Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009
Sisällys 1 JOHDON KATSAUS........................................................ 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS............................................... 5 2.1 Vaikuttavuus.............................................................. 5 2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen................................................ 9 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus.................................................... 9 2.2.2 Tuotokset............................................................... 13 2.2.3 Laadunhallinta........................................................... 15 2.2.4 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta................................... 16 2.3 Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet............. 20 2.3.1 Toiminnan sopeuttaminen................................................... 20 2.3.2 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen.......................... 20 2.3.3 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen.......................... 22 2.3.4 Alueyksikköuudistuksen valmistelu............................................ 22 2.3.5 Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen......................... 23 2.3.6 Tuottavuus- ja investointihankkeet............................................ 24 2.4 Prosessikohtaiset tulostavoitteet.............................................. 26 2.4.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti...................... 26 2.4.1.1 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut........................................... 45 2.4.2 Tutkimuksen tuki.......................................................... 47 2.4.3 Viranomaispalvelut........................................................ 48 2.4.4 Strateginen suunnittelu ja johtaminen.......................................... 55 2.4.5 Sisäiset palvelut........................................................... 56 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen................................. 57 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI......................................... 59 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi................................................ 59 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi............................................ 60 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi............................................. 60 3.4 Taseen analyysi........................................................... 60 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA..................... 61 5 ARVIOINTIEN TULOKSET.................................................. 61 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ............................. 61 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITETIEDOT.............................. 62 8 ALLEKIRJOITUKSET....................................................... 78 Luettelo taulukoista Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä............................................ 14 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta............................................. 16 19 Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus..................................................... 46 Henkilöstön määrä, rakenne ja kulut....................................................... 58 Luettelo liitteistä Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma...................... 75 Muun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma.................................... 76 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma...................................... 77 Organisaatio.......................................................................... 80 Yksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöstö................................................... 81 Metlan tutkimusohjelmat................................................................ 83 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 2
1 Johdon katsaus Suomen metsäsektori eli vuonna 2009 historiansa vaikeinta kriisiä. Yleinen taloustilanne heikkeni edelleen, mikä johti paperi- ja puutuotteiden kysynnän ja viennin huomattavaan vähenemiseen. Edellisenä vuonna alkaneet paperiteollisuuden tuotannon rajoitukset ja tehtaiden sulkemiset jatkuivat Suomessa ja muualla Euroopassa. Sahateollisuuden tuotanto supistui ja sulkemissuunnitelmia julkistettiin. Taantuma alensi yksityismetsätalouden kannattavuutta. Vuoden loppuun voimassa ollut verohuojennus vilkastutti puukauppaa loppuvuonna, mutta silti lähes ainoaksi puukaupan valopilkuksi jäi energiapuu. Epävarmuus Venäjän puun tuontitulleista jatkui. Kasvava huoli metsäteollisuuden ja metsätalouden kilpailukyvystä johti laajaan strategiatyöhön monissa organisaatioissa. Keskeisenä haasteena nähtiin puun saatavuuden parantaminen. Esimerkkeinä strategiatyöstä ovat työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) työryhmineen, maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsäohjelman arviointiin liittyvä tulevaisuustyö, metsäalan edistämisorganisaatioiden uudelleenjärjestämisen arviointityö ja hallituksen metsäpaketti. Metsäsektorin merkitys korostui myös valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta. Vuoteen 2010 siirryttäessä tukena on jatkuva, vahva strategiatyö. Tämä antaa toiveita metsäalan kehittymisestä ja paremmasta tulevaisuudesta, vaikka lähiajan suhdannenäkymät ovat heikot. Merkittävään talouskasvuun ei tärkeillä vientimarkkinoilla vielä ylletä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen sekä sektoritutkimuslaitosuudistus aiheuttivat yhä runsaasti keskustelua. Uutena muutosprosessina nousi esiin metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke. Metla oli edustettuna kehittämishankkeen johtoryhmässä ja tutkimustiedon siirto -työryhmässä. Proaktiivisena vastauksena sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseksi perustettiin luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET. Sen tavoitteena on lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Tammikuussa 2009 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila linjasi, että Metlan toiminta Kannuksessa, Kolarissa ja Punkaharjulla jatkuu osana uusia alueyksiköitä. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä valmisteltiin vuoden 2006 strategisten linjausten ja tulossopimuksen mukaisesti siirtyminen prosessiorganisaatioon. Siksi valtioneuvoston asetus metsäntutkimuslaitoksesta sekä työjärjestys ja taloussääntö uudistettiin. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut organisaatiouudistus on erittäin merkittävä muutos. Metlan strategian ja tulostavoitteiden mukaisesti voimavaroja kohdistettiin entistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta onnistuttiin hyvin lisämään. Toiminnan painopiste siirtyi yhä vahvemmin Metsiin perustuvan yritysja elinkeinotoiminnan ja Metsien yhteiskunnallisen merkityksen -painoaloille. Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista sekä harjoittamalla tiedon ja teknologian siirtoa tutkimusohjelmien avulla. Vuonna 2009 Metlassa oli kahdeksan omaa monitieteistä tutkimusohjelmaa. Uusina ohjelmina aloittivat Uudistuvat puutuotearvoketjut ja hankintaratkaisut sekä Metsien hyvinvointivaikutukset. Metla oli vahvasti mukana Metsäklusteri Oy:n ja CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien toteutuksessa ja valmistelussa. Merkittävä panos kohdistui myös Kansallisen metsäohjelman 2015 ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toimeenpanoon, seurantaan sekä Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 3
työryhmätyöskentelyyn. Lisäksi edistettiin työ- ja elinkeinoministeriön johtamaa metsäalan strategista ohjelmaa. Metla raportoi osaltaan YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia kehitettiin uudistamalla metsien kasvihuonekaasulaskenta. Ilmastoneuvottelijoille tuotetuilla tiedoilla ja arvioilla oli suuri merkitys, kun määriteltiin Suomen kantaa metsien roolista ja nielujen laskentatavoista. Metlan tutkimustoiminnassa on juuri nyt ajankohtaisia ja vaikuttavia aihealueita. Tutkimusta on kyetty kohdistamaan yhteiskunnan kannalta keskeisimpiin aiheisiin. Julkaisutoiminta säilyi aikaisempien vuosien hyvällä tasolla. Tutkimusviestintää tehostettiin julkaisemalla yli 40 uutiskirjettä 15 aihealueelta sekä yli sata tutkimustiedotetta, joista osa ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Loppuvuodesta otettiin käyttöön AlphaGalileo-palvelu, jonka kautta tiedotteet saadaan entistä paremmin englanninkielisen kielialueen median ja tiedetoimittajien käyttöön. Tutkijat pitivät asiakkaille lähes 800 esitystä kotimaassa ja ulkomailla. Vuosikertomus julkaistiin ensimmäistä kertaa ainoastaan sähköisesti. Uudistettiin wwwsivustoa ja otettiin sisäisen viestinnän tehostamiseksi käyttöön uusi sosiaalisen viestinnän alusta. Käynnistettiin selvitystyö sosiaalisen median käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarpeista. Vuoden 2009 tärkeimpiä kansainvälisiä metsätapahtumia oli YK:n metsäfoorumi (UNFF-8), jonka yhteydessä julkistettiin kansainvälisten tiedemiesten raportti ihmisten ja metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Suuren huomion saaneen raportin laatimista johti Metlan professori Risto Seppälä. Metla oli mukana myös Joensuu Networking Week -tapahtuman sekä Biogeomon-symposiumin järjestelyissä. Suomi-Japani-metsäntutkimusseminaari vahvisti hyvin alkanutta yhteistyötä Metlan ja Japanin metsäntutkimusorganisaatioiden välillä. Valmisteltiin ulkoministeriön tuella kolmea kehitysmaihin suuntautuvaa hanketta, joiden avulla pyritään parantamaan metsäntutkimuksen edellytyksiä Latinalaisessa Amerikassa, Keniassa, Vietnamissa ja Nepalissa. Sisäisistä kehittämishankkeista mainittakoon tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän kehittäminen, laboratorioiden informaatiojärjestelmän (LIMS) yhteishankinta Elintarviketurvallisuusviraston kanssa sekä sähköisen työpöydän ja matkanhallintajärjestelmä Travelin käyttöönotto. Toteutettiin tietohallinnon kokonaisselvitys, jonka tavoitteena on tuottavuuden parantaminen Metlan tietojenkäsittelytehtävissä ja tutkimustoiminnan tiedon hallittavuuden ja tutkimustulosten siirron edellytysten parantaminen. Uudistusten täytäntoonpano toteutuu seuraavan parin vuoden aikana. Johtoryhmän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksen lisäämiseksi sisäinen tarkastaja osallistui johtoryhmän kokouksiin. Sisäisen tarkastuksen raportit käsiteltiin johtoryhmässä. Tuottavuusohjelman mukaista henkilötyövuosikehystä ei saavutettu, koska luontaisen poistuman avulla vähennystä ei ollut mahdollista toteuttaa. HTV-kehys on erityisen suuri haaste vuodelle 2011, jolloin esitetty leikkaus on moninkertainen verrattuna luontaiseen poistumaan. Vuonna 2009 Metla suuntasi toimintaansa strategian mukaisesti ja saavutti hyvin asetetut tulostavoitteet. Tuottavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus paranivat entisestään. Henkilöstörakenteen kehittäminen ja etenkin uuden osaamisen rekrytointi, ulkopuolisen rahoituksen lisääminen sekä henkilöstön työkyky ja jaksaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden haasteita. Hannu Raitio Ylijohtaja Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 4
2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Maa- ja metsätalousministeriö asetti Metsäntutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden 2009 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Vaikuttavuustavoitteita ja keskeisiä päämääriä kuvataan mm. näin: Metlan toiminta tukee Kansallista metsäohjelmaa 2015 (KMO 2015) ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa 2008 2016 (METSO), ministeriön strategiaa, hallinnonalan tutkimusstrategiaa ja toimialan vaikuttavuustavoitteita. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Tärkeimpien tutkimuksen painoalojen (Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Metsien yhteiskunnallinen merkitys) tutkimuksen suhteellinen osuus kasvaa. Resursseja keskitetään tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Toimitaan laajasti verkottuneena. Kehitetään tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointia. Metla osallistuu Ymparistö- ja luonnonvarat -konsortion toiminnan suunnitteluun vuosina 2009 2011. Metla toteuttaa vuosina 2009 2011 organisaatiouudistuksen perustamalla neljä hallinnollista alueyksikköa. Metla toteuttaa tutkimus- ja kehittämistehtäviään kahdeksan tutkimus- ja kehittämisohjelman sekä useiden hankeryhmien ja yksittäisten hankkeiden kautta. Tulossopimuksessa asetettiin prosessikohtaiset tulostavoitteet vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi. Prosessikohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteumat eli ohjelmien toiminta on kuvattu ydin- (y) ja tukiprosessien (t) avulla osassa 2.4. Prosessit ovat: tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (y) viranomaispalvelut (y) tukiprosessit (t) Metsäntutkimuslaitoksen organisaation uudistaminen Vuoden 2009 aikana suunniteltiin strategian mukaisesti Metlan uusi prosessiorganisaatio. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkuuksien hallintaa sekä toiminnan strategialähtöisyyttä ja alueellista vaikuttavuutta, parantaa kokonaisuuksien hallintaa ja ymmärrystä, karsia päällekkäisyyksiä ja saavuttaa tuottavuushyötyjä. Lähivuodet osoittavat, miten hyvin tavoitteissa onnistutaan. Strategian mukaisesti Metlan organisaatiorakenne muutettiin vuoden 2010 alusta prosessiorganisaatioksi. Samalla perustettiin neljä alueellista yksikköä: Etelä-Suomi (Haapastensyrjä, Vantaa) päätoimipaikkana Vantaa, Länsi-Suomi (Kannus, Parkano) päätoimipaikkana Parkano, Pohjois-Suomi (Kolari, Muhos, Rovaniemi) päätoimipaikkana Rovaniemi sekä Itä-Suomi (Joensuu, Punkaharju, Suonenjoki) päätoimipaikkana Joensuu. Metlan asetusta muutettiin uudistamalla tehtävien kuvaus vastaamaan nykyisiä tehtäviä. Uudessa tehtävien määrittelyssä ydinprosessiin kuuluvat tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä tiedon ja teknologian siirto ja viranomaispalvelut. Tukiprosesseja ovat strateginen johtaminen, sisäiset palvelut ja tutkimuksen tukipalvelut. Vahvistettiin myös uusi työjärjestys ja taloussääntö. Näissä asiakirjoissa selvennettiin valtaja vastuusuhteita strategian mukaisesti. Uudistuksen yhteydessä toimintayksiköiden johtajien virat lakkautettiin ja perustettiin aluejohtajien virat. Neljä aluejohtajaa eivät ole alueyksiköiden esimiehiä, vaan he ovat osa Metlan valtakunnallista johtoa. He vastaavat alueellaan asiakas- ja sidosryhmäsuhteista ja edistävät alueidensa tutkimusosaamista ja -yhteistyötä sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Tiedon ja teknologian siirto on tutkimusviestintää sekä tutkimustiedon, uuden teknologian ja osaamisen käytäntöön vientiä. Näiden avulla Metlan tutkimustoiminta tukee yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 5
Tutkimus- ja kehittämisohjelmat Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja metsien puuntuotannollisen käyttöasteen parantamiseksi seuraavilla toisiinsa kytkeytyvillä temaattisilla tutkimus- ja kehittämisohjelmilla. (LIITE: ohjelmaluettelo s. 84). Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelmassa (BIO 2007 2011) selvitetään energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. BIO-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 2 860 819, ja henkilötyövuosien määrä oli 50,5. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkiva ohjelma Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL 2007 2011) tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäekosysteemeihin sekä niistä metsä- ja ympäristöpoliittisista toimista ja vaihtoehdoista, joiden avulla ilmaston muutosta voidaan torjua ja hillitä ja joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. MILohjelmassa määrärahan käyttö oli 3 241 994 ja henkilötyövuosien määrä oli 56,4. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimus- ja kehittämisohjelma (TUK 2005 2010) tuottaa tietoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden vuorovaikutuksesta metsä- ja suojelupolitiikan suunnittelun tukemiseksi. TUK-ohjelmassa määrärahan käyttö vuonna 2009 oli 715 603, ja henkilötyövuosien määrä oli 11,6. Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU 2007 2010) on verkostopohjainen, ja se tukee metsäsuunnittelun sekä suunnittelutehtävissä tarvittavien metsävaratietojärjestelmien kehittämistä eri organisaatioissa. MSU-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 105 286 ja henkilötyövuosien määrä oli 1,5. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL 2007 2011) tuottaa tietoa metsätalouden päätöksenteon tueksi metsänhoitotöiden kustannustehokkuuteen ja laatuun liittyvistä asioista. MKL-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 506 029 ja henkilötyövuosien määrä oli 8,7. Suometsätalouden (SUM 2007 2010) tutkimusohjelma tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tietoa, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan 3 500 000 htv 70 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 60 50 40 30 20 10 2009 2008 2007 0 0 BIO MIL TUK MSU MKL SUM HYV PUU Rahoituksen ja henkilötyövuosien toteutumat tutkimusohjelmissa vuosina 2007 2009. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 6
käytännön metsätalouden tarpeita turvemailla. SUMohjelmassa määrärahan käyttö oli 1 381 716, ja henkilötyövuosien määrä oli 24,8. Metsien hyvinvointivaikutukset -ohjelman (HYV 2008 2012) tavoitteena on tarkastella monipuolisesti metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, taloudellisia arvoja sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tutkimusohjelma parantaa edellytyksiä uusille kestäville metsänkäyttömuodoille ja elinkeinotoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä. HYV-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 906 001, ja henkilötyövuosien määrä oli 15,0. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -ohjelma (PUU 2009-2013) palvelee puutuoteteollisuutta sekä puunhankkijoita ja -tuottajia. Ohjelmassa tuotetaan tietoa raaka-ainevarojen mahdollisuuksista, puumateriaaleista ja uusista puutuotteista, puunhankinnan ja -kaupan asiakasarvoja ja kustannustehokkuutta lisäävistä teknologisista, palvelu- ja liiketoimintaratkaisuista sekä yritysten verkottumisesta. PUU-ohjelmassa määrärahan käyttö oli 1 970 208, ja henkilötyövuosien määrä oli 32,7. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toiminnan käynnistäminen Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisen valmistelun pohjalta perustettiin valtioneuvoston asetuksella 22.10.2009 luonnonvaraja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET. Yhteenliittymä kokoaa eri organisaatioiden toisiaan sivuavaa toimintaa nykyistä tiiviimmin yhteen, lisää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä kehittää sektoritutkimusjärjestelmää hyödyntämällä tutkimuslaitosten nykyisiä vahvuuksia. Yhteenliittymään kuuluvien tutkimuslaitosten Elintarviketurvallisuusvirasto, Geodeettinen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus tavoitteena on lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. LYNET vastaa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan määrittämiin horisontaalisiin tutkimustarpeisiin erityisesti kestävän kehityksen aihealueella. LYNET perusti jo ennen asetuksen vahvistamista helmikuussa 2009 seitsemän työryhmää yhteistoimintaa suunnittelemaan: 1) yhteiset tutkimusohjelmat 2) ympäristö- ja luonnonvaratiedon hallinta ja tilastotuotanto 3) asiantuntijapalvelut ja seurannat 4) kansainvälinen toiminta 5) laboratoriopalvelut ja laitehankinnat 6) tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalvelut, toimitilat ja innovaatioiden kehittäminen 7) osaamisen hallinta. Tutkimuslaitosten toiminnan perusteellisen benchmarkingin pohjalta syntyivät työryhmien raportit, joita on käsitelty ja jatkotyöstetty yhteenliittymän johtoryhmässä. LYNETin perustaminen vaati vuoden aikana kaikissa tutkimuslaitoksissa paljon johdon ja muiden avainhenkilöiden työaikaa ja muita voimavaroja. Metla toimi alusta lähtien aktiivisesti yhteenliittymän perustamiseksi. LYNET on sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön proaktiivinen vastaus sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseksi. Se on jo lisännyt tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 7
Ministeriön päätöksenteon avustaminen Keskeisten vaikuttavuustavoitteiden ja päämäärien suhteen Metlan toiminta onnistui hyvin. Metlan osallistui monipuolisesti Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO 2015) toimintaan sen työryhmissä ja sihteeristössä sekä etenkin tuottamalla uutta tietoa Metlan vastuulla olevissa ohjelmaosissa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) Metla on vastannut METSO-seurannasta ja sitä tukevasta tutkimuksesta. METSO-seuranta on toteutettu yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Käynnissä olleet tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat tuottaneet uutta tietoa ministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita varten. Esimerkiksi metsäenergiavaroihin, niiden hankintakustannuksiin ja korjuuseen liittyvä tieto on ollut keskeisessä roolissa ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa. Kaikissa tutkimusohjelmissa on myös kehitetty uutta osaamista ministeriöiden tavoitteita varten sekä verkostoiduttu osaamisen vahvistamiseksi. Metla toimi asiantuntijana monissa maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemisissa metsä-, ympäristö- ja energiapoliittisissa työryhmissä ja asioissa. Metlan vastuulla olevat viranomaispalvelut ovat tukeneet hyvin ministeriön ja sen alaisten toimijoiden vaikuttavuustavoitteita. Resurssien kohdentuminen Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi painoalojen metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteellinen osuus voimavarojen käytöstä lisääntyi tulostavoitteen mukaisesti. Metlan yksiköt Toimintaa oli Joensuun, Kannuksen, Kolarin, Muhoksen, Parkanon, Punkaharjun, Rovaniemen, Suonenjoen sekä Vantaan yksiköissä. Useilla yksiköillä oli muitakin toimipaikkoja. Liittteessä 5 sivulla 81 on kuvattu toimintayksiköt. Metlan henkilötyövuosien määrä oli 797 (784 vuonna 2008). Vakinaista henkilöstöä oli 628 (654 vuonna 2008) ja määräaikaisia 167 (203 vuonna 2008). Metlan tulos Metla saavutti maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2009 asettamat tulostavoitteet hyvin. Julkaisut ja muut artikkelit Metlan tutkijoiden julkaisemien referoitujen kansainvälisten ja kansallisten julkaisujen määrä oli hieman alhaisempi kuin edellisinä vuosina, mutta jo vakiintuneella tasolla. Muiden julkaisujen yhteismäärä hieman lisääntyi samoin kuin myös esitelmien määrä. Tulostavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 8
2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanan avulla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty. 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimuksessa: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä Metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin. Metlan maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,4 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja kustannusvastaavuus on 100 % lukuunottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Tuotokset on kuvattu kohdassa 2.2.2. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4 Toiminnallinen tehokkuus säilyi hyvänä. Tulostavoite: Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta -painoalan osuus voimavarojen kokonaiskäytöstä kasvoi huomattavasti ja se oli 11,321 milj. (9,695 milj. vuonna 2008 ja 8,194 milj. vuonna 2007). Metsien yhteiskunnallinen merkitys -painoalan osuus voimavarojen käytöstä kasvoi myös ollen 4,457 milj. (4,070 milj. vuonna 2008 ja 4,076 milj. vuonna 2007). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Metsien yhteiskunnallinen merkitys -painoalojen yhdistetty resurssointi kasvoi 2,013 milj. eurolla. Saavutettu tulos on tavoitteen mukainen. Tulostavoite: Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin. Tutkimusprosessin jo aikaisemmin tehty yleiskuvaus on tarkennettu ja kehitetty kuvaamaan Metlan uuden prosessiorganisaation kannalta oleellisia tekijöitä prosessissa tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti. Tutkimusprosessi tekijöineen, rooleineen ja vastuineen on kuvattu yksityiskohtaisesti prosessikuvauksina (ns. uimaratakuvaukset) ja niiden selityksinä. Tutkimusprosessi on jaettu kahteen tehtäväkokonaisuuteen; 1) tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutus ja 2) tiedon ja teknologian siirto. Molemmat kokonaisuudet on edelleen jaettu tehtäviin/toimintoihin. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 9
