CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANNAN TEHDASALUE

Vastaanottaja Cargotec Finland Päivämäärä 12.6.2014 Projekti 82128684 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANNAN TEHDASALUE PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANNAN TEHDASALUE PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 12.6.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Juha Parviainen, Hanna Tolvanen (riskitarkastelu) Jaana Sunell Kauko Autio (Cargotec Finland Oy) xx.xx.2014 Viite 82128684 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI TIIVISTELMÄ CARGOTEC FINLAND OY, HÄRMÄLÄNRANNAN PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOS- TUS Väliraportin laadinta Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, 33101 Juha Parviainen, puh. 040 833 3830, juha.parviainen@ramboll.fi. Ilmoituksen tekijä Cargotec Finland Oy Päätös PIRELY/322/07.00/2010, 1.7.2011. Kohde Kunnostuskohde sijaitsee Tampereen Härmälässä. Käyntiosoite on Valmetinkatu 5, 33900 Tampere. Kunnostuskohde sijaitsee kiinteistöllä 837-301-930-2. Vuosina 2013 2014 tehty kunnostus sijoittui erikseen määritellyille alueille I, J, K ja L. Alueiden sijainnit on esitetty kunnostuspiirustuksessa 82128684.02. Kunnostus Kunnostettavalle alueelle on suunniteltu rakennettavan uutta Härmälänrannan kaupunginosaa, jolle sijoitetaan asuinrakennuksia ja liiketiloja. Alueella on pitkä teollinen historia, jonka aikana siellä on toiminut lentokonetehdas, konepajoja ja kokoonpanoteollisuutta. 1930-luvulla alkaneen toiminnan aikana alueen maaperä on paikoin pilaantunut öljyhiilivedyillä, raskasmetalleilla, liuottimilla, PCB- ja PAH-yhdisteillä sekä syanidilla. Härmälänojaa Tampereen kaupungin puolella reunustavalle alueelle on vuosikymmenten kuluessa ajettu yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Kunnostuksen tavoitteena oli poistaa pilaantuneista maista alueelle rakennettaville rakennuksille ja sen tuleville käyttäjille aiheutuvat riskit ja haitat. Pilaantuneen maa-alueen kunnostustyöt aloitettiin 10.6.2013. Alueelta poistettiin pilaantuneet maat Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti alempaan ohjearvotasoon saakka tai riskinarvioinnin perusteella määriteltyyn tavoitepitoisuuteen. Kunnostustyöt ovat olleet keskeytettyinä 10.2.2014 lähtien. Alueen maaperän kunnostus on kesken ja kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia on jäljellä osassa aluetta. Alueella hyötykäytettiin kaivun aikana syntyneitä pilaantumattomia massoja, mikäli niiden geotekniset ominaisuudet niin sallivat. Täyttömaan seassa olleita suuria lohkareita vietiin Ruskonperän maanvastaanottopaikalle. Lisäksi alueen länsiosan pintamaassa ollutta, noin 1 m vahvuista betoni- ja tiilimurskekerrosta poistettiin ja kuljetettiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy;n jätteenkäsittelykeskukseen Forssaan sekä Ekokem Oyj:n kaatopaikalle Valkeakoskelle. Alueelta on poistettu yhteensä 117 667,16 tonnia massoja. Suurimman osan massoista muodostivat lievästi öljypilaantuneet (36 391,16 t; Ekokem, Valkeakoski) ja voimakkaasti sekapilaantuneet massat (30 551,91 t; Ekokem, Pori). Jatkotoimenpiteet Alueen maaperän kunnostuksen jatkosta ei ole tätä väliraporttia kirjoitettaessa vielä päätetty. Erityisesti I- ja J-alueille sijoitettavien tulevien toimintojen sijainteja sekä mahdollisten tulevien rakenteiden perustamistapaa on tarpeen tarkentaa. Myös L-alueen itä- ja pohjoisreunan maaperään jäi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Itäreunalla kaivu rajoittui katualueen reunaan, missä on erilaisia kaapelilinjoja. Pohjoisreunalla kaivu rajoittui ruokalarakennuksen seinään. Seinustan läheisyydessä havaittiin vielä jätetäyttöä, jonka arvioidaan ulottuvat myös ruokalarakennuksen alle. Ennen kaivutöiden jatkamista niistä täytyy ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 82128684

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KUNNOSTUSKOHDE 1 2.1 Kohteen sijainti 1 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet 1 2.3 Rajaukset, koko ja naapurusto 1 2.4 Toimintahistoria 2 2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet 2 2.6 Nykyinen ja tuleva käyttö 2 3. ASIAKIRJAT 2 3.1 Päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta 2 3.2 Suunnitelmat ja muut asiakirjat 2 3.3 Siirtoasiakirjat 3 4. KUNNOSTUKSEEN OSALLISTUNEET TAHOT 3 5. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS 3 5.1 Kunnostuksen tavoitetaso 3 5.2 Kunnostuksen ajankohta 5 5.3 Kunnostuksen toteutus 5 5.3.1 L-alue 5 5.3.2 I- ja J-alue 6 5.3.3 K-alue 7 5.3.4 Betoni- ja tiilitäyttöalue 7 5.3.5 Poistetut pilaantuneet maat, jätteet ja muut materiaalit 7 5.3.6 Työnaikainen seuranta 8 5.3.7 Kaivumassojen käsittely ja välivarastointi 9 5.3.8 Vesien käsittely 9 5.3.9 Huomiorakenteet 9 5.3.10 Maa-ainesten hyötykäyttö 9 5.3.11 Alueen jäännöspitoisuudet 9 6. KUNNOSTUKSEN LOPPUTULOS JA TAVOITETASON SAAVUTTAMINEN 10 6.1 Puhdistustavoitteiden saavuttaminen 10 6.2 Kunnostetun alueen ulkopuolelle jääneet pilaantuneet maat 10 6.3 Massamäärät 10 7. KAIVANTOJEN TÄYTÖT 11 8. RISKITARKASTELU 11 8.1 Lähtökohdat 11 8.2 Tavoitteet 11 8.3 PIMA-päätöksen määräykset ja perustelut 11 8.4 Kunnostusalueet kortteleittain tarkasteltuna 11 8.4.1 Konttilukinkatu länsipuoli asuinrakennusten korttelialue 11 8.4.2 Konttilukinkatualueen eteläpää - katualue 13 82128684

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 8.4.3 Kortteli 1912 Myrskynkadun eteläpuoli - asuinrakennuskortteli 15 8.4.4 Kortteli 1910 001 Myrskykadun pohjoispuoli - asuinrakennuskortteli 17 8.5 Yhteenveto 20 9. JATKOTOIMENPITEET 21 9.1 Lisätutkimukset 21 9.2 Käyttörajoitukset 21 9.3 Kunnostuksen jatko 21 LIITTEET Liite 1 Siirtoasiakirjamalli (1 s) Liite 2 Valokuvia kunnostuksesta (17 s) Liite 3 Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien koontitaulukot alueittain (10 s, A3) PIIRUSTUKSET 82128684.01 Sijaintikartta 1 : 20 000 82128684.02 Urakka-alue ja kunnostusalueet 2013 1 : 1 000 82128684.03 Jäännöspitoisuusnäytteet ja kaivualueet 1 : 1 000 82128684.04 Vna 214/2007:n mukaisten kynnysarvojen tai riskinarviossa esitettyjen tavoitepitoisuuksien ylitykset 1 : 1 000 82128684.05 Vna 214/2007:n mukaisten alempien ohjearvojen ylitykset 1 : 1 000 82128684.06 Ehdotus tulevasta kaava-alueesta ja kunnostusalueet 1 : 1 000 82128684.07 Riskinarviossa käsittelyt alueet 1 : 1 000 82128684

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 1. JOHDANTO Tämä pilaantuneen maaperän kunnostuksen osaraportti koskee Tampereen Härmälässä, entisellä teollisuusalueella tehtyä pilaantuneen maan kunnostusta. Kunnostustyöt on tehty Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010, 1.7.2011 mukaisesti. Golder Associates Oy on tehnyt alueella maaperän haitta-ainetutkimuksia vuonna 2003, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy vuonna 2004 ja Ramboll Finland Oy vuosina 2005 2010. Tutkimusten perusteella alueen maaperä oli pilaantunut öljy-yhdisteillä, raskasmetalleilla, PCB:llä ja jätteellä. Työn tilaaja on Cargotec Finland Oy edustajanaan Kauko Autio. Vastaava viranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkönä ins. YAMK Jukka Huppunen ja kesäkuun 2014 alusta lähtien FM Jaana Sunell. Raportoinnista on vastannut ins. AMK Juha Parviainen. Työmaavalvonnasta ovat vastanneet sertifioidut ympäristönäytteenottajat ins. AMK Juha Parviainen, ins. AMK Joni Göös ja ins. AMK Harri Görman. 2. KUNNOSTUSKOHDE 2.1 Kohteen sijainti Kunnostuskohde on Tampereen Härmälässä sijaitseva teollisuusalue tila 837-301-930-2. Alue sijaitsee Tampereen kaupungin Härmälän kaupunginosassa Nuolialantien pohjoispuolella noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Kohteen keskipisteen koordinaatit ovat X: 6818257.7374 ja Y: 24485200.8817 (ETRS-GK24), YKJ-koordinaatit ovat x: 6822 750 ja y: 3325 520. Kohteen osoite on Valmetinkatu 5. Sijainti on esitetty sijaintikartassa 82128684.01. 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet Kiinteistön omistaa Skanska Talonrakennus Oy ja kiinteistöllä oli vuokralla Cargotec Finland Oy 31.10.2013 saakka. Suunnittelualueen pohjoisosassa Härmälänsaari ja Härmälänsaarenkatu ranta-alueineen ovat Tampereen kaupungin omistuksessa. Cargotec omistaa vielä Pyhäjärven rannassa suunnittelualueen pohjoispuolella olevan alueen, joka on voimassa olevassa kaavassa määritelty palvelurakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa edustus- ja asuinrakennuksia. Alueella on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Lisäksi alueen rannassa on rakennusala, jolle saa sijoittaa alueen omaan käyttöön tarkoitettuja saunarakennuksia. Maaperän kunnostamisesta vastaa Cargotec Finland Oy siinä laajuudessa kuten on erillisessä Skanska Talonrakennus Oy:n ja Cargotec Finland Oy:n välisessä kauppasopimuksessa mainittu. 2.3 Rajaukset, koko ja naapurusto Kunnostetut alueet sijaitsevat kiinteistöllä, jolla on toistaiseksi teollisuusrakennuksia. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Pyhäjärveen ja lännessä Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajalla sijaitsevaan Härmälänojaan. Alueen itäpuolella on uusi asemakaava-alue, johon muodostetaan parhaillaan asuinaluetta. Kohde rajoittuu pohjoisessa Pyhäjärveen ja muissa ilmansuunnissa asuinalueisiin. Kohteen itärajalla kulkee Valmetinkatu, eteläpuolella Nuolialantie ja länsipuolella Pereentie. Tontti rajoittuu kaakkoisosassaan Härmälänojaan, joka kulkee maanalaisessa tunnelissa kohteen länsiosan alitse. 82128684 05 1

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kunnostusalueen rajaus ja jako ns. I-, J-, K- ja L-alueisiin on esitetty piirustuksessa 82128684.02. 2.4 Toimintahistoria Kunnostusalue sijaitsee teollisuusalueella, jolla on ollut toimintaa vuodesta 1936 lähtien, jolloin alueelle perustettiin lentokonetehdas. Kohteessa on myöhemmin toiminut monipuolista konepaja ja kokoonpanoteollisuutta. Teollisten toimintojen yhteydessä kohteessa on käsitelty öljyjä, metallien puhdistuskemikaaleja, metallien pinnoituskemikaaleja ja maaleja sekä metallin työstämisessä käytettäviä kemikaaleja. Kohteessa on myös ollut polttoaineiden varastointia ja jakelua sekä lämmityspolttoöljyn varastointia. Vuosina 2013 2014 kunnostetuista alueista I-ja J-alueilla on ollut viime vuodet Metso Minerals Oy:n telavaunujen runkojen säilytystä, K-alueella on sijainnut muutaman vuoden ajan tehdasalueen henkilökunnan pyöräparkki ja L-alue on ollut viime vuosina henkilöautojen pysäköintialue. 2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet Kohde on nykyisin teollisuuskäytössä. Alueella on 4 teollisuusrakennusta (piirustuksissa numerot 1, 3, 18 ja 99), 1 toimistorakennus (27), 1 suojeltu toimistorakennus (26) ja ruokala (28) sekä suojeltu puistoalue. Tehdasalue on pääosin asfaltoitu. Paikoitusalue on murskepintainen. Vanhat polttoaineiden jakeluun liittyvät maaperän pilaantumisen kannalta riskialttiit maanalaiset ja maanpäälliset rakenteet on poistettu. Piirustuksessa 82128684.02 on esitetty nykyisten rakenteiden sijainti. 2.6 Nykyinen ja tuleva käyttö Kohde on nykyisellään kaavoitettu teollisuuskäyttöön, kaavamerkintä on T T. Alue on ollut viime vuosiin asti pääosin teollisessa käytössä Cargotec Finland Oy:n toimesta. Tällä hetkellä alueella toimii useita eri alojen yrittäjiä. Alueen tuleva maankäyttö muuttuu teollisesta maankäytöstä asuinkäytöksi. Kaavamuutos on Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta Pirkkalan kunnan valituksesta Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsiteltävänä. Uudella kaava-alueella Härmälänojan lähialueelle jätetään kaistale, johon ei rakenneta asuntoja. Aluetta tullaan käyttämään puisto-, katu- tai parkkipaikka-alueena. Alueella mahdollisesti tehtäviin maaston muotoiluihin ja täyttöihin esitetään käytettävän vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisesti hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia, betonia, tiiltä ja asfalttia. Alueen rajaus on esitetty piirustuksissa 82128684.02. 3. ASIAKIRJAT 3.1 Päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta Kohteeseen on annettu seuraava pilaantuneiden maan puhdistamiseen liittyvä päätös: Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta 1.7.2011 3.2 Suunnitelmat ja muut asiakirjat Alueen pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja sen toteutuksesta on laadittu seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: 82128684 05 2

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3363, 14.4.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3452, 16.6.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3455, 28.7.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3453, 30.9.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3551, 7.10.2003 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, kunnostusraportti 16999, 3.2.2004 Ramboll Finland Oy, kunnostusraportti 82106825, 22.4.2005 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82111206, 19.12.2005 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82128684, 2.7.2010 3.3 Siirtoasiakirjat Ramboll Finland Oy säilyttää siirtoasiakirjoja tilaajan puolesta 3 vuotta työn valmistumisesta. Raportin liitteessä 1 on esimerkki siirtoasiakirjasta. 4. KUNNOSTUKSEEN OSALLISTUNEET TAHOT Kiinteistön omistaja Skanska Talonrakennus Oy: Edustaja Harri Sivu Tilaaja ja rakennuttaja Cargotec Finland Oy: Edustaja Kauko Autio Päätoteuttaja Ekokem-Palvelu Oy: Juha Jääskeläinen, rakennuspäällikkö Markku Rinta-Jaskari, työmaapäällikkö Ympäristötekninen valvonta Ramboll Finland Oy: Projektipäällikkö Jukka Huppunen Suunnittelija Juha Parviainen Työmaavalvojat Juha Parviainen, Joni Göös ja Harri Görman Laboratorioanalyysit Eurofins Scientific Finland Oy, Tampere Suunnittelija Ramboll Finland Oy, Jukka Huppunen Viranomaisvalvonta Pirkanmaan ELY-keskus / Ympäristö- ja luonnonvarat, Kari Pyötsiä Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu, Pasi Päivärinne. 5. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS 5.1 Kunnostuksen tavoitetaso Kunnostuksen tavoitteena oli poistaa pilaantuneista maista alueelle rakennettaville rakennuksille ja rakenteille sekä terveydelle aiheutuvat riskit ja haitat. 82128684 05 3

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Valtioneuvoston 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot eivät sovellu suoraan käytettäväksi maaperän ja pohjaveden puhdistustarpeen arviointiin, sillä alueen maaperässä on todettu kynnysarvon ylittäviä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia ja alue tullaan tulevaisuudessa muuttamaan asuinkäyttöön. Alueelle saattaa tulla myös muita herkkiä kohteita, kuten leikkipaikkoja, mutta toisaalta osa alueesta jää katu- sekä paikoitusalueeksi. Haihtuvien yhdisteiden riskit asuinkäytölle alueella oli arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin kaikki sellaiset haitta-aineet, joita esiintyy Vna 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksia kohteen maaperässä. Em. kriteerien perusteella kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu: antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, öljyhiilivedyt, (keskitisleet ja raskaat jakeet, C10-C40), antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, naftaleeni, PCB-yhdisteet, dikloorimetaani (metyylikloridi), tolueeni, ksyleenit Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin myös yhdisteet, joita esiintyy maaperässä haitta-aineen ominaisuuksiin (mm. haihtuvuus, kulkeutuvuus, myrkyllisyys) nähden merkittäviä pitoisuuksia ja joille ei ole määritetty Vna 214/2007 mukaisia kynnys- ja ohjearvoja. Em. kriteerien perusteella kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu: asenafteeni, fluoreeni, pyreeni, trimetyylibentseeni, butyylibentseeni, propyylibentseeni, propyylitolueeni, dikloorifluorimetaani Kunnostuksen tavoitteita: Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 mukaan o Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kiinteistön alueelta alemman ohjearvon ylittävältä osin 1 metrin syvyyteen ja haihtuvien yhdisteiden osalta rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista. o Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä riskinarvion mukaisesti. o Kaikki pilaantuneet maat poistetaan ongelmajätteen ylittävältä osin. o Rakennettavilla leikkialueilla pilaantuneet maat poistetaan kynnysarvopitoisuuden ylittävältä osin. Taulukossa 1 on esitetty kunnostuksen tavoitepitoisuuksia Taulukko 1. Kunnostuksen tavoitepitoisuuksia Haitta-aine Tavoitetasot, mg/kg Antimoni (Sb) 10 Arseeni (As) 50 Elohopea (Hg) 10 Koboltti (Co) 100 Kupari (Cu) 150 Lyijy (Pb) 200 Nikkeli (Ni) 100 Sinkki (Zn) 250 Ksyleenit 10 Naftaleeni 5 Öljyhiilivedyt, C 10-C 21 300 Öljyhiilivedyt, C 21-C 40 600 4 82128684 05

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Pilaantuneisuutta on havaittu taulukon aineiden lisäksi seuraavilla aineilla: bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, PCB, öljyhiilivedyt, C5-C10, trimetyylibentseeni, butyylibentseeni, propyylibentseeni, fenantreeni, fluoranteeni, PAH, dikloorieteeni, trikloorieteeni, tetrakloorieteeni 5.2 Kunnostuksen ajankohta Työmaan aloituskokous pidettiin 30.5.2013 Härmälänrannan ruokalarakennuksen kabinetissa. Kunnostuksen aloitusilmoitus lähetettiin ympäristöviranomaisille 4.6.2013. Kunnostustyöt alkoivat 10.6.2013 ja ovat olleet keskeytettyinä 10.2.2014 lähtien. 5.3 Kunnostuksen toteutus Kunnostettava alue aidattiin ja työmaa varustettiin pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Kunnostus aloitettiin kesäkuussa 2013 nk. L-alueella suunnittelualueen etelä- /kaakkoisosassa. Elokuussa 2013 kunnostuskaivu siirtyi ensin I-alueelle ja lokakuun alussa J- alueelle. K-alueen kunnostuskaivu aloitettiin 18.12.2013 ja saatiin valmiiksi 22.1.2014. Edellä mainittujen alueiden kunnostuksen eteneminen on esitetty seuraavissa kappaleissa aikajärjestyksessä (ei aakkosjärjestyksessä). Alueilla ei ollut merkittävää määrää maanalaisia tai -päällisiä rakenteita. L-alueen kaakkoiskulmassa on noin 20 metrin matkalla sadevesiviemäri, joka risteää kunnostusaluetta. L-alueen pohjoisosan halki kulkee viemärilinja, joka on edelleen käytössä. Sekä L- että I-/J-alueella oli sadevesiviemärilinjat, jotka purettiin kaivun yhteydessä. Lisäksi I- ja J-aluetta halkonut metalliaita purettiin ennen ko. alueen kunnostuksen aloittamista. L-alueen luoteisosassa oli korkea valomasto, joka kaadettiin ja pätkittiin lokakuun alussa 2013. Kunnostus tehtiin lajittelevana kaivuna. Kaivumassat jaoteltiin Ekokem-Palvelu Oy:n määrittelemien vastaanottokoodien (B N) mukaan. Osa kaivualueista oli asfalttipinnoitettu. Lisäksi J- alueen lounaiskulmalta jouduttiin poistamaan pientä puustoa ja risukkoa. Piirustuksessa 82128684.03 on esitetty kunnostettu alue kokonaisuudessaan. Piirustuksessa 82128684.06 on esitetty luonnos tulevasta kaava-alueesta. Jäännöspitoisuusnäytealueet valittiin maastonmuotojen perusteella 100 250 m 2 suuruisina alueina ja mitattiin GPS-paikantimen avulla. Tilaajan toivomuksesta kunnostustyön aikana tehtiin useita viikkoraportteja, joita käytiin myös läpi työmaakokouksissa. Liitteessä 2 on esitetty valokuvia kunnostusalueelta kesäkuusta 2013 toukokuulle 2014. 5.3.1 L-alue Kaivutyöt aloitettiin vuoden 2013 kesäkuussa L-alueen kaakkoiskulmasta edeten kohti luodetta. Kaivannon itäreuna rajautui Valmetinkatuun ja etelässä Nuolialantien varren pyörätien viereiseen viherkaistaleeseen. Kaivu aloitettiin pintasorien kuorinnalla edeten vaiheittain syvempiin kerroksiin. Ensimmäisiin selvästi pilaantuneisiin maakerroksiin päästiin 17.6.2014, kun KN46 ja KN55 väliseltä alueelta paljastui ilmeisesti vanha sadevesiviemärin pää, josta tulvahti kaivantoon noin 200 litraa paksua öljyn sekaista vettä. Linja laski havaintojen perusteella Valmetinkadun suunnasta kunnostettavalle alueelle. Lähialueen muu pilaantuneisuus huomioiden tilanteessa nähtiin parhaaksi imeyttää öljyinen vesi kohteessa jo olleeseen pilaantuneeseen maa-ainekseen. L-alueen itäreunalla maaainekset olivat yleisesti ottaen lähinnä öljypilaantuneita, mukana myös PCB-yhdisteitä. Pilaantuneisuus alkoi noin 1,0 1,5 m syvyydeltä ulottuen 3,0 4,0 m syvyyteen. Kaivun edetessä kohti länttä heinäkuun alussa pintamaan alta paljastui yhä enemmän voimakkaasti sekapilaantunutta jätetäyttöä. Jätetäyttö sijaitsi pilaantumattomaksi todetun pintasora tai -saven alla ulottuen 3,5 5,5 m syvyyteen. Rakennusteknisesti täyttöön kelpaavat pilaantumattomat soramaat hyödynnettiin myöhemmin osittain alueen täytössä, kun taas pilaantumattomat 82128684 05 5

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI täyttösavimaat poistettiin kohteesta. Lisäksi Skanska Talonrakennus käytti sovitusti osan pintasoramaista läheisen rakennustyömaan tarpeisiin. Alueen luonnonmaa oli alueella kauttaaltaan turvetta. Turvepinnan syvyys vaihteli alueella melko paljon, koska täyttömaamassat olivat painaneet turvetta monin paikoin syvemmälle tai muodostaneet liukupintoja nostaen turvekerroksen ylös. Kaivu lopetettiin alueella pääosin turvekerrokseen, josta otettiin jäännöspitoisuusnäytteet alueittain. Paikoin turvekerroksen läpi tehtiin kaivinkoneella pistoja, joilla varmistettiin, ettei kyseessä ole täyttömaakerros ja ettei syvemmällä maaperässä esiinny haitta-aineita. L-alueen itä-/koillisreunan seinämässä maaperässä havaittiin kohonneita liuotin- ja öljypitoisuuksia. Alue sijaitsee nykyisen kunnostuskaivannon ja Valmetinkadun varteen jäävän viheralueen välissä. Pilaantuneen maan laajuudessa ko. alueella ei tätä raporttia kirjoitettaessa ole vielä tarkkaa tietoa (KN171.1+2). Alueen kaivusta tekee haastavan alueen läpi risteävät maanalaiset, etelä-pohjoissuuntaiset kaapelilinjat. L-alueen pohjoisreunalla kaivu rajoittui lopulta ruokalarakennuksen kulmaukseen ja pysäköintialueeseen, josta jo osa jouduttiin poistamaan käytöstä, koska pilaantuneen maa-alueen havaittiin ulottuvan aiemmin arvioitua pohjoisemmaksi (mm. KN212 ja KN213). Ruokalarakennukselta kohti Valmetinkatua laskeva viemärilinja oli perustettu myös osittain jätetäytön sekaan, mutta linjan alapuolinen jätetäyttö pystyttiin poistamaan kaivamalla osuus kerrallaan ja viemärilinjaa ei tarvinnut purkaa. Viemärilinjasta noin 4 m etelään kaivannon pohjalle jäi ohut kerros jätteistä maaainesta, joka painui syvemmälle pilaantumattomaksi havaitun täyttösaven alle. Jätteen määrän arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Ruokalarakennuksen seinustalla havaittiin, että jätetäyttökerros jatkui osittain rakennusta kohti 1,6 3,2 m syvyydessä (KN216). Kaivua ei sovitusti jatkettu tämän kunnostuksen yhteydessä, vaan rakennuksen ympäristön maaperän pilaantuneisuutta tarkastellaan vasta, kun toiminta rakennuksessa loppuu. Rakennus (nro 27) on myös suunniteltu purettavan tulevien vuosien kuluessa. Urakoitsija otti talteen työnaikaisia kaivutasoja ja kaivun päätteeksi pohjan tason. Mittausten ja jäännöspitoisuusanalyysien valmistuttua valmiille pohjalle asennettiin suodatinkangas, jonka jälkeen alueet täytettiin soralla. Täyttökoroksi tuli sovitusti +78, pohjoisosassa osin +79. L-alueelta poistettiin lopulta noin 43 000 t pilaantuneita maa-aineksia. Alueen pinta-alaksi muodostui noin 10 750 m 2. Alueen nykytilanteen mukainen täyttötaso saavutettiin 31.1.2014, minkä jälkeen alueella ei ole tehty maaperän kunnostukseen liittyviä töitä. 5.3.2 I- ja J-alue I- ja J-alueiden maaperän kunnostus käsitellään samassa kappaleessa, koska kaivun edetessä havaittiin, että käytännössä alueet muodostivat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Alueet olivat suurelta osin asfalttipinnoitettuja. Alueen kaivu aloitettiin 19.8.2013 I-alueen pohjoisosasta (piirustus 82128684.03), mistä edettiin vaiheittain kohti J-alueen lounais- ja eteläosia ja Härmälänojaa. Pohjoisessa kaivu rajautui tehdasalueen vanhaan tiehen ja rakennukseen 3. Idässä kaivu rajautui työmaan aikaiseen tiehen, joka kulki etelä-pohjoissuunnassa ruokalarakennuksen länsipuolella. Alueen eteläreuna rajoittui Härmälänojan varren koivikkoon ja länsireuna pilaantumattomaksi havaittuun seinämään. Alueen maaperä laski luonnollisesti kohti Härmälänojaa, mutta täyttömaakerroksen paksuus (2,0 9,0 m) vaihteli hyvin paljon alueen eri osissa luonnonmaan (turve) paikoittaisista painumista ja nousemista johtuen. Lokakuun alussa, kaivun siirtyessä J-alueelle, maaperässä havaittiin hyvin voimakkaita liuotinpitoisuuksia. Täyttömaan seasta myös löytyi vanhoja tynnyreitä ja maalipurkkeja. Liuotin- ja sekapilaantuneita maa-aineksia esiintyi kaivun yhteydessä tehtyjen havaintojen ja analyysien perusteella lähimmillään noin 6 metrin päässä Härmälänojasta. Leudon loppuvuoden 2013 ja syyssateiden myötä kaivannon syvimmät osat alkoivat olla marrasjoulukuussa niin märkiä, että kaivumassat velliintyivät ja kaivu hankaloitui. Kaivantoon ei kuiten- 82128684 05 6

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI kaan havaittu purkautuvan varsinaista pohjavettä, vaan vettä valui kaivannon pohjalle eri puolilta ympäröivää aluetta. 8.1.2014 J-alueen eteläpuolelta löytyi erillinen turvemaahan tehty kaivanto, johon oli sijoitettu ilmeisesti jonkin alueelta puretun rakennuksen kattorakenteita (kattohuopaa, eristevillaa, asbestilevyä). Kaikkiaan turpeen sekaista materiaalia poistettiin alueelta 162,94 t. Tammikuun puolessa välissä 2014 sää kylmeni ja maa alkoi jäätyä. Tässä yhteydessä kaivutyöstä tuli ajoittain hitaampaa, mutta samalla vesien kertyminen kunnostuskaivantoon väheni. Näin myös alueen syvimmästä osasta (korko n. +73, N2000) päästiin ottamaan lopulta edustavammin näytteitä. Näytteenoton ja kaivinkoneella tehdyn pohjan tarkastuksen yhteydessä havaittiin 30.1.2014, että voimakkaasti sekapilaantuneita (näytteet KI 192 ja 195) maita oli vielä aiemmin havaittua syvemmällä. Viikon 6 (3.-7.2.2014) päätteeksi kunnostuskaivu päätettiin keskeyttää toistaiseksi, kun havaittiin että pilaantuneita massoja oli edelleen tasolla n. +70 (vrt. Pyhäjärven keskivedenkorkeus +77,1). Kunnostuskaivannon syvimmän osan eteläosaa reunusti lopulta noin 4 5 m korkea lähes pystysuora turveseinämä, eikä kaivannon pohjalla saavutettu alkuperäisen maanpinnan tasoa. I- ja J-alueilta kaivetut suuret lohkareet (1 954,80 t, arvioitu kuormakuutioiden perusteella) kuljetettiin Tampereen Ruskonperän maanvastaanottoalueelle. I- ja J-alueilta on poistettu tätä raporttia kirjoitettaessa noin 58 000 t pilaantuneita maa-aineksia ja alueiden kokonaispinta-ala on noin 7 600 m 2. 5.3.3 K-alue K-alue sijaitsi ruokalarakennuksen eteläpuolella. Alue oli aiempien tutkimusten perusteella voimakkaasti öljypilaantunut. Alueen kunnostuskaivu aloitettiin 18.12.2013 ja saatiin valmiiksi 22.1.2014. Alueella ei kuitenkaan havaittu arvioitua määrää pilaantuneita massoja, vaan kokonaismassamääräksi muodostui ainoastaan 370 t (arvioitu 1 800 t). Alueen laajuus oli noin 430 m 2. Kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella K-alueelle ei jäänyt pilaantuneita maa-aineksia. Kaikki K-alueen massat vietiin jatkokäsiteltäväksi Ekokemin Mahlianmaan kaatopaikalle Valkeakoskelle. 5.3.4 Betoni- ja tiilitäyttöalue L- ja J-alueiden sekä Härmälänojan väliselle alueelle oli vuonna 2007 läjitetty ja tasattu lähialueen puretuista rakennuksista muodostunutta betoni- ja tiilitäyttöä. Täyttö poistettiin suunnittelualueelta erillisen urakkana samanaikaisesti maaperän kunnostustyön yhteydessä. Materiaalit pulveroitiin pienempään raekokoon ennen kuljetusta jatkokäsittelyyn. Täytön paksuus oli 1,0 1,5 m. Massoja poistettiin kaikkiaan 14 250,42 t. Täyttöalueen laajuus oli noin 5 700 m 2. Betoni- ja tiilimursketta vietiin jatkokäsiteltäväksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle Forssaan (10 205,04 t) sekä Ekokemin Mahlianmaan kaatopaikalle Valkeakoskelle (4 045,38 t). 5.3.5 Poistetut pilaantuneet maat, jätteet ja muut materiaalit Poistettujen maamassojen määrät on esitetty pilaantuneisuuden ja laadun mukaan lajiteltuna taulukossa 2. 82128684 05 7

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 2. Poistetut maa-ainekset ja muut materiaalit. Kirjaintunnus B...N tyypin yhteydessä on Ekokemin käyttämä tunnus materiaalille. YHTEENVETO POISKULJETETUISTA MASSOISTA Tyyppi / koodi Kuvaus Vastaanottopaikka Massat yht. (t) Vastaanottomaksut yht. ( ) Asfaltti NCC Roads, Nokia 1 471,50 456,17 Puhtaat ylijäämämaat Valkeakoski 5 455,27 63 390,20 Puhdas rakennusjäte pulveroitua betonia, puhdasta (mm. puretun pumppaamon rakenteita) Valkeakoski 62,92 1 195,48 B-maat lievästi öljypilaantuneet Valkeakoski 36 391,16 400 317,87 C-maat lievästi sekapilaantuneet Valkeakoski 1 980,14 28 712,03 E-maat voimakkaasti metallipilaantuneet Valkeakoski 435,17 6 745,18 F-maat G-maat voimakkaasti öljypilaantuneet, 1000-2500 mg/kg voimakkaasti öljypilaantuneet, 5000-10000 mg/kg Valkeakoski 11 749,60 170 369,21 Pori 545,60 8 729,60 H-maat voimakkaasti sekapilaantuneet Pori 30 551,91 488 830,56 K-maat L-maat öljypilaantuneet yli vaarallisen jätteen raja-arvon sekapilaantuneet yli vaarallisen jätteen raja-arvon Pori 484,56 7 752,96 Pori 7 673,20 122 771,20 N-rakennusjäte pilaantunut rakennusjäte Pori 2 154,53 129 271,80 2500-5000 mg/kg Turve, kattohuopa, eristevilla, asbestilevy Kivet voimakkaasti öljypilaantuneet, 2500-5000 mg/kg Tarastenjärvi 2 343,44 39 838,48 Asbestijäte Tarastenjärvi 162,94 17 108,70 pilaantumattomia, massat arvioitu kuutioiden perusteella Ruskonperä, Tre 1 954,80 3 258,00 Puhdas betoni- ja tiilimurske Forssa 10 205,04 40 820,16 Puhdas betoni- ja tiilimurske Valkeakoski 4 045,38 16 181,52 Yht. 117 667,16 1 545 292,96 Yhteensä massoja poistettiin urakassa vuosina 2013 2014 117 667,16 tonnia. Näistä massoista pilaantuneita maa-aineksia oli 92 154,78 t. Yllä mainittujen massojen lisäksi kaikilta kunnostuksen osa-alueilta poistettiin yhteensä 2,12 t kyllästettyä puuta ja 2,22 t kyllästämätöntä lautaa ja lankkua. Kaikista pilaantuneen maan kuormista ja jätekuormista laadittiin siirtoasiakirjat. Kuormat kuljetettiin peitettyinä vastaanottopaikkoihin. Kasettikuormien määrä oli kaikkiaan 2 741 kpl. 5.3.6 Työnaikainen seuranta Kaivutöiden yhteydessä otettiin edustavia maaperänäytteitä kaivurintauksista, maakasoista ja koekuopista kaivumassojen pilaantuneisuuden laadun ja kunnostusalueen laajuuden määrittämiseksi. Näytteistä analysoitiin orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Maaperänäytteiden epäorgaanisten haitta-aineiden kenttäanalyysit tehtiin Niton XL3t 600 - röntgenfluoresenssiin perustuvalla kenttäanalysaattorilla. Maanäytteiden öljyhiilivetyjen kenttäanalyysit tehtiin PetroFlag-kenttäanalysaattorilla. Taulukossa 3 on esitetty työnaikana otettujen näytteiden ja niistä tehtyjen haitta-aineanalyysien määrät. 8 82128684 05

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 3. Työn aikaisten näytteiden analyysimäärät Analyysi I ja J K L Kpl yht. PetroFlag (kenttämittaus) 138 8 153 299 XRF, Niton XL3t 600 (kenttämittaus) Metallit, laboratorio 193 24 221 438 25 8 76 109 Mineraaliöljyt, laboratorio 50 10 98 158 BTEX-yhdisteet, laboratorio PAH-yhdisteet, laboratorio 35 3 66 104 15 23 23 40 PCB-yhdisteet, laboratorio 2 0 37 39 VOC-yhdisteet, laboratorio Syanidi, laboratorio 34 4 52 90 0 0 8 8 Asbesti, laboratorio 1 0 0 1 Lisäksi kaivumassoista teetettiin 12 kaatopaikkakelpoisuustutkimusta, joilla varmistettiin massojen asianmukainen sijoittaminen eri vastaanottopisteisiin. Kaivantovesistä otettiin näytteitä ennen öljynerotinta ja öljynerottimen jälkeen. Työn aikana maa-aineksista tehtyjen haitta-aine- ja jäännöspitoisuusanalyysien tulokset on esitetty taulukoituna alueittain raportin liitteessä 3. Laboratorion analyysitodistuksia säilyttää Ramboll Finland Oy. 5.3.7 Kaivumassojen käsittely ja välivarastointi Maamassoja välivarastoitiin alueen asfaltti- ja sorakentillä kuljetusten optimoinnin takia keskimäärin 2 3 päivää. Massat lajiteltiin eri kasoihin pilaantuneisuuden ja materiaalin perusteella. 5.3.8 Vesien käsittely Rannan täyttöalueen kaivantoon kerääntyi vaihtelevasti vettä sateista ja ilman lämpötilasta riippuen. Mikäli vedessä havaittiin öljyä, johdettiin vesi öljynerotuslaitteiston kautta maastoon imeytettäväksi. Puhdas vesi pumpattiin suoraan maastoon imeytettäväksi, mikäli se haittasi kaivua. Kaivantovesistä otettiin kunnostuksen aikana 3 näytettä. 5.3.9 Huomiorakenteet Kunnostetulle alueelle asennettiin suodatinkangas erottamaan luonnonmaa/kunnostamaton alue ja uudet täyttömassat. 5.3.10 Maa-ainesten hyötykäyttö Kohteesta kaivetut pilaantumattomat, geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat maamassat hyödynnettiin kaivantojen täytöissä L-alueella. I- ja J-alueiden uusi täyttösora ja -sepeli ostettiin erikseen. 5.3.11 Alueen jäännöspitoisuudet Näytteet analysoitiin Eurofins Scientific Oy:n laboratoriossa Tampereella ja/tai kenttämittauksin. Analyysitulokset on esitetty taulukoituna liitteessä 3. Jäännöspitoisuusnäytealueet on esitetty piirustuksessa 82128684.03. 82128684 05 9

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Jäännöspitoisuusnäytealueet valittiin maastonmuotojen perusteella 100 250 m 2 suuruisina alueina ja mitattiin GPS-paikantimen avulla. 6. KUNNOSTUKSEN LOPPUTULOS JA TAVOITETASON SAA- VUTTAMINEN 6.1 Puhdistustavoitteiden saavuttaminen Kunnostusalueilta on poistettu jätteitä ja pilaantuneita maita Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 mukaisesti. Puhdistustavoitteita ei ole saavutettu kunnostusalueen kaikissa osissa. Merkittävin yksittäinen selvittämätön alue on I- ja J-alueella oleva syvä sekapilaantunut kaivanto (näytealueet KI199 ja KI 200). Kaivannon pohja sijaitsee alueella noin tasolla +70, joten jatkotoimenpiteet ovat vesienkäsittelyn kannalta ongelmallisia. L-alueella kunnostuskaivu päättyi monin paikoin alkuperäiseen luonnonmaahan, joka oli turvetta. Alueelle ei arvioida jääneen merkittäviä määriä pilaantuneita maita, vaikka osassa jäännöspitoisuusnäytteistä havaittiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Näytealueet, joille jäi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ja riskinarvion perusteella määritetyt tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on esitetty piirustuksessa 82128684.04. Alueet, joille jäi Vna 214/2007:ssa esitetyn alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on esitetty piirustuksessa 82128684.05 6.2 Kunnostetun alueen ulkopuolelle jääneet pilaantuneet maat Kesäkuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana kunnostetun alueen ulkopuolelle arvioidaan jääneen pilaantuneita maita. Kunnostetun alueen rajaus on esitetty piirustuksessa 82128684.03. Pilaantuneita maita arvioidaan olevan jäljellä ruokalarakennuksen (rakennus 28) länsi- ja itäpuolella, Valmetintien varressa (seinämänäytteet KN171.1 ja 2) sekä mahdollisesti öljyisen sadevesiviemärin ympärillä L-alueen kaakkoispuolella. 6.3 Massamäärät Pilaantuneita maamassoja kertyi erityisesti I- ja J-alueilta huomattavasti alun perin arvioitua enemmän. Alkuperäiset massa-arviot on esitetty piirustuksen 82128684.02 yhteydessä. Alla olevassa taulukossa 4 on esitetty arvioidut ja toteutuneet pilaantuneet massamäärät. Taulukko 4. Pilaantuneet massamäärät, arvio ja toteuma Alue Arvioitu massamäärä (t) Toteutunut massamäärä (t) L 27 000 38 673 I ja J 4 900 + 7 200 = 12 100 53 111 K 1 800 370 Yhteensä 40 900 92 154,57 L- sekä I- ja J-alueiden välinen massajakauma on likimääräinen, koska saman pilaantuneisuuskategorian massoja on kaivettu ajoittain samanaikaisesti molemmilta alueilta välivarastointiin. Massojen jakautumista alueittain on käsitelty tarkemmin kustannusten muodostumislaskelmissa. 82128684 05 10

