VIITOSTIE Itä-Suomen ykkösväylä

Samankaltaiset tiedostot
VIITOSTIE Itä-Suomen ykkösväylä Syyskuu 2018

VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA VT 5 JT,

KUOPIO CAPITAL OF LAKELAND

Yhdistää puoli Suomea

KUOPIO CAPITAL OF LAKELAND

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Viitostien tilannekatsausta

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: Tampere

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

maakuntakartalla kuntatalouden

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Etelä Suomen näkökulmasta

Vastuullisesti kasvava Lappi

Valtatie 3 hallitusohjelmatavoitteet Tien merkitys

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Rakentamisen suhdanteet

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Ajankohtaista tienpidosta

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi

Ylä-Savon Tulevaisuusfoorumi FOORUMIN KOONTI

ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

Esitys: Kuopion alueen kauppakamarin henkilövalinnat vuodelle Vaalivaliokunnan pj Mikko Isotalo

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016


Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

uhka vai mahdollisuus?

Perustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Miten väestöennuste toteutettiin?

Porvoon kouluteiden vaarallisuus esittely sivistyslautakunnalle. Atte Mantila

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS

Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa. Pasi Piela Paikkatietomarkkinat

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Kuopion alueen kauppakamarin henkilövalinnat vuodelle Vaalivaliokunnan pj Mikko Isotalo

Kasvuyritykset Etelä-Savossa

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

ELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula ,

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Transkriptio:

VIITOSTIE Itä-Suomen ykkösväylä Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos vierailulla Kuopiossa 15.8.2018 Silja Huhtiniemi, Kuopion alueen kauppakamari ja Viitostie ry

Ylimaakunnalinen selvitys Viitostiestä valmisteella Keskiössä Viitostien kehityskäytävän merkitys ja sen vahvistaminen. Yhteinen, ylimaakunnallinen tavoite Viitostielle on turvallinen ja ympärivuotinen 100 km/h tie Lusista Kuusamoon. Edellyttää erityistoimia ja investointeja. Parantaa liikkumisen olosuhteita ja työmarkkinoiden saavutettavuutta asutus- ja työpaikkakeskittymissä. Raportin on tilannut Viitostie ry ja sen laatii johdon neuvonantaja Juhani Tervala. Raportti valmistuu 28.8.2018. Raportti on laadittu yhteistyössä viitostiealueen maakuntaliittojen, kauppakamarien ja ELYjen kesken. 2

VIITOSTIE LYHYESTI Tien pituus välillä Lusi-Sodankylä 910 km ja se kulkee 6 maakunnan ja 26 kunnan läpi. Liikenne koko yhteysvälillä vaihtelee 400-27 000 ajon/vrk Vaikutusalueella asuu n. 400 000 asukasta, toimii 22 000 yritystä ja 151 500 työpaikkaa 65 % työpaikoista sijaitsee 10 km säteellä viitostiestä Investointitarve 500-600 milj. euroa

Ydinviestit Itä-Suomen kehitystä vahvistettava ja oikaistava viime vuosien aleneva kehitystrendi. Tarvitaan poliittisia erityistoimia myös parantamalla liikenneyhteyksiä. Hyvillä liikenneyhteyksillä voidaan parantaa alueen saavutettavuutta, kilpailukykyä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Viitostiellä tavoitteena tulee olla turvallinen ja ympärivuotinen satasen tie. Kehittyvän ja toimivan liikenne- ja kasvukäytävän muodostaminen viitostiekäytävälle edellyttää uudenlaista kaavoitusta, varautumista tuleviin päätöksiin sekä valtion pitkäjänteistä sitoutumista investointeihin. 4

Viitostievarren kehitys on ollut haasteellista ja jakautunutta voittajiin sekä häviäjiin Kehitys 2010-luvulla Osin väestö ja työpaikat ovat vähentyneet, osin väestö ja työpaikat ovat kasvaneet esim. Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Mikkelissä Väestö vähentynyt keskimäärin 2,1 % (8600 henkilöä) ja väheneminen ollut yli 10 % kymmenessä kunnassa. Työpaikat vähentyneet alueella 4,7% (7400 työpaikkaa). Viitostien varrella myös vahvaa kasvua. Erityisesti Pohjois-Savon talous on ollut positiivista, yritysten liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet muuta Suomea voimakkaammin 2015 lähtien. 5

Tavaraliikenteen valtaväylä Vaarallisten aineiden tiekuljetusreitit välillä Heinola-Kuopio Lähde: Tierekisteri / Liikenneviraston paikkatietoaineistot Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja raskaan liikenteen osuus 6

Tieverkolla erilaisia kuljetuksia Määrä Paino Arvo 7

Yritysten kannalta hyvin toimiva viitostie on elinehto. Yritykset tarvitsee tasaisen laatutason tien sekä 100 km/h kesät/talvet. Elinkeinoelämä haastaa Viitostie on alueen kuljetusten pääreitti pohjoiseen ja etelään. Parannettu ja laadukas tie mahdollistaa lyhyemmän ajoajan eli tuottavuus paranee eli 2-3% polttoainesäästö mahdollista Toimiva tie on tärkeää, koska jo nyt sijainnin vuoksi annetaan etumatkaa kilpailijoille. Kuljetusten ennustettavuus ja täsmällisyys tärkeää. Viitostie on merkittävä työmatkaliikenteen väylä. Hyväkuntoinen, turvallinen Viitostie laajentaa työssäkäyntialuetta ja helpottaa työvoiman saatavuutta. Talvikunnossapito paremmaksi. 8

