HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö



Samankaltaiset tiedostot
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Beat 1 Rostad ja Sanden

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Panumaojan kunnostusraportti

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Patorakenteiden periaatekuvia

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Kolmen helmen joet hanke

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

Heikki Holsti Kirjenumero 907/14

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Oriniemenjoen maamiesseura ORINIEMENJOEN VESISTÖKUNNOS- TUSRAKENTEIDEN HOITO- JA KUN- NOSTUSSUUNNITELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 1009/17

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

HÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT. Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Vesiluonto ja ennallistaminen

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Heikki Holsti Kirjenumero 1017/13

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

kunnostustarveselvitys

Istutussuositus. Kuha

Transkriptio:

HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010

Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen haara... 14 Vasemmanpuoleinen haara... 15 Kartta 3 Haarautumat: Pelto-Tommola ja Siika... 18 Kustannukset... Johdanto Häränsilmänojan suunnittelualue käsittää noin 1 kilometrin pituisen alueen sivuhaarat mukaanlukien. Puro laskee Asikkalan suunnalta itään päin Vesijärven pohjoisimpaan osaan eli Kajaanselälle. Puro laskee Pukalanjärvestä alaspäin. Puro on erittäin monimuotoista. Puron yli on kaatunut paikoitellen paljon puita ja risuja. Puro on suurelta osin erittäin mutkittelevaa. Nämä molemmat aspektit luovat kaloille suotuisia oleskelupaikkoja ja tekevät virtauman monipuoliseksi. Latvaosissa on erittäin hienoja pienimuotoisia koskiosuuksia, joissa on oivallisia olinpaikkoja taimenen poikasen oleskella. Paikoin on sopivasti vesikasvillisuutta, joka osaltaan lisää pieneliöiden mm. pohjaeläinten määrää esimerkiksi taimenen poikasen ravinnoksi. Häränsilmänojaa ei ole todennäköisesti koskaan perattu rännimäiseksi mm. tukin uittoa varten. Latvaosat ovat hiukan humuspitoistuneet runsaan metsäojituksen johdosta, muutoin puro on kirkasvetinen. Pääuoma virtaa pellon keskellä. Latvaosissa se virtaa valtavan hienon metsäluontohabitaatin keskellä. Purossa on jatkuva eroosion vaara, joka on kyllä osittain ehkäistävissä kalataloudellisella kunnostuksella.

Tavoitteena on tehdä Häränsilmänojaan seuraavassa esitetty kalataloudellinen kunnostus. Puroon on tarkoitus saada lisääntyvä taimenkanta mm. pienpoikasistutuksin ja kutukoskia lisäämällä sekä joen habitaattia ja monimuotoisuutta lisäämällä, jotta saataisiin taimenelle mahdollisimman optimaaliset olosuhteet. Häränsilmänoja luo kunnostuksen onnistuessa lisääntyvän taimenkannan. Taimenet joko oleskelevat joessa tai laskeutuvat Vesijärveen kasvamaan isoiksi palaten kudulle syksyisin. Puroon on suunnitteilla tehtäväksi lisäksi kosteikkoja sekä pohjapatoja. Häränsilmänoja on osa elävää ja kaunista Asikkalan maaseutumaisemaa sekä metsä- että pelto-osuudeltaan. Häränsilmänojan kunnostettu, hyvä tila tulee vaikuttamaan alapuoliseen vesistöön (Vesijärvi). Purot ovat tärkeä osa koko vesiekosysteemiä. Puro toimii kulkuväylänä kaloille ylemmän ja alemman vesistön välillä. Hyvin hoidettu puro tarjoaa parhaimmillaan vapaa-ajan- sekä urheilukalastajille hyvät kalastuspuitteet ja saalismahdollisuudet. Kunnostettuun puroon kehittyy vähitellen luontainen tasapainotila. Kunnostustoimet parantavat veden laatua ja hidastavat paikoin Häränsilmänojassakin tapahtuvaa vesikasvillisuuden umpeenkasvua. Kunnostettu puro alkaa muuttua eläväksi kaloja sekä muita vesieläimiä sisältäväksi hienoksi osaksi luontoa. Hyvinvoiva puro lisää asuinympäristön viihtyvyyttä ja saa paikalliset asukkaat aktivoitumaan. Puron kalataloudellinen arvo lisääntyy. Mikäli Häränsilmänojaan saadaan elpynyt ja lisääntyvä taimenkanta kunnostustoimenpiteiden myötä, sen vaikutus on merkittävä ja laaja.