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 7. KAIVANTOJEN TÄYTÖT Täyttöjä tehtiin kunnostusalueelle kaivantojen tekemiseksi turvalliseksi ja jotta kaivannot eivät täyttyisi vedellä. Täyttömateriaalina käytettiin osittain alueen pintamaakerroksena ollutta soraa ja osittain tuontisoraa ja -sepeliä. Täyttöihin käytettiin vain pilaantumattomia maita. 8. RISKITARKASTELU 8.1 Lähtökohdat Kaikilla kaivualueilla ei ole saavutettu PIMA-päätöksessä esitettyjä kunnostustavoitteita. Tämän väliraportin riskitarkastelun lähtökohtana on tarkastella kortteleittain PIMA-kaivualueiden soveltumista suunniteltuun käyttötarkoitukseen asuinrakennusten alueeksi tai katu- ja parkkialueeksi. Johtopäätöksenä on esitetty vaihtoehtoiset toimenpiteet jatkotoimista. Kortteli- ja kunnostusalueet on esitetty piirustuksessa 82128684.06 8.2 Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella PIMA-kaivualueiden soveltumista suunniteltuun maankäyttöön. Alueiden käyttömuodot tunnetaan tasolla asuinrakennusten alue ja katu- ja parkkialue. 8.3 PIMA-päätöksen määräykset ja perustelut PIMA-päätöksen mukainen lupamääräys 3: 1. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden osalta vähintään alemman ohjearvon ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen. 2. Haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista (viimeistään rakennuksia rakennettaessa) 3. Muilta alueilta yli metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvioinnin mukaisesti. 4. Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa. Perusteluosiossa kohtaan 4 ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteessä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta. Tämän vuoksi on edellytetty kynnysarvopitoisuuksia. Alla kortteleittain käsiteltävissä PIMA-kaivualueiden tarkastelussa (kappale 8.4) on verrattu saavutettua kunnostustasoa yllä esitettyihin määräyksiin. 8.4 Kunnostusalueet kortteleittain tarkasteltuna 8.4.1 Konttilukinkatu länsipuoli asuinrakennusten korttelialue Tarkastelu koskee suunnitellulla korttelialueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Korttelialue on suunniteltu asuinrakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa esim. leikkialueita. Taulukon 5 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon. 82128684 05 11

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 5. Kontinlukinkadun länsipuolen PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Haitta-aine Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/katu Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muuta alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Bentseeni Erittäin haihtuva 0,1/0,5-2 0,073/4-4,5 0,2/0,02/0,2 0,2 - x x x TEX Erittäin haihtuva 1,9/0,5-2 3,87/3,5-4,5 -/1/- - - x x x Öljyhiilivedyt C5- C10 Erittäin haihtuva 110/7-7,5 250/250/250 1 - x - - C10-C40 Erittäin haihtuva 280/0,5-2 1285/4-4,5 Mineraaliöljyt 300/300/300 5-103 annettu fraktioittain - x x x Trimetyy- Haihtuva 6,1/7-7,5 0,64/0,5-2 2,7/3,5-4,5 20/10/200 0,05 ei AO libentsee- ni määritetty x x x 0,33/4-4,5 0,63/3,5-4,5 Haihtuva 0,661/7-7,5 0,105/3,5-4,5 0,137/4-4,5 20/10/200 0,05 ei AO Butyylibentseeni määritetty x x x 0,269/3,5-4,5 Haihtuva 0,4/7-7,5 0,047/0,5-2 0,12/3,5-4,5 20/10/200 0,001 ei AO Propyylibentseeni määritetty x x x 0,14/4-4,5 0,04/3,5-4,5 Korttelialueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 0,5-7,5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin PIMA-kaivualueilla ylittyvät bentseenin, öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. 82128684 05 12

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ulkoilmaan ja mahdollisesti tulevien rakennusten sisäilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä ovat mahdollisia, mikäli haitta-aineet pääsevät haihtumaan mahdollisten rakennusten sisäilmaan. Haihtuminen ulkoilmaan on myös mahdollista, mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niiden arvioida aiheuttavan terveydellistä haittaa esimerkiksi leikkikentällä oleskeltaessa. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrissä eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Nämä alueet eivät pois sulje tarkastellun korttelin asuinkäyttöä, vaan soveltuvuus katu- ja parkkialueeksi koskee ainoastaan kaivualueita (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123). Vaihtoehdot: 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123) huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Kunnostuksen jatkaminen, jonka seurauksena alueet saattavat soveltua nykyisillä kunnostuskriteereillä herkimmille käyttömuodoille 3. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Mahdollisessa kohdan 3 mukaisessa tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. Merkittävin arvioitava altistumisreitti on sisäilman kautta altistuminen. 8.4.2 Konttilukinkatualueen eteläpää - katualue Tarkastelu koskee suunnitellulla katualueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Taulukon 6 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon. 82128684 05 13

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 6. Kontinlukinkatualueen eteläpää PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Haitta-aine Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/ka tu Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muuta alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Co 24/2,8-3 110/20/250 - - - x - Cu Kulkeutumaton Kulkeutumaton 110/4,5-5 150/100/192 - - - x - V Kulkeutumaton 110/2,8-3 110/2,5-3,5 150/100/250* - - - x - C10-C40 Erittäin haihtuva Öljyhiilivedyt 400/4,5-5 300/300/300 5-103 annettu fraktioittain - x x - Trimetyy- Haihtuva 0,91/4,5-5 20/10/200 0,05 ei AO x x - Haihtuva 0,136/4,5-5 20/10/200 0,05 ei AO x x - Haihtuva 0,091/4,5-5 20/10/200 0,001 ei AO libent- seeni määritetty Butyylibentseeni määritetty Propyylibentseeni määritetty x x - * kynnys- ja ohjearvot, ei arvioinnissa määritetyt Katualueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 2,5-5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin ylittyvät bentseenin, öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. Havaitut koboltti, kupari ja vanadiinipitoisuudet ylittävät syvemmissä kerroksissa kynnysarvotason. Katualueelle pitoisuudet ovat soveltuvia. Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ja edelleen ulkoilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet kadun rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. 82128684 05 14

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä havaituilla haitta-ainetasoilla ei pidetä suunnitellulla katualueella merkittävinä. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrissä eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KI82, KI85 ja KI183), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseensa katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Vaihtoehdot: 1. Mikäli hulevesialueita tai asuinrakennuksia/leikkikenttiä halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KI82, KI85 ja KI183), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. 8.4.3 Kortteli 1912 Myrskynkadun eteläpuoli - asuinrakennuskortteli Tarkastelu koskee suunnitellulla korttelialueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Korttelialue on suunniteltu asuinrakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa esim. leikkialueita. Taulukon 7 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon. Taulukko 7. Myrskynkadun eteläpuoli PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Hait- Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/ka tu 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m ta- aine Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muut alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Cd Kulkeutumaton 1,1/4 1,3/0,7-1,2 12/1/150 - - - - - 1,1/2-3 Co 21/1,6-2,8 110/20/250 - - - - - Cu Kulkeutumaton Kulkeutumaton 140/1-2 150/100/192 - - - x - Ni Kulkeutumaton 61/2,5-3 55/2-3 100/50/120 - - - x - 15 82128684 05

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Bentseeni Erittäin haihtuva 0,44/2-3 0,19/4-4,5 0,2/0,02/0,2* 0,2* - x x x 0,03/1,3-1,8 Ksyleeni Erittäin haihtuva 18,1/2-3 17/1/34 17 - x x x TEX Erittäin haihtuva 19,7/2-3 -/1/ - - x x x Öljyhiilivedyt C10- C40 Erittäin haihtuva 410/2,5-3 360/1,6-2,2 840/0,8-1,7 320/2-3 300/300/300 5-103 annettu fraktioittain x x x x 3100/0,5-1 2300/1-3,5 Dikloo kloorie rieteeni Erittäin haihtuva 0,013/1,8-2,2 0,05/0,01/0,2 * 0,05* - x - - Trime metyylibentseeni Haihtuva 0,59/1,3-1,8 0,38/0,8-1,7 0,44/0,5-1 0,242/1-3,5 20/10/200 0,05 ei AO määritetty x - x Butyylibentseeni Haihtuva 0,127/0,5-1 0,088/1-3,5 20/10/200 0,05 ei AO määritetty x x x Propyylibentseeni Haihtuva 0,056/0,8-1,7 0,024/0,5-1 0,035/1-3,5 20/10/200 0,001 ei AO määritetty x x x PCB kulkeutumaton 1,7/0,5-1 0,35/1-3,5 1/1/12 1 x - x x * kynnys- ja ohjearvot, ei arvioinnissa määritetyt Korttelialueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 0,5-3,5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin ylittyvät bentseenin, öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. Kadmium-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ylittävät kynnysarvotason ja PIMA-päätöksen määräysten perusteella rajoittavat leikkikentän sijoittamista. 82128684 05 16

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseeni ja propyylibentseeni ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ulkoilmaan ja mahdollisesti tulevien rakennusten sisäilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä voi esiintyä, mikäli haitta-aineet pääsevät haihtumaan mahdollisten rakennusten sisäilmaan. Haihtuminen ulkoilmaan on myös mahdollista, mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niiden arvioida aiheuttavan terveydellistä haittaa esimerkiksi leikkikentällä oleskeltaessa. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrät eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2 ), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Nämä alueet eivät pois sulje tarkastellun korttelin 1912 asuinkäyttöä, vaan soveltuvuus katu- ja parkkialueeksi koskee ainoastaan kaivualueita (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2). Vaihtoehdot: 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2) huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseeni ja propyylibentseeni ja öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. Merkittävin arvioitava altistumisreitti on sisäilman kautta altistuminen. 8.4.4 Kortteli 1910 001 Myrskykadun pohjoispuoli - asuinrakennuskortteli Tarkastelu koskee suunnitellulla korttelialueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Korttelialue on suunniteltu asuinrakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa esim. leikkialueita. Taulukon 8 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon. 82128684 05 17

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 8. Myrskynkadun pohjoispuoli PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/ katu Haittaaine Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muut alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Co Kulkeutumaton 22/1,2 3,5 28/2,8 110/80/250 - - - x - Cr Kulkeutumaton 141/4-4,5 200/200/210 - - - x - Cu Kulkeutumaton 679/4-4,5 380/1,2 3,5 150/100/192 - - - x x Ni 53/1,7 2,3 100/50/120 - - - x - Pb 239/4-4,5 140/100/750 - - - x - Zn 1079/4-4,5 250/250/340 - - - - x Kulkeutumaton Kulkeutumaton Kulkeutumaton Bentseeni 0,056/4-4,5 0,2/0,02/1* 0,2* - - x - Hyvin heikko haihtuvuus 1,4/4-4,5 5/5/5 17 - - x - Hyvin heikko haihtuvuus 1,8/4-4,5 5/1/15* 5* - - x - reeni Hyvin heikko haihtuvuus 1,4/4-4,5 4/3/60 4 - - x - Erittäin haihtuva Antraseeni Bentso(a)an traseeni Bentso(a)py Fenantreeni Heikko haihtuvuus 7,9/4-4,5 62/62/62 62 - - - - Fluo- rantee- ni Heikko haihtuvuus 5,2/4-4,5 400/300/600 0 400 - - x - Trimetyylibentseeni Haihtuva 2,5/4-4,5 20/10/200 0,05 ei AO määritetty x x - 18 82128684 05

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Butyy- Haihtuva 1,069/4-4,5 20/10/200 0,05 ei AO x x - libent- seeni määritetty Propyylibentseeni Haihtuva 0,2/4-4,5 20/10/200 0,001 ei AO määritetty x x - Öljyhiilivedyt C10- C40 Kevyet jakeet erittäin haihtuvia 6100/4-4,5 320/1,5-4 460/1,5-5 830/1,2 3,5 300/300/300 5-103 annettu fraktioittain x x x x * kynnys- ja ohjearvot, ei arvioinnissa määritetty erillisiä kunnostustavoitteita Korttelialueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 4,5-5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin ylittyvät öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. Metalli- ja PAH- pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason ja siten rajoittavat PIMA-päätöksen määräysten mukaan leikkikentän sijoittamista. Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ulkoilmaan ja mahdollisesti tulevien rakennusten sisäilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on todennäköisesti lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä voi esiintyä, mikäli haitta-aineet pääsevät haihtumaan mahdollisten rakennusten sisäilmaan. Haihtuminen ulkoilmaan on myös mahdollista, mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niiden arvioida aiheuttavan terveydellistä haittaa esimerkiksi leikkikentällä oleskeltaessa. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrät eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KN228, KI100, KI93), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Nämä alueet eivät pois sulje tarkastellun korttelin asuinkäyttöä, vaan soveltuvuus katu- ja parkkialueeksi koskee ainoastaan kaivualueita (KN228, KI100, KI93). 82128684 05 19

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Vaihtoehdot: 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet (KN228, KI100, KI93) huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KN228, KI100, KI93), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. Merkittävin arvioitava altistumisreitti on sisäilman kautta altistuminen. 8.5 Yhteenveto Taulukko 9. Johtopäätösten yhteenveto Kortteli Konttilukinkatu länsipuoli Johtopäätökset 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Kunnostuksen jatkaminen, jonka seurauksena alueet saattavat soveltua nykyisillä kunnostuskriteereillä herkimmille käyttömuodoille 3. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMA-kaivualueille, tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Kortteli 1910 001 Myrskykadun pohjoispuoli Kortteli 1912 Myrskynkadun eteläpuoli Konttilukinkatualueen eteläpää 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMA-kaivualueille, tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut 1. Mikäli hulevesialueita tai asuinrakennuksia/leikkikenttiä halutaan sijoittaa kyseisille PIMA-kaivualueille, tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut 20 82128684 05

CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 9. JATKOTOIMENPITEET 9.1 Lisätutkimukset Alueella on syytä tehdä lisätutkimuksia maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi Härmälänojan pohjoispuolelle Nuolialantien viereiseltä viheralueelta Härmälänojan ylittävälle vanhalle sillalle rakennuksen 3 (piirustus 82128684.02) länsipuolella. Alueilla, joille on jäänyt kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, on mahdollista tehdä lisätutkimusten yhteydessä huokoskaasumittauksia, joita voidaan käyttää tarkennetun riskinarvion työkaluna. 9.2 Käyttörajoitukset Kun kunnostuskohteessa tehdään myöhemmin kaivu- tai maanrakennustöitä alueilla, johon on jäänyt kynnysarvot ylittäviä, mutta tavoitepitoisuudet alittavia, haitta-ainepitoisuuksia, tulee nämä pitoisuudet huomioida. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet pitää ottaa huomioon erityisesti rakennettavilla alueilla sekä hulevesialueiden ja -järjestelmien suunnittelussa. Ennen kaivutöiden aloittamista niistä täytyy ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9.3 Kunnostuksen jatko Ennen päätöstä kunnostuksen jatkumisesta on alueella syytä tehdä lisätutkimuksia maaperän ja huokoskaasujen osalta jäljellä olevan kunnostustarpeen selvittämiseksi. Lisäksi alueelle suunniteltavien rakennusten ja toimintojen sijainteja on syytä tarkentaa. Tampereella 12. kesäkuuta 2014, Ramboll Finland Oy Jaana Sunell Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Juha Parviainen Suunnittelija Ramboll Finland Oy 21 82128684 05

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.1 Kuva 1. Pintamaiden kaivua L-alueen itäosassa 12.6.2013 Kuva 2. Öljyisen sadevesirummun pää L-alueen kaakkoisosassa 18.6.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.2 Kuva 3. Kaivutöitä L-alueen itäosassa 20.6.2013. Tumma alue kuvassa oli luonnonturvekerrosta. Kuva 4. Vanhan sadevesirummun pää vasemmalla ja käytössä olevan sadevesilinjan kaivo oikealla L-alueen kaakkoiskulmassa, kuva 26.6.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.3 Kuva 5. Pilaantuneen maan kaivua L-alueen itäosassa 27.6.2013 Kuva 6. Raskaan pintamaasorakasan aiheuttama pohjaturpeen nousema L-alueen itäosassa 28.6.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.4 Kuva 7. Pilaantuneen maa-aineksen alla oli monin paikoin tiivis luonnonturvekerros. Osa L- alueen täyttösavista (harmaa) oli tutkimusten perusteella pilaantumattomia, joten niitä ei kaivettu. Kuva 8. Yleiskuva kunnostusalueen L itäreunalta kohti länsi-lounasta 9.7.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.5 Kuva 9. L-alueen maatunutta, öljyistä jätetäyttöä 10.7.2013 Kuva 10. Jätetäytön paksuus L-alueella vaihteli 2 4 metrin välillä, kuva 10.7.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.6 Kuva 11. Täyttötöitä L-alueen kaakkoiskulmalla 17.7.2013 Kuva 12. Jätetäytön kaivua L-alueen keskiosassa 19.7.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.7 Kuva 13. Yleiskuva L-alueen keskiosasta kohti itää 22.8.2013 Kuva 14. Yleiskuva I-alueen pohjoisosasta 22.8.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.8 Kuva 15. I-alueen sadevesiviemäröintejä pohjoisosassa 28.8.2013, jotka purettiin myöhemmin Kuva 16. Seinämänäytealue KN171.1 ja 2 L-alueen itäreunalla 28.8.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.9 Kuva 17. I- J-alueita 3.9.2013. Etualalla vihreillä tikuilla merkitty jäännöspitoisuusalue KI39 Kuva 18. Betoni- ja tiilimurskeen pulverointia 14.10.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.10 Kuva 19. Erityisesti J-alueelta löytyi useita ruosteisia tynnyreitä sekä lakka- ja maalipurkkeja, kuva 23.10.2013 Kuva 19. L-alueen jätetäytön havaittiin jatkuvan kohti luodetta ja ruokalarakennusta. Kuvan keskellä ruokalarakennukselta tuleva viemärilinja. Kuva 23.10.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.11 Kuva 20. J-alueen erityisesti liuottimilla pilaantunutta täyttöä 24.10.2013, kaivannon syvyys noin 4,5 m. Kuva 21. J-alueen tynnyreitä ja purkkeja 25.10.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.12 Kuva 22. I- ja J-aluetta rakennuksen 3 katolta 25.10.2013 Kuva 23. J-alueen länsikulma lähellä Härmälänojaa 6.11.2013, myöhemmin näytealue KI157.

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.13 Kuva 24. L-alueen luoteiskulma lähellä ruokalarakennusta 8.11.2013, seinämänäytteet KN216+217 Kuva 25. L-alueen länsiosan suodatinkankaan asennusta ja täyttötöitä 12.11.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.14 Kuva 26. L-alueen luoteiskulmassa sijaitsevan viemärilinjan alta poistettu jätetäyttö korvattiin soralla Kuva 27. K-alueen kaivualuetta 20.12.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.15 Kuva 28. I- ja J-alueen uutta sora- ja sepelitäyttöä 20.12.2013, taustalla rakennukset 3 ja 27 Kuva 29. I- ja J-alueen kunnostuskaivanto 20.12.2013

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.16 Kuva 30. J-alueen eteläpuolelta löytynyt turvekuoppa, jossa oli kattohuopaa, eristevillaa ja asbestilevyä, kuva 9.1.2014 Kuva 31. J-alueen eteläosassa otettiin jäännöspitoisuusnäytteitä kaivinkoneella tehdyistä pistoista pintamaan jäätymisestä johtuen, kuva 20.1.2014

Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.17 Kuva 32. Pakkasten kiristyttyä vesien kertyminen kunnostuskaivantoon väheni ja I-/J-alueen keskiosissa havaittiin pilaantuneita maita esiintyvän vielä selvästi aiempaa syvemmällä, kuva 5.2.2014 Kuva 33. I- ja J-alueelle kunnostustöiden keskeytyksen jälkeen muodostunut lampi, kuva 21.5.2014

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 1/5 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skanska Kodit L-alue Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: 82128684-05-001 pvm. 12.6.- Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 seeni eeni bentsee 3 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni sum. bentseenit 3 bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni 13.6.2013 KN1 0,0-1,0 1,0 Sr kasanäyte, kaakkois- ja eteläreunan pintamaita Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - ##### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### #### 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - #### #### 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2 1 T 19 46 53 28 45 59 96,5 % <1,5 12 <0,4 <0,2 8/,3 38 33 6 22 55 43 <50 KN2 0,0-1,0 1,0 Sr " 2 1 T 24 63 41 15 18 58 96,6 % <1,5 13 <0,4 <0,2 6,5 30 30 5,5 16 46 38 <50 KN3 1,0-1,2 0,2 Sr, metallikuona, tiili eteläreunasta, osin n. 20m alueen itäreunasta, n. 25m vihreä 3 4 T 23 112 3810 128 23 248 678 89,9 % <1,5 8,4 <0,4 0,72 5,8 20 4800 150 22 240 26 100 910 1000 itäreunalla, tummahko, lievä öljyn KN4 0,7-1,2 0,5 Sr haju Sr, Sa, n. 15m itäreunasta, tumma, todella KN5 1,2-1,2 0,0 metallikuona öljyinen itäreuna, Sa soran alla, tumma, KN6 1,0-1,3 0,3 Sa öljyn haju n. 15m itäreunasta, tumma, todella KN7 1,0-1,7 0,7 Sr öljyinen (KN5), kasa 3 öljyn hajuinen Sa itäreunalla, kasa 14.6.2013 KN8 1,0-2,0 1,0 Sa 2 Kalkkia?, valkoinen kuona, Ca KN9 2,0-2,5 0,5 kuona 176900 mg/kg öljyinen maa itäreunasta n. 15 m, KN10 1,0-2,0 1,0 Sa kasa 4 itäreuna, luonnonmaa saven alla, KN11 2,0-2,5 0,5 Tv turve n. 7 m itär., 20 m etelär., tumma, 17.6.2013 KN12 1,5-2,0 0,5 Sa öljyn haju n. 25m itär., 10-15 m etelär., KN13 1,2-1,8 0,6 Sa, Sr tumma, lievä haju 3 4 T 13 105 87 40 30 179 2024 91,2 % <1,5 11 <0,4 <0,2 7,1 33 74 28 19 150 35 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,063 0,069 0,051 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,15 <0,05 <0,05 0,075 <0,05 0,15 0,56 0,037 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 46 180 230 4 5 T 15 103 51 23 13 72 2028 86,7 % <1,5 11 <0,4 <0,2 12 41 41 9,5 25 82 63 <0,01 <0,01 0,32 0,378 0,698 <0,05 <0,05 <0,05 0,063 0,051 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,15 0,09 <0,05 <0,05 0,14 0,19 0,15 0,83 0,17 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,02 6,6 0,996 0,29 <0,01 <0,01 <0,02 130 790 1100 1900 3 4 T 2 91 104 72 8 259 2032 78,3 % <1,5 13 <0,4 3,9 17 66 780 91 43 610 78 <0,01 0,015 0,33 0,41 0,69 <0,05 0,34 0,19 0,11 0,15 <0,05 3,5 0,42 1,8 0,072 0,76 0,79 1,5 11 0,11 <0,01 <0,01 <0,02 24 6100 1700 7800 3 5 T 29 159 319 52 35 125 2036 5330 4 3 T 12 145 47 18 42 116 2040 1740 76,4 % <1,5 10 <0,4 <0,2 16 87 49 15 36 120 81 0,069 1800 600 2400 4 2 T 34 36 8 8 2044 4 3/4 T 13 66 123 60 177 2048 3500 72,7 % <2,3 12 <0,6 4,7 15 57 150 68 33 220 79 0,097 2100 1500 3600 3 2 L 1 18 10 8 9 2052 1446 35,2 % <3 <8 <0,8 0,65 <10 32 38 <10 21 21 47 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,55 <0,1 0,21 <0,1 0,35 <0,1 1,1 930 220 1200 3 3 T 21 73 56 13 28 98 2056 4402 3/4 3 T 17 59 36 8 15 61 2060 398 18.6.2013 KN14 0,5-1,5 1,0 Sa eteläreuna, puhtaampi Sa, kasa 5 3 1 T 2 48 63 23 47 86 2064 198 82,6 % 12 0,21 60 44 10 36 100 0,014 40 92 130 19.6.2013 KN15 2,0-3,0 1,0 Sa, n. 10 m itäreunasta, öljyinen, turpeen sekainen maa, kasa 7 (kpkelp.) 4 5 L/T 70,1 % 8,4 0,6 62 19 37 140 <0,04 13000 6600 20000 <1 0,28 49 <0,5 0,03 0,017 0,49 1,61 2,143 2,1 1,9 0,29 1 0,6 0,36 0,54 0,18 0,088 17 1,7 6,5 0,21 2,3 11 4,8 50 <0,01 <0,01 <0,01 47 Tv, Lo KN16-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 3 3 4 T 86,2 % <1,5 10 <0,4 <0,2 12 45 94 12 25 96 60 <0,5 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 0,16 0,048 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 0,227 0,07 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <20 440 330 770 KN17 3,0-3,5 0,5 Tv, Sa n. 10 m itäreunasta, ö-maan alla, kasa 6 / Tarastenjärvi 3 3 L 51,6 % <0,01 8,8 0,23 0,5 58 76 21 32 140 <0,02 <0,02 <0,02 0,176 0,176 0,85 0,62 <0,2 0,95 0,77 0,67 0,58 0,36 <0,2 5,3 1,8 1,7 0,46 1,6 0,72 2,9 19 <0,05 <0,02 <0,02 <0,02 <30 2500 1900 4400 KN18-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 2 / F 3 3 T 15 207 145 16 32 90 2068 944 90,9 % 12 <0,2 46 87 12 27 76 250 550 800 KN19 2,4-2,7 0,3 Sa n. 6 m itäreunasta, 15 m etelär., 3 2 L 9 136 48 15 88 2072 502 tiivis, sininen Sa, lievä haju KN20 2,0-3,5 1,5 Sa n. 20 m itär., n. 20 m etelär., täyttösavi, osin lievä haju, 3 2 T 3 85 26 21 81 2076 183 74,6 % 10 <0,2 69 46 8,3 41 110 46 33 79 <1,5 <0,4 22 110 koekuoppa edellisen alapuolelta, turve, ei ö- 2 1 L 19 47 2 2080 272 KN21 3,5-4,0 0,5 Tv hajua 10-15m eteläreunasta, ruosteinen 3 1 T 22 87 36 12 18 62 2084 31 20.6.2013 KN22 1,0-1,0 0,0 Sr Sr Sr, Sa, bet., KN23 0,0-1,0 1,0 eteläreuna, sekalainen täyttö 3 2 T 13 103 42 20 38 80 2088 208 asf. KN24 0,7-1,2 0,5 Sr, Sa kasa 1 3 1 T 17 84 72 29 52 113 2092 557 95,2 % <1,5 11 <0,4 0,24 8,3 37 58 14 19 77 40 38 230 270 n. 30 m itär., 30 m etelär., tumma, KN25 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa, rauta melko voim. haju, kasa 8 n. 30 m itär., 30 m etelär. Läheltä KN26 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa, rauta edellistä, tumma, melko voim. haju, kasa 8 3 3 T 14 102 276 53 13 108 2096 830 89,4 % <1,5 14 <0,4 0,23 8,0 37 240 23 18 92 42 <0,01 0,012 0,02 0,35 0,49 <0,01 <0,01 160 290 250 540 3 3 T 10 49 45 26 24 42 2100 390 85,5 % <1,5 11 <0,4 <0,2 7,5 34 47 9,5 15 60 41 33 220 250 KN27-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 2 / F 3 3 T 6 94 139 31 42 169 2104 1938 24.6.2013 KN28 0,0-0,0 Sa kontrollinäyte, uusi täyttö, kasa 2 3 3 T 8 130 131 50 34 102 2108 512 eteläreuna, n. 30 m itäreunasta, KN29 1,5-3,5 2,0 Sa, Sr, Ki öljyinen 29 m itär., 15-30m etelär., osin 25.6.2013 KN30 0,8-1,1 0,3 Sa, Sr, betoni öljyn hajua 4 5 T 3 91 225 34 18 84 2112 2400 78,9 % <1,5 10 <0,4 0,27 11 42 38 12 24 98 53 0,036 760 900 1700 4 2 T 16 92 28 13 32 65 2120 535 30 m itär., 15-30m etelär., melko KN31 1,0-1,5 0,5 Sa, Sr, betoni 4 4 T 10 101 41 27 39 126 2116 840 83,3 % <1,5 9,7 <0,4 0,3 14 53 37 12 29 120 77 <0,01 <0,01 0,027 2,028 0,18 <0,01 <0,01 130 320 480 800 pistävä öljyn haju itä-koillisreuna, tummahko, lievä KN32 0,8-1,2 0,4 Sr 3 2 T 26 100 88 19 52 88 2124 1538 öljyn haju itäreuna, osin tumma, lievä öljyn KN33 0,8-1,3 0,5 Sr, betoni 3 2 T 21 72 123 17 80 2128 224 haju, betonia Sr, puu, itäreuna, sekalaista jätettä (KN32- KN34 1,2-1,7 0,5 kumi, metalli 3 4 T 47 202 351 439 14 1409 2132 >5000 85,2 % <1,5 11 <0,4 2,3 14 64 250 720 46 630 47 1,5 <0,01 0,022 0,27 2,2 2,492 <0,05 0,14 <0,05 0,16 0,11 0,11 0,066 <0,05 <0,05 0,72 0,28 0,34 0,061 0,4 4,9 0,45 6,5 4,8 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 11,7 3,032 1,3 <0,01 <0,01 92 1900 2500 4400 33 alta), tumma, voimakas ö-haju ym. jäte Sr, puu, itäreunasta 5-15 m, sekalaista 26.6. KN35 0,8-1,5 0,7 kumi, metalli jätettä (KN32-33 alta), tumma, 3 4 T 5 205 76 56 37 166 2136 3996 89,1 % <1,5 14 <0,4 1,8 11 130 170 52 51 280 42 <0,01 0,027 0,22 1,66 1,907 0,06 0,16 <0,05 0,17 0,1 0,11 0,069 0,058 <0,05 0,65 0,39 0,34 0,065 0,33 4,6 0,44 5 6,2 <0,01 0,056 0,038 <0,02 10,6 2,744 0,88 <0,01 <0,01 88 1900 2300 4200 ym. jäte voimakas ö-haju Sr, Sa, itär. 5-15 m, tummahko, enemmän KN36 1,2-1,8 0,6 3 3 T 14 172 1278 114 73 991 2140 860 metalli Sa kuin edellä eteläreuna, koekuoppa, KN37 1,3-2,6 1,3 Sa 3 1 T 73 25 16 51 2144 65 76,1 % <1,5 8,1 <0,4 <0,2 18 63 35 6 34 97 99 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 < <0,02 <50 täyttösavi, pari lautaa, yksi kanto eteläreuna, koekuoppa, KN38 2,6-3,3 0,7 Tv 2 1 L 1 6 24 6 21 2148 55 36,5 % <3 10 <0,8 1,1 <10 45 44 <10 36 66 76 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,04 <100 luonnonmaa, turve Sa, Sr, sekal. eteläreunasta 0-20m, iräreunasta 27.6. KN39 1,0-1,5 0,5 3/4 3 T 13 94 115 20 28 84 2152 272 81,5 % 10 0,22 54 10 32 100 0,042 71 250 330 täyttö 30-40 m. lievä ö-haju Sa, Sr, sekal. KN40 2,0-2,5 0,5 etelär. 5-10 m, lievä haju 4 3 T 60 129 83 16 8 120 2156 72,7 % 51 0,3 83 74 39 24 100 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,053 <0,05 0,069 0,12 190 540 730 täyttö KN41 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa, jäte itär. 15-20 m, tumma, lievä haju 3 3 T 17 179 190 114 76 454 2275 92,7 % <0,5 0,01 0,093 0,029 0,132 0,267 <0,05 <0,05 <0,05 0,063 0,077 0,065 0,056 <0,05 <0,05 0,08 0,13 <0,05 0,051 0,088 0,073 0,12 0,73 0,25 <0,02 0,038 0,027 <0,02 <0,02 0,66 0,207 0,064 <0,01 <0,01 <20 100 180 280 KN42 2,0-3,0 1,0 sekal. jäte itäreunasta 15-20 m, puuta ja erilaista jätettä 3 4 T 28 52 919 459 128 920 2279 53,8 % 70 33 1,7 220 63 390 6700 1900 470 3100 42 1,7 0,37 0,17 0,067 0,23 0,837 0,4 0,14 0,14 1,9 1,4 1,2 0,77 0,71 0,25 1,3 3,6 0,15 0,8 2,1 0,24 3,1 19 0,21 <0,03 0,072 <0,03 <0,03 <0,03 0,334 0,111 0,047 <0,01 <0,01 <30 690 2200 2900 KN43 2,0-3,0 1,0 " ", kp-kelpoisuusnäyte 3 4 T 30 132 2635 872 146 2911 2283 59,4 % 32 34 1,5 51 540 17000 1100 470 6900 0,18 0,073 <0,02 0,161 0,414 0,64 0,17 0,21 1,6 1,5 1,4 1,1 0,77 0,27 2,4 3,6 0,36 0,93 1,9 0,29 3,1 20 0,56 710 2100 2800 KN44 1,0-1,7 0,7 Sa, Sr itär. 30-40 m, etelär. 20-30 m, lievä haju 3 2 T 13 120 42 15 30 129 2287 73 28.6. KN45 1,6-2,7 1,1 Sa jp-näyte, kaakkoiskulma, tiivis Sa 2 1 T 76,6 % <1,5 11 <0,4 <0,2 19 60 40 8 37 100 100 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <50 KN46 1,6-2,8 1,2 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2 1 T 75,9 % <1,5 12 <0,4 <0,2 21 64 35 7,2 39 100 97 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 72 26 97 KN47 0,7-1,2 0,5 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2 1 T 81,1 % <1,5 9,5 <0,4 1,3 20 71 43 8,1 37 99 91 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 0,069 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 70 82 150 KN48 1,2-1,5 0,3 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2 1 T 79,2 % <1,5 8,5 <0,4 <0,2 18 66 39 6,9 36 100 100 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 78 78 160 KN49 1,6-2,2 0,6 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2/3 1 T 80,2 % <1,5 8,1 <0,4 <0,2 18 60 36 7,4 <1 100 93 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 0,045 0,0016 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 200 160 360 KN50 1,2-2,0 0,8 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2/3 1 T 80,2 % <1,5 8,7 <0,4 <0,2 20 60 38 7,5 <1 100 90 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 0,015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <23 66 66 1.7. KN51-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 1 (B) 3 2 T 10 98 56 32 70 60 2615 433 28.6. KN52-0,0 Sa, Sr, sekal. kontrollinäyte, kasa 3 (H) 3 4 T 33 143 187 196 73 355 2620 2728 täyttö 1.7. KN53 1,4-1,8 0,4 Sa pohjanäyte, eteläreuna, tiivis Sa 3 1 T 9 11 21 50 2624 635 KN54 1,8-3,0 1,2 Sa, Tv pohjanäyte, eteläreuna, tiivis Sa 3 2 T/L 4 63 10 3 9 30 2628 470 KN55 4,0-4,0 0,0 Tv KN56 2,0-3,0 1,0 Sa, Sr jp-näyte, itäreuna, luonnonmaa, turve eteläreunasta 20-25 m, kasanäyte (F) 3 1 L 5 31 1 29 2632 8 24,0 % 16 1,1 24 52 <10 41 96 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,1 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,04 <0,2 <0,008 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <80 <96 270 270 3 3 T 2 47 58 24 62 88 2636 2.7. KN57 1,2-2,2 1,0 Sa jp-näyte, eteläreuna, tiivis Sa 2 1 T 76,7 % 9,8 0,25 60 38 6,2 33 91 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 20 63 83 KN58 1,8-2,2 0,4 Sa jp-näyte, eteläreuna, tiivis Sa 2 1 T 76,4 % 6,2 0,21 66 39 6,7 35 97 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,002 <0,01 0,013 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <50 3.7. KN59 2,5-3,5 1,0 Tv, Hm, Sa jp-näyte, eteläreuna, luonnonmaa 3 1 L 70 22 9 30 32 2640 49,7 % <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 0,037 <0,004 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,027 <0,02 <0,02 0,023 <0,02 <50 150 75 220 KN60 2,5-3,7 1,2 Tv, Hm, Sa jp-näyte, eteläreuna, luonnonmaa 3 1 L 3 58 15 1 31 32 2644 47,3 % <0,02 <0,02 <0,02 0,19 0,19 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,028 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <50 <100 KN61-0,0 sekal. jäte sekalainen jäte, kasa 10 (L) 3 5 T 11 92 748 345 66 2133 2648 67,5 % 27 17 290 1100 870 110 920 KN62-0,0 Sa öljyinen kasa, kasa 3 (H) 4 4 T 23 146 417 83 43 328 2652 4.7. KN63 0,0-1,5 1,5 Sr, Sa, Hm sekalainen pintatäyttö eteläreunalla 4 2 T 11 80 31 19 59 94 2656 191 KN64 0,0-1,0 1,0 itäreunasta 40m, etelär. 30m, ei Sr merkkejä pilaantumisesta, 3 1 T 22 121 39 18 16 91 2660 226 kasanäyte KN65 0,0-1,0 1,0 itäreunasta 40-50m, etelär. 40- Sr 50m, joitakin tummia kohtia, 3 1 T 4 80 114 53 43 169 2664 315 kasanäyte KN66 1,0-1,5 0,5 Sa, Hm eteläreuna länteen, pohja 3 1 T/L 5 12 30 11 20 44 2668 223 5.7. KN67 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr KN68 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr 8.7. KN69-0,0 Sa, Sr 9.7. KN70 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr KN71 1,0-2,5 1,5 Sa, Sr KN72 0,0-1,0 1,0 Sr 10.7. KN73 1,5-3,0 1,5 Sa, Sr KN74 1,5-2,5 1,0 Sa, Sr 11.7. KN75 1,5-2,5 1,0 Sa, Sr itär. 40m, etelär. 30-40m, kasanäyte itär. 40m, etelär. 20-30m, kasanäyte kasa 1 (B), kaivettu etelär. 20-30m, itär. 50m itär. 50-60m, etelär. 15-25m, kasanäyte itär. 50-60m, etelär. 15-25m, kasanäyte, laajempi alue (--> B) itär. 50-60m, etelär. 30-40m, pintamaita itär. 50-60m, etelär. 25-35m, kasanäyte (--> B) itär. 50-60m, etelär. 35-40m, kasanäyte (--> H) itär. 50-60m, etelär. 40-50m, kasanäyte (--> B) 3 2 T 12 102 160 76 35 419 2672 631 3 2 T 7 81 71 36 14 164 2676 311 4 2 T 24 105 77 43 84 189 2680 302 4 3 T 109 120 385 61 159 2684 536 4 2/3 T 8 109 40 33 69 128 2688 3 1 T 15 119 32 15 23 59 2692 4 3 T 7 105 54 27 61 97 2696 410 3 2 T 10 216 218 155 17 274 2700 3 2 T 25 92 80 27 92 99 2704 KN76 0,2-1,7 1,5 Sa, Tv, Hm jp-näyte 3 1 T/L 52,8 % 8,3 0,53 60 33 <7,5 36 69 <0,015<0,015 <0,015 <0,015 <0,04 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 73 100 170 KN77 0,2-0,8 0,6 Sa, Tv, Hm jp-näyte 2 1 T/L 52,8 % 43 0,45 68 72 11 33 120 <0,015<0,015 <0,015 <0,015 <0,04 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <35 140 140 KN78 0,8-1,7 0,9 Sa, Tv, Hm jp-näyte 2/3 1 T/L 49,7 % <8 0,4 52 26 <10 25 80 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,25 <0,1 0,64 0,89 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,381 <0,02 0,056 <0,02 <0,02 490 350 840 KN79 1,3-1,6 0,3 Sa jp-näyte 1 1 T 71,1 % 9,3 <0,3 66 37 <7,5 33 84 <0,015<0,015 <0,015 <0,015 <0,04 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 35 140 170 KN80 1,3-1,8 0,5 Sa, Tv, Hm jp-näyte 2/3 1 T/L 40,1 % 8,9 0,55 43 32 <10 25 48 0,03 <0,02 <0,02 0,33 0,361 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,13 <0,1 0,13 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,59 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <40 <100 12.7. KN81 1,5-2,5 1,0 Sa, Sr KN82 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr KN83 0,0-1,5 1,5 Sa, Sr itär. 70-80m, etelär. 10-20m, sekalainen täyttö, osin öljyinen itär. 60-70m, etelär. 20-30m, kasanäyte, pintamaan alta, hyvin vähän jätettä seassa --> H eteläreunan pintamaita, joukossa betonia 4 3 T 24 116 92 159 58 185 2708 492 4 2 T 13 97 356 29 65 153 2712 535 3 2 T 20 75 38 23 46 115 2716 311

