4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen Palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittäminen
Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito Lapset puheeksi perheinterventio (Beardslee) Vertti vertaisryhmät lapsille ja heidän vanhemmilleen Lapset puheeksi vanhempain ryhmät psyk. sairaalassa Opaskirjaset
Erilaiset palvelut Mielenterveys-, päihde-, somaattiset th-palvelut, saattohoito, neuvola, kouluterveydenhuolto Sosiaalipalvelut (lasten, perheen, aikuisten palvelut) Rikosseuraamustyö (Rikosseuraamuslaitos) Vastaanottokeskukset (Maahanmuuttovirasto) Lasten kehitysympäristöt Koti, varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajan ympäristöt
Lasten riski sairastua vähenee 40% Ongelmien ylisukupolvisuuden ennaltaehkäisy on mahdollista (Siegenthaler et al, JAACAP, 2012)
Vaikuttavat vanhemman tapaan Kokea, ymmärtää ja tulkita itseä, toisia ihmisiä ja tapahtumia ja asioita tapaan reagoida ja toimia Vaikuttavat koko perheen arkiseen elämään Esityksen kuvat Antonia Ringbom opaskirjasista Solantaus, Miten Autan lastani? Miten huolehdin lapsistani?
Mielenterveysongelmat heikkoja, epäonnistuneita ihmisiä Päihdeongelmat halveksittavia ihmisiä Rikolliset pahoja ihmisiä Pelko, karttaminen, halveksunta Syrjäyttäminen päätöksenteosta ja osallisuudesta Lapsiin puuttuminen ohi vanhemman
Päihdeperhe Anoreksiaperhe Alkoholistiperhe Huumeäiti Estää palveluihin hakeutumista
Rakkaus ja kiintymys lapseen Suuri huoli omasta suhteesta lapseen Suru ja hätä oireiden vaikutuksesta lapsiin Stigman pelko- psyykkisesti sairaan lapsi Kokemus vanhemmuuden muuttumisesta En pysty olemaan sellainen vanhempi kuin ennen Avuttomuus: Miten toimia lapsen kanssa? Vanhempi jää yksin ja umpikujaan, jos omissa palveluissa ei vanhemmuutta tueta
Vanhempien tilanteen ymmärtämiseen ja vanhemmuuden kunnioittamiseen Lapsen tilanteen ja tarpeiden ymmärtämiseen Lapsen kehityksen tuki ja ongelmatilanteiden ratkaisu yhteistyössä perheen kanssa Perhe ei ole työn kohde Kaikkien osapuolten, myös lasten oma toimijuus
Mahdollisuus tehdä jotain on tärkeä pärjäävyyttä tukeva tekijä Tärkeätä saada kokemus oman toiminnan merkityksellisyydestä Ihminen pyrkii aina ratkaisemaan asioita tavalla tai toisella Koskee sekä aikuisia että lapsia!
10.12.2018 Tytti Solantaus
Role reversal, Parentification Tavallista perheissä, joissa vanhemmilla on ongelmia Patologinen perhedynamiikka ja haitallista lapsille VAI. mitä? Tytti Solantaus 10.12.2018
Onko lapsen empatia ja vanhemman auttaminen osa normaalia prososiaalista kehitystä vai johtaako se ongelmiin? 990 12 v koululaista, kysely koulussa, vanhemmilta kotona Miltä sinusta tuntuu / Mitä teet kun äiti / isä on allapäin? Tytti Solantaus 10.12.2018
Vanhemman puoleen kääntyminen 1. Aktiivinen empatia (n= 430, n. 43% kaikista) 2. Ylisamaistuminen (n=87, n. 9% kaikista) Pelko, kiukku, syyllisyys, oma alakulo
Vanhemman puoleen kääntyminen 1. Aktiivinen empatia (n= 430, n. 43% kaikista) 2. Ylisamaistuminen (n=87, n. 9% kaikista) Pelko, kiukku, syyllisyys, oma alakulo Vanhemmasta poispäin kääntyminen 3. Huolettomat lapset (n=178, n. 18% kaikista) 4. Torjuvat lapset (n=287, n. 29% kaikista)
Lapsilla ei psykiatrisia oireita Aktiivinen empatia ryhmä Huolettomat ryhmä Lapsilla tunne-elämän ja käytöksen ongelmia Ylisamaistuvat- ryhmä tytöt > pojat Torjuvat ryhmä pojat > tytöt Empatia ja vanhemman auttaminen eivät olleet yhteydessä lapsen ongelmiin, mutta samalla samaistuminen vanhemman tunteisiin oli. Vanhemman torjunta yhdistyneenä myötätunnon ja auttamisen puutteeseen olivat yhteydessä lapsen ongelmiin.
