Sovituskomennot GeoGebrassa

Samankaltaiset tiedostot
Aloitusohje versiolle 4.0

Hannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

Yleistä vektoreista GeoGebralla

GeoGebra Quickstart. Lyhyt GeoGebra 2.7 -ohje suomeksi

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

GEOGEBRAN TYÖKALUT. Siirrä-työkalu. Siirrä

Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Oppimateriaali oppilaalle ja opettajalle : GeoGebra oppilaan työkaluna ylioppilaskirjoituksissa 2016 versio 0.8

Peilatun kuvion ominaisuudet

Tekijä Pitkä matematiikka

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Ratkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)

GeoGebra. 1 Geogebra. Petri Salmela Tehtäviä:

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan tukikurssi

origo III neljännes D

Kuvien kanssa työskentely GeoGebrassa

ph-titrauskuvaajan piirto LoggerProlla, Tl-Nspirellä,Class Padillä, GeoGebralla ja LibreOfficella

Kokelaan sukunimi ja kaikki etunimet selväsi kirjoitetuna. Kaava 1 b =2a 2 b =0,5a 3 b =1,5a 4 b = 1a. 4 5 b =4a 6 b = 5a

Matematiikan kotitehtävä 2, MAA 10 Todennäköisyys ja tilastot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Vektoreita GeoGebrassa.

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

11 MATEMAATTINEN ANALYYSI

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Matematiikan kotitehtävä 2, MAA 10 Todennäköisyys ja tilastot

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Yleisiä integroimissääntöjä

Differentiaalilaskenta 1.

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Excelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu.

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

Työvälineistä komentoihin

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

Tehtävien ratkaisut

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

2 Raja-arvo ja jatkuvuus

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

5 Differentiaalilaskentaa

Aloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi

12. Differentiaaliyhtälöt

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Matematiikan tukikurssi

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

TIETOKONE DATA-ANALYYSIN APUVÄLINEENÄ PIKAOPAS

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

LoggerPro pikaohje

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Numeeriset menetelmät

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

GeoGebra. ohjeita ja tehtäviä 2. Pohdin projekti 1

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Muuttujan vaihto. Viikon aiheet. Muuttujan vaihto. Muuttujan vaihto. ) pitää muistaa lausua t:n avulla. Integroimisen työkalut: Kun integraali

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Transkriptio:

Versio Dimensiota varten Mikko Rahikka Vanhempi lehtori, Helsingin yhteislyseo Sovituskomennot GeoGebrassa Funktion sovittaminen pisteistöön on tyypillinen ongelma, jonka ratkaisemiseminen onnistuu mukavahkosti tietokoneohjelmien avulla. GeoGebrassa on oma työkalu sovitusongelmien ratkaisuun. Lisäksi ohjelmassa on runsaasti sovituskomentoja. Tutkitaan ensin Kahden muuttujan regressio -työkalua. Seuraavissa esimerkeissä käytetään kuvan taulukkolaskennan lukuja. Valitaan taulukkolaskennan alue B1:G2 ja työkalu Kahden muuttujan regressioanalyysi. Avautuvassa ikkunassa valitaan Analysoi ja GeoGebra avaa Data-analyysi-ikkunan. Regressiomalli-valikosta voi valita erilaisia sovituksia: Lineaarinen, Logaritminen, Polynomi, Potenssi, Eksponentiaalinen, Kasvu, Sin ja Logistinen. 1

Ikkunan vasemman yläreunan käsi -ikonin avulla voi muuttaa valittua lukualuetta taulukkolaskennassa, seuraava x -painike näyttää tilastollisia tunnuslukuja liittyen sovitukseen, seuraava painike näyttää mittausdatan, seuraava jäännöskuvion ja viimeinen vaihtaa datan x- ja y- koordinaatit keskenään. Data-ikkunassa voi poistaa yksittäisiä pisteitä ja Jäännöskuvio kertoo pisteiden y-koordinaattien poikkeaman pystysuunnassa valitusta sovituskäyrästä. Oikean yläkulman pienen kolmion takaa löytyy ikkuna, jossa voi lisätä viivadiagrammin, ruudukon ja muuttaa kuvaajan mittasuhteita. Kolmion oikealla puolella olevan pikkuneliön avulla saa kuvaa kopioitua suoraan piirtoalueelle. Siellä on helpompi muokata akseleita ja lisätä akseleille nimet ja yksiköt. Samalla kun kuvaaja siirtyy piirtoalueelle, niin myös Algebra-ikkunaan ilmestyy sovitettu funktio. 2