Häränsilmänojan kokonaisuus Havainnollistava kuva koko purosta Asikkalan kunta 010

Kartta 1 Pääuoma 8 7 7 6 6 5 5 3 a 3 4 a 1 4 1 Asikkalan kunta 010 Kohta 1 Joki laskee Vesijärven Kajaanselälle. Laskukohtaan on kertynyt pohja-ainesta, hienoa hiekkaa ja orgaanista pohja-ainesta eroosion myötä virran mukana. Suisto mataloitunut ja on tällä hetkellä vain n. 10 cm. Kuva 1, jossa ilmenee joen lasku-uoman tämänhetkinen tilanne. Suositeltavaa on liiallisen pohja-aineksen poistaminen mm. taimenen nousun helpottamiseksi.

Kuva 1 Puro laskee Vesijärveen kohdassa 1. Kohta, a Joen osuudella on venerantaa. Venerannasta alaspäin virtaavalle puro-osuudelle ei voi tehdä kunnostustoimenpiteitä, jotta venekulkuväylä pysyy avoimena. Kuva venerannasta alaspäin oleva habitaatti. Kohta 3 Joki mutkittelee voimakkaasti ja sen yli on paljon kaatuneita pajuja, jotka monimuotoistavat osaltaan ojan virtaumaa ja luovat hyvää varjostusta taimenelle olinpaikaksi. Alueella on siellä täällä isoja kiviä. Eroosion mahdollisuus.

Lisättävä isoja kiviä pohjalle (Ø 50 70 cm) ja myös penkkaan. Pohjalle karkeampaa soraa (Ø 5 10 cm) pohja-aineksen liikehdinnän vähentämiseksi ja sitomaan sitä. Kohta 4 Joessa on koski. Kuva 3. Lisättävä isoja kiviä (Ø 50 70 cm) sekä yläpuolelle kutusoraa (Ø 5 7 cm) pari kuutiota kahden - kolmen metrin alueelle. Alapuolelle poikassoraa (Ø 1 cm) kahden metrin alueelle n. m³ poikastuotantoa varten. Kuva 4.

Kuva Purouomaa venerannan alapuolella kohdan alapuolella Kuva 3 Purossa koski kohdassa 4 Kuva 4 Monimuotoista jokiuomaa kohdassa 3

Kohta 4a,4b Joki on monimuotoista purovirtaumaa, joka luo puroon monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Eroosiota havaittavissa. Pohjamateriaali edelleen hienoa hiekkaa sekä hienoa orgaanista ainesta. Lisättävä sekaan isoja kiviä (Ø 50 70 cm) sekä yläpuolelle kutusoraa (Ø 5 7 cm) pari kuutiota kahden - kolmen metrin alueelle. Alapuolelle poikassoraa (Ø 1 cm) kahden metrin alueelle n. m³ poikastuotantoa varten. Istutetaan taimenen starttipoikasia 1 aarin alueelle n. 4 kpl /neliömetri. Kohta 5 Pieni koski. Pohja hienoa hiekkaa sekä hienoa orgaanista ainesta. Kiviä ja puita purouomassa. Lisättävä isoja kiviä (Ø 50 70 cm) sekä yläpuolelle kutusoraa (Ø 5 7 cm) m³ kahden - kolmen metrin alueelle. Alapuolelle poikassoraa (Ø 1 3 cm) n. m³. Istutetaan taimenen starttipoikasia 1 aarin alueelle n. 4 kpl/neliömetri. Satunnaisesti lisättävä isoja kiviä (Ø 50 70 cm) virtauksen monipuolistamiseksi. Puron penkoille kiviä (Ø 0 50 cm) eroosion vähentämiseksi. Karkeaa soraa (Ø 3 cm) paikoin pohja-aineksen liikkumisen estämiseksi. Kohta 6 Pohja hienoa hiekkaa sekä hienoa orgaanista ainesta. Nousueste, alla koski. Kala pääsee nousemaan ohi ainakin kovemmalla veden virtaumalla. Yläpuolella suvantomaista ja syvempää. Reunavalleissa kiviä. Ylöspäin mentäessä virtaus kiihtyy. Puustoa kaatuneena puron päälle luoden virtaukselle monimuotoisuutta sekä kaloille suoja-/asentopaikkoja. Kuvat 5 ja 6. Nousuesteeseen kannattaa tehdä ohitus. Koskeen kutusoraistus (Ø 5-7 cm). Kosken alapuolelle poikassoraa (Ø 1 - cm). Molempia n. 1 m³. Istutetaan taimenen starttipoikasia 50 m² alueelle n. 4 kpl/neliömetri.