Toteutusvaiheen tehtävät ovat: kokeiden suunnittelu ja perustaminen aineistojen hankinta aineistojen tuottaminen laboratoriossa aineistojen analysointi, raportointi ja arkistointi laboratorio- ja kenttäkoetoimintapalvelujen ylläpito ja kehittäminen menetelmäkehitys ja tutkimustietokantojen tekninen kehittäminen ja ylläpito. Tiedon ja teknologian siirto on jaettu tehtäviin: tuotteistaminen ja markkinointi tutkimusviestintä ohjaus ja opetus asiantuntijatehtävät Asiakasrahoitteinen toiminta on osa prosessia tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti. Asiakasrahoitteinen toiminta, mukaan lukien taimitarhatoiminta ja varte- ja siementuotanto, on myös jaettu prosessien seurannan kannalta oleellisiin tehtäviin. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3,5 : Tehty kuvaus luo hyvän pohjan tutkimuksen kustannusten ja saavutusten seuraamiseksi. Jatkokehittämistä tehdään etenkin tehtäväkokonaisuuden tiedon ja teknologian siirto kohdalla. Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,4 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja kustannusvastaavuus on 100 % lukuunottamatta taimitarhatoimintaa. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) tuotot olivat 1,587 milj. euroa vuonna 2009. Summassa oli 0,165 milj. euroa varte-ennakoiden tuloutuksia ja 0,301 milj. euroa tutkimustaimitarhan myyntituloja. Tuottokertymä pieneni edellisestä vuodesta 0,156 milj. euroa, mutta ylitti vuoden 2009 talousarvion 1,400 milj. euron tavoitteen 13 %:lla. ART:n henkilöstömäärä oli 18 henkilötyövuotta vuonna 2009, mikä oli 14 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Kannattavuus toteutui tulossopimuksen mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus laski 1 prosenttiyksikön ja oli tarkasteluvuonna 107 %. Lasku vastaa vuodesta 2008 tapahtunutta taimi-, siemen- ja julkaisuvarastojen muutosta. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT 2009 2009 2008 2007 Tuotot yhteensä 1 400 000 1 586 721 1 742 815 1 611 655 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä 888 000 972 694 1 041 371 1 025 598 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 400 000 1 481 856 1 625 137 1 481 344 KÄYTTÖJÄÄMÄ 512 000 614 027 701 444 586 057 YLIJÄÄMÄ 0 104 865 117 678 130 311 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista,% 37 39 40 36 Ylijäämä tuotoista, % 0 7 7 8 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 107 107 109 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 76. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 10
Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,300 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus oli 2,900 milj. euroa, EU:n osuus 0,900 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,500 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 39 % tulostavoitetta enemmän eli 7,307 milj. euroa. Tuottoja muilta valtion virastoilta kertyi 3,486 milj. euroa, mikä ylitti tavoitteen 20 %. EU-rahoitusta tuloutettiin 0,910 milj. euroa, mikä vastasi tulostavoitetta. Tästä 0,086 milj. euroa oli aikaisemmin päättyneiden EU-hankkeiden tuottoa, joka jätettiin tilikauden kustannusvastaavuuslaskelman ulkopuolelle. Suurin EU-rahoituksen lähde oli Life+ -ohjelma, josta rahoitettiin metsäympäristön tilan seurantaa 0,404 milj. eurolla. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 2,996 milj. euroa oli noin kaksinkertainen tulostavoitteeseen verrattuna ja 74 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 26 % tulostavoitetta parempi, 63 %. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus oli 49 %, mikä oli 68 % alempi kuin edellisenä vuonna. Suomen Akatemian rahoituksen osalta kustannusvastaavuus oli 10 % edellisen vuoden tasoa parempi, 68 %. TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus, 72 %, oli parantunut 3 %. YRT-hankkeiden kustannusvastaavuus parani 34 % edellisestä vuodesta ja oli tarkastelukaudella 63 %. Muiden yhteisrahoitteisten tuottojen kustannusvastaavuus oli 69 %. Nousua edelliseen vuoteen oli 5 %. Seuraavat yhteisrahoituksen merkitystä kuvaavat esimerkit perustuvat kirjanpidon lukuihin, eivät kokonaiskustannusmallilla laskettuun kustannusvastaavuuslaskelmaan. BIO- tutkimus- ja kehittämisohjelman rahoituksesta 34 % eli 0,962 milj. euroa, saatiin yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Tästä 47 % oli yhteistoiminnan tuottoja muilta valtion virastoilta ja laitoksilta ja 46 % oli elinkeinoelämältä ja muilta valtion ulkopuolisilta rahoittajilta. PUU-ohjelmassa vastaavan rahoituksen osuus oli 28 % eli 0,545 milj. euroa. Rahoitusjakauma oli 68 % elinkeinoelämä ja muut valtion ulkopuoliset rahoittajat, 32 % valtio. MIL-ohjelmassa yhteisrahoitteisen toiminnan osuus rahoituksesta on 22 % eli 0,700 milj. euroa. Tästä 66 %, 0,465 milj. euroa on saatu Suomen Akatemialta. 18 %, 0,124 milj. euroa, on EU-rahoitusta. EU-rahoituksen merkitys on elintärkeä metsäympäristön tilan laaja-alaiselle ja intensiiviseurannalle, joka tuottaa tietoa sekä kansallisiin että kansainvälisiin tarpeisiin. Ilman ulkopuolista rahoitusta seuranta ei olisi mahdollista nykyisessä laajuudessa. Vuonna 2009 tähän tarkoitukseen saatiin EU-rahoitusta 0,404 milj. euroa, mikä oli 50 % seurannan hyväksytyistä kustannuksista ml. 7 % yleiskustannuksia. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Yhteisrahoitteisen toiminnan merkitys Metlan tutkimus- ja painoalaohjelmien toteutuksessa ja rahoituksessa oli merkittävä. Suuri kasvu johtui hyvästä menestyksestä vuonna 2007 alkaneen rakennerahastokauden hauissa ja lisääntyneistä tuotoista elinkeinoelämältä ml. Metsäklusteri Oy:n strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimusohjelmat. Kustannusvastaavuutta laskee se, että 49 % laskelman EU-tuotoista oli rahoitusta Life+ -ohjelmasta. Ohjelman hankkeissa hyväksytään vain 7 % yleiskustannuksia ja EU-rahoitusosuus on enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Metlan kertoimilla laskien tämän hankkeen kustannusvastaavuus on noin 35 % Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 11
