Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAF

Samankaltaiset tiedostot
Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAFT

Kielelliset. linjaukset

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Tekniikan alan kieliopinnot

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielistrategiasta toiminnasta

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Työelämän viestintätaidot kieltenopetuksessa. Jepa Piirainen

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Toimimalla tavoitteisiin

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Viestintä- strategia

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

Opitaanko Suomessa suomea?

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Kurssikäytännöt ja opintojen suunnittelu. Leikola

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Eurooppalainen kielisalkku

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta

Pedagoginen johtaminen - työpaja

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Humanistiset tieteet

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Helsingin yliopiston kieliperiaatteet. Linjauksista käytäntöön - kohti toimivaa monikielisyyttä

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Horisontti

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Aalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Suunnitteluryhmä esittää, että uusi tutkinto-ohjelma aloittaa

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Transkriptio:

Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma 2019-2023 DRAF 22.11.2018 Suunnitelma on hyväksytty xx.yy.zzzz päätöksellä. Resurssipäätökset tehdään erikseen.

Johdanto Aalto-yliopiston kielellisten linjausten tavoitteena on tukea yliopistomme tietä kohti maailmanluokkaa tukemalla monikulttuurista ja monikielistä toimintaympäristöä, jossa kaikki voivat toimia yhteisön täysivaltaisina jäseninä. Samalla linjauksissa huomioidaan kansallisten kielten käyttö ja kehitys tieteen kielinä. Lisäksi painotetaan tasokkaan kielen merkitystä tärkeänä osana akateemista laatua. Kielelliset linjaukset ja niiden toimeenpanosuunnitelma tehdään seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sinä aikana tavoitteena on luoda pohja aidosti kolmikieliselle yliopistolle, jossa voi työskennellä ja opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.yliopistomme kansainvälistyessä englanti tulee enenevässä määrin olemaan kaikille yhteinen kieli, jota suurin osa aaltolaisista käyttää. Siksi on luontevaa ja resurssien kannalta järkevää panostaa englannin kieleen yhteisenä työkielenämme. Tavoitteena on luonteva rinnakkaiskielisyys, ei keinotekoinen kolmikielisyys. Viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisiä kansainvälistymisen haasteita.yliopiston strategian mukaisesti Aalto-yliopisto on paikka, johon alojensa parhaat tulevat ja jossa he voivat menestyä. Menestyminen edellyttää sekä osallistumista että osallistamista ja ennen kaikkea ymmärrykseen perustuvaa jakamista. Monikielisen toimintaympäristön kehittäminen vaatii johdonmukaista työtä ja resursseja. Aalto-yliopiston kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma määrittää ja tarkentaa yhteisen suunnan, mutta jättää tilaa koulujen ja ohjelmien omille kielellisille päätöksille. Linjaukset ja niiden toimeenpanosuunnitelma tukevat ajattelutavan muutosta, jossa monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat positiivinen, yhteisöämme rikastuttava voimavara ja mahdollisuus. Toimeenpanosuunnitelman taulukon vasempaan sarakkeeseen on kirjattu linjaus ja oikean puoleiseen toimenpide linjauksen toteuttamiseksi. 2

1. Tutkimus Hyvä kieli on osa hyvää tutkimusta. Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelman lähtökohtana on tukea tutkimuksen kieltä koulutuksin ja tukipalveluin. Toisena keskeisenä osa-alueena on Aalto-yliopiston rooli kotimaisten kielten kehittämisessä tieteen kielinä. 1.1 Tutkimusjulkaisujen argumentointi on johdonmukaista ja oikeakielistä. 1.2. Aalto-yliopisto kehittää aktiivisesti suomen- ja ruotsinkielisiä tieteellisiä termejä. Toimenpide Järjestetään tutkijoille writing clinics / courses Kehitetään terminologiaa kansallisesti ja koordinoiden muiden yliopistojen kanssa. Aallossa otetaan käyttöön yhtenäinen terminologia tärkeimmistä käsitteistä. Oppimateriaalin tekemisestä sekä yleistajuisen tieteellisten tekstien kirjoittamisesta kehitetään ansio urajärjestelmään. (opetuksen kehittämisen osioon) 3

