tieto on samassa paikassa ajasta ja paikasta riippumatta henkilöstön liikkuvuus helpottuu kun toimintamallit ja kirjaaminen ovat joka paikassa samanlaiset ja toiminnan tehostaminen ja keskittäminen on helpompaa kuin nykypäivänä. Uuden järjestelmän käyttöönoton myötä voidaan myös jossain vaiheessa luopua kaikista vanhoista järjestelmistä ja lisensseistä ja maksaa vaan yhdestä järjestelmäkokonaisuudesta. Myös tukipalvelut on helpommin järjestettävissä. Ett enhetligt system skapar också kostnadsbesparingar, både på kort och på lång sikt. Överlappande arbete försvinner då alla uppgifter finns på samma plats oberoende av tid och plats personalens rörlighet främjas då samtliga enheter använder samma verksamhetsmodeller och dokumentationssätt, samtidigt som det blir lättare att effektivera och centralisera verksamheten än i nuläget. I och med bruktagningen av ett nytt system kommer man i något skede att frångå alla gamla system och licenser, och bara betala för en systemhelhet. Då blir det också lättare att ordna stödtjänster. 19.6.2018 89

19.6.2018 90

Miksi nyt? Miksi näin isosti? Miksi on kiire? Varför nu? Varför så stort? Varför så bråttom? Muutos on iso, joka vaatii aikaa, resursseja ja mm. kilpailutusta (joka tapauksessa) -> menemällä mukaan Jyväskylän kilpailutukseen säästämme arviolta 2 vuotta aikaa Förändringen är stor och kräver tid, resurser och t.ex. konkurrensutsättning (i varje fall) -> om vi går med på Jyväskyläs konkurensutsättning sparar vi ungefär 2 år som tid Jos emme tee tätä nyt, emme tee sitä koskaan Om vi inte gör detta nu, så gör vi det aldrig 19.6.2018 91

19.6.2018 92