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 2/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - ##### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### #### 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - #### #### 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg sekalainen KN84-0,0 jäte 15.7. KN85 1,0-2,0 1,0 Sr, Sa kasa 10 (L) 3 5 T 79 415 1709 523 108 2031 2720 3392 itär. 60-70m, etelär. 30-40m, kasanäyte, pintamaan alta, hyvin 3 2 T 15 109 870 47 32 297 2724 405 vähän jätettä seassa --> H KN86 2,2-2,5 0,3 Tv, Sa koekuoppa L-alueen lounaiskulmalla 3 1 T/L 5 59 21 21 62 2787 238 KN87 2,5-2,8 0,3 Tv koekuoppa L-alueen lounaiskulmalla 3 1 L 0 puhtaita pintamaita, kasa keskellä KN88-0,0 Sr 2 1 T 12 92 55 30 40 94 2728 204 aluetta eteläreunan pintamaita, joukossa 16.7. KN89 0,0-1,0 1,0 Sa, Sr, betoni 3 1 T 11 79 44 39 24 158 2732 462 betonia pintamaakasa 1, L-alueen KN90 0,0-1,0 1,0 Sr länsireunalla, itär. 70-80m, etelär. 3 1 T 22 97 59 21 40 92 2736 164 50-60m pintamaakasa 2, L-alueen KN91 0,0-1,0 1,0 Sr länsireunalla, itär. 70-80m, etelär. 3 1 T 14 71 25 16 64 85 2740 17 50-60m tumma savi, itär. 70-80m, etelär. KN92 1,0-2,5 1,5 Sa 3 2 T 85 132 85 58 44 166 2744 312 30-40m tumma savi, itär. 70-80m, etelär. KN93 1,0-2,0 1,0 Sa 3 2 T 8 71 131 34 10 141 2755 155 50-60m sekalainen KN94-0,0 kasa 10 (L) 3 5 T 16 94 256 80 94 303 2751 jäte eteläreunan pintamaita, joukossa KN95 0,0-1,0 1,0 Sa, Sr, betoni 3 1/2 T 7 144 57 37 22 103 2759 438 93,3 % 12 <0,2 40 41 16 19 85 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <23 140 140 betonia, uusintanäyte (KN89) Sa, Sr, tiili, KN96 1,0-2,0 1,0 betoni, L-alueen lounaiskulma 3 2 T 14 86 77 40 159 2763 332 metalli sekalainen KN97-0,0 kasa 10 (L) 3 5 T 31 224 724 233 84 912 2767 71,8 % 30 19 120 2500 460 110 1200 2,4 <0,02 <0,02 <0,02 0,109 0,109 0,14 <0,02 0,027 <0,02 0,031 <0,02 0,41 0,098 0,029 <0,02 <0,02 1800 4800 6600 jäte itäreunan ojan pohja ja reunat, 17.7. KN98 2,5-3,0 0,5 Sa, Tv 4 3 T/L 40,3 % 15 <0,4 100 55 <10 61 160 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,02 0,009 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <40 190 220 410 öljyn hajua! itär. 80-90m, etelär. 50-60m, KN99 1,5-2,0 0,5 Sr 3 1 T 14 64 40 9 6 43 2771 19 tumma, pintasoran alta itär. 80-90m, etelär. 50-60m, KN100 0,0-1,5 1,5 Sr, betoni 2 1 T 18 160 41 22 22 92 2775 710 betoninsekainen Sr vähän rak.jätettä seassa, KN101-0,0 Sa, Sr 3 2 T 9 112 112 53 31 152 2779 625 kontrollinäyte, kasa H itär. 80-90m, etelär. 60-70m, 18.7. KN102 1,0-2,0 1,0 Sa tumma, hieman öljyn hajua, 3 3 T 6 146 50 24 33 99 2783 166 kasanäyte itär. 80-90m, --> etelär. B 60-70m, KN103 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr tumma, hieman öljyn hajua, 3 3 T 2 140 79 41 32 113 2791 198 kasanäyte --> B itär. 40-50m, etelär. 25-35m, jpnäyte 19.7. KN104 2,0-3,0 1,0 Tv 3 1 L 31,7 % 14 1,10 62 41 <10 55 150 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <40 95 190 290 22.7. KN105 0,8-1,1 0,3 Mr L-alue, lounaiskulma, JPN 3 1 T 82 2795 321 90,0 % 7,6 <0,1 <0,4 43 38 15 19 77 <23 120 120 KN106 1,0-2,0 1,0 SrMr 23.7. KN107 1,5-2,5 1,0 SrMr (ki) KN108 1,5-2,5 1,0 SrMr KN109 2,0-2,3 0,3 SrMr KN110 2,1-2,4 0,3 Tv/Mr L-alue, Reunanäyte, otettu tiili- ja betonijätteisestä kerroksesta, varmistus L-Alueen pohjoispuoli, keskeltä kaivojen aluetta, kun puhdas pintamaa kaivettu pois. Kasanäyte. Vaikuttaa öljyiseltä. ----- > B Vertaa edellinen näyte, mutta suoraan kaivettavasta penkasta kokooma. Vaikuttaa öljyiseltä. ---> B Pohjanäyte, ei haise. Oletettu JPN. Näytteen KN78 länsipuolelta. Org. Messissä. Pohjanäyte, ei öljyn hajua, oletettu JPN. Näytteen KN80 länsipuolelta. 1 2 T 112 37 169 2799 90,2 % 9,7 <0,1 0,56 57 140 46 33 190 <23 210 210 2 3 T 149 55 225 2803 137 500 2 3 T 138 45 180 2807 180 35 2 1 T 96 2811 90,2 % 9,5 <0,1 <0,4 59 56 <23 120 120 2 1 T/L 127 2815 59,3 % 5,8 0,2 <0,4 44 27 <75 KN111 2,0-2,1 0,1 simr Pohjanäyte, L-alueen lounaisreuna, kolmionmuotoinen alue. Mahdollinen JPN 2 2 T 100 170 2823 123 81,3 % 7,2 <0,1 <0,4 46 39 17 35 87 <23 54 54 KN112 2,5-4,0 1,5 org. Jäte / puu Jätekerros, öljyä mukana paljon, läinnä puujätettä, mut rautaa ja lasiakin mukana. Haisee pahalle, mahdollisesti myös PCB -> pika- LABRA --> PCB = 0,51 (AOA- YOA) 3 4 T 236 1028 355 1053 2827 4900 53 49 3,2 49 32 310 6200 2300 360 2700 51 2200 6200 8400 SrM/srMr/bet Pintakerros L-alueen KN113 0,0-1,2 1,2 oni- ja tiilim luoteisreunalta, kuorittuna kasalle Vertaa edellinen näyte, mutta L- SrM/betoni- alueen lounaisreuna. Betoni- ja 24.7. KN114 0,0-1,2 1,2 ja tiilimurske tiilimurskaa enemmän, haisee betonille. 2 2 T 96 2831 470 91,4 % <23 190 190 2 3 T 107 71 214 2835 338 KN115 2,0-4,0 2,0 Jätekerros kasalta/aumasta. Kokoomanäyte, haisee puulle jne. Puujätteinen Mukana myös muuta kerros rakennusjätettä. Kaivettu L-alueen lounaisreunasta -> Pelkkää jätettä (tulkinta) -> N 2 4 T 153 703 331 924 2839 1500 KN116 1,5-3,0 1,5 simr Öljyltä haisevahko täyttömaa, kaivualueen keskeltä, kerros ennen jätekerrosta. Vrt. KN107, mutta seuraava siivu koppeja kohti. Haisee ja tummahko. ----> B 2 3 T 42 215 2843 750 KN117 1,5-3,0 1,5 SrM/SrMr 25.7. KN118 1,2-1,8 0,6 SrM/SrMr 26.7. KN119 2,0-3,0 1,0 sasimr 29.7. KN120 2,0-3,5 1,5 sasimr Vrt. edellinen näyte. Varmistusnäyte, että sijoituspaikka sama. Haisee ja on tummaa. --> B Seulanperä-kamalta vaikuttava kerros, joka hieman sotkeentunut alempaan silttikerrokseen. Varmistusnäyte. L-alueen länsireuna Vertaa em. Näyte, mutta sen alapuolinen "savikerros", joka edeltää jätekerrosta. -> Ellei käy täyttöön, niin --> puhtaana maana pois Lounaiskulma, "savikerros" jätekerroksen päältä. Seurantanäyte; Onko puhdasta, täyttöön kelpaamatonta? 2 4 T 106 62 232 2844 600 2 1 T 36 118 2848 190 138 4 1 T 91 2861 120 2 1 T 120 260 KN121 2,5-4,0 1,5 simr Vertaa edellinen, mutta kaivettu länsi- ja luodekulmilta. Ehkä lievä öljyn tms. haisu. -> Pilaantumaton 3 2 T 90 2869 200 30.7. KN122 0,0-2,0 2,0 SrM Pintakerrosta L-alueen luoteisreuna. Ei poikkeavaa -> Sopiiko täyttöön - näyte. 1 1 T 157 2873 290 KN123 4,0-4,5 0,5 Tv Pohjanäyte, suunnikkaan muotoinen ala, näytteen KN104 ja - 79 eteläpuolelta, Jätekerroksen alapuolinen maa -> LAB Mö? 2 2 L 44 2877 700 Reagens keltainen - 28,2 % 0,19 <0,02 0,046 0,43 0,666 <0,02 <0,02 < 40 < 46 280 280 > Luonnollista KN124 4,0-4,5 0,5 Tv Pohjanäyte, suunnikkaan muotoinen ala, näytteen KN80 pohjoispuolelta, Jätekerroksen alapuolinen maa -> LAB Mö? 2 2 L - 2881 1350 40,2 % <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 < 40 < 46 140 140 Kokoomanäyte L-alueen kaivannon länsipuolen jätekerroksesta, kun 31.7. KN125 3,5-5,5 2,0 Sekal. jäte sitä kaivetaan kasalle ja nostetaan kaivannosta (läjitys) 2 3 T 126 429 127 512 2885 1360 KN126 4,0-4,5 0,5 Tv Pohjanäyte kokoomana. Noin näytteen KN111 pohjoispuolelta. 2 2 L 47 2889 270 1.8. KN127 3,0-4,5 1,5 sisrmr KN128 4,5-5,0 0,5 Tv Öljyiseltä lievästi vaikuttanut alue jätekerroksen poiston jälkeen L- alueen lounaisreunalla, vertaa näyte 106, mutta syvempää. -> Pitkin hampain laitetaan B:nä. Pohjajäännösnäytekokooma, Noin näytteen KN111 pohjoispuolelta (myöskin). Petro-reagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. 2 2 T 114 152 2897 520 1 2 L - 2901 590 KN129 3,0-4,5 1,5 sisrmr Öljyiseltä vaikuttanut kama/potero L-alueen luoteiskulma, urakoitsijan aistinvaraisesti erittelemä 3 3 T 129 217 2905 1000 2.8. KN130 1,5-3,0 1,5 Sr(ki) Öljyinen soratäyttö, L-alueen koilliskulma valmetintien ja myrskykadun rajaama kulma, rajoittuu simr:n. ----> F? 2 4 T 71 2909 2700 KN131 1,5-3,0 1,5 Sr(ki) vertaa ed. näyte, mutta kaivettu lisää. Kokooma kasalta. Haisee öljy. ---> F 2 4 T 111 112 2914 1600

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 3/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni 5.8. KN 132 0,5-1,5 1,0 Sr, Hk Reuna JPN kaivualueen länsireunasta. Pintakerroksessa tiilija betonijätettä, sekä yks. puukappaleita. Sallittu jäävän maaperään. Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - ##### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### #### 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - #### #### 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 2 T 234 2926 93,9 % 12 0,34 50 54 22 24 180 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <23 77 77 KN 133 1,5-3,0 1,5 sasimr Reuna JPN kaivualueen länsireunasta. Pintakerroksen alapuolinen tiiviimpi maakerros. 2 1 L 77 2934 79,2 % 11 <0,2 68 42 13 41 110 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <50 KN 134 1,0-1,5 0,5 Sr Kaivualueen pohjoispään pintamaakerrosten alapuolelta soraa, jossa tummempi väri ja lievä haju. Kontrollinäyte. 2 2 T 92 67 2918 125 Jätteisestä kerroksesta KN 135 1,5 3,0 1,5 Jäte, sekal. kontrollinäyte => L 126 1151 427 2653 2938 Vrt. edellinen näyte. Varmistusnäyte jätteisestä 6.8. KN 136 1,5-3,0 1,5 Jäte, sekal. kerroksesta, kokoomanäyte kasalta. Öljyn haju. Labraan kontrollinäyte. 2 3 T 130 179 410 334 952 2942 4800 73,6 % 33 12 650 3900 4900 71 1500 <0,01 <0,01 <0,01 0,072 0,072 <1 <0,5 <0,5 1,5 1,6 1,3 <1 0,79 <1 1,4 3,3 <0,5 <1 1,8 <0,5 3,2 15 1,6 <0,01 <0,01 <20 1300 3200 4500 KN 137 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa KN 138 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. 1 2 L - 2946 1 1 L - 2950 1400 (mahd. org.ainekse 40,0 % sta johtunut) <8 0,53 43 29 <10 23 68 <0,02 <0,02 <0,02 0,122 0,122 <0,02 <0,02 <40 <46 150 150 KN 139 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa KN 140 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. 2 2 L - 2954 2 1 L - 2958 1750 (mahd. org.ainekse 38,7 % <8 0,45 51 29 <10 24 67 sta johtunut) <0,02 <0,02 <0,02 0,07 0,07 <0,02 <0,02 <40 77 200 270 KN 141 1,0 1,5 0,5 SisaMr Puhtaiden pintamaiden alapuolella savinen kerros, jossa tummempi väri ja lievä öljyn haju. Kaivettu kaakkoiskulmasta, tiealueelta. H- massana Poriin. 2 3 L 137 125 55 362 Välimuis ti täynnä, odotti purkua ** 3700 KN 142 0,5-2,0 1,5 Hk, Sr Reunanäyte länsireunan pohjoispuolelta. Soratäyttökerros, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta tai jätteistä. JPN 1 1 T - 12 KN 143 2,0-3,5 1,5 sasimr Näytteen 142 alapuolelta savinen maakerros. Ei merkkejä pilaantuneisuudesta. JPN 1 1 L - 16 7.8. KN 144 1,0-2,0 1,0 sekal. Kasanäyte, pintamaakerroksen alta kaivettu savinen/sekal. Maakerros, jossa mm. puuta ja lievä öljyn haju.=>h 2 3 T 130 70 220 ** 1200 KN 145 1,0-2,0 1,0 sisa Kasanäyte, pintamaakerroksen alta kaivettu savinen maakerros. Tummahko väri ja lievä haju. =>B 2 2 T 70 40 ** 530 KN 146 1,5-3,0 1,5 sa, Tv Itäreunalta painuman seurauksesta ylös "pullahtanut" savi/turvekerros, joka poistettu tasauksen vuoksi. Ei hajua, tai viitteitä pilaantuneisuudesta. => P 2 1 L 30 ** KN 147 1,5 3,0 1,0 Sa Pohjanäyte alueen itäkulmasta. JPN. 2 1 L 77 8 KN 148 1,5-3,0 1,5 sa, Tv Kasanäyte, kts. KN146. Pois ajettavassa massassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. => P 2 1 L 70 ** KN 149 2,5-3,0 0,5 Sa Pohjanäyte, josta poistettu puhtaita maita maan nouseman vuoksi. 3 1 L 85 ** 50 74,3 % 9,6 <0,3 76 40 9,2 38 110 <50 KN 150 2,0-3,0 1,0 sasimr Kasanäyte. Kaivettu pohjoislaidasta, pintamaiden alapuolelta. Maaperässä tummia sävyjä ja muttei tunnistettavissa öljyn hajua. Jos ei kelpaa täyttöön, niin puhtaana pois (320mg/kg - huomioitu mittavirhe). 2 2 T 50 65 ** 320 8.8. KN 151 1,0-1,5 0,5 Sr Kasanäyte jätetäytön päällisestä sorakerroksesta. Maassa tumma sävy ja lievä öljyn haju. Yksittäisiä jätekappaleita joukossa, mm. metalleja ja muovia. 2 1 T 160 65 280 ** 480 KN 152 1,5 2,0 0,5 sasimr Kasanäyte pohjoislaidalta kaivetusta savisesta kerroksesta. Alue jätetäytön reunaa. 3 2 T 55 80 ** 490 KN 153.1 0,0-1,0 1,0 Sr, sa Reuna JPN eteläreunasta. Kaivureunassa näkyvillä yksittäisiä jätteitä, kuten metalleja. Pintakerros puhtaan oloinen, 0,5m:stä savinen maakerros 3 1 T 34 120 44 76,4 % 11 0,27 42 43 18 27 140 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <23 120 120 KN 153.2 0,0-1,5 1,5 Sr, sa KN 154.1 0,0-1,0 1,0 sa KN 154.2 0,0-2,0 2,0 sa KN 155.1 0,0-2,0 2,0 sa Reuna JPN eteläreunasta. Kaivureunassa näkyvillä metallijätteitä. Pintakerros puhtaan oloinen, 0,5m:stä savinen maakerros. Reuna JPN etäläreunasta. Kaivurajassa savinen kerros puhtaan oloisen sorapintakerroksen alla. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Reuna JPN etäläreunasta. Kaivurajassa savinen kerros puhtaan oloisen sorapintakerroksen alla. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Etelä- ja Itäreunan kulmassa, reuna JPN. Vastasti täyttörakenteeltaan näytteitä KN154, eikä viitteitä pilaantuneisuudesta. 2 2 T 158 40 1 1 L 128 81 28 1 1 L 113 32 1 1 L 100 36 85,2 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,0084 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <23 110 110 KN 155.2 0,0-2,0 2,0 sa Savinen maakerros, jossa 1,6-2m tasossa savessa tummempi maakerros. Ei havaittua öljyn hajua. 2 1 L 108 52 KN 155.3 0,5-2,5 2,0 sa KN 155.4 0,5-2,5 2,0 sa,tv Reuna JPN, itäreunalta. Viemärilinjan ja salaojaputken vieressä. Putkilinjojen alapuolisessa reunasavessa öljyn hajua. Kaivantoon tuli öljyistä vettä salaojan kautta, joten tukittiin heti, kaivamatta syvyyttä lisää. Itäreunan JPN. Puhtaan oloisen pintasoran alla tiivis savisempi kerros, joka muttui luiskassa turvekerrokseksi syvyydessä 2-2,5m. Turpeen ja saven rajapinnassa tummaa väriä ja lievä öljyn haju. 4 3 L - 48 79,8 % 9,5 <0,2 38 33 5,5 26 69 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,0011 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 56 48 100 2 2 L - 56 51,3 % 13 0,53 46 45 <7,5 32 69 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,015 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <40 <46 140 140 KN 155.5 0,5-2,5 2,0 sa,tv Vastasi näytettä 155.4 2 2 L 40 60 KN 156 1,5-3,5 2,0 Sekal. Kontrollinäyte jätteisestä maaaineksesta. Jätteitä hajaneisesti, osittain voimakas öljyn haju. L=> 3 4 T 345 1300 798 2043 24 4820 KN 157 1,0 2,0 1,0 Sr KN 158 2,0-2,5 0,5 Sr KN 159 2,5-3,5 1,0 sasimr Kasanäyte pintasoran alapuolelta kaivetusta harmaammasta sorakerroksesta, jossa ei hajua tai viitteitä pillantuneisuudesta.. => Käyttävät täyttömateriaalina Puhtaampien pintasorakerrosten alla tumma sorakerros ja selkeitä öljyisiä kohtia. Paikoittain voimakas öljyn haju. =>F Vrt. näytteet KN157ja158, sorakerrosten alta savesempi kerros, jossa tumma väri ja yksittäisiä jätteitä. Öljyn haju. => H 2 1 T 63 64 240 2 4 T 59 68 1710 2 3 T 157 132 52 257 72 2600

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 4/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni 12.8. KN 160 0,5 1,0 0,5 Sr Puhtaan pintamaakerroksen alapuolella harmaampi sorakerros. Ei hajua. Puhtaana täyttörakenteisiin. Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - ##### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### #### 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - #### #### 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2 1 T - 80 95 KN 161 3,0-3,5 0,5 Tv,Sa KN 162 3,0-3,5 0,5 Tv,Sa Pohjanäyte JPN. Jätetäytön alapuolinen turvepinta. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta, norm. Väri ja haju turvepinnassa. Pohjanäyte JPN. Jätetäytön alapuolinen turvepinta. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta, norm. Väri ja haju turvepinnassa. 3 2 L - 84 3 2 L - 88 900 (mahd. org.ainekse sta johtuen koholla) 13.8. KN 163 1,5-2,5 1,0 sa, Tv, sr KN 164 1,5 2,5 1,0 Sr KN 165 2,0-2,5 0,5 Sr Sekalainen maakerros, puhtaiden pintasorakerrosten alla. Kenttämittaukset ok, mutta lievän hajun ja rakenteen vuoksi ajatetettu B-luokassa pois pari kasetillista. Kasanäyte. Kaivettu koilliskulmalta, puhtaiden pintakerrosten alta tummempi sorakerros, jossa selviä öljyisiä kohtia. Paikoittain öljyn hajua. Mitattu kolmesta kasanäytteestä metalleja, ei ka ylityksiä. B=> Sorakerros, jossa yksittäisiä öljyisiä kohtia. Vastaa laadultaan edellistä näytettä. B=> 37 82 92 240 3 3 T 85 104 700 2 2 T 100 65 108 KN 166 3,0-3,5 0,5 Tv, Sa Pohja JPN alueen keskiosilta. Päältä poistettu jätetäyttö ja öljyiset kohdat. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. 3 2 L - 112 520 (mahd. org.ainekse 31,9 % <8 1,2 40 43 <10 29 82 <23 140 140 sta johtuen koholla) KN 167 2,0 3,0 1,0 Sr 14.8. KN 168 2,5-3,5 1,0 Sekal. KN 169 2,0-2,5 0,5 Sr Kakkoiskulmalta länteen puhtaiden pintasorakerrosten alla öljyisiä kohtia ja pintasavi selkeästi öljyinen, Voimakas haju. => Tarastenjärvi Kasanäyte. Jätteistä maata kaivualueen pohjoisreunalta poistettua. Sekal. Jätettä ja voimakas öljyn haju. L=> Kasanäyte. Kaakkosikulman alapuolelta poistettua tummempaa soraa. Selvä öljyn haju. H=> 3 4 T *(130) 98 116 3400 666 232 110 518 124 > 4000 154 86 279 120 2200 KN 170 2,0-3,0 1,0 Sr vrt. ed. näyte..h=> 329 214 95 263 128 3100 KN 171.1 0,5-1,0 0,5 Sr Reuna JPN Myrskynkadun tasalla. Pintasorakerros, jossa öljyn hajua => LAB. Öljyt 3 3 T 742 87 140 89,4 % 12 <0,2 79 46 <10 28 58 <0,01 <0,02 <0,01 0,065 0,065 0,06 0,1 <0,05 0,12 0,056 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,49 0,08 0,28 <0,05 0,43 0,61 0,38 2,6 1,7 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,05 0,44 0,127 0,024 1100 1900 3100 KN 171.2 1,0-3,5 2,5 Sa KN173 3,0-4,0 1,0 Sr Reuna JPN Myrskynkadun tasalla. Savinen kerros, jossa eri tasoissa öljyisiä juonteita, jossa öljyn hajua => LAB. Öljyt Sorakerros alueen kaakkoiskulmalla, tiealue. Öljyisiä kohtia ja paikoittain voimakas haju. => F 3 3 T 157 31 86 132 72,0 % 11 <0,3 70 40 <15 34 100 <0,01 <0,02 <0,01 0,057 0,057 <0,05 0,08 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,46 0,06 0,25 <0,05 0,18 0,13 0,17 1,3 0,35 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,028 0,242 0,088 0,035 1100 1200 2300 3 4 T 123 86 144 2200 15.8. KN174 3,5-5,0 1,5 sasimr Öljyn hajuinen kerros alueen koillisreunalla (koppien ja tien välinen alue) Haisee lievästi öljylle. 2 2 T 193 148 960 KN175 4,0-5,5 1,5 Tv/puu KN176 1,5-2,5 1,0 SrM(ki) 16.8. KN177 2,5-4,0 1,5 sasimr KN178 4,0-5,5 1,5 hksimr 19.8. KN 179 4,0-5,0 1,0 Sekal. Jätteinen kerros, ennen perusmaan pintaa (joka on turve. Haisee selkeästi pö. Mustaa ja tummaa. KN166 pohjoispuolelta, koppien edestä -> H, mut N Voimakkaasti öljyltä haiseva/selkeästi öljyinen kerros, asfaltin rakennekerrosten alta. Koppien vierestä, Valmetintien puolelta -> G Savinen kerros, G-kaman alta, ei poikkeavaa, alla jätettä turpeen päällä. Myrskykadun alkupäästä kaivettu, koppien vierestä. ---> Pilaantumaton, täyttöön kelpaamaton ja turvetta mukana, "jätteinen" kerros perusmaan (tv) pinnasta, selkeästi öljyistä. Kaivettu koppien edestä, uuden tien pohjalta Tarastenjärvi Vert. Edellinen näyte. Öljyn haju ja yksittäisiä jätteitä (pääosin maata). => H 2 4 T 73 25 362 152 2850 2 5 T 93 156 7664 134 1 1 T 65 160 200 2 4 T 129 66 137 164 3000 2 3 T 143 121 108 375 168 2050 KN 180 4,0-5,0 1,0 Sekal. 20.8. KN 181 3,0-4,5 1,5 Sa/ sekal. KN 182 0,5-1,5 1,0 Sr KN 183 3,0-4,5 1,5 Tv, Sa KN 184 3,0-4,5 1,5 Tv, Sa KN 185 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa Vert. Edellinen näyte. Öljyn haju ja yksittäisiä jätteitä (pääosin maata). => H Savisempi kerros, jossa betonijätettä. Lievä öljyn haju. => H Koilliskulmalta, puhtaan pintakerroksen alla tummahkoa soraa. Lievää öljyn hajua. => B Pohja JPN itäreunan pohjoispuolelta. Päältä poistettu öljyisiä pintamaakerroksia.perusmaassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Pohja JPN itäreunan pohjoispuolelta. Päältä poistettu öljyisiä pintamaakerroksia.perusmaassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Koilliskulmalta, puhtaan pintakerroksen alla tummahkoa soraa ja savea. Öljyn hajua. => F 2 3 T 100 95 384 180 1550 2 3 T 101 102 354 184 560 2 2 T 103 188 1080 116 1200 (mahd. 2 1 L 172 org.ainekse 55 sta johtuen koholla) 940 (mahd. org.ainekse 2 1 L 139 139 sta johtuen koholla) 2 3 T 159 126 263 1670 28.8. KN 186 2,5-4,0 1,5 Sa, Tv pohja, L-alueen pohjoisseinämä, JPnäyte 2 1 L/T 5 8 38 10 5 27 469 58,3 % 9,9 0,3 62 40 <7,5 32 87 <0,075<0,075<0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075<0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <75 30.8. KN 187 2,0-2,5 0,5 Sa pohja, L-alueen pohjoisreuna, JPnäyte 2 1 T 9 117 23 11 27 136 493 75 3.9. KN 188 0,9-1,4 0,5 Sa pohja, L-alueen pohjoisreuna 2 1 T 6 99 51 29 79 144 521 410 8.10. KN 189 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa 10.10. KN 190 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa KN 191 0,5-1,0 0,5 Sr, Sa KN 192 1,0 2,0 1,0 Sr KN 193 0,5 1,5 1,0 Sekal. 11.10. - 14.10. KN194 1,0-2,0 1,0 Sa, Mr Pohjanäyte turpeisesta pohjasta. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Pohjanäyte, L-alueen lounaiskulmalta. Päältä poistettu puhtaaksi todettua betoni- ja tiilimursketta. Maassa tummia kohtia, Pohjanäyte, muttei L-alueen poikkeavia hajuja lounaiskulmalta. Päältä poistettu puhtaaksi todettua betoni- ja tiilimursketta. Maassa tummia kohtia, L-alueen muttei pohjoisreunasta, poikkeavia hajuja valomaston läheltä kaivettua tummaa täyttösoraa, jossa öljyn hajua. L-alueen Kasanäyte. lounaiskulma, => Ftiili- ja betonimursketäytön vieressä. Epäm. Maakerros, jossa tummia sävyjä ja yksittäisiä tiilijätteitä. Ei öljyn hajua. Kasanäyte. => B varmuuden vuoksi L-alueen pohjoisreunasta, poistetun valomaston läheltä kaivettua täyttömoreenia, jossa öljyn hajua. Kasanäyte 1650* mahd org. - 2 1 L 1287 aineksesta noussut pitoisuus 2 1 T/L 90 1389 35 2 1 T/L 58 84 1393 20 2 2/3 T 85 1397 1650 105 2 2 T 118 108 1409 305 2 3 T 14 87 298 156 93 224 1413 2482 4,6 1,1 26,0 36,0 14,0 20,0 69,0 < 150 < 150 < 150 KN195 1,9-2,2 0,3 Sa L-alueen pohjoisreunasta, valomaston alueelta, pohjanäyte, öljyn haju 2 3 T 4 67 63 16 106 1417 1056 18.10. KN 196 1,5-2,5 1,0 Sr, Hk 21.10. KN 197 1,5-3,0 1,5 samr Kasanäyte L-alueen pohjoisreunalta kaivetusta täyttökerroksesta, jossa tummaa sävyä ja selkeä öljyn haju => F L-alueen luoteis-/pohjoisosa, parissa kohdassa lievää öljyn hajua, kasanäyte 2 4 T 122 82 1650 1560 3 1/2 T 9 90 25 16 42 127 1658 74 KN 198 2,0 0,0 samr L-alueen luoteisosa, lievää öljyn hajua, osin tumma, pohjanäyte 3 2 T 7 108 45 19 30 90 1662 126 L-alueen pohjoisosa, srmr, vähän 22.10. KN 199 1,5-3,0 1,0 työmaakoppien edusta, tumma, jätettä lievää öljyn hajua -->C L-alueen keski-/pohjoisosa, 24.10. KN 200 1,8-3,0 1,2 Sa, Tv pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen pohjoisreunan laajennus, 29.10. KN 201 1,0-2,0 1,0 Sr, Mr osin tumma, vähän jätettä seassa, ei juuri hajua, kasanäyte --> H L-alueen täyttämätön pohja, KN189 30.10. KN 202 3,5-4,0 0,5 Tv ja 200 välissä, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen täyttämätön pohja, KN 203 3,5-4,0 0,5 Tv KN189:n länsipuolella, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 3 T 12 52 206 21 11 171 1666 573 3/4 1 T/L 6 40 9 1 34 40 1798 43,7 % 7,4 0,3 66 37 9 36 110 0,44 <0,02 1,6 18,1 19,7 <0,03 <0,02 <0,04 <0,02 <0,02 <0,02 0,045 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <40 <75 3 3 T 31 179 563 143 156 660 1814 1006 3 1 L 2 3 5 1838 25,2 % <0,05 <0,05 <0,05 <0,10 <0,2 <0,03 <0,03 <0,06 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,06 1,7 <50 <50 <50 3 1 L 21 5 4 17 1842 27,9 % <0,05 <0,05 <0,05 <0,10 <0,2 <0,03 <0,03 <0,06 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,06 0,22 <50 <50 <50

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 5/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - ##### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### #### 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - #### #### 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg jäte, L-alueen pohjoisosan KN 204 2,0-3,0 1,0 sekalainen jätekerros, öljyn hajua, maa sekalaista yk- ym. jätettä L-alueen pohjoisosa, KN 205 1,0-2,0 1,0 Sr ruokalarakennuksen kulma, ei viitteitä pilaantuneisuudesta Betoni- ja tiilitäyttöalueen pohja, 31.10. KN 206 0,6-1,2 0,6 Sr, Mr jokunen tumma kohta, ei hajua, pohja vielä täyttömaata Betoni- ja tiilitäyttöalueen pohja, KN 207 0,8-1,3 0,5 Sr, Mr jokunen tumma kohta, ei hajua, pohja vielä täyttömaata Betoni- ja tiilitäyttöalueen pohja, KN 208 0,5-1,2 0,7 Sr, Mr jokunen tumma kohta, ei hajua, pohja vielä täyttömaata L-alueen luoteis-/pohjoisosa, 1.11. KN 209 1,5-2,5 1,0 srmr jätteen päältä / ympäriltä, pistävähkö haju --> F jäte, L-alueen pohjoisosan jätekerros, 6.11. KN 210 1,5-2,5 1,0 sekalainen öljyn hajua, sekalaista yk- ym. maa-aines jätettä + maata L-alueen luoteiskulma, 4 8 m 7.11. KN 211 1,0-2,0 1,0 srmr rakennuksen seinästä, lievää öljyn hajua, tummahko, kasanäyte 3 5 T 39 163 1065 429 240 1552 1846 4502 25 0,49 76 400 3400 1100 270 2700 7,7 0,02 <0,015 <0,015 0,048 0,048 <30 2000 7900 9900 3 1 T 15 64 50 34 61 74 1850 3/4 1 T 15 131 22 26 60 87 1854 8,2 <0,10 <0,40 73 44 18 36 120 <50 <50 <50 78,7 % 3/4 1 T 12 74 48 28 13 125 1858 82,3 % 11 0,82 0,61 64 53 34 34 140 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 <50 <50 3/4 1 T 6 169 73 25 50 143 1862 85,4 % 9,9 0,26 0,59 63 52 28 33 150 <50 <50 <50 3 3 T 21 83 86 31 8 90 1870 970 3 5 T 32 100 231 169 56 752 1977 3 2 T 7 57 42 23 86 97 1981 447 KN 212 1,2-2,0 0,8 sisa L-alueen pohjoisosa, pohja (itäisempi), paikoin lievää hajua 3 2 T 4 49 49 21 58 74 1985 78,7 % 10 <0,2 76 40 13 39 130 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 KN 213 2,0-3,0 1,0 Sa 12.11. KN 214 2,2-3,6 1,4 Sa KN 215 1,5-3,3 1,8 Sr, Sa L-alueen pohjoisosa, pohja (läntisempi), paikoin lievää hajua L-alueen pohjois-/keskiosa, saviseinämä, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen länsiseinämä, sekalaista maatäyttöä, hieman rak.jätettä 3 2 T 7 67 60 15 26 70 1989 74,0 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 0,037 <0,002 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 3 1 T 12 63 32 4 71 85 2157 9 3/4 1/2 T 1 80 76 31 46 100 2161 63 L-alueen pohjoisseinämä, ruokalan 13.11. KN 216 0,3-1,6 1,3 Sr, Sa, Hm kulma, ei viitt.pilaantuneisuudesta L-alueen pohjoisseinämä n. 12 m jäte, Sr, KN 217 1,6-3,2 1,6 leveydellä, ruokalan kulma, sekal.täyttö jätetäyttöä, puuta, purua yms. L-alueen koilliskulman laajennus, 14.11. KN 218 1,0-1,5 0,5 Sa, Sr osin tumma, kohtalainen öljyn haju, kasanäyte --> B L-alueen pohjois-/keskiosa, 18.11. KN 219 1,2-1,8 0,6 Sa, Sr ohuehko öljyinen Sr-kerros + tummahkoa Mr --> B 3/4 1 T 90,3 % <1 15 <0,07 0,3 9 69 58 15 34 130 70 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <23 58 58 3/4 3 T 70,8 % <1 11 <0,07 1,1 8 58 38 27 30 170 72 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,073 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <50 <0,5 0,22 0,06 0,06 0,86 0,87 0,73 0,52 0,44 0,13 0,67 1,7 0,15 0,56 0,88 1,7 9,6 <0,002 3 2/3 T 14 76 54 26 51 89 2165 338 3 2/3 T 6 107 41 17 51 61 2169 19.11. KN 220 2,0-2,5 0,5 Mr L-alueen pohjois-/keskiosa, edellisen alta, lievää öljyn hajua 3 2 T 5 94 15 17 36 84 2174 702 KN 221 1,0-1,5 0,5 Sa, sisa L-alueen koilliskulma, pohjanäyte, ei hajua 2/3 1 T 2 64 56 12 17 78 2177 79,1 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <23 <27 <50 21.11. KN 222 1,5-2,5 1,0 Sa, sisa L-alueen koilliskulma, KN 221:stä etelään, pohjanäyte, ei hajua 3 1 T 6 64 40 13 56 76 2204 72,8 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <75 27.11. KN 223 3,0-4,0 1,0 Sa, sisa L-alueen luoteiskulma, KN 213:sta länteen, pohjanäyte, ei hajua 3 1 T 10 105 39 9 15 73 2235 74,5 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <50 28.11. KN 224 3,0-4,0 1,0 Sa, sisa L-alueen luoteiskulma, KN 223:sta etelään, pohjanäyte, ei hajua 3 1 T 48 8 22 38 105 2247 73,1 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 KN 225 1,0-2,5 1,5 Sr, Mr L-alueen luoteisseinämä, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 T 7 258 68 16 40 83 2251 L-alueen luoteisseinämä, jätettä, KN226 2,5-4,0 1,5 Sr, Mr, jäte betonia, liuottimen hajua, purua L-alue, viemärikaivon ympäristö, KN227 2,5-4,0 1,5 sisa, Tv pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alue, n. 0,1 m jätekerros turpeen KN 228 4,0-4,5 0,5 Tv, jäte päällä viemärilinjasta 4 8 m etelään B-kasanäyte, L-alueelta/J-alueelta, 29.11. KN 229 kasa Mr lievää öljyn hajua, monin osin tumma L-alueen luoteiskulma, n. 4-8 m 5.12. KN 230 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr ruokalarak. seinästä, selvä öljyn haju, rasselia, tumma --> Taraste L-alueen luoteiskulma, n. 4-8 m 9.12. KN 231 3,0-4,5 1,5 samr ruokalarak. seinästä, öljyn haju, tumma --> B L-alueen luoteiskulma, n. 4-8 m ruokalarak. seinästä, öljyn haju, 10.12. KN 232 4,0-4,5 0,5 Sekal.(sa,tv,mr sekal. Maakerros jossa mm. turvetta --> B Luoteis- ja länsikulman pohjataso, 2-4m rakennuksen seinälinjaan. 11.12. KN 233 4,0-4,5 0,5 Sa, sisa Kaivettu saveen asti. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Luoteis- ja länsikulman seinämä, lähellä rakennuksen eteläsiiven KN 234 2,0-4,0 2,0 samr, Sr seinälinjaa. Täytössä hajanaisesti rakennusjätteitä ja paikoin liuottimen hajua. 3/4 3/4 T 19 125 203 114 81 354 2255 80,6 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 24 420 440 3/jäässä 1 T 1 107 8 9 3 16 2259 70,8 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <50 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 4 3 T 7 141 679 239 25 1079 2263 44,2 % 0,06 <0,02 <0,02 0,44 0,496 1,4 0,68 0,16 1,8 1,4 1,5 0,97 0,89 0,28 7,9 5,2 2,2 1 1,9 0,67 3,8 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 2,5 1,069 0,2 <0,02 <0,02 6100 32 2700 3400 4 2/3 T 7 96 65 51 11 217 2267 239 3 4 T 7 66 23 15 73 114 2351 3282 3 3 T 66 76 52 29 143 2356 549 3 4 T 87 2360 720 2 1 T < mr < mr < mr < mr < mr 76 2396 25 72,9 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <50 3 3 L/T < mr < mr < mr < mr < mr 172 2392 210 18.12. KN 233 (uusintanäyte) 4,0-4,5 0,5 Sa, sisa L-alueen luoteisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3/4 1 T 8 69 67 17 48 94 2436 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <50 KN 235 2,0-3,5 1,0 Tv, Sa KN 236 2,0-2,5 0,5 Sa, sisa KN237 2,0-2,5 0,5 Sa, sisa L-alueen keski-pohjoisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen keski-pohjoisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen keski-pohjoisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3/jäässä 1 T/L 8 3 28 2440 45,2 % <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,15 <0,1 0,11 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,26 <100 3/jäässä 1 T 6 60 13 6 38 66 2444 69,9 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 3/jäässä 1 T 7 90 49 3 78 67 2448 68,0 % 8,3 0,3 79 46 12 40 130 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 L-alueen keski-luoteisosa, KN 238 2,0-2,5 0,5 Sa, sisa, Mr pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3/jäässä 1 T 55 50 17 35 92 2452 86,0 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <,0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 14.1.2014 KN 239 2,0-2,5 0,5 sisa, Si KN 237:stä itään, pohjanäyte 3 1 T 90 78 20 15 72 2569 76,1 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <50 16.1. KN 240 4,0-5,2 0,7 Tv KOEKUOPPA, KN183:sta länteen, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 L <mr <mr <mr 3 <mr 17 2590 23.1. KN 241 5,3-5,6 0,3 samr L-alueen luoteiskulma, pohjanäyte, aiemmin veden alla, lievä öljyn haju 3/4 2 T 7 95 24 24 84 71 2694 tulosten lukumäärä [n] 101 118 110 122 76 160 133 72 31 67 36 67 29 67 65 65 65 65 28 6 46 46 46 45 44 27 27 27 27 27 27 27 27 26 27 27 27 27 26 41 27 20 35 33 0 33 33 32 33 43 43 6 30 61 61 73 13 laskennallinen keskiarvo: 52 14 1,2 9,9 18 84 712 268 53 361 66 2 0,14 0 0 1 1 1 0,4 0,2 1 0,5 0,5 0,4 0 0,2 3 1,20 1,2 0,3 1 1 1,4 9 0,6 ##### ### 0,04 0,03 0,03 0,0 0,0 ##### ##### 96 1029 823 1570 13 laskennallinen mediaani: 53 11 0,9 0,6 16 58 43 14 33 100 62 2 0,11 0 0 0 0 0 0,2 0,2 0 0,2 0,2 0,3 1 0,3 1 0,39 0,3 0,1 0 0 0,5 3 0,1 #LUKU! ### 0,04 0,03 0,03 0,0 0,0 #LUKU! #LUKU! 92 250 215 275 13 laskennallinen minimi: 32 5 0,2 0,2 6 20 26 6 15 21 26 2 0,01 0 0 0 0 0 0,1 0,1 0 0,1 0,1 0,1 0 0,1 0 0,06 0,2 0,1 0 0 0,1 0 0,0 0,00 0,00 0,01 0,03 0,03 0,0 0,0 0,0 0,0 24 20 26 54 13 laskennallinen maksimi: 70 51 3,2 220,0 63 650 17000 4900 470 6900 110 2 0,37 0 0 2 2 2 1,9 0,3 2 1,6 1,4 1,1 1 0,3 17 3,60 6,5 0,9 2 11 4,8 50 6,2 0,00 0,00 0,07 0,04 0,03 0,1 0,0 0,0 0,0 160 13000 6600 20000 13 keskihajonta: 19 10 1,2 35,9 14 109 2456 818 88 985 25 0 0,14 0 0 1 1 1 0,6 0,1 1 0,6 0,6 0,4 0 0,1 5 1,43 2,0 0,4 1 3 1,6 13 1,5 ##### ### 0,02 0,01 ###### 0,0 ##### ##### ##### 48 2171 1393 3101 Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: Huomautukset: 1.-12. = ks. Vna 214/2007 X tulos ylittää kynnysarvon 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos XX alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty tulos ylittää alemman ohjearvon detektiorajaa. XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus XXXX 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Kosteus: 1 = kuiva 2 = maakostea 3 = kostea 4 = märkä 5 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 1 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 2 = lievä T = Täyttömaa 3 = kohtalainen 4 = voimakas 5 = hyvin voimakas