Yritysuutisia Kuopioon suunnitteella oleva Finnpulpin jättisellutehdas sai osakkaakseen kiinalaisen paperijätin Hengan Internationalin huhtikuussa 2018. Tehdasinvestoinnin kokonaisarvo 1,4 mrd. Pörssilistattu kansainvälinen Mondi Group osti Kuopiossa toimivan Powerfluten aallotuskartonkitehtaan. Myyntihinta 365 m. Stora Enso investoi yhteensä yli 150 m Varkauden tehtaaseen. Vieremäläinen Ponsse jatkaa ennätyksellisessä kasvussa, liikevaihto (n. 576 m ) kasvoi 2017 11,4%. Yritys investoi historiansa suurimpaan tuotantotilojen laajennukseen. Normet Group ja kiinalainen JCHX Mining Management Co Ltd perustavat yhteisyrityksen Kiinaan. Yritys tulee valmistamaan ja myymään kaivoslaitteita Kiinan markkinoille. 2008-2017 Yara investoi Siilinjärven toimipaikkaan yhteensä n. 600m. Japanilainen Sumitomo osti Amec Foster Wheelerin voimalatuotannon. Kauppaan kuuluu myös Varkauden yksikkö, n. 400 hlö. Sveitsiläinen Dr Frederik Paulsenin Säätiö perusti Kuopioon kansainvälisen geeni- ja soluterapian tutkimuskeskuksen (KCT), joka työllistää 45-50 tutkijaa. Japanilainen pörssiyhtiö WDB Holdings osti 2017 lääkealan palveluyrityksen Medfiles Oy:n ja perustaa Euroopan toimintojen keskuksensa Kuopioon. Virus- ja geenilääkkeitä valmistava FinVector Vision Therapies investoi uuteen puhdastilaan Kuopioon n. 25 m. Investointi mahdollistaa laajemman kaupallisen tuotannon. Bittium Biosignals Oy:n Kuopion tiimi teki 21mUSD kaupan Faros ECG laitteista Yhdysvaltoihin. Sekä kehitys että tuotanto kauppaan tulevat Kuopiosta. Yli miljoona matkailuvuorokautta Kuopiossa ja Tahkolla. Tahkolle rakennetaan uusi tiivis keskusta (n. 100 m ) Lapland Hotels suunnittelee Kuopioon uutta kongressihotellia.

Viitostien saavutettavuusalueet Kuvassa on tarkasteltu Viitostien kolmen suurimman asutus- ja työpaikkakeskittymän saavutettavuutta erikseen 30 minuutin ja 60 minuutin ajoaika-etäisyydellä Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin tunnin saavutettavuusvyöhykkeellä asui yhteensä 74,2 % Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kainuun asukkaista ja sijaitsi 72,3 % kaikista työpaikoista Kolmen kaupungin tunnin vyöhykkeiden saavutettavuusalueet olivat maantieteellisesti reunoiltaan lähes kiinni toisistaan. Viitostie toimii kokoavana runkona, joka yhdistää kolmen maakunnan tärkeimmät työmarkkina-alueet toisiinsa. Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; ESRI; Digiroad Kartta: Timo Widbom 2018 ja analyysi Timo Aro 2018 10

Viitostiealueen kehittämisen lähtökohta tulee olla alueen asukasmäärien ja työpaikkojen kasvattaminen. Viitostien kehittämisen lähtökohta Valtatietä 5 tulee tarkastella yhtenäisesti koko pituudeltaan ja laatia sen kehittämisestä 3 hallituskauden toteutusohjelma ja rahoitusarvio. Hankkeen kustannusarvio alustavasti 500-600 milj. euroa (40-50 milj. euroa/v). Helsingin ja Kajaanin välillä (435 km) valtatie 5 tulee kuulua runkoverkkoon. Tien tekninen taso runkoverkolla tulee olla keskikaista ja 4 ajokaistaa, kontrolloidut liittymät, ei pysäköintiä, eikä tasoristeytyksiä (100 km/h ympäri vuoden). Kajaanista Sodankylään tien taso olisi korkeatasoinen valtatie. Lähtökohtana on, että taataan Viitostielle turvalliset ja sujuvat olosuhteet läpi vuoden. 11

Päätelmiä ja suosituksia Tarvitaan tahtotila kehittämiseen ja merkittävä investointi alueen pääväylään ja kehityskäytävään alueelle positiivinen muutosvoima. Valtion tehtävä oma osuutensa. - Valtakunnalliseen runkoväylään sisältyvä viitostieosuus - Tarkempi kustannusarvio ja suunnitelma 12 vuoden toimenpiteistä ja sitoutuminen väylän tasonnostoon Alueellisen tahtotilan varmistamiseksi maakuntaliittojen yhteistyönä Viitostien varren kehityskäytäväkaava 12