Tuottavuuden merkitys ja mittaaminen



Samankaltaiset tiedostot
Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Globalisaatio, työmarkkinat ja tuottavuus Näkökohtia tuoreesta tuottavuuskirjallisuudesta

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Hunningolta huipulle

Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.

Suomen talouden näkymät

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan?


Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

*) %-yks. % 2018*)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

menestykseen Sakari Tamminen

muutos *) %-yks. % 2017*)

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Yritystuet ja kilpailukyky I Marita Laukkanen & Mika Maliranta

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Suomen talouden näkymät ja haasteet

muutos *) %-yks. % 2016

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Innovointi ja luovan tuhon erot maiden, toimialojen ja yritysryhmien välillä

Alihankinta messut Teema koneenrakentaminen Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansantalouden tilinpito

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Yritykset ja yrittäjyys

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Toimialojen kannattavuus, työpaikkavirrat ja luova tuho Suomen tehdasteollisuudessa

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Kiina China. Japani Japan

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

CURRICULUM VITAE. Mika Maliranta. Ph.D, professor Born: May 3rd, 1968

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Kaupan indikaattorit. Helmikuu Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kaupan indikaattorit. Maaliskuu Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

CURRICULUM VITAE. Mika Maliranta. Ph.D, professor Born: May 3rd, 1968

Kaupan indikaattorit. Huhtikuu Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Toukokuu Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1

Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Mitä kilpailukyky oikeasti on?

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Globalisaatio. Tuotannontekijöiden välistä eli funktionaalista tulonjakoa ja siten. on supistanut palkkojen osuutta kansantulosta

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Mistä ja miten taloudellinen kasvu syntyy?

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Funktionaalisen tulonjaon muutos toimipaikkatasolla

Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Aineeton pääoma avain menestykseen

Transkriptio:

Tuottavuuden merkitys ja mittaaminen Mika Maliranta (ETLA) Toimihenkilöiden työsuhdepäivät, Tuottavuustyöryhmä EK-STTK, Silja Serenade, Hki-Tukholma-Hki, 7-9.2.2008

Tuottavuus Tuottavuus=tuotos/panos Tuottavuusmitan käyttö: Tuottavuuden kasvu Tuottavuuden taso Maiden välillä Saman toimialan yritysten/toimipaikkojen välillä

Tuottavuuden kasvu Työn tuottavuuden kasvu, kansantalous % 0 2 4 6 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 vuosi H-P (6.25) Havaittu Non.lin. (6253he, twice) Lähde: Kansantalouden tilinpito, omat laskelmat

Tuottavuuden kehitys % -2-1 0 1 2 3 Työn tuottavuuden kasvu julkisella sektorilla Tilastouudistus 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 vuosi Tasoitettu Havaittu Lähde: Kansantalouden tilinpito, omat laskelmat

Työn tuottavuuden kasvu, yritykset (pl. rah. ja vak.) % -2 0 2 4 6 8 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 vuosi Tasoitettu, Suomi Tasoitettu, USA Havaittu, Suomi Havaittu, USA Lähde: Kansantalouden tilinpito ja Bureau of Labor Statistics, omat laskelmat

Työn tuottavuuden kasvu mitattavilla toimialoilla 5.2 5.14 5.0 4.8 % 4.6 4.4 4.35 4.42 4.2 4.0 3.8 1976-1989 1990-1999 2000-2005 Lähde: Pohjola 2007

Työn tuottavuuden kasvu USA:ssa, ''business sector'' % -2 0 2 4 6 8 1960q1 1970q1 1980q1 1990q1 2000q1 2010q Time Non-farm, tasoitettu, H-P(1600) Non-financial, tasoitettu, H-P(1600) Non-farm, havaittu Non-finanancial, havaittu Lähde: BLS, omat laskelmat

40 Työn tuottavuus Yrityssektori* EUR (FI 2004)/h, log. ast. 30 20 10 1970 1980 1990 2000 201 Suomi EURO12 USA Saksa Ruotsi * pl. mineraalien kaivu, rahoitusta palveleva toiminta ja kiinteistöalan palvelut Muut kuvaajan maat: Alankomaat, Japani, Itävalta, Ranska, Italia, Tanska, Iso-Britannia, Irlanti ja Belgia ELINKEINOELÄMÄN Lähteet: TUTKIMUSLAITOS EU KLEMS. Nevalainen-Kaitila-Maliranta 2008