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 1/4 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skanska Kodit Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: 82128684-05-001 pvm. 21.8.- I- & J-alue Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME sum. 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 t 21.8. KI 1 0,5-2,0 1,5 Sr, Si KI 2 2,0-4,0 2,0 simr KI 3 1,5-2,0 0,5 Sr/sekal. 22.8. KI 4 1,5-2,0 0,5 Sr/sekal. KI 5 1,0-2,0 1,0 Sr, Si KI 6 1,0-2,0 1,0 Sr Sr, Sa, KI 7 1,0-2,5 1,5 sekal.täyttö 23.8. KI 8 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr KI 9 1,5-1,6 0,1 Sa 26.8. KI 10 2,0-2,5 0,5 Sr KI 11 2,5 Sa KI 12 3,0 Sa KI 13 3,0 Sa Tummahko sorakerros, puhtaan pintasoran alapuolella. Lievää hajua. => B Ed. näytteen alapuolelta otettu silttisempi kerros Jätteinen kerrostuma tummassa sorakerroksessa. Sorvin lastua, puusilppua ja nahkaa. Maassa useita eri sävyjä. => E, voimakkaasti met.pilaantunut maana Poriin Vert. Edellinen näyte. Maassa tumma väri, hiiltä ja metallisilppua. => E Edellisten näytteiden jätteisen alueen länsipuolella "puhtaampaa"(ei jätteitä) pintasorakerrosta, jossa yksittäisiä jätekappaleita. Maassa tumma sävy, lievä öljyn haju. => B Vert. Edellinen näyte. Maassa tumma väri, lievä öljyn haju => B I-alueen vas. reuna, voimakas öljyn haju, koekuoppa I-alueen keskeltä, kohtalainen öljyn haju --> H I-alueen luoteiskulma, pohja, osin tumma, ei hajua I-alueen lounaiskulma, tumma, öljyn hajuinen I-alueen lounaiskulma, kohtalainen öljyn haju, tuloksen perusteella -> F I-alue, koekuoppa, sadevesilinjan luoteispuoli I-alue, koekuoppa, sadevesilinjan kaakkoispuoli Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - #### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### 10 000 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - 10 000 10 000 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 2 T 32 102 315 245 3 1 T 319 1 3 T 252 61 273 331 2 3 T 1478 288 517 354 2 2 T 114 358 345 2 2 T 160 176 362 2 4 T 12 203 100 54 33 541 366 8664 2 3 T 18 104 332 66 40 219 370 1540 2 1 T 10 57 39 14 7 111 374 54 2 4 T 13 164 112 37 39 280 378 5244 2 3 T 4 93 67 60 47 142 380 1164 2 1 L 6 83 31 19 14 61 387 0 2 2 L 0 90 15 25 31 46 394 112 KI 14 Sa I-alue, H-kasan tarkastus, muutetaan lievästi sekapilaantuneeksi loppuosa -> C 2 3 T 9 97 83 39 28 263 398 1650 KI 15 Sa I-alue, F-kasan tarkastus, ok -> F 2 4 T 3 63 70 42 44 113 402 1520 27.8. KI 16 Sr I-alue, kasan tarkistus -> P 2 T 90 131 406 KI 17 I-alue, kasan tarkistus->l 2 T 2380 1708 2806 410 792 KI 18 I-alue, kasan tarkistus -> P 1 T 414 KI 19 I-alue, kasan tarkistus->p 2 T 92 418 KI 20 I-alue, kasan tarkistus->h 4 T 244 426 3524 KI 21 I-alue, kasan tarkistus-> F 3 T 144 433 1126 KI 22 I-alue, kasan tarkistus->f 3 T 87 437 1050 KI 23 I-alue, kasan tarkistus->b 2 T 128 441 570 KI 24 I-alueen länsireuna 3 T 180 73 274 445 1876 28.8. KI 25 Sa, Sr KI 26 Sa, Sr KI 27 Sa, Sr 2,0-2,5 0,5 KI28 2,0-2,5 0,5 Sa, Sr KI 29 0,8-2,3 1,5 Sr, Sa I-alue, kasan tarkistus -> F, selvä öljyn haju kasa kaivettu I-alueen itäreunalta - > C (Zn = metallinkappale osamittauksessa) kasa kaivettu I-alueen itäreunalta, selvä öljyn haju, metallinkappaleita -> H kasa kaivettu I-alueen lounaisreunalta, selvä öljyn haju, metallinkappaleita -> H täyttö I-alueen itä-koillisreunalla, ei selvää hajua -> C 2 3 T 16 148 103 34 12 108 449 1941 3 2 T 15 127 142 81 450 453 523 3 3 T 17 122 106 50 92 266 457 2514 3 3 T 21 129 102 34 37 206 461 1740 2 2 T 2 100 160 108 25 293 465 358 29.8. KI 30 1,0-3,0 2,0 Sr, Sa I-alueen länsireuna, seinämä 3 1 T 3 97 60 18 21 38 473 219 KI 31 3,0 Sr, Hk, Sa I-alueen länsireuna, pohja 3/4 2 T 4 90 22 17 19 83 477 639 KI 32 2,5-3,0 0,5 Sr, Hk, Sa KI 33 1,0-2,5 1,5 Sr, Sa KI 34 2,0-2,5 1,5 Sr, Sa 30.8. KI 35 1,7-1,8 0,1 Sa, Sr 2.9. KI 36 0,0-1,8 1,8 Sa, Sr KI 37 2,0-2,5 0,5 Sr, Mr KI 38 3,0-4,0 1,0 Sr, Mr 3.9. KI 39 4,0-4,5 0,5 Sa KI 40 3,0-4,0 1,0 Sr, Mr KI 41 2,5-3,0 0,5 Mr kasanäyte, kaivettu länsireunalta -- > F I-alueen itäreunan levitys, kasanäyte I-alueen koillisreunan levitys, kasanäyte I-alueen pohjoisreuna, pohja, JPnäyte I-alueen pohjoisreuna, seinämä, JPnäyte I-alueen keskiosa, svv-linjan ympäriltä, öljyinen, selvä haju, kasanäyte --> C I-alueen lounaiskulma, öljyinen, kasanäyte --> F I-alueen lounaiskulma, pohja, JPnäyte I-alueen keskiosa, svv-linjan ympäriltä, selvästi öljyinen, selvä haju, kasanäyte --> F I-alueen keskiosa, svv-linjasta pohjoiseen, lievästi öljyinen, kasanäyte --> B 3 3 T 14 82 50 42 21 140 481 1255 2/3 2 T 97 464 66 58 160 485 214 2/3 2 T 6 73 85 30 15 108 489 419 2 1 T 3 79 36 17 29 56 497 125 84,7 % 6,9 <0,2 55 34 7,4 23 79 0,06 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,11 66 <27 66 2 1 T 15 111 58 28 17 108 501 40 4 3 T 3 108 146 42 55 130 505 556 4 4 T 5 97 45 27 22 104 509 2171 82,5 % 8,6 0,31 55 46 18 25 110 0,16 500 510 1010 <1,5 <0,4 13 60 <0,01 <0,01 0,011 0,055 0,066 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 0,085 0,23 0,121 0,028 <0,01 <0,01 <0,02 <20 4 1 T 2 92 41 20 25 85 513 48 4 4 T 10 128 34 36 39 139 517 795 4 2 T 66 26 32 29 65 525 74 KI 42 Sr, Hk Puhdas pintamaakasa, itäreuna 1 1 T 26 44 13 2 62 529 4.9. KI 43 Mr B-kasan tarkistus, lievä haju --> B 3 2 T 1 86 58 23 7 88 549 204 KI 44 Mr I-alueen keskiosa, svv-linjan alta, jonkin verran öljyinen, ö-haju, 4 3 T 8 152 89 54 43 133 553 448 3,5-4,5 1,0 kasanäyte I-alueen länsireunan laajennus, KI 45 2,5-3,5 1,0 Sr, Mr 2/3 3 T 23 74 1771 101 30 512 557 764 sekalaista täyttöä -->H I-alueen länsireunan laajennus, KI 46 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr 2/3 2 T 11 155 71 32 47 107 561 620 sekalaista täyttöä --> B I-alueen länsireunan laajennus, 5.9. KI47 1,5-2,5 1,0 SrMr 2/3 3 T 15 128 189 37 62 222 565 2900 sekalainen täyttö, haisee öljy I-alueen koillisreunan laajennus, 6.9. KI48 0,1-1,1 1,0 Sr(ki) 1/3 1 T 18 12 28 8 55 72 569 0 pintakerroksen varmistus I-alueen koillisraunan jätetäyttö, KI49 1,1-1,6 1,0 Mr 2/3 4 T 423 1579 325 235 1205 573 3900 pieni alainen, kasalta näyte I-alueen koillisreunan laajennus, 1,0 9.9. KI 50 0,0 Sa 2 2 T 14 61 10 15 130 582 206 78,8 % <50 pohjanäyte, tumma savi I-alueen etelä-/lounaisreunan laajennus, sekalainen täyttö, KI 51 2,0-4,0 2,0 Mr, jäte 3 4 T 48 309 202 545 98 447 578 haisee öljylle ja liuottimelle (maalipurkkeja) I-alueen pohjoisosa, pohja, paikoin KI 52 1,2-2,2 1,0 Sa, Mr, Hk 3 1/2 T 2 87 36 20 14 59 586 77 83,3 % <50 vähän öljyn hajua / metallikuonaa KI 53 2,2-2,8 0,6 Sa, Mr, Hk I-alueen pohjoisosa, pohja 3/4 1/2 T 3 37 42 23 44 66 590 34 10.9. KI 54 2,5-3,0 0,5 SiHk, Sa I-alueen länsikulma, pohjanäyte. 3 1 T 6 130 20 4 29 56 594 40 KI 55 2,5-3,0 0,5 SiHk, Sa I-alueen keskiosa, pohjanäyte 2 1 T 140 71 16 14 92 599 50 KI 56 2,5-3,0 0,5 SiHk, Sa I-alueen keskiosa, pohjanäyte 2 2 T 3 167 16 12 43 72 603 35 KI 57 1,0-2,0 1,0 Hk, SiHk KI 58 1,0-2,0 1,0 SiHk, Sa 11.9. KI 59 2,0-2,5 0,5 SiHk, Sa KI 60 2,0-2,5 0,5 Tv, Sa KI 61 2,5-3,0 0,5 SiHk, sa KI 62 2,5-3,0 0,5 Sekal, jäte KI 63 2,5-3,5 1,0 SiHk, Sr 12.9. KI 64 2,5-3,5 1,0 Sr, Mr KI 65 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr KI 66 1,0-2,0 1,0 Sr, Mr 16.9. KI 67 1,0-2,0 1,0 Sr, Mr I-alueen eteläreunan syvyyskaivua, kasanäyte. Lievä öljyn haju. Yksittäisiä jätekappaleita I-alueen kaakkoisreunan syvyyskaivua, kasanäyte. Lievä öljyn haju I-alueen eteläreunan syvyyskaivua, kasanäyte. Maassa tumma sävy, yksittäisiä jätekappaleita (metallia, betonia, puuta). Selkeä öljyn haju. -->H I-alueen koillisosasta otettu pohjanäyte. Päältä poistettu ohut jätekerros. Näytepisteen KI 60 eteläpuolelta otettu vastaava pohjanäyte. Paikoitellen hiekkaisessa maassa lievä Näyte öljyn ohuesta haju. jätekerroksesta koillisreunassa, joka kulkee vanhan maanpinnan tasolla. Sekalaista jätettä, öljyn haju. Näytteessä mahd. pieniä metallinkappaleita!! Tummahko, savinen maakerros I- alueen kaakkoisreunalla. EI jätteitä, voimakas öljyn haju. --> F I-alueen keskiosa / laajennus etelään I-alueen itäreunan laajennus, jonkin verran öljyinen I-alueen eteläreuna laajennus, voimakas öljyn haju, kasanäyte (Htarkastus) I-alueen itäreunan laajennus, jonkin verran öljyn hajua, tummahko 2 3 T 11 150 59 18 59 68 607 770 2 2 T 21 35 46 20 80 80 610 445 2 3 T 11 123 156 55 14 330 614 1780 345 *mahd. org.aineks 2 1 T 8 63 29 14 50 30 626 esta johtuva kohonnut 3 2 T 11 115 37 5 52 622 35 2 3/4 T 19 622 15000 961 594 2483 618 2 4 T 6 103 29 97 629 1700 4 3 T 3 132 18 58 81 161 633 510 4 3 T 13 107 54 25 88 110 637 864 3/4 3/4 T 0 107 91 62 43 174 641 1096 3 3 T 14 68 27 26 40 107 645 504

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 2/4 Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. sum. ni i 3 t Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400 50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - - jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-500 1 000 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 000 ### ### - #### - ### - - 000 100 - - 000 - ### ### - - - 500-1 000 50 #### ### 10 000 000 000 500 - - - - - - - 10 000 10 000 000 vaarallisen 2 1 1 1 1 2 1 10 2 10 I-alueen eteläreunan laajennus, Sr, Mr, KI 68 2,0-3,0 1,0 voimakas öljyn haju, tumma, metallikuona kasanäyte I-alueen itäreunan laajennus, 17.9. KI 69 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr jonkin verran öljyn hajua, tumma, kasanäyte --> B I-alueen eteläreunan laajennus, KI 70 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr voimakas öljyn haju, tumma, kasanäyte I-alueen eteläreunan --> F laajennus, KI 71 2,0-3,0 1,0 Sa, Mr voimakas öljyn haju, tumma, kasanäyte I-alueen etelä-/keskiosa, --> F voimakas KI 72 2,5 3,5 1,0 Sr, Mr öljyn haju, tumma, kasanäyte --> F B-kasan tarkistus, itäreuna, lievä KI 73 Sr, Mr öljyn haju, tumma osa B-kasan tarkistus, itäreuna, KI 74 Sr, Mr tumma osa, öljyn haju, uusintanäyte --> H H-kasan tarkistus, kaakkoisreuna, 18.9. KI 75 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr tumma, lievä öljyn haju 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 3 4 T 22 251 574 127 65 925 3396 649 3 3 T 13 103 112 27 19 74 653 149 3 4 T 8 95 58 35 51 149 657 498 3 4 T 10 81 34 31 60 135 661 3 4 T 4 93 56 43 20 91 665 456 3 2 T 12 73 135 83 462 669 245 3 2 T 12 106 203 61 56 515 673 3 3 T 67 108 57 28 191 677 284 KI 76 3,0-4,0 1,0 Sa, Mr eteläreuna, voimakas öljyn haju, tumma --> H 4 4 T 24 195 173 38 37 208 681 1040 KI 77 5,0 I-alueen eteläosa, musta kuona kuona, tuhka luonnonturpeen pinnalla, ohut kerros, ei hajua 4 3 T 7 237 366 51 39 462 685 67,7 % <2,3 18 <0,6 2,3 143 220 570 88 200 490 31 0,32 0,1 0,017 0,048 0,4418 0,38 0,37 2,5 0,13 0,13 0,11 0,12 0,059 <0,05 2,3 0,71 0,35 0,093 0,17 0,42 0,77 9,3 <0,01 0,036 0,35 1,6 <0,01 0,028 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 73 290 360 KI 78 1,0-3,0 2,0 Sr, Mr KI 79 1,0-3,0 2,0 Sr, Mr KI 80 2,8 Sa, Sr 19.9. KI 81 Sa, Mr, jäte 2,5-4,0 1,5 20.9. KI 82 2,8-3,0 0,2 Sa, Mr I-alueen itäseinämä, koilliskulma, paikoin tumma ja lievää hajua I-alueen itäseinämä, paikoin tumma ja lievää hajua, 78:sta etelään I-alueen itäreuna, pohja, ei erityisiä havaintoja I-alueen eteläosa, öljyinen, voimakas haju, H-kasanäyte -- > F- KASA I-alueen itäosa, pohja, 80:stä länteen, tummia kohtia 3 2 T 18 64 138 22 51 164 689 83,4 % <3 8,1 <0,4 <0,2 12 64 41 17 26 120 78 <50 3 2 T 91 96 25 99 66 693 83,3 % 9,8 <0,2 54 47 11 27 100 62 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,051 <23 62 3/4 1 T 124 26 19 41 69 709 72,6 % 8,4 <0,3 80 45 10 41 110 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <75 5 <2,3 <0,6 28 100 4 4 T 3 80 81 38 36 108 713 1024 4 1/2 T 2 127 61 21 19 73 717 69,8 % <2,3 9,7 <0,6 <0,3 24 91 51 10 48 120 110 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <75 kasan tarkistus, tumma, öljyn Sa, Mr, vähän KI 83 hajuinen, hieman jätettä joukossa, 4 4 T 13 104 429 41 2 216 722 jätettä H-kasan KP-KELP.NÄYTE I-alueen itä-kaakkoisreunan laajennus, tumma, kasanäyte, 24.9. KI 84 1,0-2,0 1,0 Sr 3 2 T 6 67 127 35 48 65 742 165 lievä öljyn haju --> B KI 85 2,5-3,5 1,0 Sa, Mr I-alueen keskiosa, pohjanäyte 3/4 1 T 6 52 30 12 31 58 746 69,9 % <2,3 8,2 <0,6 0,32 17 92 53 12 40 110 110 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 KI 86 Mr I-alueen itäosa, sieltä täältä raavittu, paikoin öljyn hajua, 3 2 T 1 82 18 14 26 84 750 kasan I-alueen tarkistus kaakkoisreunan --> B laajennus, öljyinen, voimakas KI 87 2,0-3,0 1,0 Mr 4 4 T 10 95 17 31 91 129 754 77,9 % <0,01 2,6 0,7 3,5 6,8 0,07 <0,05 <0,05 0,15 0,13 0,12 0,067 0,07 <0,05 0,36 0,4 0,079 0,072 0,18 0,31 0,32 <0,01 0,042 110 0,016 <0,01 23,3 2,153 1,1 <0,01 <0,01 <0,02 100 720 25.9. 1580 2,3 300 410 haju, kasanäyte kentältä, kellertävä reagenssi --> F I-alueen kaakkoisreunan laajennus, osin öljyn hajua, KI 88 2,0-3,0 1,0 Mr 4 3 T 9 108 59 31 81 121 758 186 kasanäyte kentältä --> B 26.9. KI 89 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa KI 90 1,5-2,0 0,5 Sr, Mr KI 91 2,0-3,0 1,0 Mr KI 92 2,8-3,5 0,7 Sa, Sr KI 93 1,2-3,5 2,3 Sa, Sr, Mr KI 94 2,0-3,0 1,0 Mr, kuona KI 95 1,5-3,0 1,5 Mr 27.9. KI 96 1,0-2,5 1,5 Sr KI 96 1,0-2,5 1,5 Sr KI 97 0,8-1,5 0,7 Sr, Mr I-alueen länsireunan laajennus, pilaantumattoman näköinen maa pintasoran alla, kasanäyte I-alueen länsireunan laajennus, tumma maa edellisen alta B-kasan tarkistus, kaivettu I- alueen kaakkoiskulmasta, tumma, lievä haju --> H itä-kaakkoisreuna, pohja, tummia kohtia itä-kaakkoisseinämä, seassa rakennusjätettä, osin tumma länsireunan laajennus, tummaa/oranssia kuonaa, metallinkappaleita yms., kasanäyte kaakkois-eteläreunalta kaivetun lievältä vaikuttavan maan tarkistus, kasanäyte --> C I-alueen länsireunan laajennus, tumma, melko voimakas öljyn haju, Tarastenjärvi I-alueen länsireunan laajennus, tumma, melko voimakas öljyn haju, RINNAKKAISNÄYTE I-alueen eteläreunan laajennus, pintasoran alta, osin tumma, paikoin lievää hajua --> B 3 1 T 11 80 27 25 2 94 762 291 3 2 T 12 168 129 40 86 159 766 1109 3/4 2 T 28 75 1628 412 109 957 770 419 4 1 T 11 90 42 17 52 77 774 73,2 % 9,7 <0,3 70 43 7,1 36 100 <50 3 2 T 25 87 141 24 9 177 778 84,5 % 1,5 12 <0,4 0,37 22 62 380 55 30 180 43 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,078 0,081 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,09 <0,05 0,051 0,075 <0,05 0,11 0,48 350 480 830 3 4 T 48 281 233 154 349 739 782 2902 4 3 T 3 77 180 42 40 146 786 270 3 3 T 7 143 113 33 39 96 814 2672 3 3 T 18 160 86 29 81 131 818 3 2 T 8 99 72 19 110 822 196 KI 98 Mr C-kasan tarkistus, osin pistävää hajua, KP-KELPOISUUSNÄYTE 4 3 T 8 77 128 25 52 111 827 30.9. KI99 3,5-4,0 0,5 SaSi Turpeen pinnasta kaivettu öljyinen kerros, hieman turvetta mukana. Näyte kasalta kokoomana. -->B 3 3 T 48 147 831 550 KI100 1,5-5,0 3,5 Mr Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 93 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa 3 4 T 92 835 700 90,2 % 82 380 460 KI101 1,5-4,0 2,5 Mr 1.10. KI 102 4,5-4,6 0,1 Tv KI103 1,5-4,5 3,0 Mr KI104 3,0-4,5 1,5 Mr KI105 2,0-3,5 1,5 Mr KI106 3,0-4,5 1,5 Mr 2.10. KI107 0,0-1,0 1,0 Sr/Hk KI108 1,0-2,5 1,5 Mr KI109 3,5-4,5 1,0 SiMr/Sa/TV KI110 3,5-5,0 1,5 SaSi Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 100 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa Pohjanäyte IJ-alueen kaivannon kaakkoiskulma, vrt. KI92, sen eteläpuolelta. Reunanäyte, IJ-kaivanto, lounaiskulma, urakkarajan eteläpuolelta, ei poikkeavaa merkittävästi, luiskaantuu, joten reuna- ja pohjajäännösnäyte IJ-kaivanto, reunanäyte KI103 eteläpuolelta, alempi reuna (lievästi jätteinen ja öljyisempi) Lievän jätteinen kerros IJkaivannon lounaisreunan alin kerros kasalta / kokoomanäyte. --- > B Voimakkaan öljyinen kerros perusmaan pinnasta, näytteen 105 alapuolinen kerros. Kasanäyte / kokoomanäyte ---> H Varmistusnäyte täyttöön käytettävää pintakerrosta, kokoomanäyte, ei poikkeavaa. IJkaivannon eteläpääty VP-alueen rajalta. Käytetään täyttöön IJ-kaivanto, kasalta otettu kokoomanäyte öljyisestä kerroksesta. ---> B Pohjanäyte IJ-alueen kaivannon eteläpääty, tien kohta, osittain Tv (perusmaan) pintaan kaivettu. Pohjanäyte IJ-alueen kaivannon eteläpääty, tien kohta 3 5 T 71 839 260 84,9 % 110 210 320 2 1 L 27,1 % < 69 150 150 8,7 0,26 46 56 18 22 89 3 1 T 123 70 855 180 3 2 T 44 848 190 41 86,3 % 7,8 0,33 58 52 20 24 110 38 130 170 3 3 T 107 843 500 169 4 5 T 204 205 283 859 3148 2 1 T 131 863 160 2 3 T 124 867 510 54 2 1 T 69 871 60 2 1 T/L 60 875 20 173 3.10. KI111 1,0-4,5 3,5 Mr KI112 1,0-5,0 4,0 SaSi KI113 4,0-4,5 0,5 SaSi Reunanäyte, IJ-kaivanto, kohti hallia, eli luoteisreuna. JPN Reunanäyte, IJ-kaivannon luoteisreuna, hallin suuntaan koko täyttökerros (homogeeninen eikä poikkeavaa). JPN Pohjanäyte J-laueen lounaisosan savisesta pohjamaasta. Näytteessä lievä öljyn haju. 1 1 T 85 883 120 1 1 T 153 76 2 2 T/L 96 1290 1285 KI114 1,0-3,0 2,0 Mr KI115/KKVP1 2,5-5,0 2,5 sasi KI116/KKVP1 5,0-5,5 0,5 Sa KI117/KKVP2 2,0-6,0 4,0 SrMr Selkeästi öljyinen (diesel) kerros soran alta, selkeä haju, IJkaivannon eteläpääty, VP-alueen puolelle. Kasa-kokooma ---> H Koekuoppa IJ-alueen lounaisreunalta, VP-alueelta, Voimakas liuottimen haju, öljyinen, maalipönttöjä jne. Perusmaan pinta varmasti, pinnassa ohut turvekerroskin, mutta näyte vain savesta, vertaa edellilnen näyte Koekuoppa IJ-alueen lounaisreunalta, VP-alueelta, Voimakas liuottimen haju, öljyinen (diesel) 2 4 T 424 62 377 879 2040 2 4 T 86 984 891 154 78,5 % 9,8 11 <0,05 <0,3 14 84 43 92 31 410 70 <1,0 <2,0 <2,0 6,2 6,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,11 0,13 <0,1 <0,1 <0,1 0,82 0,12 1,2 0,34 <2,0 <2,0 <0,23 8,4 <1,5 <0,5 408 353 760 2 1 L 136 70 895 3 5 T 151 77 899 88,0 % <3,0 13 <0,05 <0,3 11 51 38 22 27 95 57 <1,0 3 <2,0 11 14 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,39 0,1 <0,1 <0,1 0,13 2,1 0,15 3,0 <0,2 <2,0 <2,0 <0,23 26,4 3,02 1,5 1050 851 1900 KI118/KKVP2 6,0-7,5 1,5 Tv 7.10. KI 119 1,0-3,0 2,0 SrMr, sa KI 120 0,5-1,0 0,5 Sr Perusmaan pintaa; paksu turvekerros. Ei poikkeavaa, vrt. edellinen näyte Kasanäyte IJ-alueen tulevalta katualueelta. Läjitettyä maata, jossa yksittäistä jätettä ja selkeä öljyn haju. => H Kasanäyte IJ-alueen tulevalta katualueelta. Tumma pintamaakerros, jossa paikoin lievää öljyn hajua. => B 3 1 L 46 903 35,4 % <3,0 28 <0,05 1,0 15 44 55 13 64 120 54 <1,0 <2,0 <2,0 <3,0 <mr <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <1,6 <0,2 <2,0 <2,0 <0,23 <1,0 <1,5 <0,5 47 33,4 89 3 3 T 136 390 48 1502 907 2450 1 2 T 139 55 190 911 230

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 3/4 Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. sum. ni i 3 t Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - #### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### 10 000 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - 10 000 10 000 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 8.10. KI 121 1,0-3,5 2,5 Sa, Sr Kasanäyte. Sekalaista täyttömaata, jossa selkeä öljyn haju, vieras sivu haju ja yksittäisiä jätekappaleita. => F 3 3 T 100 30 105 1006 1090 KI 122 3,5-4,5 1,0 Sa KI 123 3,5-4,5 1,0 Tv, Sa KI 124 3,5-4,5 1,0 Tv, Sa Pohjanäyte J-alueen lounaisosasta. Savisessa pohjamaassa tummia kohtia, ei havaittavissa pilaantuneisuutta. Pohjanäyte J-alueen lounaisosasta. Savisessa/turpeisessa pohjamaassa lievä öljyinen ja tunkkainen haju. Pohjanäyte J-alueelta, katualueen länsipuolelta. Pohjamaassa lievää hajua, tunkkainen. 3 3 T/L 123 95 1296 10 510 *mahd. org.aineks 3 2 T/L 151 1305 esta johtuva kohonnut 430 *mahd. org.aineks 3 2 T/L 73 1309 esta johtuva kohonnut 7,9 9,5 0,4 0,3 79 85 43 47 27 14 39 43 130 < 0,01 < 0,01 < 0,01 0,078 0,078 < 0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 0,63 0,269 0,04 < 0,01 < 0,01 < 0,01 20 140 61 28 110 73 170 100 KI 125 3,5-4,5 1,0 sasi, Sa Pohjanäyte J-alueelta, katualueen länsipuolelta. Ei havaittavissa pilaantuneisuutta. 3 2 T/L 69 1313 < 10 9.10. KI 126 1,0-3,0 2,0 Sr, Sa KI 127 1,0-3,0 2,0 Sr, Sa Kasanäyte. Sekalaista, tummahkoa täyttömaata, jossa lievä öljyn haju => B Katualueen länsipuolelta kaivettua savista täyttömaata. Paikoittain öljyn hajua => B 2 2 T 144 146 1373 460 3 3 T 132 34 118 1377 600 15.10. KI 128 4,0-5,0 1,0 Mr I-alueen keski-/eteläosa, tielinja, voimakas öljyn haju --> F 4 3 T 20 91 30 22 5 109 1422 596 16.10. KI 129 2,0-3,0 1,0 Mr 17.10. KI 130 3,5-4,5 1,0 Tv, Sa 23.10. KI 131 1,5-2,5 1,0 samr KI 132 2,0-3,5 1,5 samr srmr, vähän 24.10. KI 133 2,0-4,5 1,5 jätettä 25.10. KI 134 2,0-3,5 1,5 samr 28.10. KI 135 2,5-3,5 1,0 samr 1.11. KI 136 2,0-3,0 1,0 Mr 5.11. KI 137 1,5-2,5 1,0 Mr KI 138 2,5-4,5 2,0 Sr, Sa, Mr KI 139 2,3-2,5 0,2 samr 8.11. KI 140 0,8-1,8 1,0 Mr 11.11. KI 141 kasanäyte Mr I-alueen laajennus etelään, tielinja, öljyn haju --> C Pohjanäyte J-alueen eteläosasta, katualueen länsipuolelta. Pohjamaassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. I-alueen lounaisreuna, aumanäyte, voimakas liuottimien haju --> H I-alueen eteläreuna, märkää samr, ei viitteitä pilaantuneisuudesta, aumanäyte I-alueen lounaiskulma, liuotinmaita, melko paljon maali- ja liuotinpurkkeja, voimakas liuottimen haju Osin tumma, KI 132:n tarkistus -- > P Tielinjan jatko etelään, tumma, vähän metallinkappaleita, lievää hajua --> C Tielinjan jatko etelään, osin tumma, osin lievää hajua, aumanäyte --> B Tielinjan jatko etelään, osin tumma, osin lievää hajua, velliä, aumanäyte --> B J-alueen länsiseinämä, seinämän alaosassa tummia kohtia ja lievää hajua, itäpuolelta kaivettu liuotinmaita Konttilukinkadun pohja, märkää velliä J-alueen lounaiskulma, pintamaita liuotinalueelta, lievä haju, kasanäyte --> B H-kasan tarkistus, tumma, voimakas öljyn haju 4 3 T 10 168 139 400 31 127 1638 844 3 2 T/L 137 1646 260 3 5 T 11 191 122 513 64 141 1670 >5000 4 2 T 13 123 83 42 37 183 1674 85 4 5 T 8 94 38 33 112 88 1802 82,7 % 13 1,0 98 75 120 40 170 0,05 12 2,6 21,5 36,1 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,099 53 6,85 3,2 <0,01 <0,01 <0,02 450 3300 5500 8400 3/4 1 T 7 167 94 33 144 1806 253 4 2/3 T 9 110 126 87 36 221 1810 294 3 1 T 8 102 29 34 33 115 1866 285 4 2 T 15 117 65 29 52 146 1894 132 3 2/3 T 3 99 14 18 71 108 1898 77,3 % <1 9,2 <0,07 0,3 20 76 41 16 38 130 92 <0,01 <0,01 0,021 0,023 0,044 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,8 <0,002 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 0,47 0,168 0,043 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 4/5 2 T 11 121 49 18 16 129 1902 75,5 % 1 9,7 <0,07 0,7 16 73 59 61 34 200 78 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 0,13 0,13 0,16 0,082 0,072 <0,05 0,17 0,28 <0,05 0,083 0,16 <0,05 0,23 1,5 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 0,015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 160 29 130 3 2 T 35 131 64 17 29 185 2053 3/4 3 T 14 164 78 41 64 172 2098 19.11. KI 142 kasanäyte samr Liuotin-H-kasa, kp-kelpoisuusnäyte 4 4/5 T 8 230 85 28 51 135 2182 KI 143 3,5-4,0 0,5 Tv, Hm 20.11. KI 144 2,5-4,0 1,5 Mr, Sr 21.11. KI 145 3,5-4,5 1,0 Tv J-alueen lounaiskulma, pohjanäyte, paikoin selvää liuottimien hajua I-/J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen Mrpatti, monin paikoin öljyn hajua, kauttaaltaan tumma J-alueen lounaisreuna, KI 146:sta itään, pohjaturve, ei hajua 3 3 L 9 70 40 7 13 29 2187 55,0 % 0,52 72 6,2 40,5 119,22 0,69 <0,01 0,034 <0,01 <0,01 17,80 1,38 0,6 <0,01 <0,01 <0,02 330 320 390 713 3 3 T 9 103 44 15 21 56 2192 864 85,7 % <0,01 <0,01 0,035 0,184 0,219 0,21 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 2,67 0,921 0,23 <0,01 <0,01 <0,02 45 32 72 100 3 1 L 3 28 7 4 33 2196 37,4 % <0,02 <0,02 0,27 3,6 3,87 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,22 <0,1 0,19 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 2,70 0,105 0,12 <0,02 <0,02 <0,04 <40 <46 150 150 KI 146 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa 25.11. KI 147 2,0-3,5 1,5 Sr, Mr KI 148 2,0-3,5 1,5 Sr, Mr, Tv 26.11. KI 149 0,5-1,5 1,0 Tv, Sa J-alueen lounaiskulma, KI 145:sta länteen, pohja-sa/-tv, paikoin 3/4 1/2 T/L 9 56 73 8 56 145 2200 66,6 % 0,07 0,081 0,15 0,494 0,8 0,046 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,33 0,137 0,14 <0,01 <0,01 <0,02 <35 60 60 lievää hajua J-alueen eteläreuna, selvä öljyn haju, ei ehkä liuottimia enää, 4 3 T 15 80 10 15 53 65 2208 434 näyte penkasta J-alueen eteläreuna, selvä öljyn haju, ei ehkä liuottimia enää, 3 3 T 7 48 14 10 57 2212 759 79,5 % <0,01 <0,01 <0,01 0,21 0,21 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 0,08 <0,05 0,066 0,2 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,22 0,021 0,016 <0,01 <0,01 <0,02 800 1300 2100 kasanäyte --> B J-alueen lounaiskulma, kolmiopohja, ei viitteitä 3/jäässä 1 L 7 70 38 13 30 76 2216 57,2 % <0,02 <0,02 0,24 1,13 1,27 0,028 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,239 <0,02 0,022 140 870 1000 pilaantumisesta --> kaivettu pois KI 150 1,0-2,5 1,5 Tv, Sa J-alueen eteläreuna, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantumisesta 3/jäässä 1 T/L 65 42 18 9 48 2220 46,8 % <0,02 <0,02 0,17 2,3 2,47 0,031 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,63 <0,02 0,034 <100 KI 151 3,5-4,0 0,5 Sr, Mr KI 152 3,0-4,5 1,5 Sa, Tv J-alueen etelä-/keskiosa, pohjanäyte, märkää velliä / jäässä, 4/jäässä 2 T 6 67 35 13 36 70 2224 74,7 % <0,02 <0,01 <0,02 0,027 0,025 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,034 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,04 <20 <23 88 88 lievää öljyn hajua I-alueen eteläosa / kaivualueen keskiosa, Sa-/Tv-penkka, ei 3/jäässä 1 T/L 10 45 47 9 23 74 2231 48,1 % <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 37 120 160 viitteitä pilaantumisesta 27.11. KI 153 1,5-3,0 1,5 Sr, Mr J-alueen etelä-/itäseinämät, tumma, paikoin öljyn hajua, näyte pilaantuneista kohdista 3 2/3 T 10 86 72 30 58 184 2243 1515 2.12. KI 154 3,0-3,5 0,5 Hk, Sr IJ-alueen seinämä, lievä öljyn haju 3 2 T <mr <mr <mr <mr <mr 77 2309 117 KI 155 3,5-4,0 0,5 Sr, Mr 4.12. KI 156 1,0-2,5 1,5 Mr 10.12. KI 157 2,0-3,0 1,0 Sa KI 158 2,0-2,5 0,5 Sa, Tv KI 159 0,5-2,0 1,5 Tv KI 160 0,5-1,5 1,0 Hk, Tv, Sa 11.12. KI 161 1,0-2,5 1,5 samr KI 162 2,5-3,5 1,0 samr KI 163 3,5-5,0 1,5 samr,sa 12.12. KI 164 1,0-3,0 2,0 Tv, samr KI 165 4,0-5,0 1,0 samr 13.12. KI 166 1,0-2,0 1,0 samr 16.12. KI 167 2,5-3,5 1,0 Mr, Tv IJ-alueen pohja, voimakas öljyn haju ja selkeä öljykalvo viereisen lätäkön pinnalla -->H I-/J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen, leikattu, Mr-patti, monin paikoin öljyn hajua, kauttaaltaan tumma -- > H Pohja JPN J-alueen länsireunalta. Syvennetty näytepistettä KI149. Tiivistä savea, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta Pohja JPN J-alueen luoteiseteläkulmalta Puhtaan oloiseen turvepintaan kaivettu jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Pohja JPN J-alueen eteläreunasta. Puhtaan oloinen turvepinta, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Reuna JPN, J-alueen luoteiskulman luiskasta. Näytteen KI149 uudelleen kaivetu alue. Kasanäyte, kaivettu J-alueen eteläreunan lievästi rakennusjätteisestä maasta. Lievä öljyn Kts. Edellinen haju.=> näyte, B tämä sen alapuolisesta kerroksesta. Lievä öljyn haju, ei liuotinmaista. Edelleen B J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen alue. Paikoittain voimakasta öljyn ja liuottiminen hajua. Tummaa hiekkaa ja soraa ja hajanaisesti jätettä. Kenttämittaustuloksista huolimatta =>H REUNA jpn, näyte kaivannon luiskasta J-alueen eteläreunasta, Konttilukinkadun länsipuolelta. Sekalaista täyttöä, mutta ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Kasanäyte, J-alueen keskiosan eteläreunan pohjatäytöstä. Paikoittain voimakas liuottimen haju ja maassa hajanaisesti jätettä. Yksittäiset xrf-penkassa koholla (Zn, Cr) => H J-alueen keskiosan eteläreunasta kaivettua täyttöä, päältä poistettu puhtaaksi todettu betoni- ja tiilitäyttö. Paikoitellen öljyn hajua. =>B J-alueen kaakkoiskulma, ei hajua, osin tumma 3 4 T <mr <mr 147 90 <mr 749 2312 1907 3 4 T 24 214 72 139 27 287 2347 2038 3 1 L <mr <mr <mr <mr <mr 92 2368 15 790 (todennäkö isesti 3 1 L <mr <mr <mr <mr <mr <mr 2364 org.aineks esta johtuva kohonnut 790 (todennäkö isesti 3 2 L <mr <mr <mr <mr <mr <mr 2372 org.aineks 38,7 % 0,1 <0,02 0,11 1,08 1,19 0,05 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,64 <0,02 0,047 <0,01 <0,01 <0,02 <40 46 230 280 esta johtuva kohonnut 3 2 L/T <mr <mr <mr <mr <mr 57 2376 62,8 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <20 <36 90 90 3 2 T <mr <mr 112 69 <mr 183 2380 3 2 T <mr 135 <mr 54 <mr 117 2384 595 3 4 T <mr 130 <mr <mr <mr 100 2388 790 3 1 L/T <mr <mr <mr <mr <mr < mr 2400 170 60,2 % 0,03 <0,02 <0,02 0,52 0,52 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,40 <0,02 0,023 <0,02 <0,02 <0,04 <40 <36 140 140 3 4 T <mr 100 <mr 60 <mr 190 2404 1250 2 3 T 27 130 <mr <mr <mr 145 2416 360 3 2 T 19 77 51 31 80 147 2420 387 KI 168 1,0-3,0 2,0 Sa, Tv KOEKUOPPA J-alueen eteläpuolella, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 T/L 11 70 25 3 58 2424 60,4 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <23 77 77 KI 169 5,5-7,0 1,5 srmr 17.12. KI 170 2,5-3,5 1,0 Mr Seinämä J-alueen keskiosassa, syvän kohdan itäreuna, osin lievää hajua J-alueen eteläosa, Konttilukinkadun länsipuoli, penkkanäyte, lievästi öljyinen 4 2 T 10 143 36 29 29 120 2428 125 89,2 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 4 2 T 4 96 44 37 121 2432 357