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT 2009 2009 2008 2007 Tuotot yhteensä 5 300 000 7 306 696 5 630 687 6 915 355 Kokonaiskustannukset yht. 10 600 000 11 620 408 9 811 309 12 133 498 KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% 50 63 57 57 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 77. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 12
2.2.2 Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) Tulostavoite: Tuotokset resursseihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Tuotokset Tuotokset on kuvattu keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä. Suoritekohtaiset tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Tuotokset resursseihin suhteutettuna säilyivät lähes edellisen vuoden tasolla (ks. taulukko s. 15.) Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3,5 Julkaisujen lukumäärä säilyi hyvällä tasolla. Esitelmien ja muiden julkaisujen lukumäärissä oli tavoitteeseen verrattuna pieniä muutoksia. Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) mitattujen koealojen lukumäärä pieneni n. 1000 koealalla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui kahdesta syystä: VMI 11:ssa mitataan Pohjois-Suomessa vuosittain vähemmän koealoja kuin VMI 10:ssa. Lisäksi pieni määrä VMI-koealoja jäi mittaamatta syksyllä 2009 aikaisen talven tulon vuoksi. VMI:n tietotuotteiden kysyntä kasvoi. Maastotietojen keruu tulostaulukoiksi toteutui hyvin. Metsänjalostuksen tavoitteet toteutuivat hyvin. Metsätilastollisen tietopalvelun tavoitemittareiden toteutumisaste oli noin 80 %. ART-toiminnan kustannustehokkuus oli hyvä. Vuoden 2008 perusteella laskutettujen työtuntien määrä arvioitiin liian suureksi. Asiakkaille tuotettiin erillisselvityksiä 24 kpl (tuotteet ja palvelut). Uusia toimintamalleja ja -menetelmiä ei vuoden 2009 aikana valmistunut. Ohjelmistoja ja verkkopalveluja valmistui 10 kpl. Metlassa valmisteltiin 71 lausuntoa ja korkeakoulujen opinnäytetöitä ohjattiin 46 kpl (perustutkintoja 38 kpl ja jatkotutkintoja 8). Järjestettyjä sidosryhmätilaisuuksia (seminaarit ja retkeilyt) toteutui 89. 1500 1000 500 Kotimaiset esitelmät Kansainväliset esitelmät Muut julkaisut Lehtiartikkelit Kansalliset referoidut julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Metlan tutkimustiedon välityksen suoritteiden kehitys 2000-luvulla. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 13
TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA JA SUORITERYHMISTÄ Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Tavoite 2009 Toteuma 2009 Toteuma 2008 Toteuma 2007 Julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut 220 205 223 222 Kansalliset referoidut julkaisut 27 32 21 Referoimattomat julkaisut 350 403 390 369 Lehtiartikkelit Muut julkaisut 200 150 228 104 226 163 253 164 Tuotteet ja palvelut Erillisselvitykset asiakkaille, kpl 20 24 Kehitetyt toimintamallit -ja menetelmät, kpl 10 - Ohjelmistot ja verkkopalvelut, kpl 5 10 Asiantuntijatehtävät Lausunnot ja asiantuntijakuulemiset, kpl 71 Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus, kpl 46 Perustutkinto 40 38 Jatkotutkinto 10 8 Muu tiedonvälitys Esitelmät, kpl Kansainväliset 330 300 340 360 Kotimaiset 420 460 380 460 Järjestetyt sidosryhmätilaisuudet(seminaarit ja retkeilyt) 89 Tiedeyhteisöä palvelevat 42 Käytäntöä palvelevat 47 Viranomaispalvelut VMI, Mitattujen maastokokeiden määrä 14 000 13 464 14 615 15 709 VMI, Tietotuotteiden lukumäärä 60 127 Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Perustettujen siemenviljelysten tehopinta-ala yhteensä, ha 16 16 16 48,5 Siemenviljelysuunnitelmien lukumäärä 1 1 Metsätilastollinen tietopalvelu Vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa 550 588* 540 576 Metsäekosysteemien pitkäaikainen seuranta EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit 148 743 69 876 101 376 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Vuodessa laskutetut työtunnit, h 29 000 25 869 33 713 26 339 Laskutettujen tilauksien lukumäärä, kpl 1 500 1 550 Suoritteiden laatu Organisaation palvelukyky Tilastojen julkaisunopeus Vuositilastot, vko 25 26,7 Kuukausitilastot 5,4 5,6 Maastotietojen keruu tulostaulukoksi, vko 38 35 * Peräkkäiset vuodet eivät ole vertailukelpoisia (kaikkiaan-rivi), koska Forest Finland in Brief julkaistaan vain joka toinen vuosi. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 14
2.2.3 Laadunhallinta Tulostavoite: Toteutetaan Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki (PKM) tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuarviointi. Metlan kaikki nykyiset tutkimusohjelmat arvioidaan. PKM-tutkimusohjelma on ensimmäinen loppuarviointivaiheeseen tullut ohjelma. Ohjelman loppuarvioinnin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2009. Tavoitteena oli samalla luoda kriteeristö ja toimintamalli Metlan tutkimus- ja kehitysohjelmien loppuarviointia varten. Loppuarviointimallissa on ohjelman ja sen hankkeiden vaikuttavuuden ja tieteellisen tason arviointi. Arvioinnin tekee ulkopuolinen arvointiryhmä, jossa on mukana sekä tieteellisesti päteviä että käytännön relevanssin tuntevia arvioitsijoita. Arviointi perustuu kirjalliseen etukäteismateriaaliin sekä hankkeiden vastuuhenkilöiden ja ohjelmajohtajan haastatteluihin. Tätä toimintamallia testattiin PKM-ohjelman loppuarvioinnissa. PKM-ohjelman loppuevaluointi käynnistettiin marraskuussa 2009 nimeämällä ulkopuoliset arvioitsijat MTK:sta, TKK:sta ja Stora Enso:sta. Samanaikaisesti valmisteltiin loppujulkaisu, johon ohjelman arviointi perustui hankkeen vastuuhenkilöiden suullisten esitysten ja haastatteluiden lisäksi. Varsinainen arviointi siirtyi helmikuulle 2010. PKM-ohjelman arvioinnin yhteydessä kehitettiin kriteeristö ja malli Metlan tutkimusohjelmien loppuevaluointiin. Näitä sovelletaan keväällä 2010 myös Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK) -ohjelman loppuarvioinnissa. PKM-ohjelman arviointipaneeli jouduttiin siirtämään helmikuulle. Tämä johtui lähinnä arvioinnissa tarvittavan ohjelman loppujulkaisun viivästymisestä, koska ohjelman varajohtaja sairastui vakavasti. Arviointiraportti valmistuu huhtikuussa 2010. Tuloksia hyödynnetään Metlan tutkimustoiminnan kansainvälisessä arvioinnissa, uuden vuonna 2009 käynnistyneen PUU-tutkimusohjelman hankkeiden suuntaamisessa sekä puutuotteet ja -materiaalit osaamisalueen tiekartan laadinnassa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 15
