Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsi- ja perhepolitiikan ydin: Hyvän lapsuuden turvaaminen ja vanhemmuuden tuki Muuttuva taso Lapsi- ja perhepolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen lainsäädännöllä, budjettimäärärahoilla, hankkeilla, toiminnan kehittämisellä 2
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (1) Lapsen edun ensisijaisuuden soveltaminen kaikessa lapsia koskevassa ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa: lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lasten ja nuorten syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta: syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimia eriarvoisuuden torjumiseksi 3
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (2) Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen: erityinen huomio nivelvaiheisiin, myös lasten ja nuorten mielenterveys sekä digitaalinen kasvuympäristö erityishaasteina Lasten ja nuorten kuulemisen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lasten ja nuorten läheis- ja vertaissuhteiden tukeminen 4
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (3) Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen: varhaiskasvatuksen osallistumisaste, päiväkotien ryhmäkoot, ryhmien pysyvyys, varhaiskasvatuksessa tarjottava tuki kouluhyvinvointi, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuki, toisen asteen koulutuksen läpäisy, opiskelun kolmiportainen tuki, opiskeluhuolto, opinto-ohjaus, yksilölliset opintopolut 5
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (4) Lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen: palveluiden saatavuuden, laadun ja integraation varmistaminen sote-uudistuksessa, vanhemmuuden tuki, kohtaaminen palveluissa, perhekeskukset, maakunnan, kuntien ja järjestöjen toimintojen yhteensovittaminen, LAPE-ohjelman jatko ja tulosten juurruttaminen Lapsiperheiden riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistaminen ja lapsiperheköyhyyden ja nuorten aikuisten köyhyyden vähentäminen 6
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (5) Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen, lapsi- ja perhelähtöinen perhevapaauudistus, perheiden monimuotoisten tilanteiden joustava huomioon ottaminen, pikkulapsiperhevaiheen toimeentulon turvaaminen Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus ja terveellisyys: mm. sisäilman laatu päiväkoti- ja koulurakennuksissa, kiusaaminen ja päiväkoti- ja kouluympäristön psykososiaalinen turvallisuus 7
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (6) Vammaisten lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Lapsen erityisen suojelun varmistaminen kaikissa lasten kasvu- ja kehitysympäristöissä: Erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten turvapaikanhakija- ja pakolaislasten sekä muualla kuin perheensä kanssa asuvien lasten, tilanteeseen Lasten ja nuorten suojelu kaikenlaiselta väkivallalta, mukaan lukien lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta 8
Mitä huomioon lapsistrategiassa? (7) Kielelliseen, etniseen tai muuhun vähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisen tuki Lasten ja nuorten harrastusten ja muun vapaaajantoiminnan tuki, jokaisella lapsella ja nuorella mahdollisuus harrastamiseen, lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen 9
Lapset maakunnittain 31.12.2017 Lapsista asuu Uudellamaalla 31 %, Pirkanmaalla 9 %, Pohjois- Pohjanmaalla 9 %, Varsinais-Suomessa 8 % ja Keski-Suomessa 5 % Uusimaa 329 121 Pirkanmaa 98 587 Pohjois-Pohjanmaa 97 681 Varsinais-Suomi 86 958 Keski-Suomi 53 458 Pohjois-Savo 44 685 Satakunta 39 708 Etelä-Pohjanmaa 39 088 Pohjanmaa 37 509 Päijät-Häme 36 289 Kanta-Häme 33 027 Lappi 32 808 Kymenlaakso 29 735 Pohjois-Karjala 28 261 Etelä-Savo 23 486 Etelä-Karjala 21 702 Keski-Pohjanmaa 15 565 Kainuu 12 825 Ahvenanmaa 5768 KOKO MAA 1 066 261 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten lasten määrä 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 11
1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kokonaishedelmällisyysluku 1970-2017 Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää naista kohden Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin (1,49) 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 12
Syntyvyys kaikkien aikojen matalin Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta, mikä on 2493 vähemmän kuin vuonna 2016 ja 10 659 vähemmän kuin vuonna 2010. Syntyneiden määrä on pienentynyt seitsemänä vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,49 lasta. Luku on kaikkein aikojen matalin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli vielä 1,87. 13
Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa Pienten lasten vanhemmat ja perheen perustamisiässä olevat kuuluvat suurelta osin ns. Y-sukupolveen, jolla tarkoitetaan 1980-1995 syntyneitä. Nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut ja pienituloisuusaste kasvanut. Myös talouden sopeutustoimet ovat osuneet erityisesti nuorten kotitalouksiin. 14
Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli 110 000 lasta vuonna 2016, mikä oli 10,2 % kaikista lapsista (9,4 % vuonna 2015). Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (22 %) on kolme kertaa korkeampi kuin kahden huoltajan perheissä (7 %). Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat selvästi useammin pienituloiseen talouteen (reilut 15 %) kun kaksilapsisten perheiden (hieman yli 6 %) tai yksilapsisten (9 %) perheiden lapset. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0-2-vuotiaita. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016, Pienituloisuus http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2016/01/tjt_2016_01_2018-03-02_tie_001_fi.html 15
MLL:n visio Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi Twitter @EsaIivonen