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 4/4 Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. sum. ni i 3 t 18.12. KI 171 2,5-5,0 2,5 Mr KI 172 2,5-5,0 2,5 Mr KI 173 2,0-3,0 1,0 Mr KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun pohjan nyk. kaivutaso, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun länsipuoli, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv KOEKUOPPA, J-alueen kaakkoispuoli, tummahko, ei hajua (3,0-4,0m Tv -->ok) Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 1 0,01 0,05 1 0,5 5 - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 5 0,01 0,2 5 2 20 - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### ### - #### - ### - - 1 000 100 - - 1 000 - ### ### - - - 2 500-1 000 50 #### ### 10 000 1 000 10 000 2 500 - - - - - - - 10 000 10 000 10 000 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 3/4 2 T 10 131 34 11 28 76 2456 125 77,8 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,8 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 84 37 120 3/4 2 T 10 127 47 24 82 2460 472 83,7 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 61 720 780 4/3 2 T 14 230 51 23 25 150 2464 231 82,2 % 11 0,5 49 46 19 24 130 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <23 90 90 KI 174 1,0-2,0 1,0 Mr KOEKUOPPA, tuleva viheralue, puuta, osin tumma, ei hajua 4/3 2 T 9 117 18 19 63 2468 402 KI 174 2,0-3,0 1,0 Tv KOEKUOPPA, tuleva viheralue, Tv, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 L 17 6 4 2472 135 8.1.2014 KI 175 1,5-3,0 1,5 samr, Tv Konttilukin-/ Myrskynkadun kulmaus, B-massoja, kasanäyte 3 2 T 11 98 74 27 28 98 2480 351 10.1. KI 176 5,0-7,0 2,0 Mr J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, liuottimen hajua 3/4 4 T 14 189 47 57 19 184 2539 2126 KI 177 5,0-7,0 2,0 Mr 13.1. KI 178 5,0-7,0 2,0 Mr, Sr J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, lievää liuottimen/bensan hajua J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, selvä bensan haju, kasanäyte 3/4 3 T - 74 15 27 37 51 2543 436 3/4 3/4 T 14 58 52 18 48 88 2547 316 87,7 % <0,01 <0,01 <0,01 0,017 0,017 <0,01 <0,01 <0,02 <20 59 73 130 KI 179 7,0 0,0 Mr, Sr J-alueen syvän kaivannon pohja yllä olevien alta, vedenpinnan taso 4/5 1/2 T 6 101 63 21 19 73 2551 152 86,5 % <0,01 <0,01 0,051 0,207 0,258 0,065 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 1,00 0,149 0,066 <0,01 <0,01 <0,02 65 110 170 KI 180 2,0-5,0 3,0 villa, huopa, J-alueen eteläpuolelta kaivettu kovalevy, vanha kattorakenne (?), haudattu turve turvekuoppaan 3? T 13 108 61 72 53 124 2555 70,0 % 8,0 <0,3 41 38 32 18 89 <0,05 <0,05 <0,05 0,065 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,12 0,17 <0,05 <0,05 0,11 <0,05 0,14 0,66 24 460 490 KI 181 levy KOVALEVY, havaittu krysotiiliasbestia 23.1.2014, toisella puolella maalipinta 563 1186 83 3069 53 232 2559 KI 182 4,5-5,0 Mr J-alue, syvän kaivannon itäreuna 3/jäässä 1/2 T 82,9 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 KI 183 4,5-5,0 Mr J-alueen itäpuoli, Konttilukinkadun pohja 3 1/2 T 80,6 % 9,0 <0,2 63 110 28 28 110 <0,01 <0,01 0,021 0,049 0,07 0,039 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,91 0,136 0,091 <0,01 <0,01 <0,02 170 230 400 14.1. KI 184 4,5 Mr, Tv J-alueen itäpuoli, Konttilukinkadun pohja edellisestä etelään 3/4/jäässä 1/2 T 5 59 38 21 34 118 2564 75,3 % <0,01 <0,01 <0,01 0,016 0,016 <0,05 <0,05 <0,05 0,086 0,073 0,074 0,052 <0,05 <0,05 0,15 0,24 <0,05 <0,05 0,11 <0,05 0,2 0,99 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,039 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <23 90 90 20.1. KI 185 4,0-5,0 Tv KI 186 3,0-4,5 Tv J-alueen eteläosa, pohjaturve, kokoomanäyte kaivinkoneen pistoista J-alueen eteläosa, pohjaturve, kokoomanäyte kaivinkoneen pistoista 3 1 L 3 1 L 21.1. KI 187 1,0-2,0 Mr Konttilukinkadun eteläpäädyn Mr, paikoin lievää öljyn hajua --> B 3 2 T 9 72 25 9 <mr 52 2666 496 KI 188 0,8-4,0 Tv 22.1. KI 189 2,0-3,5 1,5 Mr KI 190 1,0-2,0 1,0 Mr KI 191 1,0-1,5 0,5 Tv 30.1. KI 192 7,0-7,5 0,5 srmr Seinämä- ja pohjanäyte "kattohaudasta" Konttilukinkadun eteläosa, pohjanäyte kaivinkoneella tehdyistä pistoista, ei viitteitä pilaantuneisuudesta Konttilukinkadun eteläpääty, pohjanäyte kaivinkoneella tehdyistä pistoista, tumma, jokin lievä haju Konttilukinkadun eteläpäädyn länsipuoli, turvekumpu, ei viitteitä pilaantuneisuudesta I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivua, selvä liuottimen haju -- >H 3 1 L 2 <mr 2 1 26 24 2670 jäässä 1 T 6 102 28 17 12 86 2672 jäässä/3 2 T 14 162 30 12 67 83 2678 139 3 1 L 1 <mr 13 2 <mr <mr 2682 3/4 4 T 52,9 % <1,0 9,3 2,9 1,6 18 92 14000 160 63 930 42 0,12 0,032 1,1 4,0 5,1 0,64 <0,01 <0,03 <0,01 <0,01 <0,02 10,3 1,644 0,8 <0,01 <0,01 <0,02 780 840 1600 KI 193 7,0 Tv I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivua, kaivannon pohjoisreunan pohja 3 1/2 L 62,8 % <1,0 5,9 0,23 1,3 10 53 87 14 25 100 44 <0,01 0,023 0,016 0,049 0,088 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,8 <0,01 <0,03 <0,01 <0,01 <0,02 0,264 0,05 0,019 <0,01 <0,01 <0,02 85 220 300 3.2. KI 194 7,0-8,0 1,0 Tv, srmr 4.2. KI 195.1 7,0-8,0 1,0 Sr, Mr KI 195.2 7,0-8,0 1,0 Sr, Mr KI 196 5,5-7,0 1,5 " 5.2. KI 197 8,0-8,3 0,3 Sr 6.2. KI 198 4,0-6,0 2,0 Mr 10.2. KI 199 7,0 7,5 2,5 srmr KI 200 4,5 7,0 0,5 srmr I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan länsireuna I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan itäreuna, öljyinen, voimakas haju I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan itäreuna, öljyinen, voimakas haju, rinnakkaisnäyte I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan pohjoisreuna, paikoin öljyinen, öljyn hajua, pohjanäyte (ei JP) I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan luoteisreuna, paikoin öljyinen, öljyn hajua, pistonäyte I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivu, kuopan pohjoisreuna, lievää liuottimen hajua, B-kasan tarkistus I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivu, kuopan itäseinämä, tumma, ei selviä hajuja I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivu, kuopan pohjoisreuna, tumma, paikoin öljyinen, ei liuottimen hajua 3 1/2 L/T 9 170 410 46 34 384 2699 3/4 4 T 10 215 477 50 3 804 2704 80,1 % <1 12 0,15 1,5 12 270 2500 86 42 1500 46 0,03 0,026 1,3 3,64 4,966 0,10 0,20 <0,05 0,12 0,06 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,70 0,28 0,28 <0,05 0,24 0,76 0,32 3,06 2,92 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 17,6 2,867 1,1 <0,01 <0,01 <0,02 140 481 1390 1870 3/4 4 T 20 205 540 47 58 884 2709 3 3 T 2 107 45 22 11 59 2714 3 3 T 4 112 17 16 37 58 2718 3 2/3 T 11 51 40 18 42 90 2722 199 4 2/3 T 86,7 % <1 6,7 <0,06 0,2 8 36 23 9 16 63 30 <0,01 <0,01 0,17 0,739 0,909 <0,05 <0,05 <0,05 0,16 0,11 0,09 0,07 0,07 <0,05 0,24 0,43 <0,05 0,08 0,20 0,22 0,35 2,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 6,1 0,661 0,4 <0,01 <0,01 <0,02 110 <50 <50 <50 4 2 T 87,3 % <1 7,5 <0,06 0,3 10 50 32 11 24 78 36 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 0,071 <0,03 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 <50 <50 tulosten lukumäärä [n] 142 163 158 164 136 191 138 51 17 28 17 28 17 28 28 28 28 28 17 0 39 39 39 39 39 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 37 20 18 5 35 2 35 38 38 24 33 33 33 19 42 42 53 13 laskennallinen keskiarvo: 4 10 1,1 0,7 23 78 666 36 39 218 64 #### 0,15 10 1 4 8 0 0,3 2,5 0 0,1 0,1 0,1 0 #JAKO/0! 0 0,24 0,2 0,1 0 0 0,3 2 1,6 #### ### 0,04 55,18 0,81 0,1 #### #### ##### 171 321 449 668 13 laskennallinen mediaani: 2 9 0,2 0,4 15 64 47 18 31 115 57 #LUKU! 0,09 0 0 1 1 0 0,3 2,5 0 0,1 0,1 0,1 0 #LUKU! 0 0,21 0,3 0,1 0 0 0,2 1 1,6 #LUKU! ### 0,04 55,18 0,81 0,1 #### #LUKU! #LUKU! 110 83 150 170 13 laskennallinen minimi: 1 6 0,2 0,2 8 36 23 7 16 63 30 0 0,03 0 0 0 0 0 0,2 2,5 0 0,1 0,1 0,1 0 0,0 0 0,05 0,1 0,1 0 0 0,1 0 0,3 0,00 0,00 0,03 0,35 0,02 0,1 0,0 0,0 0,0 20 24 33 60 13 laskennallinen maksimi: 10 28 2,9 2,3 143 270 14000 160 200 1500 110 0 0,52 72 6 41 119 0 0,4 2,5 0 0,1 0,2 0,1 0 0,0 2 0,71 0,4 0,1 0 2 0,8 9 2,9 0,00 0,00 0,04 110,00 1,60 0,1 0,0 0,0 0,0 450 3300 5500 8400 13 keskihajonta: 5 4 1,6 0,6 31 51 2655 39 34 306 27 #### 0,18 24 2 9 24 0 0,1 #### 0 0,0 0,0 0,0 0 #JAKO/0! 1 0,19 0,1 0,0 0 1 0,2 2 1,8 #### ### 0,00 77,53 1,12 0,0 #### #### ##### 159 622 896 1368 Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: Huomautukset: 1.-12. = ks. Vna 214/2007 X tulos ylittää kynnysarvon 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos XX tulos ylittää alemman ohjearvon alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus XXXX 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Kosteus: 1 = kuiva 2 = maakostea 3 = kostea 4 = märkä 5 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 1 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 2 = lievä T = Täyttömaa 3 = kohtalainen 4 = voimakas 5 = hyvin voimakas

Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Sivu 1/1 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skanska Kodit K - alue Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: 82128684-05-001 pvm. 19.12.- Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Kerrospaksuus Bentso( a) antrase eni Bentso(a ) Bentso(b) pyreeni fluorante eni Bentso(g,h, i) peryleeni Bentso(k ) fluorante eni Dibentso( a,h) Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena TEX 4 seeni eeni bentseen (arvio) havainnot luontainen pit. 1 leenit 3 seeni teeni tyleen 1 31 22 5 17 31 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 - # PetroFlag aine i i Fluora Fenan- n- Fluo- antraseeni treeni teeni reeni c.d) pyreeni seeni leeni reeni PAH 5 PCB 6 PCDD/F/ Dikloor i- metaan sum. PCB 7 i Vinyy li- klorid i Tetrakloor i- bentseenit 3 Indeno(1, 2,3- Kry- Nafta- Py- Trikloo Tetraklo Dikloori- ri- ori- Trikloorieteenit eteeni eteeni bentseen 3 it 3 Pentakloo Heksakloo ri- ri- Trimetyyli- Butyyli- Propyyli- Dikloori- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 bentseeni bentseeni bentseenit bentseeni bentseeni fluorimetaani TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus 3 10 17 20 0,05 0,05 0,001 0,004 kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 0,02 - - - 1 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 10 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 0,1 0,1 0,01 - - - - - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 10 0,2 5 10 10-5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 100 1 0,01 0,05 1 0,5 5 1 1 0,05 - - - - - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 50 1 25 50 50-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 1 500 5 0,01 0,2 5 2 20 5 5 2 - - - - - - 50 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 ### #### - ##### - ### - - 1 000 100 - - 1 000-1 000 ### - - - 2 500-1 000 50 15 000 #### ### 10 000 1 000 10 000 2 500-2 500 1 000 - - - - - - - - 10 000 10 000 10 000 19.12.2013 KNK 1 1,0-3,0 2,0 Sr 15.1.2014 KNK 2 1,0-2,0 1,0 " 1 5 1 5 L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg "keskipisteessä", tumma, lievä öljyn haju, seassa pieniä määriä 4 2 T <mr <mr <mr <mr <mr 80 2476 1090 tiiltä, puuta, betonilaattaa, peltiä -- > F Pintasorakaivun levitys etelään, eri 3/jäässä 1 T 3 56 47 20 18 105 2574 värisiä kerroksia, ruskeaa, ei hajua KNK 3 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr KNK 4 2,5-3,7 1,2 " K-alueen keskiosan syvyyskaivua, osin tumma, ei hajua K-alueen keskiosan syvyyskaivua, suurelta osin tumma, lievä öljyn haju, raskaita jakeita? 3 1/2 T 5 66 49 23 78 2578 147 3/4 2 T 7 113 23 22 59 77 2582 162 16.1. KNK 5 1,0-2,0 1,0 srmr KOEKUOPPA, KN 203:sta länteen 3/jäässä 1/2 T 13 136 49 52 28 219 2594 87,9 % 12 8,4 60 54 36 30 160 <50 2,0-3,0 1,0 Sr tumma sora, ei hajua 4 1/2 T 13 96 38 15 7 38 2598 3,0-4,0 1,0 Sr " 4 1/2 T 13 66 18 11 37 52 2602 27 4,0-4,5 0,5 srmr / Tv tumma / turpeessa ei viitteitä pilaantuneisuudesta 4/3 1 T/L 107 46 24 5 51 2606 77,1 % 0,07 <0,05 <0,05 0,13 0,11 0,1 <0,05 0,07 <0,05 0,31 0,36 <0,05 0,07 0,13 <0,05 0,25 1,6 <50 KNK 6 1,0-2,0 1,0 srmr KOEKUOPPA, KN 203:sta länteen / KNK 5:stä etelään, tumma, ei hajua 3/jäässä 1/2 T 5 87 75 34 78 117 2410 2,0-3,0 1,0 " " 5 1/2 T 18 87 99 46 47 200 2414 83,6 % 12 0,5 59 66 22 36 120 <50 320 320 3,0-4,0 1,0 srmr / Tv tumma / turpeessa ei viitteitä pilaantuneisuudesta 4/3 1 T/L 10 67 63 24 59 105 2618 KNK 7 1,0-2,0 1,0 Mr, KOEKUOPPA, sekalainen täyttömaa, betonijäte, lievä öljyn haju metalli 3 2 T 5 120 14 32 39 89 2622 149 2,0-3,0 1,0 " tumma, ei hajua 3 1/2 T 4 132 50 32 7 238 2626 85,1 % 10 0,5 53 41 30 26 200 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <50 3,0-4,0 1,0 " " 4 1/2 T 21 206 23 25 25 120 2630 4,0-5,0 1,0 " tumma, lievä öljyn haju 3 1/2 T 8 135 64 21 70 80 2634 198 85,2 % 9,1 0,2 50 38 18 24 97 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <50 84 84 5,0-5,6 0,6 Tv ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 L 7 3 1 1 2638 121 26,6 % <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <50 17.1. KNK 8 4,0-4,5 0,5 Mr KNK 9 1,0-1,5 0,5 srmr, Sr KNK 10 1,3-2,3 1,0 Mr K-alueen keskiosa, kuoppa syvän kaivannon pohjalle, vesi kuoppaan, jäässä/4 1 T 202 59 26 45 102 2642 72,7 % 9,2 0,3 75 73 22 39 140 <50 ei hajua Syvän kaivannon pohjoispuolen pohjataso, ei viitteitä jäässä/3 1 T 3 83 32 38 24 127 2654 pilaantuneisuudesta KOEKUOPPA, lähellä "sähkökaivoa", 3 1/2 T 13 179 47 16 16 63 2646 tumma, ei hajua 2,3-3,3 1,0 Mr tumma, ei hajua 3 1/2 T 131 15 39 108 2650 83,1 % 9,2 <0,2 49 36 16 23 110 <50 66 66 KNK 11 1,2-1,7 0,5 Mr, Sr pohja KN 233:n viereisellä reunalla, osin tumma, ei hajua jäässä/3 1/2 T 9 74 36 24 28 62 2658 KNK 12 1,7-2,3 0,6 Mr 22.1. KNK 13 1,0-1,5 0,5 Mr 1,5-2,6 1,1 Sr, Ki, Mr pieni koekuoppa KNK 11:n eteläpuolelle, tummahko Mr, lievä jokin haju KOEKUOPPA, Myrskynkadun länsiosa, KNK 7:stä 10 m länteen tumma, ei juuri hajua, voimakas vedentulo kuoppaan --> ei mahdollisuutta kaivaa syvemmälle jäässä/3 1/2 T 8 125 57 34 102 128 2662 183 88,0 % 24 0,3 85 93 19 53 120 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <50 55 55 jäässä 1 T 6 81 67 24 13 103 2686 4/5 2/3 T 9 117 34 40 59 160 2690 85,5 % 12 0,5 70 49 28 37 180 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,059 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,059 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <50 tulosten lukumäärä [n] 20 23 24 24 22 24 8 10 0 8 0 8 0 8 8 8 8 8 0 0 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 5 2 2 0 0 4 0 4 4 4 4 0 0 0 4 4 4 1 4 4 10 13 laskennallinen keskiarvo: #JAKO/0! 12 #JAKO/0! 1,5 #JAKO/0! 63 56 24 34 141 #JAKO/0! ##### #### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! 0 #### #### 0 0,1 0,1 #JAKO/0! 0 #JAKO/0! 0 0,21 #JAKO/0! 0,1 0 ##### 0,3 1 #JAKO/0! ##### ##### #### ##### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! ##### ##### ##### ##### ##### 131 131 13 laskennallinen mediaani: #LUKU! 11 #LUKU! 0,5 #LUKU! 60 52 22 33 130 #LUKU! #LUKU! #### #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! 0 #### #### 0 0,1 0,1 #LUKU! 0 #LUKU! 0 0,21 #LUKU! 0,1 0 #LUKU! 0,3 1 #LUKU! #LUKU! #LUKU! #### #LUKU! #### #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! 75 75 13 laskennallinen minimi: 0 9 0,0 0,2 0 49 36 16 23 97 0 0 0,00 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0 0,1 0,1 0,0 0 0,0 0 0,06 0,0 0,1 0 0 0,3 0 0,0 0,0000 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 0,0 0,0 0 0 55 55 13 laskennallinen maksimi: 0 24 0,0 8,4 0 85 93 36 53 200 0 0 0,00 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0 0,1 0,1 0,0 0 0,0 0 0,36 0,0 0,1 0 0 0,3 2 0,0 0,0000 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 0,0 0,0 0 0 320 320 13 keskihajonta: #JAKO/0! 5 #JAKO/0! 3,0 #JAKO/0! 13 20 7 10 36 #JAKO/0! ##### #### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #### #### #### ##### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #### 0,21 #JAKO/0! #JAKO/0! ##### ##### ##### 1 #JAKO/0! ##### ##### #### ##### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! ##### ##### ##### ##### ##### 126 126 Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: Huomautukset: 1.-12. = ks. Vna 214/2007 X tulos ylittää kynnysarvon 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty XX tulos ylittää alemman ohjearvon detektiorajaa. XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Kosteus: 1 = kuiva 2 = maakostea 3 = kostea 4 = märkä 5 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 1 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 2 = lievä T = Täyttömaa 3 = kohtalainen 4 = voimakas 5 = hyvin voimakas

Tampere Pirkkala KOHDE 301 930 2 Cargotec Finland Oy Härmälä Tampere Sijaintikartta 1 : 20 000 O. Lehtovaara Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi YMP 82128684 1 2 OLa J. Huppunen 21.6.2010

KS1 KS5 PILAANTUNEET ALUEET 2 KS4 A: Sinkkiä 0-0,5 m, 80 m2, 40 m3ktr, 46 m3itd, 70 t Ni 73 mg/kg 1 1 Ni 71 mg/kg 73 319 31 30 PEREENTIE PORTTI 33 KP6 72 32 KORKOKUJA 74 Härmälanoja 2 KP8 71 DDT/D/E 0,1 mg/kg PEREENTIE M KP13 S39 75 83 S35 H Cr 360 mg/kg Cu 93 mg/kg Ni 113 mg/kg 81 KP7 29 28 S33 A KP33 Kaivo 2 Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla. S40 KP6 B Vanha jätteenpolttoalue 3. Trimetyylibentseeni= 160 mg/kg (0-1m) Propyylibentseeni= 13 mg/kg (0-1m) Sb= 8 mg/kg (0,5m) Zn= 8714 mg/kg (0,5m) Cu 125 mg/kg Ni 95 mg/kg Zn 1044 mg/kg (norm.) Pintavesi Vanha Cr= 290 mg/kg (2-3m) huoltokorjaamo S36 Maanpäällinen PÖ Ksyleenit= 29,6 mg/kg (2,5-5 m) Etyylibentseeni= 3,9 mg/kg (2,5-5 m) Tolueeni= 18,5 mg/kg (2,5-5 m) Tankkauspiste KP27 LA9 27 17 N KP28 FSP-maalaamo 70 84 Aromaattiset öljyhiilivedyt C9-C16= 1 520 mg/kg (3,5-4,5m) C16-C35= 2 910 mg/kg (3,5-4,5m) Fenantreeni= 7,5 mg/kg (3,5-4,5m) KK11 99. Kaivo 1 KK7Pohjavesi 16 KP12* LF7 KK2 SÄILYTETTÄVÄ AVO-OJA (HÄRMÄLÄNOJA) KP2 KP14 KK8 J Tarkkailukaivo Pohjavesi 76 In Situ -kunnostus 82 69 KS2 Zn 1 523 mg/kg DÖ KP2 26 Asemarakennus KP7 85 O KP1 KP4 KK1 KK3 KK5 P KP1 S38 PÖ C21-C40= 6 300 mg/kg (1-2,5 m) Ni 88 mg/kg 68 KS3 Alifaattiset öljyhiilivedyt C5-C8= 6,9 mg/kg (3,5-4,5m) C5-C8= 4 800 mg/kg (3,5-4,5m) C5-C8= 4 000 mg/kg (3,5-4,5m) Fluoreeni= 3,2 mg/kg (3,5-4,5m) 77 80 79 27. KP5 S37 KP3 KK9 I KP4 KP3 18. S32 KP32* DÖ C S28 KP11 SUOJELTU PUISTOALUE KK4 KK6 15 S29 KP5 S31 FSB-maalaamo KP10 KP16 Pb= 9700 mg/kg (1,5-2,4 m) Co= 39 mg/kg (1-4m) Dikloorimetaani= 0,04 mg/kg (1-4m) Ni 64 mg/kg (norm.) Sivuoja 2 Entiset sivuojat 67 As 64 mg/kg (norm.) KP9 C10-C21= 12 000 mg/kg (1-2,5m) OL8 G KP29* A1 S27 L7 78 KP15 K Sivuoja 1 KP30* A3 PVP1 KP23 F4 S26 28. PORTTI FOKKERIN SUOJAVIHERALUE NUOLIALANTIE KP23A F4 Bentso(a)pyreeni= 0,5 mg/kg (2-2,5m) 66 KP24 C6 KK10 D NUOLIALANTIE SUOJELTU RAKENNUS 37 KP31* H6 KP34 F7 1. S18 KP25 E10 26. Hg= 1,09 mg/kg (1,6-3m) L KP18 KP26 D12 Q KP17 A14 39 Antraseeni= 1,69 mg/kg (1-2m) 38 C10-C40 140 000 mg/kg (3-4m) As 97 mg/kg (0-1m) VALMETINKATU S12 KP22 TT e=0.6 Am F S11 7 KP19 DÖ E KP21 KP20 e=0.3 36 35 34 VIIMANKATU LENTOVARIKONKATU Cd= 81,6 mg/kg (2-3m) As= 40 mg/kg (2,3-3,2m) Cu= 10 000 mg/kg (2,3-3,2m) Ni= 900 mg/kg (2,3-3,2m) PCB= 1,08 mg/kg (1,8-2,3m) C10-C40 8000 mg/kg (2-3m) Naftaleeni 2,1 mg/kg (2-3m) Naftaleeni 1,3 mg/kg (3-4m) PCB 0,16 mg/kg (3-4m) 40 20A 4 B: Öljyä 1-2 m, 80 m2, 80 m3ktr, 92 m3itd, 140 t C: Öljyä 3,5-6 m, 2200 m2, 4400 m3ktr, 5060 m3itd, 8000 t D: Öljyä, sinkkiä ja PCB:tä 2-4 m, 315 m2, 630 m3ktr, 725 m3itd, 1100 t E: Öljyä 0-0,5 m, 80 m2, 40 m3ktr, 46 m3itd, 70 t F: Öljyä 0-1,0 m, 80 m2, 80 m3ktr, 92 m3itd, 140 t G: Öljyä, sinkkiä ja Kadmiumia 0-2 m, 490 m2, 980 m3ktr, 1130 m3itd, 1800 t H: Sinkkiä ja kuparia 0-0,5 m, 80 m2, 40 m3ktr, 46 m3itd, 70 t I: Kuparia, sinkkiä, lyijyä ja kadmiumia 1-3 m, 1350 m2, 2700 m3ktr, 3100 m3itd, 4900 t J: Öljyä 1-5 m, 1000 m2, 4000 m3ktr, 4600 m3itd, 7200 t K: Öljyä 1,5-3 m, 700 m2, 1000 m3ktr, 1150 m3itd, 1800 t L: Jätettä, öljyä, PCB:tä, nikkeliä, kadmiumia, kuparia ja sinkkiä 1-4,0 m, 5 000 m2, 15 000 m3ktr, 17 250 m3itd, 27 000 t ------------------------------------------------------------------------ M: PIRKKALAN LIITTYMÄ 3988 m2 -betonia 2190 t -tiiltä 300 t -asfalttia 900 t Alueen koillispäädyssä on puretun autokorjaamon perustuksia n. 10 x 5 metrin alueella n. 2 metrin syyvydellä. PEITETTY ASFALTILLA TONTIN 930-2 OSALTA JA MURSKEELLA TONTIN 1-319 OSALTA N: PURETTU HISSITEHDAS 2000 m2 kellariin täytetty : -betonia 130 t -tiiltä 1370 t PEITETTY 0,5 m KERROS MURSKETTA JA KULUTUSKERROS ASFALTTIA O: PURETTU ASEMARAKENNUS 1240 m2 kellariin täytetty: -betonia 1000 t -tiiltä 590 t PEITETTY 0,5 m KERROS MURSKETTA JA KULUTUSKERROS ASFALTTIA P: PYSÄKÖINTIALUE 15000 m2 -betonia 8210 t -tiiltä 850 t -asfalttia 928 t PEITETTY MURSKEELLA Q: TYNNYREITÄ sijoitettu lattian tukipilareiksi (10 kpl á 200 l). Tynnyrit sisältävät betoniksi kiinteytettyä jätettä. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelutoimisto on päätöksellään 24.10.1989 hyväksynyt tynnyreiden sijoittamisen. ------------------------------------------------------------------------ Alueen eteläpuolelle ei suunnitella asuinrakennuksia. ------------------------------------------------------------------------ Mustalla piirretyt tutkimuspisteet KK1...11 ja KP1...34 sekä vesinäytteet Kaivo 1, Kaivo 2, PVP-1 ja Tarkkailukaivo kuuluvat tähän tutkimukseen. Harmaalla piirretyt kairauspisteet KP1...9 kuuluvat Ramboll Finland Oy:n aiempiin tutkimuksiin. Kairauspisteet S11...39 ja koekuopat 7...49 kuuluvat Golder Associates Oy:n aiempiin tutkimuksiin. k.osa/ kylä Rakennust oimenp ide Tankkauspiste R akennus kohte en nimi ja osoite kor tteli/ tila 301 930 Skanska Talonrakennus Härmälä Tampere Vanhat toiminnat Ton tti/ Rn:o Viranom aisen merkint öjä 2 Piirus tuslaji Asemapiirustus Piirust uksen sisältö Mittak aava Tutkimuspisteet 1 : 1 000 ja alkuperäisten rakennusten sijainti Lisätutkimukset 01/2013 65 Ni 65 mg/kg (norm.) Härmälanoja 1 PERKIÖNKAT Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) O. Jyrävänkoski Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn. ala YMP Piirus tusnro 02 Piirt. Työn ro 82142844-02 Hyv. Piirust uksia Tiedosto Muutos Pvm KPut J. Huppunen 27.2.2013

"Rasteroidun" alueen raja I- ja J-kaivualueet, lopullinen n. 7 600 m2 KI 160 KI104 KI157 KI146 KI103 KI145 KI158 KI112 KI113 KI111 KI 39 KI122 KI123 KI 159 KI 54 KI124 Täytetty KI 60 I- ja KI 56 KI 61 KI 55 J-alue KI125 KI 152 KI 85 KI110 KI109 KI 53 KI 50 KI 52 KI102 KI100 Ruokalarakennus KI 151 KI101 KI 168, koekuoppa KI 164 K (n. 430 m2) Viemärilinja KN 233 KN 216-217 KN 223 KN 213 KN 224 KN 228 KN 227 KN 212 KN 221 KN 222 L-kaivualue, lopullinen n. 10 750 m2 Betoni+ tiili poistettu (-1,0...-1,5m) KN142 KN203 KN 202 KN 200 KN208 KN 189 KN139 KN138 KN137 KN166 KN207 KN143 KN206 KN190 KN191 KN124 KN126 KN123 KN128 KN132 KN140 KN111 KN80 KN133 KN104 KN109 KN78 KN106 KN105 KN60 KN77 KN76 KN59 KN153.1 KN153.2 KN161 KN79 KN58 KN57 KN154.1 KN186 KN49 KN48 KN47 KN183 KN149 KN98 KN46 KN45 KN184 KN147 KN51 KN50 Paineellinen pohjavesi KN162 (piste 13) KN55 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KN155.5 KN155.4 KN155.3 KN155.2 KN155.1 K- ja L-alueet täytetty kokonaan KN154.2

S33 Cd 2 mg/kg S33 Cr 193 mg/kg Cu 126 mg/kg Pb 79 mg/kg Zn 273 mg/kg 0,5 m S36 KP3 Cu 306 mg/kg Zn 207 mg/kg 0,2-0,6 m KP3 (XRF) KP1 S36 C10-C21 580 mg/kg C21-C40 2 900 mg/kg 2,0 m KP7 Cr 160 (2,0-3,0 m) KP7 Cr 130 (3,5-4,5) KP2 Cr 290 mg/kg (4,5-5,5) Ni 86 mg/kg KP2 KP19 KP23A KP23A F4 VHT1/3,0-3,5m Dikloorieteenit 0,02 mg/kg Trikloorieteeni 0,25 mg/kg Tetrakloorieteeni 33mg/kg Trimetyylibentseenit 0,09 mg/kg Propyylibentseeni 0,01 mg/kg C10-C40: 1 110 mg/kg VHT2/1,0-2,0m Hg 4,1 mg/kg Cd 2,3 mg/kg Cr 110 mg/kg Dikloorieteenit 0,03 mg/kg Trikloorieteeni 0,05 mg/kg Tetrakloorieteeni 4,9 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,12 mg/kg VHT3/1,0-1,5m TEX 5,05 mg/kg C5-C10: 310 mg/kg C10-C40: 13 500 mg/kg "R al as ue te en ro ra idu ja n" KP19 Cr 160 mg/kg 1,0-2,0 m Cr 348 mg/kg Cu 275 mg/kg Pb 131 mg/kg Zn 679 mg/kg C10-C40 700 mg/kg Bentso(a)pyreeni 0,5 mg/kg Fenantreeni 1,2 mg/kg Fluoranteeni 1,6 mg/kg PCB 0,59 mg/kg 2,0-2,5 m (XRF) Cr 143 mg/kg Cu 110 mg/kg Zn 201 mg/kg C10-C40 380 mg/kg 2,5-4,0 m (XRF) S38 C10-C21 2 100 mg/kg (3,0m) KP3 C10-C21 3 200 mg/kg (3,3m) KP3 KP32* C10-C21 1 000 mg/kg 430 mg/kg 0,0-1,0 m (PF) C21-C40 450 mg/kg 1 200 mg/kg 3,5-4,5 m KP10 1,0-2,0 m 550 mg/kg 4,5-5,5 m Cr 369 mg/kg KP32* Cu 112 mg/kg Zn 1 241 mg/kg 25 520 mg/kg (PF) KP10 0,0-0,3 m 0,0-1,0 m C10-C21 12 000 mg/kg KP29* C21-C40 5 100 mg/kg Cd 21 mg/kg KP29* C10-C40 18 000 mg/kg Pb 200 mg/kg KP11 A1 0,3-0,5 m Zn 260 mg/kg PCB 0,26 mg/kg KP11 0,2-0,4 m Zn 220 mg/kg 0,0-1,0 m VHT1/2/3 S38 S11 S11 S12 S12 C21-C40 1 000 mg/kg syvyys 1,0m KI113/4,0-4,5m Kokonaishiilivedyt 1 285 mg/kg (PF) KI122+123/3,5-4,5m Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,269 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg S39/0,5 m As 33 mg/kg Cr 208 mg/kg Cu 451 mg/kg S39 Pb 117 mg/kg Ni 134 mg/kg Zn 8714 mg/kg KI 80/2,8m Co: 28 mg/kg KI146/4,0-4,5m Trimetyylibentseenit: 0,33 mg/kg Butyylibentseenit: 0,137 mg/kg Propyylibentseenit: 0,14 mg/kg Bentseeni 0,073 mg/kg KI 14 6 KI113 KI145 KI145/3,5-4,5m Trimet.bentseenit: 2,70 mg/kg Butyylibentseenit: 0,105 mg/kg Propyylibentseenit: 0,12 mg/kg TEX: 3,87 mg/kg KI159/0,5-2,0m Bentseeni: 0,1 mg/kg, TEX: 1,19 mg/kg, Trimet.bentseenit: 0,64 mg/kg, Propyylibentseeni: 0,047 mg/kg, C10-C40: 280 mg/kg KP1 C10-C21 9 680 mg/kg C21-C40 1 050 mg/kg C10-C40 10 700 mg/kg 3,5-4,5 m Cr 110 mg/kg C10-C21 5 700 mg/kg C21-C40 580 mg/kg C10-C40 6 400 mg/kg 4,5-5,5 KI 122 KI 159 KN228/4,0-4,5 m Cr 141 mg/kg (XRF) Cu 679 mg/kg (XRF) Pb 239 mg/kg (XRF) Zn 1079 mg/kg (XRF) Bentseeni 0,056 mg/kg Antraseeni 1,4 mg/kg Bentso(a)antraseeni 1,8 mg/kg Bentso(a)pyreeni 1,4 mg/kg Fenantreeni 7,9 mg/kg Fluoranteeni 5,2 mg/kg PAH-summa 32 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg Butyylibentseenit 1,069 mg/kg Propyylibentseeni 0,2 mg/kg C10-C21: 2 700 mg/kg C21-C40: 3 400 mg/kg C10-C40: 6 100 mg/kg KI 82/2,8-3,0m KI 93/1,2-3,5m Co: 24 mg/kg Co: 22 mg/kg V: 110 mg/kg Cu: 380 mg/kg KI 85/2,5-3,5m C10-C21: 350 mg/kg V: 110 mg/kg C21-C40: 480 mg/kg KI 85 C10-C40: 830 mg/kg KI 100/1,5-5,0m C10-C40: 460 mg/kg Ruokala- KI123 rakennus KI 199 KI100 KI101 KI 183 KI 101/1,5-4,0m C10-C40: 320 mg/kg KNK12/1,7-2,3m Ni: 53 mg/kg KI199/7,0-7,5m Trimet.bentseenit: 6,1 mg/kg Butyylibentseenit: 0,661 mg/kg Propyylibentseenit: 0,4 mg/kg C5-C10: 110 mg/kg KN KNK12 KN200/1,8-3,0m Bentseeni 0,44 mg/kg Ksyleenit 18,1 mg/kg TEX: 19,7 mg/kg 228 KNK5 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KNK6 KI 183/4,5-5,0m Cu: 110 mg/kg Trimetyylibentseenit: 0,91 mg/kg, Butyylibentseenit: 0,136 mg/kg, Propyylibentseeni: 0,091 mg/kg C10-C40: 400 mg/kg KNK6/2,0-3,0m C10-C40: 320 mg/kg KN166/3,0-3,5m KN 200 Cd: 1,2 mg/kg KN166 KN123/4,0-4,5 m Bentseeni: 0,19 mg/kg KN49/1,6-2,2m C10-C40: 360 mg/kg KN123 KN80 KN55/4,0m Cd: 1,1 mg/kg KN55 KN104 KN 106/1,0-2,0m Cu: 140 mg/kg KN78 KN49 KN98 KN98/2,5-3,0m Ni: 61 mg/kg C10-C40: 410 mg/kg KN106 KN58 KN46 KN80/1,3-1,8m Bentseeni 0,031 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,59 mg/kg KN78/0,8-1,7m C10-C21: 490 mg/kg C10-C40: 840 mg/kg Trimetyylibentseenit: 0,381 mg/kg Propyylibentseeni: 0,056 mg/kg KN47 KN46/1,6-2,8m Co: 21 mg/kg KN104/2,0-3,0m Cd: 1,1 mg/kg Ni: 55 mg/kg KN47/0,7-1,2m Cd: 1,3 mg/kg Tampereen kaupungin omistaman alueen raja "Rasteroidun" alueen raja Kaivuualueet KP3 Ramboll Finland Oy, 2005 S11 KN171.1/0,5-1,0 m PCB 1,7 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,127 mg/kg Propyylibentseeni 0,024 mg/kg C10-C21: 1 100 mg/kg C21-C40: 1 900 mg/kg C10-C40: 3 100 mg/kg KN171.2/1,0-3,5 m PCB 0,35 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,242 mg/kg Butyylibentseenit 0,0,088 mg/kg Propyylibentseeni 0,035 mg/kg C10-C21: 1 100 mg/kg C21-C40: 1 200 mg/kg C10-C40: 2 300 mg/kg Golder Associates Oy KP1 KI 82 KNK 5 Ramboll Finland Oy, koekuopat 2013-14 max. syvyys 4,5 m Trimetyylibentseenit Butyylibentseenit Propyylibentseeni Yhdisteille ei Vna 214/2007 mukaisia kynnys-ja ohjearvoja, ylitykset kunnostuksen terveysperusteisissa tavoitepitoisuuksissa kohteen k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o 301 930 2 Rakennustoimenpide Viranomaisen merkint j Piirustuslaji Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Tutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Cargotec Finland / Skanska Kodit Kynnys- ja ohjearvojen Valmetinkatu 5 Mittakaava 1:1200 hulevesisuunnitelma TAMPERE Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi KN58/1,8-2,2m Dikloorieteenit: 0,013 mg/kg Suunn.ala Ty nro Tiedosto YMP 82128684-05 Piirustusnro Piirustuksia 04 xx Muutos 11.6.2014 /PARJ Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm A. Salmela, ins. AMK ASa J. Huppunen 4.6.2014

S33 Zn 273 mg/kg S33 0,5 m KP1 C10-C21 9 680 mg/kg S36 C21-C40 1 050 mg/kg C10-C40 10 700 mg/kg KP3 S36 3,5-4,5 m Cu 306 mg/kg C10-C21 580 mg/kg C10-C21 5 700 mg/kg 0,2-0,6 m C21-C40 2 900 mg/kg C21-C40 680 mg/kg (XRF) 2,0 m KP23A KP3 C10-C40 6 400 mg/kg KP23A F4 KP1 4,5-5,5 m KP7 Cr 348 mg/kg S38 Cr 290 mg/kg (4,5-5,5 m) S38 KP7 Cu 275 mg/kg VHT1/2/3 C10-C21 2 100 mg/kg Zn 679 mg/kg KP2 (3,0m) VHT1(3,0-3,5m) KP3 PCB 0,59 mg/kg C10-C21 3 200 mg/kg Tetrakloorieteeni 33mg/kg 2,0-2,5 m (XRF) (3,3m) Trimetyylibentseenit 0,09 mg/kg KP2 KP3 C10-C21 400 mg/kg KP32* Propyylibentseeni 0,01 mg/kg C10-C21 1 000 mg/kg (4,5-5,5 m) C10-C21 710 mg/kg 1,0-2,0 m VHT2(1,0-2,0m) KP10 Hg 4,1 mg/kg (XRF) KP32* Tetrakloorieteeni 4,9 mg/kg Cr 369 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,12 mg/kg Zn 1 241 mg/kg 25 520 mg/kg (PF) VHT3(1,0-1,5m) KP10 0,0-1,0 m 0,0-0,3 m C5-C10 310 mg/kg C10-C21 12 000 mg/kg KP29* C10-C21 4 280 mg/kg C21-C40 5 100 mg/kg Cd 21 mg/kg C21-C40 9 220 mg/kg KP29* C10-C40 18 000 mg/kg Zn 260 mg/kg C10-C40 13 500 mg/kg KP11 A1 0,3-0,5 m 0,2-0,4 m S11 S11 S12 S12 C21-C40 1 000 mg/kg syvyys 1,0m "R al as ue te en ro ra idu ja n" KI113/4,5-4,5m S39 KI123 Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,269 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg S39 Cr 208 mg/kg Cu 451 mg/kg Ni 134 mg/kg Zn 8 714 mg/kg syvyys 0,5 m KN228/4,0-4,5m Cu 679 mg/kg (XRF) Pb 239 mg/kg (XRF) Zn 1 079 mg/kg XRF) Fenantreeni 7,9 mg/kg Fluoranteeni 5,2 mg/kg PAH 32 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg Butyylibentseenit 1,069 mg/kg Propyylibentseeni 0,2 mg/kg C10-C21 2 700 mg/kg C21-C40 3 400 mg/kg C10-C40 6 100 mg/kg KI 93/1,2-3,5m Cu 380 mg/kg C10-C21 350 mg/kg C10-C40 830 mg/kg KI113 KI123 KI 199 Ruokalarakennus Tampereen kaupungin omistaman alueen raja "Rasteroidun" alueen raja Kaivuualueet KP3 KI199/7,0-7,5 m C5-C10 110 mg/kg KN KN80 KN78 KN80/1,3-1,8 m Trimetyylibentseenit 0,59 mg/kg KN78/0,8-1,7m C10-C21 490 mg/kg C10-C40 840 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,381 mg/kg Propyylibentseeni 0,056 mg/kg S11 228 KN 200 Ramboll Finland Oy, 2005 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KN200/1,8-3,0m Bentseeni 0,44 mg/kg Ksyleenit 18,1 mg/kg TEX: 19,7 mg/kg KN171.1(0,5-1,0 m) PCB 1,7 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,127 mg/kg Propyylibentseeni 0,024 mg/kg C10-C21 1 100 mg/kg C21-C40 1 900 mg/kg C10-C40 3 100 mg/kg KN171.2(1,0-3,5 m) Trimetyylibentseenit 0,242 mg/kg Butyylibentseenit 0,0,088 mg/kg Propyylibentseeni 0,035 mg/kg C10-C21 1 100 mg/kg C21-C40 1 200 mg/kg C10-C40 2 300 mg/kg Golder Associates Oy KP1 KI 82 KNK 5 Ramboll Finland Oy, koekuopat 2013-14 max. syvyys 4,5 m Trimetyylibentseenit Butyylibentseenit Propyylibentseeni Yhdisteille ei Vna 214/2007 mukaisia kynnys-ja ohjearvoja, ylitykset kunnostuksen terveysperusteisissa tavoitepitoisuuksissa kohteen k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o 301 930 2 Rakennustoimenpide Viranomaisen merkint j Piirustuslaji Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Tutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Cargotec Finland / Skanska Kodit Alemman ohjearvon Valmetinkatu 5 Mittakaava 1:1200 hulevesisuunnitelma TAMPERE Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn.ala Ty nro Tiedosto YMP 82128684-05 Piirustusnro Piirustuksia Muutos 05 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm A. Salmela, ins. AMK ASa J. Huppunen 4.6.2014