Kuva 5 Nousueste kohdassa 6

Kuva 6 Koski kohdassa 6 Kohta 7 Tien alittava ränni, jossa nousueste, joka estää kalan hyppäämistä/ nousua ylöspäin. Rännin alapuolella koski. Tien alituksesta ylävirtaan suvantoa. Ylempänä virtaus kovenee. Ylikaatuneita puita ja siellä täällä isoja kiviä. Pohja on orgaanisen lietteenomaisen aineksen lisäksi osittain hienoa hiekkaa. Kaatuneet puut luovat koskimaisia kalojen oleskelupaikkoja. Paikoitellen eroosiomahdollisuus. Purouoma virtaa aika syvässä kanjonissa, ylöspäin uoma kapenee. Muutoin monimuotoista virtavesihabitaattia. (kuvat 7 ja 8). Koskeen kivetys (Ø 50 70 cm) 1 m³, kutusoraa (Ø 5 7 cm) kivetyksen joukkoon ja yläpuolelle m³ ja poikassoraa (Ø 1 cm) alapuolelle m³. Istutetaan taimenen starttipoikasia 50 m² alueelle n. 4 kpl/m². Yläosa virtaa hyvin. Siellä on hyviä paikkoja tehdä kutukoskia. Lisättävä isoja kiviä (Ø 50 70 cm) sekä yläpuolelle kutusoraa ( Ø 5 7 cm) 3 m³ kahden - kolmen metrin alueelle. Alapuolelle poikassoraa (Ø 1 cm) n. m³. Istutetaan taimenen starttipoikasia 50 m² alueelle n. 4 kpl/m² Koko alueelle olisi hyvä sijoitella lisää isoja kiviä (Ø 50 70 cm) virtauksen monimuotoistamiseksi sekä kalojen (taimen) viihtyvyyden lisäämiseksi. Paikoitellen karkeampi soraistus (Ø 3 cm) pohja-aineksen liikkumisen estämiseksi.

Kuva 7 Tien alittava ränni kohdassa 7 Kuva 8 Rännin alapuolella oleva koski kohdassa 7

Kohta 8 Sivupuro (kuva 9). Kiemurtelevaa ja monimuotoista puiden ympäröimää virtavettä. Hyviä asentopaikkoja taimenelle. Ei kunnostustoimenpiteitä. Kuva 9 Sivupuro kohdassa 8

Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat 1 0 1 9 9-18 Asikkalan kunta 010 Kohtiin 9-18 tehdään 600 m matkalle haaraumasta ylävirtaan alla esitettyjä kunnostustoimenpiteitä. Yksityiskohtaiset kunnostustoimenpiteet, materiaalin määrät ja tarve tarkennetaan työn etenemisen myötä toteutuksen aikana maastossa. Kohta 9 Kohta10 Traktoritien alitusränni, ei nousuestettä. Puron haarautuminen. Tälle puro-osuudelle (kohdat 9 ja 10) ei kannata tehdä mitään. Oikeanpuoleinen haara