40 Työn tuottavuus Yksityiset palvelut* EUR (FI 2004)/h, log. ast. 30 20 10 1970 1980 1990 2000 201 Suomi EURO12 USA Saksa Ruotsi * pl. rahoitusta palveleva toiminta ja kiinteistöalan palvelut Muut kuvaajan maat: Alankomaat, Japani, Itävalta, Ranska, Italia, Tanska, Iso-Britannia, Irlanti ja Belgia ELINKEINOELÄMÄN Lähteet: TUTKIMUSLAITOS SBS. Nevalainen-Kaitila-Maliranta 2008

Työn tuottavuus, v. 2004 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus* Työn tuottavuus, v. 2004 Konepajateollisuus* *SUOMI* USA Irlanti Japani Saksa Belgia Ranska Itävalta EURO12 Iso-Britannia Ruotsi Tanska Unkari Tsekki Alankomaat Puola Viro 3 10 9 8 6 19 30 30 30 29 28 26 24 36 43 68 94 USA Italia Belgia Saksa EURO12 Iso-Britannia Ranska Ruotsi Itävalta *SUOMI* Japani Irlanti Alankomaat Tanska Unkari Puola Tsekki Viro 7 12 11 25 35 34 32 30 30 45 43 41 40 40 40 38 51 62 0 20 40 60 80 100 Arvonlisäys euroa per tehty työtunti * sis. NACE-luokan 32 Lähteet: EU KLEMS. Työn tuottavuus, v. 2004 Tietojenkäsittelypalvelut* 0 20 40 60 Arvonlisäys euroa per tehty työtunti * sis. NACE-luokan DK Lähteet: EU KLEMS. Työn tuottavuus, v. 2004 Kauppa* Irlanti Viro USA Belgia Ruotsi Saksa Tanska Ranska Alankomaat EURO12 Itävalta Unkari Puola *SUOMI* Iso-Britannia Tsekki Japani 15 15 28 51 50 50 46 44 43 41 40 36 33 69 77 95 101 Belgia Alankomaat Tanska *SUOMI* Saksa USA Ranska Itävalta Irlanti Ruotsi EURO12 Italia Puola Iso-Britannia Japani Tsekki Viro Unkari 8 12 10 10 17 15 14 21 28 27 26 26 25 24 24 23 30 38 0 20 40 60 80 100 Arvonlisäys euroa per tehty työtunti * sis. NACE-luokan 72 Lähteet: EU KLEMS. 0 10 20 30 40 Arvonlisäys euroa per tehty työtunti * sis. NACE-luokan G Lähteet: EU KLEMS. Nevalainen-Kaitila-Maliranta 2008

Mutta mikä selittää tuottavuuden kasvupyrähdyksen jo 1980-luvulla? Tutkitun tiedon puuttuessa syitä voi vain arvailla. (Pohjola, 2003)

Luovan tuhon mekanismi Tuottavuus Tuottavuuden kansainvälinen eturintama Suomi 1985 1995 2007 Aika

Luovan tuhon mekanismi Tuottavuus Tuottavuuden kansainvälinen eturintama Suomi 1985 1995 2007 Aika

Luovan tuhon mekanismi Tuottavuus Tuottavuuden kansainvälinen eturintama Suomi Tuottavuuden taso ilman tuhoa sisältävää uudistumista EXIT ENTRY 1985 1995 2007 Aika

Luovan tuhon mekanismi Productivity level A3 A3 Productivity dispersion t1 t2 t3 t4 Time

Creative destruction -component within manufacturing industries % 0.5 1 1.5 2 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 year Source: Maliranta (2008)

(15-6) Food (17-9) Textile (20) Wood -3 0 3-3 0 3 % (21) Paper (22) Printing (26) Minerals. 1975 1985 1995 20051975 1985 1995 20051975 1985 1995 2005 Graphs by industry year Lähde: Maliranta, 2008

(23-5) Chemicals etc. (27-8) Metals and products (29,34-5) Machinery -3 0 3 6-3 0 3 6 % (30-1) Electr. equipm. (32-3) Communic. equip. (36-7) Other 1975 1985 1995 20051975 1985 1995 20051975 1985 1995 2005 Graphs by industry year Lähde: Maliranta, 2008