2.2.4 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma 2009 2009 2008 2007 Kustannukset 1 000 52 900 54 773 52 646 52 619 Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti yhteensä 43 700 45 228 42 388 40 396 painoaloittain - Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 16 800 18 058 16 161 13 234 - Metsien yhteiskunnallinen merkitys 6 300 6 723 6 176 6 836 - Metsäekosysteemin rakenne ja toiminta 16 000 16 906 15 537 15 378 - Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 4 300 3 296 4 069 4 469 - Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin 300 245 445 479 Viranomaispalvelut 7 800 8 346 8 706 10 915 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 1 400 1 199 1 552 1 308 Tukiprosessien kulut on vyörytetty ydinprosesseille kirjatun työajan suhteessa. KANNATTAVUUS Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma 2009 2009 2008 2007 Maksullinen toiminta 1 000 Nettobudjetoitu mom. 30.60.01 Asiakasrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä 1 400 1 587 1 743 1 612 Kustannukset yhteensä 1 400 1 482 1 625 1 482 Kustannusvastaavuus (tutotot - kustannukset) 0 105 118 130 Kustannusvastaavuus-% 100 107 109 Yhteisrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä 5 300 7 307 5 631 6 915 muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 2 900 3 486 2 979 3 860 EU:lta saatava rahoitus 900 825 933 1 459 muu valtiontalouden ulkopuolinen rahoitus 1 500 2 996 1 719 1 596 Kokonaiskustannukset 10 600 11 621 9 811 12 133 Tuotot - kustannukset (=oma raha) 5 300 4 314 4 180 5 218 Kustannusvastaavuus-% 50 63 57 57 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 16
1 % 1 % 3 % 13 % 13 % 15 % 13 % 15 % 14 % 12 % 12 % 10 % 5 % 1 % 10 % 45 % 5 % 2 % 10 % 42 % 4 % 2 % 13 % 39 % 2009 2008 2007 YDINPROSESSIT Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut TUKIPROSESSIT Strateginen suunnittelu ja johtaminen Sisäiset palvelut Yhteiset kiinteistömenot Rakentaminen Tutkimuksen tukipalvelut Kuvassa sisäisistä palveluista on erikseen jaoteltu yhteiset kiinteistömenot (YHT) ja rakentaminen (RAK). 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2009 2008 2007 2009 2008 2007 2009 2008 2007 2009 2008 2007 2009 2008 2007 2009 2008 2007 Tutkimuksia, joiden painoaloja ei ole määritelty Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Toiminnot, joille ei määritellä tutkimuspainoalaa tukipalvelut, johto ym.) Metlan rahoituksen jakautuminen painoaloille ja prosesseihin vuosina 2009, 2008 ja 2007. 17 Metsäntutkimuslaitos 2007 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 17
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2009 2008 2007 HENKILÖTYÖVUOTTA Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv/ Metlan toimintameno- htv mom htv mom htv mom momentilla palkatut (kiintiö) (714) (709) 771 797 741 784 723 877 771 Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti 408 369 384 339 403 340 Viranomaispalvelut 99 94 106 102 149 129 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 18 18 21 21 18 18 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 29 29 28 28 27 27 Tutkimuksen tukitoiminnot 107 100 103 99 131 122 Sisäiset palvelut 136 131 142 134 149 135 HENKILÖTYÖVUOSI 850 800 750 700 650 719 724 728 713 60 62 64 69 791 795 797 797 784 779 769 755 92 102 107 110 114 118 119 119 KEHYS 714 MA 12 600 630 630 628 625 623 620 620 622 623 622 622 622 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Henkilötyövuosien kehitys 1.1.2009 31.12.2009. Metlan toimintamenomomentilta palkattavan henkilöstön henkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosimäärä kuukausittain vuonna 2009. VAK 11 Henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut on esitetty kohdassa 2.5 sivulla 59. Lisäksi Metlassa laaditaan henkilöstökertomus. Tutkimustiedon tuottamisen, hankkimisen ja käytäntöön viennin yhteydessä (2.4.1) tarkastellaan myös asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut ja tutkimuksen tuki -prosessit. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 18
MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ KOKO METLA 2009 2008 2007 Ydinprosessit % % % Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti 24 364 888 45 21 812 783 41 20 500 275 39 Viranomaispalvelut 5 296 502 10 5 405 368 11 6 890 312 13 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 811 409 1 1 047 406 2 928 795 2 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 2 601 916 5 2 443 413 5 2 344 547 4 Tutkimuksen tukitoiminnot 7 238 196 13 7 060 695 13 7 229 067 14 Sisäiset palvelut 14 460 458 26 14 876 454 28 14 726 082 28 Yhteensä 54 773 369 100 52 646 119 100 52 619 078 100 METLAN TOIMINTAMENOMOMENTTI Ydinprosessit Tutkimuksen tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti 22 049 387 19 550 621 17 757 963 Viranomaispalvelut 5 151 432 5 242 280 5 917 158 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut 811 409 1 047 406 928 795 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 2 585 234 2 442 224 2 329 349 Tutkimuksen tukitoiminnot 7 057 177 6 936 443 6 671 708 Sisäiset palvelut 13 865 613 14 372 283 13 617 132 Yhteensä 51 520 252 49 591 257 47 222 105 TUOTTAVUUS Tilastokeskuksen tuottavuusmittari, Vertailuvuosi edellinen vuosi=100 Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma 2009 2009 2008 2007 Tuotos 100,00 98,96 101,73 Työpanos 100,00 101,66 89,40 94,81 Kokonaispanos 100,00 94,63 96,37 Työn tuottavuus 100,00 110,76 107,29 Kokonaistuottavuus 100,00 104,58 105,55 Tilastokeskus laskee tuottavuusluvut vuosittain Metlan ilmoittamien tietojen pohjalta. Ilmoitettavia tietoja ovat laskettavalta (v1) ja edelliseltä vuodelta(v0) htv, toiminnan kulut 4. alkuisilta LKP-tileiltä sekä suoritteiden lukumäärä suoriteryhmittäin ja suoriteryhmän %-osuus toiminnan kuluista (lasketaan skaal.osuus). Tilastokeskus käyttää deflatointia, jolla inflaation vaikutus poistetaan kustannuksista. Henkilöstökuluilla, poistoilla ja muilla kuluilla on eri deflaatiokerroin. Indeksin laskennassa käytetään Divisia-Törnqvistin volyymi-indeksiä. Tuotos n 1 0,1 Q i 100 exp( ( W i ln ) 0 ) Q missä W 0,1 i i= 1 0 1 n Wi + W 0,1 i = ja W i = 1 2 i i= 1 i = suorite Q = suoritteen i määrä W = suoritteen i arvo-osuus (skaal.osuus) 0 = perusajankohta (v0) 1 = tarkasteluajankohta (v1) Työpanos 100*( HTVv1/HTVv0) Kokonaispanos 100*(deflatoidut kokonaiskulut v1/kokonaiskulut v0) Työn tuottavuus 100*(tuotos/työpanos) Kokonaistuottavuus 100*(tuotos/kokonaispanos) Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 19