Kohta11 Ylöspäin mentäessä puro kapenee. Syvyys n.0 cm. Pohja lähinnä hienoa hiekkaa. Puustoa kaatuneena puron päälle luoden monipuolista habitaattia. Isoja kiviä (Ø 50 70 cm) 1 m³ kohtiin, joissa ei joessa ole kaatuneita puita. Pohjalle myös karkeampaa soraa (Ø 3 cm) 1 m³ pohja-aineksen liikehdinnän estämiseksi. Kohta1 Tienalitusränni ja koski. Rännin yläpuolella vesikasvillisuus lisääntyy ja virtaus hidastuu. Rännin ylä- ja alapuolelle kutusoraa (Ø 5 7 cm) ja poikassoraa (Ø 1 cm). Isoja kiviä (Ø 50 70 cm) sinne tänne. Tarve tarkennetaan paikan päällä. Istutetaan taimenen starttipoikasia 30 m² alueelle n. 4 kpl/m². Kohta13 Nykytila Pellolta tuleva salaoja, joka n. 400 m haarautumasta. Pienimuotoinen koski. Koski kannattaa rakentaa kutukoskeksi, eli isoja (Ø 50 70 cm) olevia kiviä 1 m³, kutusoraa (Ø 5-7cm) 1m³ ja poikassoraa (Ø 1 cm) 1 m³. Kohta 14a Kääntyvä uoma, joka n. 600 m haarautumasta. Nousu ei todennäköistä. Pohjalle karkeaa soraa eroosion välttämiseksi. Kohta 14b Laskeutusallas ennen ojarumpua. Sen jälkeen vesikasvien täyttämää ojaa. Ei kunnostustoimenpiteitä. Vasemmanpuoleinen haara Kohta14 Joen alkuosa syvyydeltään 10-30 cm. Puita joessa kaatuneina luoden virtaumaan vaihtelua. Pohja osittain hienoa hiekkaa, muuten orgaanista ainesta.

Ei kunnostustoimenpiteitä. Kohta 15 Kohta 16 Kohta 17 Kohta 18 Kohta 19 Pohjassa isompia kiviä. Mutkittelevaa monimuotoista virtavettä. Mutkittelevaa monimuotoista virtavettä Mutkassa suvanto, syvyys 50 cm. Mieto akanvirta. Tien alitusränni, ei nousuestettä. Yläpuolella koski. Rännin alapuolella suvanto. Kova virtaama. Syvyys 80 cm. (Kuva 10) Rakennetaan kutukoski. Kohtaan15 ja 19 isoja kiviä (Ø 50-70 cm) m³. Kutusoraa (Ø 5-7cm) m³. Poikassoraa (Ø 1 - cm) m³. Kohta16 Kohta17 Penkkoihin kiviä (Ø 0 50 cm) eroosiomahdollisuuden poistamiseksi. Isoja kiviä (Ø 50 70 cm) sinne tänne virtauksen monimuotoistamiseksi. Kohta 0 Kohta 1 Sijaitsee koski. Heti alitusrännin alapuolella koski. Kohta 0 Kohta 1. Tehdään kutukoski. Isoja kiviä (Ø 50-70 cm) m³. Kutusoraa (Ø 5-7cm) m ³. Poikassoraa(Ø 1 cm) m³. Tehdään kutukoski. Isoja kiviä (Ø 50 70 cm) m³. Kutusoraa (Ø 5 7 cm) m³. Poikassoraa(Ø 1 cm) m³..

Kuva10 Tienalitusrännin alapuolinen kovavirtainen suvanto kohdassa 19

Kartta 3 Haarautumat: Pelto-Tommola ja Siika 3 7 3 6 3 5 3 4 3 3 3 3 1 3 0 9 8 7 6 5 4 3 Asikkalan kunta 010 Kohta Kohta 3 Kohta 4 Kohta 5 Kohta 6 Kohta 7 Kohta 8 Tienalitusränni, ei nousuestettä. Yläsuuntaan puro kapenee, virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy. Syvyys 30-40cm. Pohjamateriaali hienoa hiekkaa. Madaltuu. Haarauma ja traktorisilta. Puro mutkittelee. Kaatunutta puustoa purossa. Satunnaisesti isoja kiviä Paikoin suvantomaisia kohtia. Paikoin kaatuneiden puiden luomaa kovempaa virtaa. Vesi erittäin matalalla (10-0 cm). Purouoma jatkuu samanlaisena ylävirtaan päin. Nousueste/ pohjapato. Ei estä kalan nousua yli. Vesi muuttuu yläjuoksua kohden humuspitoisemmaksi. (Kuva 11). Ei kunnostusta. Koski, joka on n. 50 m pitkä ja erittäin matala (n.10 15 cm). Kosteikko. Koski tien alittavan rännin jälkeen. Nousueste (pohjapato) pääsee ylöspäin.(kuva13)

Kohta Lisätään paikoin karkeampaa soraa (Ø 3 cm) pohjaan materiaalieroosion välttämiseksi. Latvaosiin karkeampaa soraa (Ø 3 cm) ja penkkoihin kiviä (Ø 0 50 cm) eroosion vähentämiseksi.