Luovan tuhon alueelliset erot Toimialojen sisällä tapahtuva tuottavuutta vahvistava toimipaikkarakenteiden muutos (12 toimialaa) suuralueittain tarkasteltuna Eli 4*12=48 ryhmää, 48*30=1440 havaintoa Löydös: Itä-Suomen ongelma Ongelmana EI ole yritysten ja niiden toimipaikkojen hidas tuottavuuskasvu Ongelma on, että tuottavat yritykset/toimipaikat eivät kasva niin nopeasti kuin Etelä-Suomessa (vähän luovaa tuhoa)

% -2-1 0 1 2 3 Luova tuho komponentti teollisuuden toimialoilla South East West North 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 year Lähde: Böckerman-Maliranta, 2008

Luovan tuhon mekanismi (1/3) Hieman harhaan johtava termi Parempi nimi: tuottavuutta vahvista mikrorakenteiden muutos (tai resurssien uudelleen kohdentuminen) tai luonti ja tuho -mekanismi = toimialan tuottavuuskasvu miinus toimipaikkojen tuottavuuden kasvu = entry + exit + between komponentti 10-60 % toimialojen tuottavuuden kasvusta Vrt. toimialarakenteiden merkitykseen Pohjola, 2007, Työn tuottavuuden kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät, VM:n pyynnöstä laadittu raportti, 15.3.2007

Luovan tuhon mekanismi (2/3) Enemmän luontia kuin tuhoa vahvinta ennen lamaa Maliranta, M. (2003). Micro Level Dynamics of Productivity Growth. An Empirical Analysis of the Great Leap in Finnish Manufacturing Productivity in 1975-2000. Helsinki: Taloustieto Oy. vahvaa kasvavilla toimialoilla Maliranta, M. (2005). R&D, International Trade and Creative Destruction - Empirical Findings from Finnish Manufacturing Industries. Journal of Industry, Competition and Trade 5(1): 27-58. vahvinta Etelä-Suomessa Böckerman, P., and M. Maliranta. (2007). The Micro- Level Dynamics of Regional Productivity Growth: The Source of Divergence in Finland. Regional Science and Urban Economics 37(2): 165-182. nuorien toimipaikkojen kontribuutio tärkeä Maliranta (2003) korkean tuottavuuden yrityksillä suuri merkitys työttömien työllistämisessä Ilmakunnas, P., and M. Maliranta. (2004). Hiring from Unemployment and Separation to Unemployment. Applied Economics Letters 11(2): 91-95.

Luovan tuhon mekanismi (3/3) Kytkeytyy Työn ja pääoman tulo-osuuksien muutokseen Kyyrä, T., and M. Maliranta. (2006). The Micro-Level Dynamics of Declining Labour Share: Lessons from the Finnish Great Leap. Discussion Papers No. 1049. ETLA, Helsinki. Kansainväliseen kauppaan (Melitz, 2003; Bernard ja Jensen, 2004; Maliranta 2005) Omistuksen kansainvälistymiseen (Maliranta, 2005; Helpman 2006) Työmarkkinainstituutiot ja luova tuho Työsuhdeturva Autor, D. H., W. R. Kerr, and A. D. Kugler. (2007). Does Employment Protection Reduce Productivity? Evidence from U.S. States. Economic Journal 117(521): 189-217. Palkkakompressio (Hopenhayn ja Rogerson, 1993; Bertola ja Rogerson, 1997; Moene ja Wallerstein, 1997)

Tuottavuuden ja työmarkkioiden dynamiikka ja työehtosopimustoiminta (1/2) Edustavassa yrityksessä palkat kasvavat tuottavuutta nopeammin => Edustavassa yrityksessä työn tulo-osuus kasvaa (kannattavuus heikkenee) normaalioloissakin Työntekijöiden liikkuvuus yritysten (ja toimipaikkojen) välillä tärkeää

Tuottavuuden ja työmarkkioiden dynamiikka ja työehtosopimustoiminta (2/2) Työntekijöiden liikkuvuus tärkeää Mikrorakenteiden muutoksen vuoksi Teknologioiden leviämisen vuoksi. (Maliranta-Mohnen-Rouvinen 2007) ikääntymisen merkitys? (Daveri-Maliranta 2007) tärkeämpää suojella työntekijöitä kuin työpaikkoja