2. Opiskelu ja opetus Kielelliset linjaukset selkeyttävät opintopolkujen kielisyyttä, ja toimeenpanosuunnitelman toteutuminen edellyttää ennen kaikkea suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta. Englannin kielen osuus opetuskielenä kasvaa, jolloin koko yliopiston opintotarjontaa on katsottava yhtenä kokonaisuutena eikä vain erillisinä ohjelmina. Aalto-yliopiston asema myös ruotsinkielisenä yliopistona edellyttää selkeitä ja pysyviä ratkaisuja riittävän ruotsinkielisen opetuksen takaamiseksi. Opiskelijakunnan kansainvälistyessä mahdollisuus opiskella suomen, ruotsin ja/tai englannin kieliä on tehtävä mahdollisimman helpoksi. 2.1. Tutkintoja ja opetusta tarjotaan kandidaattikoulutuksessa suomeksi ja ruotsiksi. Kullakin tieteen alalla (tekniikka, talous, taide) on tarjolla englannin kielinen kandidaattiohjelma. Maisterivaiheen opetus tarjotaan pääasiassa englanniksi. 2.2. Kandidaattitutkintoon liittyvien kurssien tentit ja harjoitustyöt voi suorittaa myös ruotsiksi. Ruotsinkielisille kandidaattitason opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus keskustella opintosuorituksista tai opinnäytetyöstään ruotsiksi myös silloin kun opetus on suomeksi tai englanniksi. 2.3. Maisteri-ja kandidaattiohjelmien osaamistavoitteisiin tulee sisällyttää alalla tarvittavat kieli-, viestintä- ja monikulttuurisuustaidot. 2.4. Hyvät vuorovaikutus-, kieli- ja ohjaustaidot kuuluvat opetushenkilökunnan pedagogisiin vaatimuksiin. Opettajille tarjotaan pedagogista tukea ja koulutusta. Muulla kuin äidinkielellään opettavien tulee osoittaa hallitsevansa opetuskieltä riittävän hyvin. Toimenpide Yliopiston opetuskieliluokitus otetaan käyttöön kaikissa kouluissa: opetuskieli ilmoitetaan opetussuunnitelmassa ja sitä tulee noudattaa. MyCourses-järjestelmässä kurssin nimi esitetään vain opetuskielellä. Määritellään ja viestitään ne kandivaiheen keskeiset kurssit, jotka opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Yliopiston/korkeakoulujen johto määrittää vastuuhenkilöiden tehtävät ja toimenkuvat kattamaan tukitoiminnot yliopisto-, koulu- ja ohjelmatasolla. Nimetään ja kommunikoidaan nämä vastuuhenkilöt. Noudatetaan opetussuunnitelmaa sekä opetuksen ja opiskelun sääntöjä Koulutusohjelmien tavoitteisiin sisällytetään nämä taidot ja niiden saavuttamista arvioidaan. Uusissa rekrytoinneissa painotetaan pedagogisia taitoja akateemisten meriittien ohella. Opetusnäytteissä tulee arvioida pedagogiikan lisäksi myös opetuskielen taitoa. Opettamista muulla kuin äidinkielellä arvioidaan ja kehitetään saadun (opiskelija)palautteen perusteella. 4

3. Palvelut Aalto-yliopiston kansainvälistyessä, kielitaidon merkitys kaikissa yliopiston työtehtävissä kasvaa. Aaltolaiset sitoutuvat monikulttuurisen yhteisön tukemiseen kielellisen osallistamisen myötä. Lisäksi yhteinen terminologia ja johdonmukaisuus asiakirjojen saatavuudessa eri kielillä osaltaan lisäävät kielellistä tasa-arvoa. 3.1.Niin kansainvälisillä kuin suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus opiskella suomea, ruotsia ja/tai englantia. 3.2.Aaltolaisille tarjotaan tekstin muokkaus-, oikoluku- ja käännöspalveluja. Toimenpiteet Kaikilla Aallon opiskelijoilla ja henkilökunnalla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella suomea, ruotsia ja/tai englantia. Kannustetaan aktiivisesti opiskelijoita ja henkilökuntaa kotimaisten kielten opintoihin. Kielikeskuksessa vieraiden kielten lehtoreiden toimenkuvaan sisällytetään kielipalvelujen tuottamista. Tämä otetaan huomioon lehtoreiden rekrytoinnissa. Ostopalveluja käytetään edelleen. 3.3. Asiakirjat ovat hyvää kieltä ja Aaltoyliopistossa käytetään tärkeimmistä käsitteistä yhtenäistä terminologiaa. Opiskeluun liittyvät keskeiset asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sisäiset asiakirjat, lomakkeet ja ohjeistukset ovat pääosin suomeksi ja englanniksi. Käytetään Uniterms-termipankkia ja lisätään siihen yleisimmin käytetyt toimintaamme liittyvät lyhenteet. Lisätään viestintää/koulutusta kielikäytännöistä. Rehtorien päätökset ja akateemisten asioiden komiteoiden muistiot ja päätökset ovat aina suomeksi ja englanniksi. Tuotetaan yksi yhteinen päätösdokumenttipohja, jossa sisältö sekä suomeksi että englanniksi. 3.4. Kaikkien aaltolaisten on mahdollista osallistua yliopiston eri toimielimien ja komiteoiden toimintaan Aalto-yliopiston eri toimijat käyttävät rinnakkain suomea ja englantia. Jos puhutaan suomea on tilaisuuden materiaali englanniksi. 5

4. Viestintä Viestinnän kielellisten linjauksien toimeenpanossa otetaan kantaa Aalto-yliopiston kielellisten linjausten toimeenpanoon viestinnän ylläpitämissä ja koordinoimissa viestintäkanavissa. Näitä kanavia ovat digitaaliset kanavat (aalto.fi ja into.aalto.fi), sosiaalisen median kanavat (twitter, Facebook, LinkedI ja YouTube), lehdistötiedotteet, esitteet, Visioblogi sekä Aalto-yliopiston sidosryhmälehti Aalto University Magazine. 5.1. Viestintä on johdonmukaista. Siinä otetaan huomioon kohderyhmä, tilanne, viestintäkanava ja kieli niin että viestintä vastaa kohderyhmän tarpeisiin. a. Aalto-yliopiston verkkosivustoa julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. b. Kansainvälisen viestinnän kieli on englanti. Kotimaan viestinnässä käytetään suomea ja ruotsia. Toimenpide Viestintäkanavien käyttökokemusta arvioidaan säännöllisesti Uusi aalto.fi ja into kattavaksi ja helposti käytettäväksi aalto.fi verkkosivut valmiiksi myös ruotsiksi Toteutus ja seuranta: ten toteutumisesta vastaa provosti. Aalto-yliopiston EQU-ryhmä, jossa on edustus kaikista kouluista sekä palveluista seuraa vuosittaisen katselmus-prosessin yhteydessä kielilinjausten toteutusta. Joka viides vuosi kielilinjausten toteumista arvioidaan yliopiston katselmuksessa. Johtamisen tuki-yksikkö koordinoi toteutustyötä. 6