Kohta 6 Luodaan kutukoski. Isoja kiviä (Ø 50-70 cm). 1 m³. Kutusoraa (Ø 5 7 cm) 1 m³. Poikassoraa (Ø 1- cm) 1 m³. Istutetaan taimenen starttipoikasia 50 m² alueelle n. 4 kpl/m². Kohta 9 Kohta 30 Tienalitusrännin jälkeen (kuva1) pohjalla isohkoja kiviä. Rannat heinikoituneita. Luovat suojaa sekä mm. pohjaeläimiä poikasten ruoaksi. Puro kapeaa. Pohjamateriaali pääosin hienoa hiekkaa. Eroosion mahdollisuus. Paikoin pohjalla karkeaa soraa. Puro jatkuu samanlaisena ylävirtaan. Syvyys 10-30 cm. Traktoriuran alitusränni. Ei nousuestettä. Kasvillisuus tihenee ylävirtaan mentäessä. Isoja kiviä (Ø 50 70 cm) puroon virtauksen monimuotoistamiseksi. (Kohdat 9 ja 30). Tarve tarkentuu paikan päällä. Kohta 31 Kohta 3 Kohta33 Kohta 34 Kohta 35 Traktoriuoman alittava ränni. Ei nousuestettä. Koskimainen virtaus. Traktoriuoman alittava ränni. Ei nousuestettä. Koskimainen virtaus n. 3 m rännin alapuolella. Puron uoma alkaa mutkitella luoden kaloille monipuoliset olosuhteet. Lisääntynyt puusto monipuolistaa virtausta puron mutkittelun ohella. Pohjasedimentti muuttuu suurelta osin orgaaniseksi aineeksi. Virta painuu paikoitellen rantapenkereen alle muodostaen suojapaikkoja kaloille. Pieni koski. Pieni koski. Kohta 36 Koski n. 30 m pitkä. (Kuva 1). Kohta 37 Tienalitusränni, ei nousuestettä. Alapuoli koskimainen n. m matkalta. Tästä eteenpäin puro jatkuu pienimuotoisena ja vaihtelevana koskena. Seuraavana traktoriuran alitusränni, ei nousuestettä. Vesi humuspitoistunutta metsäojituksen johdosta. Puroon kaatuneet puut ja risut lisääntyvät latvaa kohden. Vesi erittäin matalalla n.10 15 cm. Traktoriuran alittava ränni, joka erottaa laskeutusaltaan ja puron. Nousuesteenä munkki Murumäen kohdalla.

Kohta 34 Luodaan kutukoski. Isoja kiviä (Ø 50 70 cm) 1 m³. Kutusoraa (Ø 5 7 cm) 1 m³. Poikassoraa (Ø 1- cm) 1 m³. Kohta 35 Luodaan kutukoski. Isoja kiviä (Ø 50-70 cm). 1 m³. Kutusoraa (Ø 5-7cm) 1 m³. Poikassoraa(Ø 1- cm) 1 m³. Kohta 36. Kohta 37 Lisätään 1 m³ kutusoraa (Ø 5 7 cm). Poikassoraa(Ø 1- cm) 1 m³. Istutetaan taimenen starttipoikasia 50 m² alueelle n. 4 kpl/m². Ei toimenpiteitä. Munkin ja laskeutusaltaan alapuolella puro on voimakkaasti metsäojitettu. Maasto puron ympärillä on paikoin erittäin tiheäkasvuista puustoa ja vaikeakulkuista maastoa. Koneilla rannan läheisyyteen pääsy voi olla vaikeaa. Kuva 11 Nousueste/ohjapato kohdassa 5.

Kuva 1 Pienimuotoinen koski kohdassa 36 Kustannukset Aines Määrä m3 Kpl à-hinta/m3 Yht. Poikashinta/1000 kpl Yht. Isot kivet 7 154 154 Kutusora 3 7 161 161 Poikassora 3 7 161 161 Karkea sora 4 7 8 8 Poikaset 000 5 104 608 Edellisen lisäksi vielä kaivinkoneen käyttökustannukset 59 /tunti.