Parentifikaatio nuorilla naisilla, joilla oli perheissä vanhemman mt-ongelmia, vakavaa sairautta, väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä Paljon huolenpitoa kodista, vanhemmista ja sisaruksista Mutta ei yhteyttä omiin ongelmiin Myös parempaa selviytymistä Tytti Solantaus 10.12.2018
Vanhemmasta huolehtiminen oli yhteydessä lapsen ongelmiin (lapset 5 v) MUTTA VAIN jos lapsi ei saanut huolenpitoa vanhemmalta Ts. lapselle ongelmia, jos huolenpito vanhemmasta tapahtui yksipuolisesti, mutta jos huolenpito oli molemminpuolista, ei ongelmia Tytti Solantaus 10.12.2018
Tulokset viittaavat yhtenevästi parentifikaation systeemiseen ymmärtämiseen. Se voi heijastaa pärjäävää perhesysteemiä, joka joustavasti vastaa vanhemman kykenemättömyyteen toimia, kunhan lapseen kohdistuvat vaatimukset tapahtuvat laajemmassa tukevassa perhekontekstissa Oman toimijuuden merkitys pärjäävyydelle vaikeuksissa Tytti Solantaus 10.12.2018
Mitä tehdä??
Tuki ja ymmärrys sekä lapsen että vanhemman tilanteelle/ ei syyllistämistä! Ensimmäiseksi: käytännön ratkaisu, jolla kotityöt voidaan hoitaa toisella tavalla Lapsi/nuori mukaan ongelmanratkaisuun Perheen ja perheen arjen tukeminen Tytti Solantaus 10.12.2018
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/pages/default.aspx https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/pages/default.aspx Lapset puheeksi työ lapsia ja perheitä tukemassa Löytyy netistä osoitteesta https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-jaoppaat/oppaat/lapset_puheeksi/pages/default.aspx
Lapset puheeksi keskustelu Käydään läpi lapsen arkipäivää Autetaan vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen, päivähoidon ja koulun Vahvuudet ja Haavoittuvuudet ja tekemään suunnitelma, miten Vahvistaa vahvuuksia ja kehitystä tukevia tekijöitä tukea haavoittuvuuksissa arkipäiväin toimissa
Ja jos omat voimat eivät riitä, LP-Neuvonpito rakentamaan verkosto lapsen /nuoren ympärille toteuttamaan tehtyä suunnitelmaa
Vahvuudet Asiat jotka sujuvat Haavoittuvuudet Asiat, joissa on ongelmia
Lisää näitä! Tukea näihin!
Usein kotitöiden avuksi: LP-Neuvonpito, johon kutsutaan ne henkilöt, jotka voivat tulla avuksi Perheen oma sosiaalinen verkosto? Lastensuojelun kotipalvelu? Vapaaehtoistyö?
Lapsen huolenpito vanhemmasta ja kodista on monitasoinen ilmiö Lapsen osallistuminen perheen hyvinvointiin voi olla tärkeä osa hänen kokemustaan itsestä pärjäävänä ja tarpeellisena perheenjäsenenä. Lapsen käyttäytymisen merkitys on arvioitava suhteessa kokonaistilanteeseen ja sen merkitys lapselle itselleen on selvitettävä, kun asiaan puututaan. Tytti Solantaus 10.12.2018
Kiitos! Tytti Solantaus Kuva: Antonia Ringbom