Tuottavuus ja palkat Työn tulo-osuuden lasku johtuu luonti ja tuho mekanismista Alueelliset erot teollisuudessa (ks. seuraava kuva) Työpaikat ovat syntyneet tuottaviin ja kannattaviin yrityksiin Luonti ja tuho mekanismi tuottavuuskasvun tärkeä tekijä 1980- luvulta alkaen

Työn tulo-osuus teollisuudessa alueittain.4.5.6.7 South, H-P(6.25) South East, H-P(6.25) East West, H-P(6.25) West North, H-P(6.25) North 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 year

Tuottavuus ja palkanmuodostus Makrotasapaino (työttömyys, tulonjako, inflaatio) palkkojen kasvu työn tuottavuuden kasvu mikrorakenteiden muutos ja vaihtosuhteen kehitys otettava huomioon Mikrotasapaino (toimiala-, yritys- ja henkilötaso) tarjontatekijät: työvoiman niukkuus kysyntätekijät: palkanmaksuvara, esim. käyttökate/arvonlisäys yritysten teknologiavalinnat ja innovointi

Luova tuho ja uudet teknologiat Epävarmuus ja kokeilu Sosiaaliturva Työsuhdeturva Työmarkkinainstituutiot, innovointi ja uudet teknologiat Työsuhdeturva (sitouttaminen?) Organisaation ja henkilörakenteen muutos (Bresnahan, Brynjolfsson ja Hitt, 2002; Azkenazy ja Moreno, 2004; Aubert, Caroli ja Roger, 2006; Ilmakunnas ja Maliranta, 2007) Senioriteetin merkitys muuttumassa? (Daveri&Maliranta, 2007)

Forest industry log of TFP and wage -.4 -.2 0.2.4 Tuottavuus Palkka 0 5 10 15 20 Seniority in years Daveri&Maliranta 2007

Machinery industry log of TFP and wage -.4 -.2 0.2.4 Tuottavuus Palkka 0 5 10 15 20 Seniority in years Daveri&Maliranta 2007

Electronics industry log of TFP and wage -.6 -.4 -.2 0.2.4.6 Palkka Tuottavuus 0 5 10 15 20 Seniority in years Daveri&Maliranta 2007

Forest industry log of TFP and wage -.6 -.4 -.2 0.2.4.6.8 Palkka Tuottavuus 10 11 12 13 14 15 Schooling years Daveri&Maliranta 2007

Machinery industry log of TFP and wage -.6 -.4 -.2 0.2.4.6.8 Palkka Tuottavuus 10 11 12 13 14 15 Schooling years Daveri&Maliranta 2007

Electronics industry log of TFP and wage -.6 -.4 -.2 0.2.4.6.8 Palkka Tuottavuus 10 11 12 13 14 15 Schooling years Daveri&Maliranta 2007

Suhteellinen tuottavuus ja palkka Kuinka hyvin työntekijäryhmien väliset palkkaerot sopeutuvat tuottavuuseroihin? Koulutuksen suhteen vastaavuus hyvä, mutta iän/senioriteetin suhteen heikompi Suomessa (Ilmakunnas, Maliranta ja Vainiomäki, 2004; Ilmakunnas ja Maliranta, 2005; Daveri ja Maliranta, 2007; Ilmakunnas ja Maliranta, 2007) Muualla (esim. Hellerstein ja Neumark, 2004; Dygalo ja Abowd, 2005)

Aineksia johtopäätöksille? Työsuhdeturva Mihin suuntaan taloudelliset tekijät menossa? Vaikutus teknologioiden uusiutumiseen? Vaikutus ICT:n tuottavaan käyttöönottoon? Suhdannetilanteen merkitys? Mihin suuntaan poliittiset realiteetit menossa? Vaikutus nuorten ja vanhojen suhteelliseen työmarkkinatilanteeseen?

Aineksia johtopäätöksille? Sopimusjärjestelmän keskittyneisyys ja palkkojen kompressio Työrauha ja innovointi? Vaikutus uusien teknologioiden käyttöönottoon? Yritysten väliset palkka- ja tuottavuuserot? Työntekijäryhmien väliset palkka- ja tuottavuuserot (esim. yritysten sisällä)?