Tarkastellaan sitten syöttökentässä ja CASissa käytettäviä sovituskomentoja. Kahden muuttujan regressio -työkalun regressiomallifunktiot käyttäytyvät samalla tavoin kuin sovituskomennot. Komennot tarvitsevat syötteekseen pistelistan. Ennen kuin pistelista luodaan, niin kannattaa käydä valitsemassa Asetukset ànimeäminen à Nimeäminen pois. Näin pisteiden nimet eivät ilmesty piirtoalueelle. Valitaan taulukkolaskennan alue B1:G2 ja työkalu Luo pistelista. Avautuvassa ikkunassa voi muuttaa pistelistan nimen, oletuksena se on l1. Annetaan pistelistalle nimi pisteet. Komento SovitaSuora(pisteet) (FitLine) sovittaa pienimmän neliösumman avulla 3

suoran pisteisiin ja antaa sille nime f. Komento SovitaSuoraX(pisteet) (FitLineX) tekee saman sovituksen, mutta suorat vaihtaa x- ja y-koordinaatit sovitusalgoritmissa. Normaalitilanteessa pienimmän neliösumman sovituksessa ajatellaan, että x-koordinaatit ovat riippumattomia (selittäviä) ja y- koordinaatit riippuvia (selitettäviä) muuttujia. SovitaSuoraX muuttaa y-koordinaatit riippumattomiksi sovitusalgoritmiin. Sovitetun suoran kulmakertoimen arvon (kuvassa muuttuja a) saa komennolla Kulmakerroin(f) ja vakiotermin arvon (kuvassa muuttuja b) hieman hankalammin Alkio(Kertoimet(f(x),2)). Kertoimet luo listan polynomin f(x) kertoimista ja Alkio(lista, 2) poimii listan toisen jäsenen eli tässä tapauksessa vakiotermin. SovitaSuora-komento poikkeaa muista sovita-komennoista, sillä se tuottaa suoran yhtälön, muut sovita-komennot tuottavat funktion. Polynomisovitukset tuotetaan komennolla SovitaPolynomi( <Pistelista>, <Polynomin asteluku> ) (FitPoly). Komento SovitaPolynomi(pisteet, 2) luo toisen asteen funktion. Pistelistan tilalla voi olla myös vapaalla kädellä piirretty funktio. Sellaisen saa luotua Piirtoalueen Vapaakäsi-työkalulla. Kuvassa f(x) on toisen asteen sovitus ja p(x) viidennen asteen sovitus pisteet listaan. Funktio h(x) on paraabelisovitus vapaalla kädellä piirrettyyn funktioon g(x). Algebraikkunassa olevia funktioita voi derivoida, integroida Syöttökentässa tai CAS:issa ja myös 4

tutkia niiden ominaisuuksia Funktion-analysointi työkalulla. Se löytyy Piirtoalueen työkaluista Kulma-työkalun takaa. Eksponentiaalista kasvua varten on sovitukset SovitaEksp (FitExp) ja SovitaKasvu (FitGrowth). SovitaEksp(pisteet) tuottaa muotoa f(x) = a e b x olevan funktion ja SovitaKasvu tyyliin g(x) = a b x. GeoGebran kannalta kyseessä on sama funktio, vain esitystapa on erilainen. Mikäli tarvitset laskuissasi luonnollisen logaritmin kantalukua e, niin sen saa GeoGebrassa näppäinkomennolla Alte tai Syöttökentän oikean reunan symbolivalikosta. GeoGebra 6:ssa e ja π löytyvät myös virtuaalinäppäimistöltä. Näiden komentojen syötelistan y-koordinaattien tulee olla samanmerkkisiä. 5

SovitaPotenssi(pisteet) (FitPow) sovittaa funktion, joka on muotoa f(x) = a x b. Pistelistan x- ja y- koordinaattien tulee olla positiivisia. SovitaLogist(pisteet) (FitLogistic) sovittaa muotoa a g(x) = olevan logistisen funktion. 1+ be kx Pistelistan y-koordinaattien tulee olla positiivisia. Pisteiden pitää olla myös riittävästi S:n muotoisella käyrällä. SovitaLog(pisteet) (FitLog) sovittaa muotoa p(x) = a + b ln(x) olevan funktion. Pisteiden x- koordinaattien tulee olla positiivisia. Sin-sovitusta varten toin taulukkolaskentaan heiluriin liittyvää mittausdataa. Loin datasta pistelistan nimeltä heiluri. SovitaSini(heiluri) (FitSin)tuottaa muotoa h(x) = a + b sin(c x + d) olevan funktion. Kokemus osoittaa, että jos pisteitä on runsaasti, suuruusluokkaa satoja, niin komento ei toimi aina täydellisesti. 6