2.3 Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuusja investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on toimintamenojen 2,6 miljoonan euron vähennys ja 105 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Metlan tuottavuusohjelman tavoitetta tarkennetaan, mikäli valtioneuvoston vuosia 2010 2013 koskeva kehyspäätös ei ole em. tavoitteen mukainen. Toimia toteutetaan vuonna 2009 viidessä tuottavuustoimenpideryhmässä. Metlan määrärahojen vähennys on 3,413 milj. euroa vuodesta 2006. Henkilötyövuosivähennys on 40. 2.3.1 Toiminnan sopeuttaminen Tulostavoite: Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi toteutetaan muut mahdolliset tarvittavat sopeuttamistoimet. Metlan henkilötyövuodet olivat 741, joten asetettua henkilötyövuosikehystä 714 ei saavutettu. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3 Metlan henkilöstö jää eläkkeelle (arvio 64 vuotta) nykyistä enemmän vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt irtisanomisia. Ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta vuonna 2009 keskimäärin 79 % on ollut nettobudjetoitua, joka on mukana Metlan henkilötyövuosikiintiössä. Tämä osuus vuonna 2009 oli 106 htv (luvussa on sekä vakituisia että määräaikaisia henkilöitä). Metlan ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli yhteensä 8,978 milj. euroa ja se ylitti asetetun tavoitteen 1,678 milj. eurolla. Metla tarvitsi määräaikaista henkilöstöä mm. osaamisen kasvattamiseksi. Vakituisen henkilökunnan määrä väheni. 2.3.2 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tulostavoite: Viranomaistoimintoja tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä toteutetaan MMM:n kanssa laadittavan suunnitelman perusteella. VMI:n tutkimus- ja kehittämistyö perustuu MMM:n kanssa sovitun tuottavuusrahoituksen käyttöön. Sillä tehostetaan VMI:n kenttätöitä sekä tiedonkeruuta ja sen jatkokäsittelyä. Metsänjalostusohjelman ja sen edellyttämän tutkimuksen toteutuksessa on otettu huomioon Metsänjalostuksen neuvottelukunnan näkökohdat. Metsäpuiden geenivarojen suojelutyössä on otettu huomioon Geenivaraneuvottelukunnan ja sen alajaoston näkemykset. Metsätilastollisessa tietopalvelussa on selvitetty tilastotoimen keskittämisen ja alueellistamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Yhteistyössä MMM:n ja LYNETin kanssa on todettu, että metsätilastot tulee tuottaa jatkossakin sektoritutkimuslaitoksessa kiinteässä yhteydessä tutkimukseen. Kasvihuonekaasujen päästötietojen raportoinnin ja sen edellyttämän tutkimuksen sisällöstä on keskusteltu Tilastokeskuksen ja MMM:n kanssa. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 3,5 Keskeisissä viranomaistoimissa on otettu huomioon MMM:n sekä sen alaisuudessa toimivien neuvottelukuntien ja muiden yhteistyöelinten esittämät näkökohdat, vaikka varsinaista kokonaissuunnitelmaa ei olekaan. Viranomaistoimintojen ja niiden laajuuden määrittelyn yhteydessä vuonna 2010 jatketaan myös viranomaistoimintoja tukevan tutkimus- ja kehittämistyön tarkastelua. Erillisistä ryhmistä saatavien näkökohtien lisäksi tulee luoda yhteinen kokonaisnäkemys viranomaistoimintoja tukevalle tutkimus- ja kehittämistyölle. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 20
Tulostavoite: Metla osallistuu ympäristö- ja luonnonvarat -konsortiossa tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluja koskevan yhteistyön suunnitteluun. Vuonna 2009 valmistui selvitys yhteisten tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluiden sekä yhteisen innovaatioiden kehittämistoiminnan järjestämiseksi. Support-työryhmä luovutti selvityksen LYNETin johtoryhmälle jatkokäsittelyyn. SUPPORT-projektin (6.2.-30.9.2009) tavoite oli konsortion toimintasuunnitelman mukaisesti laatia esitys yhteisten tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluiden sekä yhteisen innovaatioiden kehittämistoiminnan järjestämiseksi. Tuli kiinnittää erityistä huomiota myös konsernin viestintään ja markkinointiin. Esityksen tuli sisältää ehdotus laitosten tukitoimintojen yhdistämisellä aikaansaatavista palveluista, saavutettavista tuottavuus- ja synergiahyödyistä sekä resurssisäästöistä, ja hahmotelma mahdollisesta yhteistyöstä yliopistojen ja korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Perustettiin kahdeksan asiantuntijaryhmää turvaamaan hyvä valmistelu sekä lisäämään sitoutumista ja yhteistyötä. Suunnitteluprojektille annettiin seuraavat tuottavuustavoitteet: henkilöstösäästöjen volyymi 45 65 htv vuoteen 2015 mennessä, 10 15 % toimitilasäästöjä nykyisestä tasosta vuoteen 2015 mennessä: yhteiset toimitilat, laboratoriotilan vähentäminen, toimipaikkatarkastelu jne. SUPPORT-työryhmän arvion mukaan yhteistyötä edistävät eniten: Yhdensuuntaiset tukifunktioiden strategiat (esim. viestintä, it), yhteiset tukifunktioiden toimintamallit ja tiivis yhteistyö Palveluyhteistyötä tukeva puitesopimus yhteenliittymän organisaatioiden kesken Valtiohallinnon järjestelmien samanaikainen käyttöönotto ja yhteishankinnat Asiantuntijaryhmien nimeäminen seuraaville kahdeksalle alalle: toimitila- ja infrayhteistyö, kansainvälisen hanketoiminnan tuki, kirjasto- ja muut tietopalvelut, tiedon ja teknologian siirto, menetelmäpalvelut, sopimusjuridiikka, hankintatoimi, hallinto- ja toimistopalvelut. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Laaja selvitys vastasi hyvin tehtävänantoon. Alatyöryhmät (8 kpl) selvisivät työstään erinomaisesti, vaikka asetettu aikataulu oli erittäin haastava. SUPPORT-ryhmä totesi työskentelynsä alussa, että annetussa aikataulussa mahdollinen yhteistyön selvittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kanssa jää vähemmälle huomiolle. Tietovarantojen hallinta ja käyttö -tehtävä siirrettiin ENVDAT-ryhmään, jotta vältyttiin päällekkäiseltä työltä. Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 21