Usein kun sovitetaan mittausdataa, tulee tarve määrittää itse sovitusfunktio. Jos haluaa pakottaa sovitussuoran tai paraabelin kulkemaan origon kautta, niin komennolla Sovita( <Pistelista>, <Funktiolista> ) (Fit) se onnistuu. GeoGebra määrittää funktiolistan kertoimet sovituskäyrälle. Niinpä Sovita(pisteet, {x}) sovittaa origon kautta kulkevan suoran ja Sovita(pisteet, {x, x^2}) origon kautta kulkevan toisen asteen polynomin. Ehkä mielekkäämpi tapa käyttää Sovita-komentoa on kirjoittaa sovitettava lauseke komennon syötteeksi tyyliin Sovita( <Pistelista>, <Funktio> ). Origon kautta kulkeva suora olisi sovitettu komennolla Sovita(pisteet, k x). Syksyn 18 fysiikan ylioppilaskokeessa oli tehtävä, jossa oli mittaustuloksia kahvin lämpötilasta ajan funktiona. Luodaan mittaustuloksista pistelista kahvi. Mittaustulokset näyttävät noudattavan Newtonin jäähtymislakia. Komento Sovita(kahvi, a b^x + c) tuottaa funktion, joka kulkee melkoisen hyvin pisteiden kautta. Tosin pisteiden alku- ja loppupäät poikkeavat selvästäsi mallin tuottamasta käyrästä. Komentoa käytettäessä GeoGebra luo vakioita vastaavat liu ut. Lisäksi pitää tarkistaa Algebra-ikkunasta, että vakioina käytettävät muuttujat eivät ole aiemmin määriteltyjä. Splini( <Pistelista> )-komento (Spline) luo pistelistan pisteiden kautta kulkevan splinikäyrän. Splini on paloitellusti määritelty parametrinen käyrä. Palat koostuvat kolmannen asteen käyristä siten, että liitoskohdissa käyrä on jatkuva ja derivoituva. Toki käyrän derivoiminen ei onnistu kovin helposti, koska kyseessä on parametrinen käyrä. Käyrälle voi piirtää tangentin jokaiseen pisteeseen. Korkeamman asteen splinejä saa syntaksilla Splini( <Pistelista>, <Asteluku 3> ). Splinejä ei 7

kannata käyttää, jos mittaustuloksissa on paljon virhettä koska käyrä kulkee kaikkien pisteiden kautta ilman pehmennystä. Kuvassa f(x)=sovitakasvu(kahvi), g(x)=sovita(kahvi, a+b*c^(x)) ja d: Splini(kahvi). Mittaustuloksien käsittelyn apuna toimii myös Datafunktio( <Lukulista>, <Lukulista> ) (Datafunction). Sen toimintaa on käsitelty edellisessä artikkelissani Listat GeoGebrassa, Dimensio 5/2018. Implisiittinen sovittaminen pyrkii tuottamaan n:n asteen xy-tasokäyriä. Pisteiden lukumäärän tulee olla vähintään n(n + 3) 2 pistettä. Yritetään piirtää vapaalla kädellä tietokoneen hiirellä yksikköympyrä mahdollisimman hyvin. Luodaan ensin piste A = (0,1). Jotta pisteen koordinaatit saadaan tallentumaan taulukkolaskentaan, sen ikkunan tulee olla näkyvissä, eli Näytä-valikossa Taulukkolaskennan kohdalla tulee olla P- merkki. 8

Valitaan hiiren oikealla painikkeella piste A ja avautuvasta valikosta Tallenna taulukkoon. Kun avautuneen ikkunan sulkee, voi alkaa liikuttaa pistettä A ja pisteen koordinaatit tallentuvat taulukkolaskentaan. Kun taulukkolaskennassa valitaan A:n liikkuessa luodut pisteet ja Luo pistelista, niin pisteet ilmaantuvat piirtoalueelle ja oletuksena syntyy lista l1. Komennolla SovitaImplisiittisesti(l1, 2) (FitImplicit) ohjelma tuottaa toisen asteen käyrän. Algebraikkunassa GeoGebra ilmoittaa, että se on Implisiittinen käyrä. Katsomalla sitä tunnistan tai paremminkin arvaan, että kyseessä on ellipsi. Kokeile itse korkeamman potenssin sovituksia ja jos olet rohkea, niin pohdi miten algoritmit ovat niihin päätyneet. Jostain kumman syystä GeoGebra ei tunnista, että implisiittinen käyrä a on oikeasti kartioleikkaus. Niinpä Syöttökentän komennolla ymp = a ohjelma luo kartioleikkauksen siten, että se toimii GeoGebran kartioleikkauskomentojen kanssa. Kartioleikkausten symmetriakeskus saadaan komennolla Keskus(ymp), polttopisteet Polttopiste(ymp) ja ellipsin eksentrisyys komennolla Eksentrisyys(ymp). 9

Mikäli haluat tutusta monipuolisiin esimerkkeihin GeoGebra sovituskomennoista, niin kannattaa hankkia ruotsalaisten ystävieni Jonaksen ja Thomaksen Mathematical Modeling, Applications with GeoGebra -kirja. Kirjassa on useita kymmeniä pisteistön sovittamiseen liittyviä esimerkkejä liittyen muun muassa kemiaan, fysiikkaan, lääketieteeseen ja taloustieteeseen. Tätäkin kirjoittaessa olen selannut kirjaa aika paljon. Lue lisää Korhonen, Luoma-aho, Rahikka. Geogebra -opas. MFKA 2012. Hall, Lingejärd. Mathematical Modeling, Applications with GeoGebra. Wiley 2017. Kirjan materiaalisivu. http://bcs.wiley.com/hebcs/books?action=index&itemid=1119102723&bcsid=10240 GeoGebran käyttöohjeen Fit-komennon wiki-sivu https://wiki.geogebra.org/en/fit_command Mikon fysiikan blogi https://mikonfysiikka.wordpress.com/ Rahikka. Listat GeoGebrassa. Dimensio 5/2018. Spline Wikipediassa. https://en.wikipedia.org/wiki/spline_(mathematics) 10