"R al as ue te en ro ra idu ja n" I ja J Tampereen kaupungin omistaman alueen raja Ruokalarakennus "Rasteroidun" alueen raja K Kaivuualueet L k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o 301 930 2 Rakennustoimenpide Viranomaisen merkint j Piirustuslaji Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Tutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Cargotec Finland / Skanska Kodit Kortteli- ja 1:1200 kunnostusalueiden sijainnit asemakaavaehdotuksessa Valmetinkatu 5 Mittakaava TAMPERE Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn.ala Ty nro Tiedosto YMP 82128684-05 Piirustusnro Piirustuksia 06 Muutos 12.6.2014 / PARJ Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm A. Salmela, ins. AMK ASa J. Huppunen 10.4.2014

Vastaanottaja Skanska Talonrakennus Oy ja Cargotec Finland Oy Asiakirjatyyppi Riskinarviointi Päivämäärä 12.6.2015 Työstä vastaava Ramboll Finland Oy / Jukka Huppunen, 040 839 5374 HÄRMÄLÄNRANTA KUNNOSTETTUJEN ALUEIDEN (I/J JA L) RISKINARVIOINTI

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Päivämäärä 12.6.2015 Laatijat Hanna Tolvanen, Emilia Pöyry Tarkastaja Jukka Huppunen (12.6.2015) Toni Tuomola ja Kauko Autio Hyväksyjät Viite 1510015733 1/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Asiakirjat 3 2.1 Päätökset ja sopimukset 3 2.1.1 Pirkanmaan ELY-keskus 3 2.1.2 Tampereen kaupunki 4 2.2 Kunnostustavoitteet rakennusten alapuolisessa maaperässä 4 2.3 Kunnostustavoitteet asuinrakennusten piha-alueen sekä parkki-/katualueen maaperässä 5 2.4 Hulevesisuunnitelma 6 2.5 Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen 7 2.6 Suunnitelmat ja arvioinnit 7 2.7 Kallioperä, pohjasuhteet ja pohjavesi 8 3. Kunnostuksen jäännöspitoisuudet ja lisätutkimuksien tulokset 9 3.1 Kunnostusalue I/J 9 3.1.1 Haihtuvien haitta-aineiden kokonaismäärät 10 3.1.2 Kaivantovesien tutkimukset 11 3.2 Kunnostusalue L 11 3.3 Pohjaveden pilaantuneisuus 13 4. Kunnostetut alueet ja kaavan mukainen käyttö 13 5. Laskennallinen riskinarviointi 14 5.1 Käsitteellinen malli 14 5.2 Tarkasteltujen haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet 14 5.3 Vertailuarvot 16 5.4 Laskennan suorittaminen 17 5.5 Laskennan keskeiset oletukset 18 5.6 Kunnostettu alue I/J 19 5.7 Kunnostettu alue L 20 5.7.1 Keskiraskaat jakeet 21 5.8 Pohjavesi 22 5.9 Epävarmuudet 22 5.9.1 Tutkimuksien epävarmuudet 22 5.9.2 Laskennan epävarmuudet 22 6. Johtopäätökset 24 6.1 Alue I/J 24 6.2 Alue L 24 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Pohjavesiputkikortit Haitta-aineiden ominaisuudet Laskentakaavat Lähtötiedot alue I/J Lähtötiedot alue L Herkkyyslaskenta Öljyhiilivetyjen kenttä- ja laboratoriovastaavuus Pohjavesinäytteen PVP22 tulokset PIIRUSTUKSET Piirustus 1 Kalliopinnat Piirustus 2 Jäännös- ja lisätutkimuspisteiden sijainnit - 2.1 Alue I/J - 2.2 Alue L Piirustus 3 Alueen eteläosan tutkimuspisteet 2/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi 1. JOHDANTO Tampereella Härmälänrannassa on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia eri konsulttien toimesta vuosina 2003 2010 ja 2013 2014. Tutkimusten perusteella alueen maaperä oli pilaantunut mm. öljy-yhdisteillä, raskasmetalleilla, PAH-, PCB- ja VOC-yhdisteillä. Lisäksi alueella oli paikoitellen jätettä. Alueella on tehty kunnostustöitä Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010, 1.7.2011, mukaisesti vuosina 2013 ja 2014. ELY-keskuksen 16.6.2014 antaman lausunnon mukaan alueen kunnostustoimet on tehty pääsääntöisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti. Lausunnossa todetaan yksittäisten tavoitepitoisuudet ylittävien alueiden osalta, että mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa kyseisille pima-kaivualueille, voidaan tehdä tarkennettu riskinarvio ko. alueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakenteelliset ratkaisut. Laadittu riskinarviointitarkastelu kattaa piirustuksessa 2.1 ja 2.2 rajatut kunnostetut alueet I, J ja L, joka on yhdistynyt alueeseen K. Kantatehtaalle (Rakennus 1) ja vielä vuoden 2015 alussa kunnostamattomana oleville alueille laaditaan molemmille tarvittaessa erillinen riskinarviointi (Ramboll Finland Oy). Lisäksi erikseen tullaan tarkastelemaan pohjavedessä todettujen kloorattujen yhdisteiden aiheuttamat riskit, kun tutkimustulokset niiden osalta tarkentuvat. Tämän riskinarvioinnin tavoitteena on arvioida vuosien 2013 ja 2014 aikana tehtyjen kunnostusten riittävyys alueiden (I/J ja L) kaavan mukaiseen käyttöön. 2. ASIAKIRJAT 2.1 Päätökset ja sopimukset 2.1.1 Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 pilaantuneen maaalueen puhdistamisesta 1.7.2011. PIMA-päätöksen mukaisen lupamääräyksen 3 mukaan: "Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haittaaineiden osalta vähintään alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen, paitsi haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista viimeistään rakennuksia rakennettaessa. Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kuitenkaan jättää maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvopitoisuuden." Päätöksessä esitetään myös, että "Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haittaaineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa." Vahvistetussa asemakaavassa alueelle ei ole osoitettu leikkipuistoja. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävien ohjearvojen määritysperusteet eroavat ongelmajätteen (uuden jätelain 646/2011 mukaisesti vaarallinen jäte) luokitusperusteista. Epäorgaanisten aineiden osalta pilaantuneisuustutkimukset tehdään kuivatusta alle 2 mm raekoosta, mutta vaarallisten jätteiden raja-arvot ilmaistaan prosentteina jätteen kokonaismäärästä. Haitta-aineiden suuntaa-antavat ongelmajäteraja-arvot on esitetty 3/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi esimerkiksi Ympäristöhallinnon oppaan 2 2007 (Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) liitteessä 14. Perusteluosiossa kohtaan 4 ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteessä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta. Tämän vuoksi on edellytetty kynnysarvopitoisuuksia. Työmaakokouksessa 14.2.2014 (kokous 9) päätöksen kunnostustavoitteita tarkennettiin. Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan maaperää ei ole tarpeen kunnostaa yli neljän metrin syvyydellä mikäli alueella ei ole jätteitä ja jäännöspitoisuudet eivät ylitä ongelma- tai vaarallisen jätteen raja-arvoja. Lausunnossaan 16.6.2014 ELY-keskus toteaa, että alueen kunnostustoimet on tehty pääsääntöisesti päätöksen mukaisesti. Lausunnossa todetaan yksittäisten tavoitepitoisuudet ylittävien alueiden osalta, että mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa kyseisille pimakaivualueille, voidaan tehdä tarkennettu riskinarvio ko. alueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakenteelliset ratkaisut. 2.1.2 Tampereen kaupunki Työmaakokouksessa 3 (21.8.2013) todettiin, että kaupungin ja Skanskan välisen vaihtokirjan perusteella on sovittu, että "luovutettavilla alueilla puhdistustoimenpiteet on tehtävä Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen 1.7.2011 (PIRELY/322/0700/2010) mukaisesti, kuitenkin vähintään asuntokäyttöön tarkoitetun tontin tasoon, mikäli edellä mainitussa päätöksessä ei ole edellytetty tätäkin puhtaampaa tasoa." 2.2 Kunnostustavoitteet rakennusten alapuolisessa maaperässä Päätöksen Dn:o PIRELY/322/07.00/2012 mukaan "Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden osalta vähintään alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen, paitsi haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista viimeistään rakennuksia rakennettaessa. Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kuitenkaan jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen rajaarvopitoisuuden." Taulukossa 1 on esitetty riskiperusteiset haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet, joita luvan mukaan sovelletaan yli viiden metrin etäisyydellä tulevien rakennusten pohjista sekä seinälinjoista ja muilla alueilla yli metrin syvyydellä maanpinnasta. Päätöksen antamisen jälkeen tehdyissä lisätutkimuksissa on Härmälänrannan vielä kunnostamattomalla alueella havaittu pohjavedessä kloorattuja hiilivetyjä (PCE, TCE, DCE, VC). Pohjaveden haitta-aineille tehdään lisätutkimuksia ja erillinen arviointi. Taulukko 1. Riskiperusteiset haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet, joita sovelletaan asuinalueilla yli viiden metrin etäisyydellä tulevien rakennusten pohjista sekä seinälinjoista suurin todettu alempi tavoitepitoisuus, pitoisuus, ohjearvo, mg/kg mg/kg mg/kg Naftaleeni 6,6 5 20 Tolueeni 18,53 5 3 Etyylibentseeni 3,92 10 10 Ksyleenit 29,61 10 17 Alifaattiset (C6-C8) 6,9 1 Alifaattiset (C8-C10) 105 1 Alifaattiset (C10-C12) 66 5 4/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi suurin todettu alempi tavoitepitoisuus, pitoisuus, mg/kg ohjearvo, mg/kg mg/kg Alifaattiset (C12-C16) 30 5 Alifaattiset (C16-C35) 6,3 6 Aromaattiset (C8-C10) 40 3 Aromaattiset (C10-C12) 280 3 Aromaattiset (C12-C16) 291 100 Aromaattiset (C16-C21) 103 103 Aromaattiset (C21-C35) 8,3 8 Trimetyylibentseeni 66,17 0,05 Butyylibentseeni 3,54 0,05 Propyylibentseeni 5,22 0,001 Dikloorifluorimetaani 0,02053 0,004 Dikloorimetaani 0,04233 1 0,5 Aiemmassa riskinarvioinnissa (Ramboll Finland Oy, 5.4.2011) kunnostuksen tavoitepitoisuudet on laskettu sekä maan syönnin että sisäilman hengityksen kautta tapahtuvan altistuksen aiheuttamana kokonaisriskinä. Arviointi toteutettiin vertaamalla haihtuvien yhdisteiden aiheuttamaa kokonaisaltistusta (hengitysilma+maan syönti) päivittäiseen enimmäissaantiarvoon (TDI). Hengitysilman kautta tapahtuva altistus todettiin eräiden haihtuvien yhdisteiden osalta tällöin erittäin merkittäväksi riskiksi, vaikka hengitysilman enimmäispitoisuus (TCA) ei ylittynyt. Tavoitepitoisuuksien asettamisessa huomioitiin kokonaisaltistus ja pienennettiin haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuuksia rakennusten alapuolisessa maaperässä, minkä jälkeen laskennallinen (kokonais)altistus jää alle sallitun enimmäissaantiarvon (TDI). Aiemmassa arvioinnissa sisäilmariskin laskenta ja tavoitepitoisuudet rakennusten alapuolisessa maaperässä on tehty siten, että rakennukset on oletettu perustettavan kiinni pilaantuneeseen maaperään ja rakennusten koko on arvioitu pieneksi. 2.3 Kunnostustavoitteet asuinrakennusten piha-alueen sekä parkki-/katualueen maaperässä ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti kunnostuksen tavoitepitoisuuksina käytettiin alempia ohjearvoja 0-1 metrin syvyydellä koko kiinteistön alueella ja haihtuvien yhdisteiden osalta 0-5 m etäisyydellä tulevista rakennusten seinälinjoista. Muilta osin kunnostuksen tavoitepitoisuudet asuinrakennusten piha-alueen maaperässä ja parkki-/katualueen maaperässä 1 4 metrin syvyydellä on esitetty taulukossa 2. Lisäksi millekään alueelle ei saanut jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen (luvassa ongelmajäte) rajaarvopitoisuudet. Taulukossa punaisella esitettyjä pitoisuuksia asuinrakennusten piha-alueella ei voida soveltaa, sillä rakennusten sijaintia asuinrakennusten kaava-alueella ei haluta sitoa etukäteen. Tästä syystä koko kaavassa asuinkorttelin alueen täytyy täyttää alemmat ohjearvot 0-5 metrin etäisyydellä rakennusten pohjasta sekä seinistä ja muilta osin taulukon 1 mukaiset haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet. Parkki- ja katualueella voidaan soveltaa taulukon 2 mukaisia haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia, mikäli ne ovat vähintään 5 metrin etäisyydellä rakennusten seinistä. 5/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 2. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet kohteen asuinrakennuksen pihassa ja parkki/katualueella Alempi ohjearvo (kaikki alueet 0...1 m, asuinrakennusten lähialueet 0-5 m, jos pienempi kuin riskiperusteinen tavoite) Tavoitepitoisuus asuinrakennusten pihat 1 4 m Tavoite-pitoisuus parkkialue/katu 1 4 m Tavoite-pitoisuus asuinrakennusten alapuoli ja sivut >5m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni, Sb 10 30 480 Arseeni, As 50 80 1 000 Elohopea, Hg 2 8 120 Kadmium, Cd 10 40 100 Koboltti, Co 100 110 1 000 Kromi, Cr 200 400 1 000 Kupari, Cu 150 2500 2500 Lyijy, Pb 200 140 2 100 Nikkeli, Ni 100 1000 1000 Sinkki, Zn 250 2500 2500 Antraseeni 5 1000 1000 Asenafteeni 4 000 60 000 Bentso(a)pyreeni 2 4 60 Fenantreeni 5 1 000 1000 Fluoranteeni 5 400 1000 Fluoreeni 3 200 48 000 Naftaleeni 5 2500 2500 20 Pyreeni 4 000 60 000 PCB-yhdisteet 0,5 1 12 Trimetyylibentseeni 20 200 0,05 Butyylibentseeni 20 200 0,05 Propyylibentseeni 20 200 0,001 Dikloorifluorimetaani 20 200 0,004 Dikloorimetaani 1 4 800 10 000 0,5 Tolueeni 5 10 000 10 000 3 Etyylibentseeni 10 1 000 1 000 10 Ksyleenit 10 2 000 2 000 17 Bensiinijakeet (C 5-C 10) 100 500 500 * Keskitisleet (C 10-C 21) 300 1 000 1 000 * Raskaat jakeet (C 21-C 40) 600 2 000 2 000 * 2.4 Hulevesisuunnitelma Hulevesisuunnitelman (Tampereen kaupunki, Härmälänrannan hulevesien hallinnan, tasauksen ja viemäröinnin yleissuunnittelu, Raportti, SITO, 22.10.2014) mukaan hulevesien viivytys ja/tai johtaminen alueella ei edellytä ylimääräisiä maaperän puhdistamistoimenpiteitä, sillä asemakaavassa ei ole osoitettu, eikä kaavan yleismääräys edes salli, hulevesien imeyttämistä maaperään. Alueilla, joilla maaperä sisältää haitta-aineita, hulevedet tulee johtaa ja viivyttää tiivispohjaisissa altaissa, kanavissa ja ojissa, joista imeytyminen maaperään ei ole mahdollista. Laaditun hulevesisuunnitelman mukaan hulevesien viivytys alueella ei edellytä maaperän kunnostamista. Pirkanmaan ELY-keskus on antanut 22.10.2014 hulevesien hallinnan, tasauksen ja viemäröinnin yleissuunnitelmasta lausunnon, jossa se toteaa, että "hulevesien hallinnan, tasauksen ja viemäröinnin toteuttaminen yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla noudattaa pilaantuneen alueen kunnostamisesta annetun päätöksen määräyksiä ja ehtoja." 6/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Työmaakokouksessa 10 (11.3.2014) vahvistettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta, että: Päätöksen (Dno PIRELY/322/07.00/2010) päätöskohdan 5 mukaan Hulevesiä ei saa imeyttää pilaantuneiden maiden läpi. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä määrätään kohdissa Yleiset alueet (puisto- ja katualueet) seuraavasti: Pilaantuneiden maiden kunnostuksenkaan jälkeen alueille jäävien haitta-aineita sisältävien maa-ainesten läpi ei saa johtaa hulevesiä. päätöskohta 5 tarkoittaa alueita, joihin hulevesiä keskitetysti johdetaan ja imeytetään. Kyseisessä kohdassa imeytymisellä ei tarkoiteta luonnollista imeytymistä. päätöskohdan 5 tarkoittaa myös kunnostussuunnitelman riskinarviossa esitettyä kunnostuksen määräsyvyyttä, jolloin maaperää ei ole tarpeen em. hulevesien johtamis- ja imeytysalueilla kunnostaa yli neljän metrin syvyydellä mikäli alueella ei ole jätteitä ja jäännöspitoisuudet eivät ylitä ongelma- tai vaarallisen jätteen rajaarvoja. hulevesiä voidaan johtaa ja viivyttää myös haitta-aineita sisältävillä alueilla, jos huleveden pääsy maaperään estetään teknisin ratkaisuin. Kaavaan sisällytetty hulevesimerkintä (esim. hule-8 tai hule-18) ei tarkoita, että kyseisen alueen maaperä tulee puhdistaa kynnysarvotasoon. Puhdistaminen voidaan myös hulevesialueilla toteuttaa kunnostussuunnitelman ja päätöksen Dno PIRELY/322/07.00/2010 mukaisesti. 2.5 Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen Aiemmista riskinarvioinneista poiketen alueella tullaan hyödyntämään vain alle MARA-asetuksen pitoisuuksien mukaista betoni- ja tiilimursketta. Materiaalia hyödynnetään katu-, tie ja puistoalueilla siten, että putki- ja johtolinjojen yläpuolelle ei em. materiaaleja sijoiteta siten, että materiaali haittaisi mahdollisesti tulevia huolto- ja korjaustoimenpiteitä. 2.6 Suunnitelmat ja arvioinnit Alueen pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja sen toteutuksesta on laadittu seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3363, 14.4.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3452, 16.6.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3455, 28.7.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3453, 30.9.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3551, 7.10.2003 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, kunnostusraportti 16999, 3.2.2004 Ramboll Finland Oy, kunnostusraportti 82106825, 22.4.2005 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82111206, 19.12.2005 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82128684, 2.7.2010 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82142844 20.11.2014 Riskinarvioinnit: Ramboll Finland Oy, Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 5.4.2011 Ramboll Finland Oy, Nuolialantie 62, Tampere. Betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttö, riskinarviointi. 26.3.2013 Ramboll Finland Oy, Nuolialantie 62, Tampere. Betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttö, riskinarvioinnin päivitys. 29.1.2014 Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Rakennus 1, Lattiabetonin ja lattianalaisen maaperän haitta-ainetutkimus. 82142844, 20.11.2014 7/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi 2.7 Kallioperä, pohjasuhteet ja pohjavesi Alueen geologisista ominaisuuksista johtuen pohjavesiolosuhteet tällä Härmälänrannan alueella ovat erittäin monimuotoiset. Alueen kalliopintojen vaihteluita sekä maaperätietoja on esitetty liitteen 1 pohjavesiputkikorteissa ja piirustuksessa 1, jossa on myös esitys uusien pohjavesiputkien sijainneista. Alueen maanpinta on keskimäärin tasolla +80. Alueen pohjoisosan maanpinta laskee pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen kohti Pyhäjärveä, jonka keskivedenkorkeus on tasolla +77,1. Alue on ollut alun perin lähes kokonaan pinnoitettu. Alueen eteläosa, suojellusta puistoalueesta ja vanhasta hallintorakennuksesta etelään, laskee etelään kohti Härmälänojaa. Tämän arvioinnin kirjoitushetkellä suunnittelualueen lounaisosassa on tilapäisesti syvä kaivanto (pohjan taso noin +70) ns. I- ja J-kunnostusalueilla. Asfalttipinnoitetuilla alueilla sorasta tai murskeesta tehdyt rakennekerrokset ovat noin 1 metrin paksuiset. Alueen eteläosassa olevan paikoitusalueen rakennekerroksiin sijoitettu betoni, tiili ja asfaltti (ympäristölupa PIR-2006-Y-158-111) poistettiin suurelta osin vuoden 2013-2014 maaperän kunnostuksen yhteydessä. Kallionpinnan arvioidaan olevan korkeimmillaan alueen pohjoisosassa. Syvimmillään kalliopinta on havaittu 19,90 m maanpinnasta (PVP3, taso +57,36, N2000, kallio varmistettu) ruokalarakennuksesta (rakennus 28) 117 m länsi-lounaaseen. Kalliopinnan syvin havaittu taso sijaitsee noin 40 m lounaaseen kunnostusalueiden I-/J syvästä kaivannosta. Kunnostustyön 2013 2014 yhteydessä ei massanvaihdon aikana saatu havaintoja kallionpinnasta. Alueella sijaitsevien pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä tavoitetut kalliontasot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kallion-, maan- ja vedenpinnan tasot alueen pohjavesiputkissa Pohjavesiputki Maanpinta (N2000) Vedenpinta (N2000) Kallionpinta maanpinnasta (m) Kallionpinta (N2000) PVP1 +81,80 PVP2 +81,70 PVP3 +77,26 PVP4 +77,01 +78,04 (2.2.2015) +77,87 (2.2.2015) +77,69 (11.11.2014) +77,84 (11.11.2014) 10,0 +71,80 16,4 +65,20 19,9 +57,36 15,1 +61,91 Pohjavesiputkissa havaittu vedenpinta on osin maanpinnan yläpuolella, koska pohjavesi on kunnostetulla alueella (PVP3 ja PVP4 sekä PVP22) suurimmalta osin alueella paineellista. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten ja pohjavesinäytteenottojen yhteydessä on varmistettu, että alueella on pääosin vettä pidättävät tiiviit siltti- ja/tai savikerrokset. Varsinainen pohjavettä johtavat kerrokset esiintyvät tämän tiiviin maakerroksen alla. Kairaamalla tehtyjen maanäytteenottojen yhteydessä maa-aineksen todettiin olevan kuivaa kunnes tiivis maakerros puhkaistiin. Alueen eteläosan kunnostustyön aikana maksimissaan syvyydelle noin +70 ulotettujen massanvaihdon kaivujen aikana ei havaittu pohjavettä. Lisäksi pohjaveden vettä johtavien kerrosten sijaintia varmistettiin ns. packer-tekniikalla, jossa pohjavesinäytteenoton yhteydessä havaintoputki suljettiin metrin kerroksina. 8/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Tutkimuksissa havaittiin, että maaperän parhaiten vettä johtavat maakerrokset ovat yleisesti ottaen yli 10 m syvyydellä maanpinnasta. Taulukossa 4 on esitetty parhaiten vettä johtavat maakerrokset tällä hetkellä asennetuissa havaintoputkissa PVP1 4. Taulukko 4. Parhaiten vettä johtavat kerrokset, PVP1 4 (5. ja 11.11.2014) Pohjavesiputken tunnus Pumppaussyvyys, m pp:stä Veden tuotto, L/min PVP1 10 11 13,5 PVP2 13,4 14,4 11 PVP3 14 21 15 PVP4 15,2 16,2 15 Pohjaveden esiintymissyvyys vaihtelee kunnostetun alueen pohjoispuolella merkittävästi johtuen alueen kallion esiintymisvaihteluista sekä alueen heterogeenisistä maaperäolosuhteista. Kallionpinta ja tiiviit maakerrokset nousevat selvästi Härmälänojasta kohti Pyhäjärveä, joten myös pohjaveden pinta suojellun puiston ja toimistorakennuksen pohjoispuolella on korkeammalla kuin alueen eteläosassa ollen noin tasolla +75 +76. 3. KUNNOSTUKSEN JÄÄNNÖSPITOISUUDET JA LISÄTUTKIMUKSIEN TULOKSET 3.1 Kunnostusalue I/J Kunnostusalueen I/J jäännöspitoisuudet ja lisätutkimuspisteet, joissa kynnysarvot tai kunnostustavoitteet ovat ylittyneet, on esitetty taulukossa 5. Kunnostusalueen jäännöspitoisuuksien sijainnit on esitetty piirustuksessa 2.1. Piirustuksessa 3 on esitetty alueella eri vaiheissa tehtyjä tutkimuspisteitä. Punaisella esitetyt pitoisuudet sijaitsevat katualueeksi kaavoitetulla alueella, vihreät puistoalueeksi ja muut asuinrakennusten korttelialueeksi kaavoitetulla alueella. Pitoisuudet, jotka ylittävät rakennusten alapuolisen maaperän haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet asuinrakennuksen alueeksi kaavoitetulla alueella, on esitetty tummennettuna. Taulukko 5. Kunnostusalueen I/J jäännöspitoisuudet ja lisätutkimusten tulokset Näytealue/maalaji Haitta-aine + pitoisuus Syvyys KI122+KI123 / turve, savi (KI113 / siltti) RKP 37-RKP39 KI146 / turve KI145 / turve KI159 / turve Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,27 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg (Kokonaishiilivedyt (PF) 1285 mg/kg) C10-C40: 23-67 mg/kg Bentseeni: 0,04 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,33 mg/kg Butyylibentseenit 0,14 mg/kg Propyylibentseeni 0,14 mg/kg Bentseeni 0,07 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,7 mg/kg Butyylibentseenit 0,11 mg/kg Propyylibentseeni 0,12 mg/kg TEX 3,9 mg/kg Bentseeni 0,1 mg/kg TEX 1,2 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,64 mg/kg Propyylibentseeni 0,05 mg/kg C10-C40: 280 mg/kg, C10-C21: 46 mg/kg 3,5 4,5 m 4,0 4,5 m 4,0 4,5 m 3,5 4,5 m 0,5 2,0 m 9/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Näytealue/maalaji Haitta-aine + pitoisuus Syvyys KI199 / SrMr KI183 /Mr Trimetyylibentseenit 6,1 mg/kg Butyylibentseenit 0,66 mg/kg Propyylibentseenit 0,4 mg/kg C5-C10: 110 mg/kg Cu 110 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,91 mg/kg Butyylibentseenit 0,14 mg/kg Propyylibentseeni 0,09 mg/kg C10-C40: 400 mg/kg 7,0 7,5m 4,5 5,0 m KI85 /Mr, Sa V 110 mg/kg 2,5 3,5 m KI82 / Mr, Sa Co 14 mg/kg V 110 mg/kg 2,8 3,0 m KI80 / Sr, Sa Co 28 mg/kg 2,8 m KI93 /SrMr Co 22 mg/kg Cu 380 mg/kg C10-C21: 350 mg/kg C21-C40: 480 mg/kg 1,2 3,5 m KI100 /Mr C10-C21: 82 mg/kg 1,5 5,0 m KI101 /Mr C10-C21: 110 mg/kg 1,5 4,0 m KNK7* / Mr C21-C40: 84 mg/kg 4,0 5,0 m KI173* / Mr C21-C40: 90 mg/kg 2,0 3,0 m RKP8** / Hk, Sr Hg 1 mg/kg As 12 mg/kg C21-C40: 155 mg/kg 1,0 2,0 m * Alueen eteläosassa tehdyn maaperän kunnostuksen yhteydessä tehtiin aikavälillä 16.12.2013 22.1.2014 kaikkiaan 7 koekuoppaa (KI168, KI173, KI174, KNK7, KNK13, KNK5 ja KNK6, joista 5 ensimmäistä alueelle I/J). Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. **Kunnostusalueelle I/J tehtiin 2.-5.9.2014 tutkimusten yhteydessä 4 tutkimuspistettä RKP5 ja RKP7-9. Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. Muilta osin (ei tummennetut) haitta-aineiden pitoisuudet täyttävät kunnostustavoitteet ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa katualueeksi (punaisella merkityt), puistoalueiksi (vihreällä merkityt) ja asuinrakennusten alueeksi. Tummennettuna esitettyjen jäännöspitoisuuksien laskennallinen riskinarviointi on esitetty kappaleessa 5.5. 3.1.1 Haihtuvien haitta-aineiden kokonaismäärät Taulukossa 6 on esitetty arvio haitta-aineen jäännösmääristä alueella. Todennäköisimmin alueelle jäänyt kokonaismäärä on 0,1 m kerrosta vastaava. Olemassa olevien lähtötietojen perusteella arviointi on vaikeaa ja siksi taulukossa esitetyt arviot ovat suuntaa antavia. 10/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 6. Arvio haihtuvien haitta-aineiden jäännöksen kokonaismäärästä kunnostetulla alueella. Laskennassa on huomioituna kunnostetun alueen jäännöspitoisuuksien keskiarvo, alle määritysrajan pitoisuudet on huomioitu määritysrajan tasoisina pitoisuuksina. Syvyys Arvio pilaantuneen maakerroksen paksuudesta (m) 0,10 m 0,50 m 1,0 m Tilavuus 760 m 2 3 800 m 2 7 600 m 2 t (1,6 t/m 3 ) 1 216 6 080 12 160 kg 1 216 000 6 080 000 12 160 000 Arvio haitta-aineen kokonaismäärästä (kg) Trimetyylibentseenit 1 5 10 Butyylibentseenit 0,1 0,6 1,2 Propyylibentseeni 0,09 0,4 0,9 Bentseeni 0,02 0,1 0,2 TEX 0,7 3,3 6,6 C10-C21 62 310 620 C5-C10 47 237 474 3.1.2 Kaivantovesien tutkimukset Alueen eteläosan I-/J-kunnostuskaivannosta on otettu kaivantovesinäytteitä 21.10.2014 ja 25.2.2015 kolmelta eri syvyydeltä (pinta: 1,0 m / puoliväli: 3,5 m / pohja: 6,0 m). Näytteet otettiin Limnos-näytteenottimella. Näytteenoton tarkoituksena oli selvittää kaivantoveden mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia niiden poisjohtamisen varalta. Alueen hulevesistä kertyneiden kaivantovesien määrän arvioitiin olevan noin 5 000 6 000 m 3 (vedenpinta +78,2; N2000 (25.2.2015)). Kunnostuskaivannon vedet on riskinarvioinnin päiväyshetkellä jo poistettu ja alue pääosin täytetty luvan mukaisesti betonilla ja tiilillä. Kaivantovesinäytteissä alueella I/J ei havaittu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia millään näytteenottosyvyydellä (1,0 m / 3,5 m / 6,0 m). Vesinäytteistä analysoitiin öljyhiilivedyt C10-C40, haihtuvat hiilivedyt, VOC-yhdisteet, PAH-yhdisteet ja raskasmetallien kokonaispitoisuudet. Metalleja lukuun ottamatta ainoastaan 21.10.2014 otetun pintanäytteen ja 25.2.2015 otetun puolivälinäytteen bensiinijaepitoisuudet (C5-C10: 0,02 mg/l (pinta) / 0,04 mg/l (puoliväli)) ylittivät laboratorion määritysrajan (0,01 mg/l). 3.2 Kunnostusalue L Kunnostusalueen L jäännöspitoisuudet ja lisätutkimukset, joissa kynnysarvot tai kunnostustavoitteet ovat ylittyneet, on esitetty taulukossa 7. Kunnostusalueen jäännöspitoisuuksien sijainnit on esitetty piirustuksessa 2.2. Punaisella esitetyt pitoisuudet on kaavoitettu katualueeksi, muut asuinrakennusten korttelialueeksi. Pitoisuudet, jotka ylittävät rakennusten alapuolisen maaperän haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet asuinrakennuksen alueeksi kaavoitetulla alueella, on esitetty tummennettuna. Pitoisuudet, jotka ylittävät muiden kuin haihtuvien yhdisteiden kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on esitetty sinisellä tummennettuna. 11/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 7. Kunnostusalueen L jäännöspitoisuudet ja lisätutkimusten tulokset Näytealue Haitta-aine + pitoisuus Syvyys KN228 /turve Cr 141 mg/kg (XRF) 4,0 4,5 m RKP6 (ei havaittu kohonneita haittaainepitoisuuksia) Cu 679 mg/kg (XRF) Pb 239 mg/kg (XRF) Zn 1079 mg/kg (XRF) Bentseeni 0,06 mg/kg Antraseeni 1,4 mg/kg Bentso(a)antraseeni 1,8 mg/kg Bentso(a)pyreeni 1,4 mg/kg Fenantreeni 7,9 mg/kg Fluoranteeni 5,2 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg Butyylibentseenit 1,1 mg/kg Propyylibentseeni 0,2 mg/kg C 10-C 21: 2700 mg/kg C 21-C 40: 3400 mg/kg KN242 C 21-C 40: 72 mg/kg KN243 C 21-C 40: 130 mg/kg KN171.1 PCB 1,7 mg/kg 0,5-1,0 m Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,13 mg/kg Propyylibentseeni 0,02 mg/kg C10-C21: 1100 mg/kg C21-C40: 1900 mg/kg KN171.2 PCB 0,35 mg/kg 3,5 4,5 m Trimetyylibentseenit 0,24 mg/kg Butyylibentseenit 0,09 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg C10-C21: 1100 mg/kg C21-C40: 1200 mg/kg KN49 C10-C40: 360 mg/kg 1,6 2,2 m KN98 Ni 61 mg/kg 2,5 3,0 m C10-C40: 410 mg/kg KN58 Dikloorieteenit 0,013 mg/kg 1,8 2,2 m KN80 Bentseeni 0,03 mg/kg 1,3 1,8 m Trimetyylibentseeni 0,59 mg/kg KN78 C10-C21: 490 mg/kg 0,8-1,7 m C10-C40: 840 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,38 mg/kg Propyylibentseeni 0,06 mg/kg KNK6* C10-C40: 320 mg/kg 2,0 3,0 m KNK5* Cd 8,4 mg/kg 1,0 2,0 m KNK12* Ni 53 mg/kg 1,7 2,3 m KN55 Cd 1,1 mg/kg 4,0 m KN46 Co 21 mg/kg 1,6 2,3 m KN47 Cd 1,3 mg/kg 0,7-1,2 m KN104 Cd 1,1 mg/kg 2,0 3,0 m Ni 55 mg/kg KN123 Bentseeni 0,19 mg/kg 4,0 4,5 m KN106 Cu 140 mg/kg 1,0 2,0 m RKP2** Propyylibentseeni 0,02 mg/kg 1,0 1,7 m * Alueen eteläosassa tehdyn maaperän kunnostuksen yhteydessä tehtiin aikavälillä 16.12.2013 22.1.2014 kaikkiaan 7 koekuoppaa (KI168, KI173, KI174, KNK7, KNK13, KNK12, KNK5 ja KNK6, joista vain 3 viimeistä 12/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi alueelle L), joista otettiin 18 näytettä. Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. **Kunnostusalueelle L tehtiin 2.-5.9.2014 tutkimusten yhteydessä 5 tutkimuspistettä RKP1-RKP4 ja 6. Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. Muilta osin (kuin tummennetut pitoisuudet) haitta-aineiden pitoisuudet täyttävät kunnostustavoitteet ja soveltuvat katualueeksi (punaisella merkityt) ja asuinrakennusten alueeksi. Tummennettuna esitettyjen jäännöspitoisuuksien riskinarviointi on esitetty kappaleessa 5.6. Haihtuvien haitta-aineiden kokonaismäärät maaperässä Taulukossa 8 on esitetty arvio haitta-aineen jäännösmääristä alueella. Todennäköisimmin alueelle jäänyt kokonaismäärä on 0,1 m kerrosta vastaava. Olemassa olevien lähtötietojen perusteella arviointi on vaikeaa ja siksi taulukossa esitetyt arviot ovat suuntaa antavia. Taulukko 8. Arvio haihtuvien haitta-aineiden jäännöksen kokonaismäärästä kunnostetulla alueella. Laskennassa on huomioituna kunnostetun alueen jäännöspitoisuuksien keskiarvo, määritysrajan alittavat pitoisuudet on huomioitu määritysrajan tasoisina pitoisuuksina. Arvio pilaantuneen maakerroksen paksuudesta (m) Syvyys 0,10 m 0,50 m 1,0 m Tilavuus 1 075 5 375 10 750 t (1,6 t/m 3 ) 1 720 8 600 17 200 kg 1 720 000 8 600 000 17 200 000 Arvio haitta-aineen kokonaismäärästä (kg) Trimetyylibentseenit 0,2 1 2 Butyylibentseenit 0,9 4 9 Propyylibentseeni 0,03 0,2 0,3 Bentseeni 0,03 0,2 0,3 Ksyleenit 0,4 0,9 TEX 1,0 5,2 10,3 Dikloorieteenit 0,03 0,2 0,3 C10-C21 260 1299 2597 C5-C10 67 335 671 3.3 Pohjaveden pilaantuneisuus Kunnostettujen alueiden lounaispuolelta sijaitsevista pohjavesiputkista, PVP3 ja PVP4, on otettu näytteet marraskuussa 2014 ja huhtikuussa 2015. Lisäksi putkesta PVP4 on otettu näyte helmikuussa 2015. Vesinäytteissä kaikkien haihtuvien yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat alittaneet laboratorion määritysrajat. Kunnostetulle L-alueelle asennettiin 5.6.2015 uusi pohjavesiputki PVP22, josta otettiin näytteet 8.6.2015. Putken näytteissä todettiin pieninä pitoisuuksina trikloorieteeniä (0,2 µg/l), tetrakloorieteeniä (0,2 µg/l), etyylibentseeniä (< 0,5 µg/l), ksyleenejä (2,8 µg/l), butyylibentseenejä (< 0,5 µg/l), etyylitolueeneja (4 µg/l), trimetyylibentseenejä (9 µg/l), tetrametyylibentseenejä (2 µg/l) ja öljyhiilivetyjä (C 10 -C 21 : < 0,05 mg/l, C 21 -C 40 : 0,18 mg/l) Kopio putken PVP22 analyysitodistuksesta on esitetty liitteenä 8. 4. KUNNOSTETUT ALUEET JA KAAVAN MUKAINEN KÄYTTÖ Kunnostetulla alueella I/J on havaittu jäännöspitoisuuksien ylittävän haihtuvien yhdisteiden kunnostustavoitteita asuinrakennusten alueeksi kaavoitetulla alueella (ks. taulukko 5). Kappaleessa 5.5 on laskennallisesti tarkasteltu jäännöspitoisuuksista sisäilmaan aiheutuvaa riskitasoa. 13/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Kunnostetulla alueella L on havaittu jäännöspitoisuuksien ylittävän haihtuvien yhdisteiden kunnostustavoitteita asuinrakennusten alueeksi kaavoitetulla alueella (ks. taulukko 5, musta tummennus). Lisäksi kahdessa pisteessä on havaittu haitta-aineiden pitoisuuksien ylittävän pihaalueeksi soveltuvat tavoitteet (ks. taulukko 7, sininen tummennus). Kappaleessa 5.6 on laskennallisesti tarkasteltu jäännöspitoisuuksista sisäilmaan aiheutuvaa riskitasoa ja alueen soveltuvuutta piha-alueeksi (vrt. siniset tummennukset). 5. LASKENNALLINEN RISKINARVIOINTI Lausunnossaan 16.6.2014 ELY-keskus toteaa, että alueen kunnostustoimet on tehty pääsääntöisesti päätöksen mukaisesti. Lausunnossa todetaan yksittäisten tavoitepitoisuudet ylittävien alueiden osalta, että mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa kyseisille pimakaivualueille, voidaan tehdä tarkennettu riskinarvio kyseisten alueiden soveltuvuudesta ko. käyttöön huomioiden myös rakenteelliset ratkaisut. Tässä kappaleessa esitetään edellä mainittu tarkennettu riskinarvio luvan mukaiset tavoitepitoisuudet ylittäneiden alueiden osalta. 5.1 Käsitteellinen malli Merkittävimmät erot aiempaan riskinarviointiin ovat, että tarkastelussa: - kokonaisaltistus muodostuu vain sisäilman hengityksestä, sillä valmiiksi rakennetulla asuinalueella altistuminen haitta-aineille on mahdollista vain rakennuksen alta haihtuville yhdisteille. Pintamaasta maa-aineksen tahattoman nielemisen kautta altistuminen ei ole mahdollista tulevaisuudessa, sillä pintamaat korvataan rakentamisen yhteydessä pilaantumattomilla mailla ja rakenteilla - huomioidaan rakennuksen alapohjan ja pilaantuneen maan väliin jäävät pilaantumattomat maa- ja rakennekerrokset - oletetaan, että rakennukset suunnitellaan ja toteutetaan hyvän, nykyaikaisen rakentamistavan mukaisesti, jolloin vuotoilman määrä rakennuksen alapohjan läpi asuintiloihin on vähäinen - maaperän ominaisuuksina on käytetty moreenimaan tyypillisiä arvoja Tarkasteltavia yhdisteitä ovat yhdisteet, joiden jäännöspitoisuudet alueilla ovat ylittäneet kunnostustavoitteet (taulukot 5 ja 7). Lisäksi tarkastellaan bentseenin jäännöspitoisuuksien aiheuttamat riskit, sillä yhdisteelle ei ole aiemmin määritetty kunnostustavoitetta. Tarkemmat parametrikohtaiset erot aiemmasta ja nyt toteutetusta riskinarvioinneista löytyvät liitteistä 4 ja 5. 5.2 Tarkasteltujen haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet Yhteenveto tarkasteltujen haitta-aineiden kemiallisista ominaisuuksista on esitetty liitteenä 2. Öljy koostuu useista ominaisuuksiltaan erilaisista yhdisteistä, eikä Vna 214/2007 mukaisen keskitisleisiin ja raskaisiin jakeisiin jaottelun perusteella voida riittävän luotettavasti arvioida kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskejä. Tämän vuoksi öljystä aiheutuvia riskejä arvioidaan yleensä fraktiokohtaisesti, jolloin öljyhiilivedyt jaetaan kuuteen alifaattiseen ja seitsemään aromaattiseen öljyhiilivetyfraktioon hiiliekvivalenttien mukaan. Samaan fraktioon kuuluvilla öljyyhdisteillä oletetaan olevan samankaltaiset ominaisuudet. Erot hiilivetyjen ympäristökäyttäytymisessä kevyiden ja raskaiden jakeiden välillä ovat erittäin suuria. Esimerkiksi ohjearvoille määritellyn keskitislejakeen (>C 10 -C 21 ) alkupäässä olevat aromaattiset hiilivedyt liukenevat suhteellisen hyvin veteen ja sekä aromaattiset että alifaattiset hiilivedyt haihtuvat herkästi ilmaan. Saman jakeen loppupäässä olevat alifaattiset hiilivedyt sen 14/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi sijaan ovat käytännössä maaperässä kulkeutumattomia. Raskaammat jakeet puolestaan ovat kaikki maaperässä melko pysyviä. Maaperässä öljyn koostumus muuttuu lähinnä haihtumisen, liukenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Yleisesti öljyhiilivetyjen haihtuvuus ja vesiliukoisuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa. Kunnostuksen öljyhiilivetyjen jäännöspitoisuudet on analysoitu VNa 214/2007 mukaisen jaottelun mukaisesti. Alueen tutkimusvaiheessa, vuonna 2010, on tehty kolme öljyhiilivetyjen fraktiokohtaista analyysiä, joista yksi on tehty kunnostetulla alueella sijainneesta tutkimuspisteestä KK11. Fraktiokohtaisen analyysin tulokset on esitetty taulukossa 9. Taulukossa 9 on esitetty myös mineraaliöljyanalyysin (C 10 -C 40 ) tulokset. Fraktiokohtaisista tuloksista on esitetty kyseisen fraktion osuus VNa:n mukaisen jaottelun summapitoisuudesta. Prosenttiosuuksia on hyödynnetty VNa:n mukaisten öljyhiilivetyjakeiden riskien määrittämisessä. Summapitoisuuksissa on pieniä eroja johtuen analyysimenetelmien epävarmuuksista sekä näytteiden epähomogeenisyydestä. Taulukko 9. Öljyhiilivetyjen fraktiokohtaisten analyysien tulokset, näyte KK11/1,2-2,2m Mineraaliöljyanalyysien tulokset Näyte: C10-C40 yhteensä 4 600 KK11/1,2-2,2m % C10-C21 1 900 41 % C21-C40 2 700 59 % Fraktiointianalyysien tulokset <C10 264,9 ALIFAATTISET: EC5-EC6 < 2 >EC6-EC8 3,9 1,5 % >EC8-EC10 230 87 % AROMAATTISET: >EC6-EC8 < 2,0 >EC8-EC10 31 12 % C10-C21 1 457 ALIFAATTISET: >EC10-EC12 400 27 % >EC12-EC16 380 26 % >EC16-EC21 460 32 % AROMAATTISET: >EC10-EC12 52 3,6 % >EC12-EC16 45 3 % >EC16-EC21 120 8 % >C21 2 100 ALIFAATTISET: >EC21-EC35 1 600 76 % AROMAATTISET: >EC21-EC35 500 24 % Alifaattiset >C5-C35 yht: 3 100 81 % Aromaattiset C6-C35 yht: 740 19 % THC C5-C35 yhteensä 3 840 Lisäksi osa jäännöspitoisuusnäyteanalyyseistä on tehty Petroflag kenttäanalysaattorilla. Petroflag-analyysi mittaa hiiliyhdisteiden kokonaispitoisuutta, eikä sitä voi sellaisenaan käyttää 15/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi öljyhiilivetypitoisuuksien määrittämiseen. Jakauman arvioimiseksi Petroflagilla määritettyjä pitoisuuksia on verrattu samoista näytteistä tehtyihin hiilivetyanalyysien tuloksiin (liite 7). Tilastollisen tarkastelun perusteella laboratorioanalyysillä määritetty hiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuus on keskimäärin n. 80% Petroflag-kenttämittauksen tuloksesta. 5.3 Vertailuarvot Koska ainoa mahdollinen altistusreitti kohteessa on hengitysilma, on tavoitepitoisuudet määritetty siten, että laskennallinen pitoisuus rakennettavien asuntojen sisäilmassa ei ylitä elinikäiselle altistukselle määritettyjä suurimpia hyväksyttäviä hengitysilman pitoisuuksia eli TCAarvoja (Tolerable Concentration in Air, mg/m 3 ). TCA-arvoina on pääosin käytetty ympäristöhallinnon ohjeessa 6/2014 esitettyjä arvoja. Ne vastaavat lähes kaikkien tarkasteltujen haitta-aineiden osalta WHO:n oppaissa esitettyjä sisäilman haitattomia pitoisuuksia. Syöpävaarallisiksi luokiteltujen haitta-aineiden viitearvot on asetettu siten, että aiheutuva lisäsyöpäriski ei saa olla suurempi kuin 10-5 (1 syöpätapaus 100 000 ihmistä kohden). Raskaimmille öljyhiilivetyfraktioille, C 16 -C 35, ei aineiden heikon haihtuvuuden vuoksi ole käytettävissä hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia pitkäaikaisaltistuksessa. Tästä syystä raskaimmille jakeiden jäännösriskejä ei ole tarpeen arvioida, koska yhdisteet eivät pääse haihtumaan sisäilmaan. Trimetyyli-, propyyli- ja butyylibentseenille ei ole määritetty viitearvoja ympäristöhallinnon tai WHO:n oppaissa. Niiden pitoisuutta sisäilmassa on verrattu US EPA 1 :n RfC-arvoon (reference concentration). Yhteenveto käytetyistä viitearvoista on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Yhteenveto käytetyistä viitearvoista Naftaleeni Bentseeni Viitearvo TCA [µg/m 3 ] 10 1,7 Lähde / peruste YM 2014, WHO 2010, lisäsyöpäriski 10-5 YM 2014, WHO 2010, lisäsyöpäriski 10-5 Tolueeni 400 YM 2014 Etyylibentseeni 770 YM 2014 Ksyleenit 870 YM 2014 Trimetyylibentseenit 5,95 US EPA, 2004 Propyylibentseeni 140 US EPA, 2004 Butyylibentseeni 140 US EPA, 2004 Dikloorimetaani 3 000 YM 2014 Vinyylikloridi 0,36 YM 2014 Dikloorieteenit 30 YM 2014 Trikloorieteeni 23 YM 2014 Tetrakloorieteeni 250 YM 2014 Öljyhiilivetyfraktiot Alifaattiset C5-C6 Alifaattiset C6-C8 Alifaattiset C8-C10 Alifaattiset C10-C12 Alifaattiset C12-C16 18 400 YM 2014 1 000 YM 2014 1 EPA 2004, User's Guide For Evaluating Subsurface Vapor Intrusion Into Buildings 16/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Viitearvo Lähde / peruste TCA [µg/m 3 ] Alifaattiset C16-C35 - YM 2014 Aromaattiset C5-C7 Aromaattiset C7-C8 Aromaattiset C8-C10 400 YM 2014 Aromaattiset C10-C12 Aromaattiset C12-C16 Aromaattiset C16-C21 200 YM 2014 Aromaattiset C21-C35 - YM 2014 5.4 Laskennan suorittaminen Arviointi on tehty laskemalla rakennuksen sisään kulkeutuvien haihtuvien haitta-aineiden sisäilman maksimipitoisuudet. Laskennallinen tarkastelu toteutettiin käyttäen soveltaen ympäristöhallinnon ohjeita arvioitaessa haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä sisäilmaan. Haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä ja pohjavedestä rakennuksen sisäilmaan voidaan arvioida seuraavasti: 1. arvioidaan laskennallisesti rakennuksen alapuolelle huokoskaasuun muodostuva haitta-ainepitoisuus, käyttäen maaperän ja/tai pohjaveden pitoisuustietoja 2. arvioidaan laskennallisesti maaperän huokoskaasusta sisäilmaan kulkeutuva pitoisuus diffuusiokertoimen, vuotoilmamäärän ja sisäilman ilmanvaihtokertoimen perusteella. Käytettävässä laskentamallissa tarkastelu perustuu haitta-aineiden kulkeutumiseen diffuusion avulla. Rakennuksen sisään haitta-aineet kulkeutuvat alapohjan kautta ns. vuotoilman (korvausilma) mukana. Laskennassa käytetyt kaavat on esitetty liitteessä 3. Kohteessa on tutkittu haitta-ainepitoisuuksia myös huokoskaasusta. Taulukossa 11 on esitetty vertailu huokoskaasun laskennallisten ja mitattujen pitoisuuksien välillä. Huokoskaasumittaukset on tehty tarkastelualueen ulkopuolelta, kantatehtaan sisältä ja sen eteläpuolelta kahdesta tutkimuspisteestä. Taulukko 11. Vertailu huokoskaasun laskennallisten ja mitattujen pitoisuuksien välillä. Todettu [mg/kg] Todettu [µg/l] [µg/m3] Mitattu maksimipitoisuus maaperässä maksimipitoisuus pohjavedessä Laskennallinen maksimipitoisuus huokoskaasussa pilaantumassa maksimipitoisuus huokoskaasussa [µg/m3] Viitearvo TCA [µg/m 3 ] Naftaleeni 7,3 0,03 48 000 9,1 10 Bentseeni 0,011 0,40 2 000 190 1,7 Tolueeni 19 0,20 2 600 000 580 400 Etyylibentseeni 3,9 < 0,20 300 000 340 770 Ksyleenit 30 2,8 1 900 000 1 100 870 Trimetyylibentseenit 66 < 0,5 1 200 000 353 5,95 Propyylibentseeni 5,2 < 1,0 61 000 59 140 Butyylibentseeni 3,5 < 1,0 57 000 30 140 17/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Laskennallinen Todettu Todettu Mitattu maksimipitoisuus Viitearvo maksimipitoisuupitoisuupitoisuus maksimi- maksimi- huokoskaasussa [µg/m 3 ] TCA maaperässvedesskaasussa pohja- huokos- pilaantumassa [mg/kg] [µg/l] [µg/m3] [µg/m3] Dikloorimetaani 0,042 < 0,5 1 200 000-3 000 Vinyylikloridi ei tod. 710 88 000 110 0,36 Dikloorieteenit 0,10 121 97 000 1 243 30 Trikloorieteenit 0,25 1,8 110 000 1 900 23 Tetrakloorieteeni 33 < 0,1 130 000 640 250 Vertailusta huomataan, että laskennalliset pitoisuudet huokosilmassa ovat useita kertaluokkia suurempia kuin huokoskaasusta mitatut pitoisuudet. Pienin ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä on bentseenillä, jonka laskennallinen pitoisuus on 11-kertainen mitattuun pitoisuuteen verrattuna. Suurin ero on trimetyylibentseeneillä, joiden laskennallinen pitoisuus on mitattuun pitoisuuteen verrattuna 9 000-kertainen. Haitta-aineiden pitoisuudet on määritetty huokoskaasusta toistaiseksi kerran. Mittauksiin liittyy useita pitoisuuksia mahdollisesti pienentäviä epävarmuuksia esimerkiksi näytteenottoon, näytteiden säilytykseen ja analysointiin liittyen, joten mitattujen huokoskaasupitoisuuksien käyttö riskinarvioinnin lähtötietoina ei ole perusteltua. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta yliarvioi huokoskaasun haittaainepitoisuuksia ja haitta-aineiden aiheuttamia riskejä. 5.5 Laskennan keskeiset oletukset Laskennallinen tarkastelu tehtiin Ympäristöhallinnon ohjeen 6 2014 (Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta) mukaisilla kaavoilla (liite 3). Laskennan keskeisimmät oletukset: - Haihtuville haitta-aineille altistutaan ainoastaan sisäilman välityksellä, toisin sanoen sisäilma muodostaa kokonaisaltistumisen - Kunnostetulla alueella havaitut jäännöspitoisuudet sijaitsevat eri syvyyksillä ja päällä on täyttömaata sekä rakennekerrokset. Laskennassa on maaperän ominaisuuksina käytetty pääosin moreenin arvoja, mikä on perusteltua, sillä jäännöspitoisuudet ovat pidättyneet tiiviimpiin kerroksiin kuten silttiin, saveen ja turpeeseen, joista haihtuminen on hiekkamaata vähäisempää. Herkkyystarkastelussa on laskettu hiekkamaan arvoilla vastaavat vaaraosamäärät. Tämä vertailu huomioi, että kaivualueiden täytössä on käytetty karkeampia maa-aineksia (soraa ja sepeliä), mutta yliarvioi jäännöspitoisuuksien haihtuvuutta tiiviimmästä maalajista. - Orgaanisen hiilen (TOC) osuutena maa-aineksesta on käytetty moreenin oletusarvoa: 0,01, lukuun ottamatta alueita, joilla pitoisuudet ovat sijainneet turvemaassa. Turpeisilla alueilla on käytetty arvoa 0,03. Tutkimusvaiheessa TOC on tutkittu yhdeksästä näytteestä ja se on vaihdellut välillä 0,002...0,053 (keskiarvo 0,014). - L-alueella uusien rakennusten kellari tulee tasolle +78,76 m (Lähde: BST arkkitehdit, 01016, 004001, 20.2.2015). Nykyinen maanpinta on tasolla +78 m, siten jäännöspitoisuuksien syvyyksiin on lisätty 0,5 m. Näin on oletettu myös olevan I/J alueella. (eli 0,5 m + jäännöspitoisuuden syvyys = jäännöksen sijainti rakennuksen alla) - Alueen eteläosassa pohjaveden pinta on ylimmillään n. tasolla +70 - Haitta-aineiden osalta on käytetty alueella havaittuja jäännöspitoisuuksia, öljyhiilivetyjen fraktioinnit on huomioitu 18/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi - Ensimmäisessä kerroksessa on asuinhuoneistoja - Vuotoilman määrä rakennuksen alapohjan läpi on 0,05 m 3 /m 2 d - Rakennuksen huonekorkeus on 2,5 m - Asuinhuoneistojen ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h - Haitta-aineita sijaitsee koko rakennuksen alapuolisessa maaperässä sellaisilla alueilla, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan asuinrakennusten alueeksi kaavoitetulla alueella. Tästä poikkeavat tilanteet on esitetty taulukoissa 11 ja 12. 5.6 Kunnostettu alue I/J Kunnostetun alueen I/J osalta tarkasteltiin bentseenin, trimetyylibentseenien, butyylibentseenin, propyylibentseenin ja öljyhiilivetyjen jäännöspitoisuuksien aiheuttamaa riskiä sisäilman kautta altistuttaessa. Laskennan mukainen riski sisäilman kautta altistuttaessa on esitetty taulukossa 12 ja laskennan lähtötiedot liitteessä 4. Taulukko 12. Kunnostetun alueen I/J jäännöspitoisuuksien aiheuttama riski sisäilman kautta altistuttaessa. KI122+KI123 / 3,5-4,5 m turve, savi (KI113 / 4,0-4,5 m) siltti RKP37-RKP39 KI146 / 4,0 4,5 m turve KI145 / 3,5 4,5 m turve KI159 / 0,5-2,0 m turve Vain osa asuinalueella (30 %) KI199 / 7-7,5m SrMr Vain osa asuinalueella (30%) KI93 /1,2 3,5 m SrMr KI100 /1,5 5,0 m Mr Haitta-aine + pitoisuus Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,27 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg (Kokonaishiilivedyt (PF) 1285 mg/kg) C10-C40: 23-67 mg/kg (C10-C21: < 20-<50 mg/kg, C21-C40: < 20-59 mg/kg) Bentseeni: 0,04 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,33 mg/kg Butyylibentseenit 0,14 mg/kg Propyylibentseeni 0,14 mg/kg Bentseeni 0,07 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,7 mg/kg Butyylibentseenit 0,11 mg/kg Propyylibentseeni 0,12 mg/kg Bentseeni 0,1 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,64 mg/kg Propyylibentseeni 0,05 mg/kg C10-C40: 46 mg/kg Trimetyylibentseenit 6,1 mg/kg Butyylibentseenit 0,66 mg/kg Propyylibentseenit 0,4 mg/kg C5-C10: 110 mg/kg Näytealue/maalaji Vaaraosamäärä, HQ 0,15 0,0028 0,052 deksi, 0,000053-0,085 0,38 0,071 0,0013 0,16 0,26 0,65 0,0011 0,16 0,40 0,16 0,068 0,0001-0,03 0,24 0,0033 0,11 0,0001 0,04 Kohde-elin hengityksen kautta) Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto Maksa ja veri Kehon, maksan ja munuaisten paino Munuaiset Syöpäriski, hermosto Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto hermosto, syöpäriski Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto hermosto hermosto, syöpäriski keuhkot, vk 1, her 2 keskushermosto Maksa ja veri Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto ks. 3 C10-C21: 350 mg/kg 0,002-0,41 Maksa ja veri C10-C21: 82 mg/kg 0,001-0,08 Maksa ja veri (pitkäaikaisaltistus Vaa- rain- HI 0,20 0,12 0,49 0,81 0,63 0,35 0,0001 0,04 19/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi KI101 /1,5 4,0 m Mr 1) Verenkierto 2) hermosto Haitta-aine + pitoisuus Näytealue/maalaji Vaaraosamäärä, HQ Kohde-elin hengityksen kautta) C10-C21: 110 mg/kg 0,001-0,11 Maksa ja veri 3) alifaattisilla fraktioilla C5-C6 (hermosto), C8-C10 (maksa ja veri) (pitkäaikaisaltistus Vaa- rain- deksi, 5) Pitoisuus määritetty PetroFlag-mittarilla ja kertoimena on käytetty L-alueen aineiston perusteella laskettua PetroFlagin ja laboratorioanalyysien välistä kerrointa Alueilla, joilla vaaraosamäärä ylittää arvon 1, tehdään lisätutkimuksia ja uudet jäännöspitoisuusnäytteet otetaan öljyhiilivetyjen osalta tarvittaessa fraktiokohtaisesti. HI Laskennan perusteella muilta osin havaittujen haihtuvien haitta-ainepitoisuuksien jäännöstasot eivät aiheuta kohonnutta terveydellistä riskiä sisäilman kautta altistuttaessa. Niiden haittaainekohtaiset vaaraosamäärät ja summautuva vaaraindeksiluku HI ovat < 1. Vaaraindeksin mukainen laskenta olettaa, että kaikki jäännöspitoisuusalueella havaitut jäännöspitoisuuksista haihtuvat yhdisteet päätyvät saman huoneiston sisäilmaan. Kaivantovesi- ja huokoskaasunäytteiden tulokset tukevat käsitystä, että merkittäviä määriä haitta-aineita ei ole kaivannon pohjalla. Samoin arviot haihtuvien haitta-aineiden pienistä kokonaismääristä (taulukko 5) tukevat käsitystä, että yhdisteitä ei päädy terveydelle haitallisina pitoisuuksina sisäilmaan. Muiden haitta-aineiden osalta maaperän pitoisuudet eivät riskinarvioinnin perusteella aiheuta riskiä sisäilman kautta altistuttaessa (ks. taulukko 5). 5.7 Kunnostettu alue L Kunnostetun alueen L osalta tarkasteltiin bentseenin, trimetyylibentseenien, butyylibentseenin, propyylibentseenin, ksyleenien, dikloorieteenien ja öljyhiilivetyjen jäännöspitoisuuksien aiheuttamaa riskiä sisäilman kautta altistuttaessa. Laskennan mukainen riski sisäilman kautta altistuttaessa on esitetty taulukossa 13 ja laskennan lähtötiedot liitteessä 5. Kaikki erikoiskohteet/erityismaininnat käydään läpi johtopäätöksissä/yhteenvedossa. 20/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 13. Kunnostetun alueen L jäännöspitoisuuksien aiheuttama riski sisäilman kautta altistuttaessa. Korostetusti on esitetty tutkimuspisteet ja haitta-aineet, joilla vaaraosamäärä ylittää arvon 1. Näytealue Haitta-aine + pitoisuus Vaaraosamäärä, HQ KN228 /4,0 4,5 m Bentseeni 0,06 mg/kg 0,21 turve Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg 0,18 Butyylibentseenit 1,1 mg/kg 0,010 RKP6 (ei havaittu Propyylibentseeni 0,2 mg/kg 0,23 kohonneita haittaainepitoisuuksia) C10-C21: 2 700 mg/kg 0,01-1,3 3 KN242 C21-C40: 72 mg/kg 0,0000016-0,00018 KN243 C21-C40: 72 mg/kg 0,0000020-0,00026 Kohde-elin (pitkäaikaisaltistu s hengityksen kautta) hermosto, syöpäriski Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto ks. 3 maksa ja munuaiset maksa ja munuaiset Vaaraind Perustelu/ toimenpide eksi, HI 0,64-2,1 Tehdään lisäkaivua ja otetaan uusi näyte (arviolta marraskuussa 2015) 0,00018 0,00026 KN171.1/ 0,5-1 m /Sr 50 % alueesta rakennuksen alla KN171.2/ 3,5 4,5 m / Sr 50 % alueesta rakennuksen alla KN49/ 1,6-2,2 m/sa ei rakennuksen alla KN98/ 2,5-3 m/sa, turve KN58/ 1,8-2,2m /Sa ei rakennuksen alla Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,13 mg/kg Propyylibentseeni 0,02 mg/kg C10-C21: 1 100 mg/kg 0,18 0,0071 0,061 0,02-3 3 Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto Ks 3 Trimetyylibentseenit 0,24 mg/kg 0,029 Keuhkot, vk 1, her 2 Butyylibentseenit 0,09 mg/kg 0,0014 ei tiedossa Propyylibentseeni 0,04 mg/kg 0,035 keskushermosto C10-C21: 1100 mg/kg 0,005-0,86 Ks 3 C10-C21: 200 mg/kg 0,003-0,57 maksa ja veri C10-C21: 190 mg/kg 0,002-0,39 maksa ja veri Dikloorieteenit 0,013 mg/kg 0,06 ei tiedossa 0,27-3,3 Tehdään lisäkaivua ja otetaan uusi näyte (arviolta marraskuussa 2015) 0,065 KN80/ 1,3 1,8 m/sa, Bentseeni 0,03 mg/kg 0,12 hermosto, 0,17 turve, Hm Trimetyylibentseeni 0,59 mg/kg 0,050 syöpäriski RKP3 (ei havaittu) Keuhkot, vk 1, her 2 50 % alueesta rakennuksen alla KN78/ 0,8-1,7 m C10-C21 490 mg/kg 0,004-0,73 maksa ja veri RKP1 (ei havaittu) Trimetyylibentseenit 0,38 mg/kg 0,086 Keuhkot, vk 1, her 2 0,31 Propyylibentseeni 0,06 mg/kg 0,22 keskushermosto KNK6*/2-3 m/ srmr C10-C21 < 50 mg/kg - RKP2**/1-1,7 m /samr Propyylibentseeni 0,02 mg/kg 0,086 keskushermosto 1) Verenkierto 2) hermosto 3) alifaattisilla fraktiolla C10-C12 (maksa ja veri) sekä aromaattisella fraktiolla C10-C12 (kehon, munuaisten, maksan painot) pitoisuudet ylittävät vaaraosamäärän arvon 1 4) Munuaiset 5.7.1 Keskiraskaat jakeet Vaaraosamäärien perusteella alueilla KN228 ja KN171.1 voisi esiintyä terveydellistä haittaa keskiraskaiden alifaattisten öljyhiilivetyfraktion C 10 -C 12 pitoisuuksien perusteella, mikäli 21/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi rakennuksia tulisi alueiden päälle. Näillä alueilla kaivua jatketaan ja uudet jäännöspitoisuusnäytteet otetaan öljyhiilivetyjen osalta fraktiokohtaisesti. Lisätutkimuksissa 2014 jäännöspitoisuusalueelle kairattiin näytepisteet RKP1 (KN78) ja RKP6 (KN228) jäännöspitoisuuksien alueelle (vrt. taulukko 13). Tutkimuksissa ei havaittu öljypitoisuuksia. Kaivaminen ja sen kautta hapen kanssa kosketuksissa oleminen lisää haihtuvien yhdisteiden hajoamista. Tutkimusten perusteella aiemmin havaitut jäännöspitoisuustasot kuvastavat ohutta kaivannon pohjalla olevaa pilaantunutta kerrosta edellä mainituilla alueilla. Lisätutkimuksessa ei havaittu poikkeavia maakerroksia jäännösalueella KN228, millä perusteella öljypilaantuman ei arvioida olevan laaja-alaista ja hiilivetyjen haihtuminen ei aiheuta terveydellistä haittaa. 5.8 Pohjavesi Pohjaveden tarkkailuputkessa PVP22 todetuista pitoisuuksista aiheutuvat vaaraosamäärät on esitetty taulukossa 14. Pohjaveden osalta vaaraosamäärät ovat huomattavasti maaperän pitoisuuksia pienemmät. Suurin vaaraosamäärä (0,015) on trimetyylibentseeneillä. Taulukko 14. Pohjavedessä todettujen pitoisuuksien aiheuttama riski sisäilman kautta altistuttaessa Haitta-aine + pitoisuus Pitoisuus Vaaraosamäärä, HQ [µg/l] Trikloorieteeni 0,20 0,000096 Tetrakloorieteeni 0,20 0,000026 Trimetyylibentseenit 9,0 0,015 Ksyleenit 2,8 0,000024 Butyylibentseenit 0,50 0,000033 Alueen pohjavedestä aiheutuvat riskit ovat huomattavan alhaisia, eivätkä ne aiheuta riskinhallintatoimenpiteitä. 5.9 Epävarmuudet 5.9.1 Tutkimuksien epävarmuudet Härmälänrannan alueella esiintyy haihtuvia hiilivetyjä, joiden pitoisuustasoja ja esiintymistä on tutkittu vuoden 2014 lisätutkimuksilla. Tutkimuksilla on pyritty kattavaan tutkimuspisteverkostoon. Tutkimuksien perusteella aluetta voidaan pitää pintakerroksista nuhraantuneena ja paikoitellen esiintyy syvemmälle maakerroksiin päätyneitä haittaainekertymiä. Kattavien tutkimusten ja jäännöspitoisuustutkimusten ansiosta voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että kunnostusalueilla on tunnistettu siellä esiintyvät haitta-aineet. 5.9.2 Laskennan epävarmuudet Riskilaskentaan liittyy epävarmuuksia, joiden vuoksi laskennalliset tulokset voivat poiketa todellisuudesta. Laskennan parametreja ei voida määrittää kaikilta osin kohdekohtaisesti. Lähtökohtana on ollut valita lähtöoletukset siten, että riskit tulevat yliarvioiduiksi, jolloin sisäilmaan muodostuvat pitoisuudet ovat laskennan osoittamia pienempiä. Riskilaskennan lähtöparametrien merkitystä laskentaan on tarkasteltu herkkyystarkastelulla (liite 6). Laskennassa on selvitetty eri tekijöiden vaikutusta riskiä kuvaavaan vaaraosamäärään. Laskentaparametrien arvoja on muutettu yksi kerrallaan. Tarkasteltavia muuttujia ovat maaperän pitoisuus, maalaji, orgaanisen hiilen pitoisuus maaperässä, vuotoilman määrä sekä huonetilan 22/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi ilmanvaihtokerroin. Lisäksi vertailun vuoksi on laskettu vaaraosamäärät huokoskaasusta mitattujen pitoisuuksien perusteella. Herkkyystarkasteluun on valittu taulukoista 12 ja 13 eri haitta-aineita (alifaattiset öljyhiilivedyt C 10 -C 12, trimetyylibentseeni ja bentseeni) edustavat, alueelle jäävät pitoisuudet, joiden vaaraosamäärä on lähimpänä arvoa 1. Herkkyystarkastelussa tarkasteltiin I/J-alueelta näytepisteessä KI145 todettu trimetyylibentseenipitoisuus ja pisteessä KI159 todettu bentseenipitoisuus. L-alueelta tarkasteltiin pisteen KN78 öljyhiilivetypitoisuus. Herkkyyslaskennan perusteella merkittävimmin havaittuihin vaaraosamääriin vaikuttaa maalaji, jonka ominaisuudet, kuten ilman, veden ja maa-aineksen täyttämän huokostilavuuden jakautuminen sekä orgaanisen hiilen pitoisuus vaikuttavat kulkeutumiseen merkittävästi. Haittaaineita on havaittu usein siltti-, savi- ja turvemaassa. Koska pilaantuneiden alueiden päälle tulevat täytöt ovat karkeampia maa-aineksia, laskennassa maaperän ominaisuuksina on käytetty moreenimaan tyypillisiä arvoja. Kohteessa määritetty keskimääräinen orgaanisen hiilen osuus maaperästä (1,4 %) on hieman laskennassa käytettyä suurempi, jolloin orgaanisten haittaaineiden kulkeutuminen maaperässä on vähäisempää. Jos laskennassa käytettäisiin koko syvyydeltä hiekkamaan ominaisuuksia (täyttöihin ja rakennekerroksiin käytetty sora ja sepeli ovat moreenia paremmin johtavia), laskennalliset vaaraosamäärät nousevat korkeammiksi (2,7...3, liite 6). Maaperässä havaitut pitoisuudet eivät ole hiekkaisessa maassa, vaan sitoutuneena tiiviimpiin siltti-, savi- ja turvekerroksiin, joiden päälle tulee paremmin ilmaa johtava kerros. Koska laskenta on tehty tutkimuspisteittäin, kohteessa tehtyjen maaperähavaintojen perusteella, hiekka-arvoilla lasketut huokoskaasun pitoisuudet ja edelleen vaaraosamäärät yliarvioivat muodostuvaa huokoskaasun haitta-aineiden pitoisuustasoa ja siten terveydellistä riskiä, mikä nähdään myös merkittävässä erossa laskennallisten ja mitattujen huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksien välillä (taulukko 11). Seuraavaksi merkittävin vaikutus vaaraosamääriin on huoneen ilmanvaihdolla. Sen pienentäminen nostaa laskennallista vaaraosamäärää. Laskennassa on käytetty asumisterveysohjeen mukaista pienintä riittävää ilmanvaihtokerrointa (0,5 1/h). Herkkyystarkastelussa esitetty pienempi arvo (0,1 1/h) voi tulla kyseeseen esimerkiksi ilmanvaihdon ollessa väliaikaisesti epäkunnossa tai suljettu. Pienempi vaikutus laskentatuloksiin on varsinaisilla maaperässä havaituilla haitta-aineiden pitoisuuksilla. Huomioiden tutkimusten laajuuden ja että tavoitetasojen ylityksiä on todettu alle 50 % osuudella rakennuksen pohjasta, voidaan olettaa, ettei maaperä ole laaja-alaisesti tutkimusten osoittamaa voimakkaammin pilaantunut. Suuremmalla vuotoilman määrällä on vain pieni vaikutus vaaraosamääriin, eikä herkkyystarkastelunkaan perusteella suuremmalla vuotoilman määrällä terveydellistä riskiä aiheudu. Huokoskaasupitoisuuksia on mitattu vielä kunnostamattomalla alueella, tarkastelukohteen pohjoispuolella. Herkkyystarkastelussa näiden mitattujen pitoisuuksien perusteella on laskettu vaaraosamäärät. Huokoskaasusta mitattujen pitoisuuksien perusteella lasketut vaaraosamäärät ovat huomattavan alhaiset (0,011...0,0048, liite 6), eikä terveydellistä haittaa arvioida muodostuvan, oli kyseessä maalajina moreeni tai hiekka (0,033...0,022, liite 6, alin rivi). Sekä laskentaan että huokoskaasun pitoisuuksien mittaukseen liittyy epävarmuuksia. Laskennassa tehdään maaperän ominaisuuksien ja haitta-aineen käyttäytymisen suhteen useita teoreettisia oletuksia, jotka yliarvioivat laskennan tulosta. Mittauksiin puolestaan liittyy useita pitoisuuksia mahdollisesti pienentäviä epävarmuuksia esimerkiksi näytteenottoon, näytteiden säilytykseen ja analysointiin liittyen, joten mitattujen huokoskaasupitoisuuksien käyttö riskinarvioinnin lähtötietoina ei ole perusteltua. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta yliarvioi huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksia ja haitta-aineiden aiheuttamia riskejä. 23/24

Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Mitattujen huokoskaasupitoisuuksien huomattavasti laskettuja alhaisempi taso ja mahdollisesti asumaton kellarikerros lisää varmuutta, että sisäilmaan välittyvistä pitoisuuksista ei aiheudu todellista terveydellistä haittaa kohteessa havaituilla maaperän pitoisuuksilla ja niiden sijainneilla. Lisäksi laskennassa riskit on laskettu koko eliniälle, mutta laskenta ei huomioi, että pitoisuudet maaperässä pienenevät haihtumisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Laskenta olettaa, että maaperänpitoisuudet pysyvät samoina koko altistusajan (70 vuotta). 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Alue I/J Kunnostetun alueen I/J riskinarvioinnin perusteella alueen kunnostuksessa on saavutettu riittävä haihtuvien yhdisteiden pitoisuustaso, joista ei aiheudu sisäilmalle altistuttaessa kohonnutta terveysriskiä. Muiden haitta-aineiden osalta ei tutkituilta osin havaittu kunnostustavoitteiden ylittäviä pitoisuuksia. Alue soveltuu kaavanmukaiseen käyttöön. 6.2 Alue L Alueilla, joilla vaaraosamäärä ylittää arvon 1 (tutkimuspisteet KN228 ja KN171.1), kaivua jatketaan ja uudet jäännöspitoisuusnäytteet otetaan öljyhiilivetyjen osalta fraktiokohtaisesti. Kaivu ja lisätutkimukset tehdään arviolta marraskuussa 2015. Muilta osin kunnostetun alueen L riskinarvioinnin perusteella kunnostuksessa on saavutettu riittävä haihtuvien yhdisteiden taso, josta ei aiheudu sisäilman kautta altistuttaessa kohonnutta terveysriskiä. Alue soveltuu kaavan mukaiseen käyttöön. Ramboll Finland Oy Jukka Huppunen Projektipäällikkö Emilia Pöyry Suunnittelija 24/24

LAUSUNTO Projekti Härmälänranta, I-, J- ja L-alueiden lisätutkimukset Asiakas Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy Muistio nro - Päivämäärä 26.8.2015 Vastaanottaja Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus Lähettäjä Juha Parviainen, Ramboll Finland Oy Tiedoksi Kauko Autio, Cargotec Finland Oy Toni Tuomola, Skanska Talonrakennus Jukka Huppunen, Ramboll Finland Oy Emilia Pöyry, Ramboll Finland Oy 1. Johdanto Tampereen Härmälänrantaan rakentuvilla korttelialueilla 1909 ja 1912 tehtiin maaperän lisätutkimuksia haihtuvien haitta-aineiden osalta. Näytteenotto suoritettiin huhti- ja kesäkuussa 2015. Aikavälillä kesäkuu 2013 - helmikuu 2014 toteutetun pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen jäi ns. I-, J- ja L-alueille paikoin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Lisäkaivulla ja uusintanäytteenotolla pyrittiin varmistamaan, että alueen maaperän haittaainepitoisuudet eivät ylitä alueelle määriteltyjä kunnostustavoitteita. 2. Tutkitut alueet ja näytteenotto Lisänäytteitä otettiin I/J-alueella pisteistä RKP37...39. Näytepisteistä RKP37 sijoittui vanhan jäännöspitoisuusnäytteen KI113 alueelle, RKP38 näytteen KI122 alueelle ja RKP39 näytteen KI159 alueelle. Näytteet otettiin raskaalla porakonekairalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty otetut kairausnäytteet ja näytesyvyydet Taulukko 1. Näytepisteet RKP37...39 (ETRS-GK24 / N2000) Näytepiste X Y Z Näytesyvyys mp:sta N2000 RKP37 6818191.48 24485150.32 81.60 5,0-6,0 +75,60-76,60 6,0-7,0 +74,60-75,60 RKP38 6818178.25 24485147.97 80.84 3,8-4,8 +76,04-77,04 4,8-5,8 +75,04-76,04 RKP39 6818165.02 24485146.10 78.92 3,0-3,5 +75,42-75,92 L-alueella näytteitä otettiin kaivinkoneella tehdyiltä näytealueilta KN242 ja KN243. Molemmat näytepisteet sijoittuivat vanhan jäännöspitoisuusnäytealueen KN200 kohdalle. 1/3

Kuva 1. Näyte KN242 oli maatunutta turvetta Näytteenotot kohdistettiin alueen alkuperäiseen perusmaahan, joka on paikoin turvetta, paikoin savea. Pisteissä RKP37...39 näytteenotto ulotettiin 2 metrin syvyyteen luonnonmaan pinnasta. Näytteenoton yhteydessä tehdyissä aistinvaraisissa havainnoissa ei ollut viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta. Näytepisteiden ja -alueiden sijainnit on esitetty piirustuksissa 1 ja 2. 3. Analyysit Näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjä C10-C40 sekä laaja paketti VOC-yhdisteitä. VOCpaketin sisältö on esitetty tarkemmin liitteissä 1 ja 2. Näytteet analysoitiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. 4. Tulokset Tutkituissa näytteissä ei havaittu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja tai alueelle määriteltyjä kunnostustavoitteita ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Haihtuvien haitta-aineiden osalta laboratorion määritysrajat alittuivat kaikissa näytteissä pisteessä RKP39 havaittua bentseeniä ja tolueenia lukuun ottamatta. Havaitut pitoisuudet jäivät kuitenkin selvästi alle Vna 214/2007:n alemman ohjearvon. Tutkimustulokset ja laboratorion määritysrajat on esitetty liitteissä 1 ja 2. 2/3

5. Johtopäätökset I-, J- ja L-alueilla tehdyissä lisätutkimuksissa ei havaittu viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta. Tutkimusten perusteella alueella ei ole tarvetta maaperän kunnostustoimien jatkamiselle, vaan haitta-ainepitoisuudet alittivat kunnostukselle määritetyt tavoitepitoisuudet. Tampereella 26. elokuuta 2015 Ramboll Finland Oy, Juha Parviainen Suunnittelija 3/3

LIITE 1 NÄYTTEET RKP37 39

Ramboll Analytics Pvm: 29.4.2015 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510015733-001/4 Ramboll Finland Oy / Tampere Jukka Huppunen PL 718 33101 TAMPERE Tutkimuksen nimi: Cargotec Finland Oy, lisätutkimukset vaihe 3, Valmetinkatu 5 Näytteenottopvm: 23.4.2015 Näyte saapui: 24.4.2015 Näytteenottaja: Matti Kinnunen Analysointi aloitettu: 24.4.2015 Maanäytteet Näytteenottopisteet RKP37 / 5,0-6,0 Näytenumero 15MM 01066 MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) RKP37 / 6,0-7,0 15MM 01067 RKP38 / 3,8-4,8 15MM 01068 RKP38 / 4,8-5,8 15MM 01069 RKP39 / 3,0-3,5 15MM 01070 Yksikkö Menetelmä 5,0-6,0 6,0-7,0 3,8-4,8 4,8-5,8 3,0-3,5 m Kenttät. 77 75 47 41 41 m-% RA4016* 23 67 61 mg/kg ka RA4020* <20 <20 <50 mg/kg ka RA4020* <20 59 59 mg/kg ka RA4020* Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 ei tod. ei tod. RA4049* VOC-PIMA, maa ok RA4049* Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMAmaa Vinyylikloridi 1,1-dikloorieteeni Cis-1,2-dikloorieteeni Trans-1,2-dikloorieteeni Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni Dikloorimetaani Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C10 ok RA4049* ok ok ok RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* 0,04 mg/kg ka RA4049* 0,11 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 mg/kg ka RA4049C Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 29.4.2015 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510015733-001/4 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, +358 50 434 4099 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu matti.kinnunen@ramboll.fi; jukka.huppunen@ramboll.fi; juha.parviainen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa VOC, maa Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FI-tekniikkaa. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS-GC/MStekniikkaa. Bentseenin normaali määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: 24-44 %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B, EPA Method 5021, ISO 22155. Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna normaali määritysraja on 0,5 mg/kg ka. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics 15.2.2010 15MM01066, 15MM01068 RA4049 VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 1+2 * Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MS MAANÄYTE HALOGENOIDUT HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka AROMAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka 1,1-dikloorietaani 0,01 bentseeni 0,02 1,2-dikloorietaani 0,01 tolueeni 0,05 1,1,1-trikloorietaani 0,01 m+p-ksyleeni 0,05 1,1,2-trikloorietaani 0,01 o-ksyleeni 0,05 1,1,1,2-tetrakloorietaani 0,05 etyylibentseeni 0,05 1,1,2,2-tetrakloorietaani 0,05 styreeni 0,05 vinyylikloridi 0,01 propyylibentseeni 0,05 1,1-dikloorieteeni 0,01 isopropyylibentseeni 0,05 cis-1,2-dikloorieteeni 0,01 n-butyylibentseeni 0,05 trans-1,2-dikloorieteeni 0,01 tert.butyylibentseeni 0,05 trikloorieteeni 0,01 sec.butyylibentseeni 0,05 tertrakloorieteeni 0,01 p-isopropyylitolueeni 0,05 dikloorimetaani 0,01 1,2,4-trimetyylibentseeni 0,05 hiilitetrakloridi 0,01 1,3,5-trimetyylibentseeni 0,05 kloroformi 0,05 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni 0,05 bromidikloorimetaani 0,05 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni 0,05 dibromikloorimetaani 0,05 naftaleeni 0,10 bromoformi 0,05 bromibentseeni 0,10 dibromimetaani 0,05 klooribentseeni 0,05 bromikloorimetaani 0,05 1,2-diklooribentseeni 0,05 1,2-dibromietaani 0,05 1,3-diklooribentseeni 0,05 1,2-diklooripropaani 0,05 1,4-diklooribentseeni 0,05 2,2-diklooripropaani 0,05 1,2,3-triklooribentseeni 0,05 1,3-diklooripropaani 0,05 1,2,4-triklooribentseeni 0,05 1,2,3-triklooripropaani 0,20 1,3,5-triklooribentseeni 0,05 1,1-diklooripropeeni 0,05 2-klooritolueeni 0,10 cis-1,3-diklooripropeeni 0,05 4-klooritolueeni 0,10 trans-1,3-diklooripropeeni 0,05 1,2-dibromi-3-klooripropaani 0,20 TERPEENIT EETTERIT alfa-pineeni 0,05 MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) 0,05 beta-pineeni 0,05 TAME (tert.amyylimetyylieetteri) 0,05 delta-kareeni 0,05 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) 0,05 limoneeni 0,05 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) 0,05 DIPE (di-isopropyylieetteri) 0,05 etyylibutyylieetteri 0,05 ALIFAATTISET HIILIVEDYT sykloheksaani 0,05 2-metyylipentaani 0,05 3-metyylipentaani 0,05 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue

Ramboll Analytics 04.01.2010 15MM01066, 15MM01068 RA4049B VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 2 (ei akkreditoitu) Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MS MAANÄYTE Määritysraja ALIFAATTISET HIILIVEDYT mg/kg ka heksaani 5 heptaani 1 ALDEHYDIT JA KETONIT asetoni 1 sykloheksanoni 5 metyylietyyliketoni 1 metyyli-isobutyyliketoni 1 2-sykloheksen-1-oni 2 ESTERIT etyyliasetaatti 0,5 propyyliasetaatti 0,5 butyyliasetaatti 0,5 isobutyyliasetaatti 0,5 amyyliasetaatti 0,5 isoamyyliasetaatti 0,5 ALKOHOLIT etanoli 50 propanoli 20 isopropanoli 20 n-butanoli 10 2-butanoli 10 isobutanoli 10 tert.butanoli 10 2-etyyli-1-heksanoli 5 2-butoksietanoli (Butyyliglykoli) 100

LIITE 2 NÄYTTEET KN242 243

Ramboll Analytics Pvm: 9.6.2015 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510015733/23 Ramboll Finland Oy / Tampere PL 718 33101 TAMPERE Tutkimuksen nimi: Cargotec/Härmälänranta, vaihe 3 Näytteenottopvm: 1.6.2015 Näyte saapui: 2.6.2015 Näytteenottaja: Matti Kinnunen Analysointi aloitettu: 2.6.2015 Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine KI2-10/taso +74-77 15MM 01883 KI2-11/taso +74-77 15MM 01884 TV7/kokooma 15MM 01885 KN242/+7 5-76 15MM 01886 KN243/+7 5-76 15MM 01887 Yksikkö Menetelmä 79 89 39 24 25 m-% RA4016* L Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok RA3007 L kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok L Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,50 mg/kg ka RA3000* L 5,7 mg/kg ka RA3000* L <0,10 mg/kg ka RA3000* L 0,94 mg/kg ka RA3000* L 12 mg/kg ka RA3000* L 48 mg/kg ka RA3000* L 38 mg/kg ka RA3000* L 8,5 mg/kg ka RA3000* L 36 mg/kg ka RA3000* L 130 mg/kg ka RA3000* L 62 mg/kg ka RA3000* L 99 370 120 75 140 mg/kg ka RA4020* L <20 64 <30 <40 <40 mg/kg ka RA4020* L 84 300 110 72 130 mg/kg ka RA4020* L Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. RA4049* L Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni <0,40 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L 0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 9.6.2015 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510015733/23 Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 15MM 01883 15MM 01884 15MM 01885 15MM 01886 15MM 01887 Yksikkö Menetelmä <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, +358 50 434 4099 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Lisätiedot Näytteiden 15MM01885-87 määritysrajat ovat normaalia korkeammat näytematriisista johtuen seuraavien analyysien kohdalla: Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu juha.parviainen@ramboll.fi; jukka.huppunen@ramboll.fi; matti.kinnunen@ramboll.fi; jukka.lappalainen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa VOC, maa PAH + PCB yht., kiinteä Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FI-tekniikkaa. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS-GC/MStekniikkaa. Bentseenin normaali määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: 24-44 %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B, EPA Method 5021, ISO 22155. PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MStekniikkaa käyttäen. Menetelmän normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 17-37 %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän normaali määritysraja 0,001 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 20-34 %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329. PAH- ja PCB- summat on laskettu upper bound-arvoina (jos kongeneerin pitoisuus ei ylitä määritysrajaa, laskussa pitoisuutena käytetään määritysrajaa). Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics 15.2.2010 15MM01886-15MM01887 RA4049 VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 1+2 * Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MSD MAANÄYTE HALOGENOIDUT HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka AROMAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka 1,1-dikloorietaani 0,10 bentseeni 0,20 1,2-dikloorietaani 0,10 tolueeni 0,50 1,1,1-trikloorietaani 0,10 m+p-ksyleeni 0,50 1,1,2-trikloorietaani 0,10 o-ksyleeni 0,50 1,1,1,2-tetrakloorietaani 0,50 etyylibentseeni 0,50 1,1,2,2-tetrakloorietaani 0,50 styreeni 0,50 vinyylikloridi 0,10 propyylibentseeni 0,50 1,1-dikloorieteeni 0,10 isopropyylibentseeni 0,50 cis-1,2-dikloorieteeni 0,10 n-butyylibentseeni 0,50 trans-1,2-dikloorieteeni 0,10 tert.butyylibentseeni 0,50 trikloorieteeni 0,10 sec.butyylibentseeni 0,50 tertrakloorieteeni 0,10 p-isopropyylitolueeni 0,50 dikloorimetaani 0,10 1,2,4-trimetyylibentseeni 0,50 hiilitetrakloridi 0,10 1,3,5-trimetyylibentseeni 0,50 kloroformi 0,50 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni 0,50 bromidikloorimetaani 0,50 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni 0,50 dibromikloorimetaani 0,50 naftaleeni 1,0 bromoformi 0,50 bromibentseeni 1,0 dibromimetaani 0,50 klooribentseeni 0,50 bromikloorimetaani 0,50 1,2-diklooribentseeni 0,50 1,2-dibromietaani 0,50 1,3-diklooribentseeni 0,50 1,2-diklooripropaani 0,50 1,4-diklooribentseeni 0,50 2,2-diklooripropaani 0,50 1,2,3-triklooribentseeni 0,50 1,3-diklooripropaani 0,50 1,2,4-triklooribentseeni 0,50 1,2,3-triklooripropaani 2,0 1,3,5-triklooribentseeni 0,50 1,1-diklooripropeeni 0,50 bromibentseeni 0,50 cis-1,3-diklooripropeeni 0,50 2-klooritolueeni 1,0 trans-1,3-diklooripropeeni 0,50 4-klooritolueeni 1,0 1,2-dibromi-3-klooripropaani 2,0 EETTERIT TERPEENIT MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) 0,50 alfa-pineeni 0,50 TAME (tert.amyylimetyylieetteri) 0,50 beta-pineeni 0,50 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) 0,50 delta-kareeni 0,50 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) 0,50 limoneeni 0,50 DIPE (di-isopropyylieetteri) 0,50 etyylibutyylieetteri 0,50 ALIFAATTISET HIILIVEDYT sykloheksaani 0,50 2-metyylipentaani 0,50 3-metyylipentaani 0,50 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue

Ramboll Analytics 04.01.2010 15MM01885-15MM01887 RA4049B VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 2 (ei akkreditoitu) Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MSD MAANÄYTE Määritysraja ALIFAATTISET HIILIVEDYT mg/kg ka heksaani 50 heptaani 10 ALDEHYDIT JA KETONIT asetoni 10 sykloheksanoni 50 metyylietyyliketoni 10 metyyli-isobutyyliketoni 10 2-sykloheksen-1-oni 20 ESTERIT etyyliasetaatti 5 propyyliasetaatti 5 butyyliasetaatti 5 isobutyyliasetaatti 5 amyyliasetaatti 5 isoamyyliasetaatti 5 ALKOHOLIT etanoli 500 propanoli 200 isopropanoli 200 n-butanoli 100 2-butanoli 100 isobutanoli 100 tert.butanoli 100 2-etyyli-1-heksanoli 50 2-butoksietanoli (butyyliglykoli) 1000

Viemärilinja KN 216-217 KN 223 (n. 430 m2) KN 213 KN 212 KN 224 KN 221 L-kaivualue, KN 227 KN 228 lopullinen KN 233 KN 222 n. 10 750 m2 KN186 KN142 KN203 KN 202 KN184 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KN139 KN138 KN 189 KN 200 KN137 KN166 KN183 KN147 KN143 KN132 KN140 KN128 KN126 KN124 KN123 KN161 KN149 KN162 KN51 KN50 Paineellinen pohjavesi KN155.5 (piste 13) 1 KN133 KN106 KN111 KN80 KN109 KN78 KN105 KN77 KN76 KN153.1 KN104 KN60 KN59 KN153.2 KN79 KN58 KN57 KN154.1 KN49 KN48 KN47 KN98 KN46 KN45 KN154.2 KN55 KN155.4 KN155.3 KN155.2 KN155.1 k.osa / kylä Rakennust oime npide Raken nuskoht een nimi ja osoite Su unn. (nimi, tutki nto, kor tteli/ 301 930 all ekirj. ) tila Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Cargotec Finland / Skanska Kodit Valmetinkatu 5 Härmälänranta TAMPERE J.Parviainen, ins. AMK Ton tti/ Rn:o Viran omais en merk intöj ä Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Piirus tuslaji Tutkimuspiirustus Piirust uksen sisält ö Korttelialueet ja - jäännöspitoisuusalueet Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro YMP 82128684-05 XX Hyv. Piirus tuksia Pvm Mitta kaava Tiedosto Muutos 26.8.2015 / PARJ SSi J. Huppunen 1.7.2013

I- ja J-kaivualueet, lopullinen n. 7 600 m2 Täytetty KI 50 asteroidun" een raja KI 160 KI104 KI157 KI146 KI103 KI145 KI158 KI112 RKP37 KI113 KI 39 KI122 KI123 RKP38 KI 159 KI111 KI 54 KI124 I- ja KI 55 KI125 KI 152 KI 56 KI 85 KI110 KI 61 J-alue KI 60 KI109 KI 53 KI102 KI 52 KI100 KI 151 KI101 KI 168, koekuoppa KI 164 k.osa/ kylä kor tteli/ 301 930 Rakennust oimen pide Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Rakennus koht een nimi ja osoit e Cargotec Finland / Skanska Kodit Valmetinkatu 5 Härmälänranta TAMPERE tila Suun n. (nimi, tutkin to, all ekirj. ) J.Parviainen, ins. AMK Tontt i/ Rn:o Viranom aisen 2 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Piirus tusl aji Piirust uksen sisält ö Suunn. ala Piirus tusnro merk intöj ä Tutkimuspiirustus Korttelialueet ja jäännöspitoisuusalueet Työn ro YMP 82128684-05 XX Piiru stuks ia Mitta kaava 1 : 500 Tiedosto Muutos 21.4.2015 PARJ Pvm Piirt. Hyv. PARJ J. Huppunen 4.6.2014 K

485100 6818600 Kalliopinnan korkeuskäyrä Kalliopinnan korkeusasema HÄRMÄLÄ 81.59 84.42 Pohjavedenkorkeus (eri aikoina) Pohjavesiputket 82.59 82.63 85.69 RKP ja RF Kairauspiste (kalliovarmistus) 83.31 RKP41 83.14 RKP22 82.82 82.78 Pyhäjärvi +76.85 (+76.1-77.1) +76.97 (7.1.2015) RF3 82.8 82.8 PVP13B 82.79 82.58 82.40 82.8 PVP13A 82.80 Y:\PIMA\CARGOTEC FINLAND\82128684-05 KUNNOSTUKSEN VALVONTA\PIIRUSTUKSET\KALLIOPINNAT\101_KALLIO_REV-D.DWG 82.13 PVP3 77.26 Kaivannon pohjanala RKP40 82.23 PVP4 77.01 Kaivannon pohjanala 77.97 PVP18 81.49 82.45 81.14 k.osa/ kylä 301 Rakennustoimenpd i e Rakennuskohte e n nimia j osoite Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) kor tteli/ tila Maaperän haitta-ainetutkimus Cargotec Finland Oy Härmälänranta TAMPERE T. Hakkarainen, ins. AMK Tontti/ Rn:o Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Viranomaismerkintöjä Piirustuslaji Asemapiirustus Piu ir stuksen sisältö Kallion tasopiirustus Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suunn. ala YMP Piirustusnro 101 Piirt. THk Työnro 1510015733 Hyv. Jukka Huppunen Pvm Mittakaava 1:1500 GK24/N2000 Tid e osto Muutos d 23.3.2015

Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.1 HAVAINTOPISTEKORTTI 5.5.2015 Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tampere X: 6818433.628 y: 24485301.322 Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy 1510015733 PVP1 10.5.2010 Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +83,56 2,0 2,0 Maanpinta,MP +82,56 MP Vesipinta, W +78,25 1,0 1,0 Siivilän yläpää +78,65 0,0 0,0 Siivilän alapää +71,65-1,0 Pohja/Kärki +71,65-1,0 Ta Putken kok.pituus 11,91 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0 Sa -3,0 Sisähalkaisija ø 52/60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0 Mr Kivi -4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0 Mr, kiviä -7,0-8,0 W Veden esiintymismuoto -9,0-9,0-10,0-10,0-11,0 Ka -11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom. 10.5.2010 4,57 +78,99 Asennus 20.5.2010 4,51 +79,05 Näytteenotto 23.1.2014 4,495 +79,07 Pk:n mittaus 5.11.2014 4,54 +79,02 Näytteenotto 2.2.2015 4,61 +78,95 Näytteenotto 8.4.2015 4,40 +78,25 Näytteenotto -18,0-19,0-20,0-18,0-19,0-20,0 m +79,20 Vedenpinnan vaihtelu +79,00 +78,80 +78,60 +78,40 +78,20 +78,00 +77,80 Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Kallio -10,0 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\82128684-05 Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.2 HAVAINTOPISTEKORTTI 5.5.2015 Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tampere X: 6818279.087 y: 24485242.066 Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy 1510015733 PVP2 24.9.2014 Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +83,71 2,0 2,0 Maanpinta,MP +82,70 MP Vesipinta, W +78,02 1,0 1,0 Siivilän yläpää +77,20 0,0 0,0 Siivilän alapää +65,94-1,0 Tä Pohja/Kärki +65,94-1,0 Putken kok.pituus 17,77 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0 Sa -3,0 Sisähalkaisija ø 52/60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-7,0-8,0 Veden esiintymismuoto -9,0 Sr -9,0-10,0-10,0-11,0-11,0 W Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0 Kivi Mr -12,0-13,0-14,0-15,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom. 24.9.2014 5,06 +78,65 Asennus 5.11.2014 4,91 +78,80 Näytteenotto 2.2.2015 4,83 +78,88 Näytteenotto 8.4.2015 4,68 +78,02 Näytteenotto -16,0-16,0-17,0 Ka -17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 m +79,00 +78,80 +78,60 +78,40 +78,20 +78,00 +77,80 +77,60 +77,40 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Kallio -16,40 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\82128684-05 Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.3 HAVAINTOPISTEKORTTI 5.5.2015 Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tre X: 6818137.282 y: 24485142.185 Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy 1510015733 PVP3 4.9.2014 Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +79,18 Maanpinta,MP +78,20 MP Vesipinta, W +78,61 Tä Siivilän yläpää +74,26 Tv Siivilän alapää +57,26 Pohja/Kärki +57,26 Putken kok.pituus 21,00 m 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0-40,0-41,0-42,0-43,0-44,0-45,0-46,0-47,0-48,0-49,0-50,0 Sa Kivi Mr Kivi Mr Ka 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0-40,0-41,0-42,0-43,0-44,0-45,0-46,0-47,0-48,0-49,0-50,0 W Putken laatu Sisähalkaisija Siivilätyyppi muovi, PEH ø 52/60 mm rakosiivilä 0,3 mm Näytteenottotapa (m putken päästä) Veden esiintymismuoto Pohjaveden pinnankorkeus Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom. 4.9.2014 1,00 +78,18 Asennus, ei tasaantunut 11.11.2014 0,57 +78,61 Näytteenotto 2.2.2015 putki jäässä 28.4.2015 0,92 +78,26 Näytteenotto m +78,70 +78,60 +78,50 +78,40 +78,30 +78,20 +78,10 +78,00 +77,90 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki, routapanta Siiviläosalla suodatinsukka Paineellista pohjavettä Kallio -19,9 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\82128684-05 Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.4 HAVAINTOPISTEKORTTI 5.5.2015 Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tre X: 6818071.862 y: 24485198.822 Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy 1510015733 PVP4 24.9.2014 Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +78,99 2,0 2,0 Maanpinta,MP +77,99 MP Vesipinta, W +78,82 1,0 1,0 Siivilän yläpää +72,71 0,0 0,0 Siivilän alapää +62,32-1,0 Tä Pohja/Kärki +62,32-1,0 Putken kok.pituus 16,67 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 52/60 mm Tv Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-7,0-8,0 W Veden esiintymismuoto -9,0-10,0 Sa -9,0-10,0-11,0-11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0 Mr -12,0-13,0-14,0-15,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom. 3.9.2014 1,00 +77,99 Asennus 11.11.2014 0,17 +78,82 Näytteenotto 2.2.2015 0,50 +78,49 Näytteenotto 28.4.2015 0,15 +78,84 Näytteenotto -16,0-17,0 Ka -16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-18,0-19,0-20,0 m +79,00 +78,80 +78,60 +78,40 +78,20 +78,00 +77,80 +77,60 +77,40 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Paineellista pohjavettä Kallio -15,1 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\82128684-05 Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.24 HAVAINTOPISTEKORTTI 10.6.2015 Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tre X: 6818055.520 y: 24485326.385 Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy 15100015733 PVP22 (P13) 5.6.2015 Ramboll Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +78,96 2,0 2,0 Maanpinta,MP +77,97 MP Vesipinta, W +78,86 1,0 1,0 Siivilän yläpää +68,96 0,0 0,0 Siivilän alapää +66,96-1,0 Tä (srmr) Pohja/Kärki +66,96-1,0 Putken kok.pituus 12,00 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 52 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-6,0 sasi -4,0-5,0-6,0 W Näytteenottotapa (m putken päästä) -7,0-8,0-7,0-8,0 Veden esiintymismuoto -9,0-9,0-10,0-10,0-11,0 Mr -11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0 Ka -12,0-13,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom. 8.6.2015 0,10 +78,86 Näytteenotto -14,0-14,0-15,0-15,0-16,0-16,0-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 m +83,00 Vedenpinnan vaihtelu +81,00 +79,00 +77,00 +75,00 +73,00 Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Kallio -12,3 m mp (arvio, ei kalliovarm.) \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\82128684-05 Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150610_pvp-kortit_pvp1-22.xlsx

Härmälänranta Sisäilman riskinarvio 1510015733 Liite 2 Haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet Henryn lain vakiot M S S Vesiliukoisuus V p Haihtuvuus K OW_ K d K OC Kulkeutuminen (K d /K OC ) Da Dpe Dsw BCFr BCFs TCA CRinhal H' Haihtuvuus vesiliuoksesta Haitta-aineet [g/mol] [mg/l] [mol/m3] [Pa] [l/kg] [l/kg] [m 2 /h] [m 2 /d] [m 2 /h] g/m 3 ] g/m 3 ] [-], (lask.) Aromaattiset hiilivedyt Bentseeni 7,81E+01 1,99E+03 2,55E+01 Hyvin liukeneva 9,51E+03 Erittäin haihtuva 134,90 0,74 74,13 Erittäin/helposti kulkeutuva 0,0295 1,40E-06 3,55E-06 2,14E+00 1,35E+00 1,7 1,7 1,59E-01 Erittäin helposti haihtuva Tolueeni 9,21E+01 6,11E+02 6,63E+00 Liukeneva 2,96E+03 Erittäin haihtuva 537,03 1,20 123,03 Helposti kulkeutuva 0,0243 1,20E-06 3,27E-06 4,64E+00 2,88E+00 400 1,90E-01 Erittäin heposti haihtuva Etyylibentseeni 1,06E+02 1,59E+02 1,50E+00 Liukeneva 9,53E+02 Erittäin haihtuva 1412,54 3,40 338,84 Kohtalaisen/Erittäin kulkeutuva 0,0265 2,10E-06 3,05E-06 8,86E+00 5,38E+00 770 2,70E-01 Erittäin helposti haihtuva Ksyleenit 1,06E+02 2,09E+02 1,97E+00 Liukeneva 7,76E+02 Erittäin haihtuva 1445,44 2,60 257,04 Kohtalaisen kulkeutuva 0,0243 1,60E-06 3,05E-06 9,01E+00 5,46E+00 870 1,67E-01 Erittäin helposti haihtuva TEX yhteensä BTEX PAH-yhdisteet Naftaleeni 1,28E+02 3,18E+01 2,48E-01 Liukeneva 6,83E+00 Haihtuva 1995,26 9,60 954,99 Hieman kulkeutuva 0,0231 5,00E+00 2,77E-06 1,13E+01 6,75E+00 10 1,17E-02 Helposti haihtuva Klooratut alifaattiset hiilivedyt Dikloorimetaani (Metyleenikloridi) 8,49E+01 1,80E+04 2,12E+02 Hyvin liukeneva 4,30E+04 Erittäin haihtuva 17,78 0,17 16,60 Erittäin kulkeutuva 0,0300 5,00E-07 3,41E-06 1,10E+00 7,14E-01 3000 8,62E-02 Erittäin helposti haihtuva Vinyylikloridi (Kloorieteeni) 6,25E+01 4,28E+02 6,85E+00 Liukeneva 2,98E+05 Erittäin haihtuva 33,11 0,36 36,31 Erittäin kulkeutuva 0,0300 1,00E-06 3,97E-06 1,27E+00 8,27E-01 0,36 0,36 1,85E+01 Erittäin helposti haihtuva Dikloorieteenit 9,70E+01 7,76E+02 8,00E+00 Liukeneva 1,55E+04 Erittäin haihtuva 18,62 0,66 66,07 Erittäin/helposti kulkeutuva 0,0319 4,00E-08 3,19E-06 1,11E+00 7,21E-01 30 8,23E-01 Erittäin helposti haihtuva Trikloorieteeni 1,31E+02 1,16E+03 8,85E+00 Hyvin liukeneva 5,81E+03 Erittäin haihtuva 407,38 1,15 114,82 Helposti kulkeutuva 0,0275 1,60E-06 2,74E-06 3,91E+00 2,43E+00 23 2,79E-01 Erittäin helposti haihtuva Tetrakloorieteeni 1,66E+02 1,19E+02 7,17E-01 Liukeneva 1,57E+03 Erittäin haihtuva 2511,89 2,60 263,03 Kohtalaisen kulkeutuva 0,0251 8,00E-07 2,44E-06 1,34E+01 7,84E+00 250 9,31E-01 Erittäin helposti haihtuva Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Alifaattiset öljyfraktiot Alif. EC5-EC6 8,10E+01 2,80E+01 3,46E-01 Liukeneva 5,00E+04 Erittäin haihtuva 3311,3 7,94E+02 Hieman kulkeutuva 0,0349 3,49E-06 1,63E+01 9,38E+00 18400 6,15E+01 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC6-EC8 1,00E+02 4,20E+00 4,20E-02 Niukkaliukoinen 8,61E+03 Erittäin haihtuva 3981,1 3,98E+03 Heikosti kulkeutuva 0,0314 3,14E-06 1,87E+01 1,06E+01 18400 8,71E+01 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC8-EC10 1,30E+02 3,25E-01 2,50E-03 Niukkaliukoinen 8,21E+02 Erittäin haihtuva 4897,8 3,16E+04 Kulkeutumaton 0,0275 2,75E-06 2,18E+01 1,20E+01 1000 1,40E+02 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC10-EC12 1,60E+02 2,61E-02 1,63E-04 Hyvin niukkaliukoinen 7,90E+01 Haihtuva 5754,4 2,51E+05 Kulkeutumaton 0,0248 2,48E-06 2,45E+01 1,33E+01 1000 2,06E+02 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC12-EC16 2,00E+02 5,90E-04 2,95E-06 Hyvin niukkaliukoinen 3,55E+00 Haihtuva 7079,5 5,01E+06 Kulkeutumaton 0,0222 2,22E-06 2,86E+01 1,51E+01 1000 5,11E+02 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC16-EC35 2,70E+02 9,99E-07 3,70E-09 Hyvin niukkaliukoinen 1,72E-01 Kohtalaisen haihtuva 9332,5 6,31E+08 Kulkeutumaton 0,0191 1,91E-06 3,52E+01 1,79E+01-1,98E+04 Erittäin helposti haihtuva Aromaattiset öljyfraktiot Arom. EC5-EC7 7,80E+01 2,20E+02 2,82E+00 Liukeneva 1,11E+04 Erittäin haihtuva 3388,4 1,00E+03 Hieman kulkeutuva 0,0355 3,55E-06 1,66E+01 9,52E+00 400 1,67E+00 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC7-EC8 9,20E+01 1,30E+02 1,41E+00 Liukeneva 3,24E+03 Erittäin haihtuva 3467,4 1,26E+03 Hieman kulkeutuva 0,0327 3,27E-06 1,69E+01 9,66E+00 400 9,74E-01 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC8-EC10 1,20E+02 6,50E+01 5,42E-01 Liukeneva 8,21E+02 Erittäin haihtuva 3548,1 1,58E+03 Hieman kulkeutuva 0,0286 2,86E-06 1,72E+01 9,80E+00 200 6,44E-01 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC10-EC12 1,30E+02 2,50E+01 1,92E-01 Liukeneva 7,90E+01 Haihtuva 3801,9 2,51E+03 Heikosti kulkeutuva 0,0275 2,75E-06 1,81E+01 1,02E+01 200 1,75E-01 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC12-EC16 1,50E+02 5,80E+00 3,87E-02 Niukkaliukoinen 3,55E+00 Haihtuva 4073,8 5,01E+03 Kulkeutumaton 0,0256 2,56E-06 1,90E+01 1,07E+01 200 3,90E-02 Helposti haihtuva Arom. >EC16-EC21 1,90E+02 6,50E-01 3,42E-03 Niukkaliukoinen 1,72E-01 Kohtalaisen haihtuva 4570,9 1,58E+04 Kulkeutumaton 0,0228 2,28E-06 2,07E+01 1,15E+01-2,14E-02 Helposti haihtuva Arom. >EC21-EC35 2,40E+02 6,60E-03 2,75E-05 Hyvin niukkaliukoinen 1,70E-05 Hyvin heikosti haihtuva 5495,4 1,26E+05 Kulkeutumaton 0,0203 2,03E-06 2,37E+01 1,29E+01-2,63E-04 Heikosti haihtuva Alkyylibentseenit 1,2,4-Trimetyylibentseeni 1,20E+02 5,70E+01 4,74E-01 2,71E+02 43,82 472,00 0,0218 2,85E-06 5,95 2,43E-01 Propyylibentseeni 1,20E+02 5,00E+01 4,16E-01 6,12E+02 3,45 3,54 0,0216 2,56E-06 140 6,25E-01 Butyylibentseeni 1,34E+02 1,18E+01 8,81E-02 1,41E+02 4,38 1181,00 0,0205 9,76E-07 140 6,80E-01 M, molekyylipaino [g/mol] Kow, oktanoli-vesi -jakautumiskerroin [-] Da, diffuusiokerroin ilmassa [m2/h] TDI, siedettävä päivittäissaanti painokiloa kohti [ g/kg vrk] S, vesiliukoisuus [mg/l] Dpe, läpäisevyyskerroin [m2/d] TCA, siedettävä hengitysilman enimmäispitoisuus [ g/m3] Vp, höyrynpaine [Pa] Dw, diffuusiokerroin vedessä [m2/d] CRoral, syöpävaarallisten yhdisteiden hyväksyttävä päivittäissaa Kd_es, maa-vesi -jakautumiskerroin [l/kg] CRinhal, syöpävaarallisten yhdisteiden hyväksyttävä pitoisuus h KOC, jakaantumiskerroin veden ja orgaanisen hiilen välillä [l/kg] Lähteet: Ympäristöministeriö. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristö-hallinnon ohjeita 2 2007. Edita Prima Oy, Helsinki, 2007. 210 s. ISBN 978-952-11-2725-0. Reinikainen, Jussi. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23 2007. Edita Prima Oy, Helsinki, 2007. 164 s. ISBN 978-952-11-2731-1. Ympäristöministeriö, Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta, OHJELUONNOS, 10.9.2013 Tiedot on haettu Suomen Ympäristö -oppaasta 23 2007 ja hollantilaisen RIVM:n julkaisemista raporteista TCA-arvot osin: World Health Organization, 2000 / 2010, Guidelines for indoor air quality

LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 1 / 5 Diffuusiokertoimien laskentakaavat (Ympäristöministeriö 2007 i /2014 ii ) Diffuusiokertoimet Diffuusiokerroin maaperässä, D s [m 2 /h] (YM, 2014): D D s a n 3,33 a 2 D w 1 H n 3,33 w 2 D a = diffuusiokerroin maaperän huokosilmassa [m 2 /h] a = ilman täyttämien huokosten osuus maaperässä [-] n = maaperän huokoisuus [-] D w = diffuusiokerroin maaperän huokosvedessä [m 2 /h] H = Henryn lain vakio (haitta-ainekohtainen) [-] w = veden täyttämä huokostilavuus maaperässä [-] Diffuusiokerroin maaperän huokosilmassa, D a [m 2 /h] (YM 2007): = 0,036 76 M = molekyylipaino (haitta-ainekohtainen) [g/mol] Diffuusiokerroin maaperän huokosvedessä, D w [m 2 /h] (YM 2007): = 3,6 10 76 M = molekyylipaino (haitta-ainekohtainen) [g/mol]

LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 2 / 5 Jakautumislaskenta Haitta-aineen kulkeutuminen maaperästä huokosveteen sekä huokos-/pohjavedestä huokosilmaan on esitetty yksinkertaistetusti kuvassa 1. Kuva 1 Haitta-aineiden kulkeutuminen pilaantuneesta maasta ja pohjavedestä huokosveteen ja -ilmaan. Maaperästä huokosveteen kulkeutuva haitta-ainepitoisuus (C pw ) määritettiin kaavalla 1 (YM 2014). C pw K d _ es C cs w s a H (1) C pw = haitta-aineen pitoisuus huokosvedessä [mg/l] C cs = haitta-aineen kokonaispitoisuus maaperässä [mg/kg] K d_es= haitta-aineen maa-vesi jakautumiskerroin [l/kg] w= veden täyttämä huokostilavuus a= ilman täyttämä huokostilavuus H = Henryn lain vakio maaperän lämpötilassa, haitta-ainekohtainen [-] s = maaperän tiheys [kg/l]

LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 3 / 5 Huokosvedestä tai pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuva haitta-ainepitoisuus (C pa ) määritettiin Henryn lain vakiolla kaavalla 2 (YM 2014): C H C 1000 (2) pa pw C pa = huokos-/pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuva haitta-ainepitoisuus pilaantumassa [mg/m 3 ] H = Henryn lain vakio maaperän lämpötilassa, haitta-ainekohtainen [-] C pw = haitta-ainepitoisuus huokos-/pohjavedessä [mg/l] Haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistetusti pilaantuneiden haitta-aineiden kulkeutuminen huokoskaasusta rakennuksen alustatilaan. Kuva 2 Yksinkertaistettu malli haitta-aineiden kulkeutumisesta huokoskaasusta rakennuksen alustatilaan Pitoisuus alustatilassa määritetään kertomalla huokoskaasun pitoisuus pilaantuman tasossa laimenemiskertoimella (kaava 3, YM 2014): C ia C pa DFia (3) C ba = haitta-ainepitoisuus sisäilmassa [mg/m 3 ] C pa = huokos-/pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuva haitta-ainepitoisuus pilaantumassa [mg/m 3 ] DF ia = laimenemiskerroin huokosilman ja sisäilman välillä [-] (kaava 4)

LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 4 / 5 Laimenemiskerroin maaperän huokoskaasun ja sisäilman välillä DF määritettiin kaavalla 4 (YM 2014): = + (4) DF ba = laimenemiskerroin maaperän ja alustatilan välillä [-] Q vuoto = rakennuksen alapohjan läpi tuleva vuotoilmavirta [m 3 / m 2 d] h = huonetilan korkeus [m] iv ba = huonetilan ilmanvaihtokerroin [1/d] D s = diffuusiokerroin maaperässä [m 2 /d] Z = etäisyys pilaantuneesta maasta/vedestä rakennuksen alapohjaan [m] pmoa rak = pilaantuneen maan/veden pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta [-] Laimenemiskerroin on määritetty erikseen maaperästä ja vedestä kulkeutuville haitta-ainepitoisuuksille, sillä pilaantuneen maan ja veden etäisyys rakennuksen alapohjasta vaihtelevat. Laimenemiskerroin (DF ba_w ) vedestä haihtuville pitoisuuksille on määritetty samoin kuin laimenemiskerroin maaperän ja alustatilan välillä (DF ba ), mutta pilaantuneen pohjaveden etäisyytenä rakennuksen alapohjasta on käytetty suurempaa arvoa. Raskaimmille öljyhiilivetyfraktioille, C16-C35, ei aineiden heikon haihtuvuuden vuoksi ole käytettävissä hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia pitkäaikaisaltistuksessa. Tästä syystä niiden haitattomat pitoisuudet maaperässä on määritetty päivittäisen kokonaissaannin perusteella (TDI, Tolerable Daily Intake, µg/kg/vrk). Päivittäinen kokonaissaanti on määritetty sisäilman laskennallisen pitoisuuden perusteella, sillä kohteessa haitta-aineille altistuminen ei ole muita altistusreittejä pitkin mahdollista. Päivittäinen kokonaisaltistus määritettiin kaavalla 5: IVi AV Cia ti fa W (5) AV = hengitystiheys [m 3 /h] Cia = haitta-ainepitoisuus sisäilmassa [mg/m 3 ], (kaava 4) ti = keskimääräinen oleskeluaika sisätiloissa [h/vrk] fa = elimistöön imeytyvä osuus [-] W = kehon paino [kg]

LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 5 / 5 Elinikäisen altistuksen määrittämiseksi päivittäisannos painokiloa kohden on määritetty erikseen lapselle (IVi lapsi ) ja aikuiselle (IVi aik ). Keskimääräinen elinikäinen päivittäisaltistus lasketaan kaavalla 6. = (6). IVi tot = keskimääräinen päivittäisaltistus sisäilman kautta koko eliniän aikana painokiloa kohden [mg / kg vrk] IVi lapsi = keskimääräinen päivittäisaltistus sisäilman kautta lapsena (1-6 v) painokiloa kohden [mg / kg vrk] IVi aik = keskimääräinen päivittäisaltistus sisäilman kautta aikuisena (7-70 v) painokiloa kohden [mg / kg vrk] i Suomen Ympäristö 23 2007, Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet ii Ympäristöhallinnon ohjeita 6 2014, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta

Härmälänranta Riskinarvion päivitys 1510015733 Liite 4 Riskilaskennassa käytetyt parametrit Alue I/J Parametri Lyhenne Yksikkö Käytetty arvo Herkkyystarkastelun parametri Aiemman riskinarvioinnin parametrit Ilman täyttämä huokostilavuus a - 0,15 Hiekalle 0,29 0,2 Veden täyttämä huokostilavuus w - 0,2 Hiekalle 0,15 0,2 Maaperän huokoisuus n - 0,35 Hiekalle 0,56 0,4 Orgaanisen hiilen osuus f oc - 0,01-0,04 Hiekalle 0,001 0,01 Maa-aineksen tiheys [kg/l] 1,72 Hiekalle 1,48 1,7 ph - - 5 Lämpötila T [K] 283,15 287 287 Kohdeparametrit Pilaantumisen syvyys laatan alapinnasta z [m] 1-7,5 (a 0,05 Ryömintätilasta sisäilmaan tuleva vuotoilmavirta Qvuoto m 3 /m2 d 0,05 0,1/0,025 51,84 m 3 /d (aiemmassa vuotoilman määrä sidottu pienen rakennuksen kokoon) Ilmanvaihtuvuus sisäilmassa iv h -1 0,5 1/0,1 0,5 Rakennuksen huonekorkeus h m 2,5 2,5 Pilaantuneen maan osuus rakennuksen alapuolisesta maaalasta Altistumisparametrit pmoarak - 0,3-1 (b 1 Hengitystiheys (aikuinen/lapsi) AV m 3 /h 0,83/0,32 1,25/0,625 Keskimääräinen oleskeluaika sisätiloissa (aikuinen/lapsi) ti h/vrk 22,86/21,14 24 Elimistöön imeytyvä osuus fa - 1 1 Kehon paino (aikuinen/lapsi) W kg 70/15 70/15 Parametrien lähteet: Kirjallisuus Moreenimaan oletusarvo Määritetty/arvioitu kohteessa

Härmälänranta Riskinarvion päivitys 1510015733 Liite 5 Riskilaskennassa käytetyt parametrit Alue L Parametri Lyhenne Yksikkö Käytetty arvo Herkkyystarkastelun parametri Aiemman riskinarvioinnin (v. 2011) parametrit Ilman täyttämä huokostilavuus a - 0,15 Hiekalle 0,29 0,2 Veden täyttämä huokostilavuus w - 0,2 Hiekalle 0,15 0,2 Maaperän huokoisuus n - 0,35 Hiekalle 0,56 0,4 Orgaanisen hiilen osuus f oc - 0,01-0,04 Hiekalle 0,001 0,01 Maa-aineksen tiheys [kg/l] 1,72 Hiekalle 1,48 1,7 ph - - 5 Lämpötila T [K] 283,15 287 287 Kohdeparametrit Pilaantumisen syvyys laatan alapinnasta z [m] 1-5 (a 0,05 Ryömintätilasta sisäilmaan tuleva vuotoilmavirta Qvuoto m 3 /m 2 d 0,05 0,1/0,025 51,84 m 3 /d (aiemmassa vuotoilman määrä sidottu pienen rakennuksen kokoon) Ilmanvaihtuvuus sisäilmassa iv h -1 0,5 1/0,1 0,5 Rakennuksen huonekorkeus h m 2,5 2,5 Pilaantuneen maan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Altistumisparametrit pmoarak - 0,3-1 (b 1 Hengitystiheys (aikuinen/lapsi) AV m 3 /h 0,83/0,32 1,25/0,625 Keskimääräinen oleskeluaika sisätiloissa (aikuinen/lapsi) ti h/vrk 22,86/21,14 24 Elimistöön imeytyvä osuus fa - 1 1 Kehon paino (aikuinen/lapsi) W kg 70/15 70/15 Parametrien lähteet: Kirjallisuus Moreeni - ja hiekkamaan oletusarvo Määritetty/arvioitu kohteessa

Ramboll Finland Oy Härmälänrannan kunnostettujen alueiden riskinarviointi Liite 6 Herkkyystarkastelu Muutettu parametri Pitoisuus maaperässä [mg/kg] Maaperän ominaisuudet (ilman / veden / maa-aineksen täyttämä huokostilavuus) Orgaanisen hiilen pitoisuus maaperässä (TOC) [-] Vuotoilmavirta alapohjasta sisäilmaan [m 3 /m 2 d] Huonetilan ilmanvaihtokerroin [1/h] Laskennassa käytetty arvo C 10-C 12: 135 Trimetyylibentseeni: 2,7 Moreeni (0,15 / 0,2 / 0,65) KN78: 0,03 KI 145: 0,01 0,05 0,5 Vaaraosamäärät maaperästä haihtuvien pitoisuuksien perusteella Muutettu arvo C 10-C 12: 270 Trimetyylibentseeni: 5,14 Hiekka (0,29 / 0,15 / 0,56) Tulos muutetuilla arvoilla, HQ KN78: C 10-C 12 (alkuperäinen HQ: 0,73) KI145: Trimetyylibentseeni (alkuperäinen HQ: 0,65) 1,46 1,23 2,7 3,0 0,005 4,3 1,3 0,05 0,43 0,13 0,1 0,77 0,66 0,025 0,65 0,62 Perustelut On mahdollista, että maaperässä on todellisuudessa myös havaittua suurempia pitoisuuksia, mutta valtaosa jäännöspitoisuusnäytteiden tuloksista on ollut käytettyjä pitoisuuksia pienempiä. Maaperän omaisuudet vaihtelevat maalajin mukaan. Kohteessa haitta-aineet on havaittu yleensä tiiviissä siltti- tai savikerroksessa tai turpeessa. Laskennassa on käytetty moreenimaan ominaisuuksia, mutta täyttökerrokset jäännöspitoisuuksien päällä voivat vastata hiekka- tai soramaan ominaisuuksia. Haitta-aineet ovat kuitenkin sitoutuneet tiiviimpään jäännöspitoisuuksien maakerrokseen. Orgaaninen hiili maaperässä sitoo orgaanisia haitta-aineita ja hidastaa niiden kulkeutumista. Laskennassa on käytetty alueella määritettyä keskimääräistä TOCpitoisuutta pyöristettynä alaspäin. Mm. turpeessa orgaanisen aineksen pitoisuus on suurempi, hiekkamaassa ja sorassa pienempi. Alapohjasta sisäilmaan kulkeutuvan vuotoilman määrä on arvioitu SOILIRISKmallissa ja Ympäristöhallinnon ohjeessa 6 2014 esitetyn pienen riskin arvon (5 m 3 /d, 100 m 2 laajuiselle rakennukselle) perusteella. Nykyaikaisella rakennustavalla vuotoilman määrä ei todennäköisesti ole suurempi. Rakennuksissa ei ole asuintiloja alimmissa kerroksissa, jolloin asuintiloihin mahdollisesti maaperästä kulkeutuva ilmamäärä on vielä vähäisempi. 0,1 3,64 3,2 Sisätilojen ilmanvaihtoa voi todennäköisesti 1 0,36 0,32 säätää huoneistokohtaisesti. Vaaraosamäärät huokoskaasusta mitattujen pitoisuuksien perusteella Muutettu parametri Huokoskaasuista mitatut pitoisuudet vs. laskennalliset pitoisuudet Huokoskaasuista mitatut pitoisuudet vs. laskennalliset pitoisuudet SEKÄ maaperän ominaisuuksien muutos Laskennallinen pitoisuus huokoskaasussa Trimetyylibentseeni: 48 mg/m 3 Bentseeni: 6,73 mg/m 3 Trimetyylibentseeni: 48 mg/m 3 Bentseeni: 6,73 mg/m 3 Moreeni Muutettu arvo, mitattu pitoisuus huokoskaasussa Trimetyylibentseeni: 0,353 mg/m 3 Bentseeni: 0,190 mg/m 3 Trimetyylibentseeni: 0,353 mg/m 3 Bentseeni: 0,190 mg/m 3 Hiekka Tulos muutetuilla arvoilla, HQ KI159: Bentseeni (alkuperäinen HQ: 0,40) KI145: Trimetyylibentseeni (alkuperäinen HQ: 0,65) 0,011 0,0048 0,033 0,022 Perustelut Pitoisuuksien laskennassa tehdään useita teoreettisia oletuksia. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta suurella todennäköisyydellä yliarvioi huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksia. Pitoisuuksien laskennassa tehdään useita teoreettisia oletuksia. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta suurella todennäköisyydellä yliarvioi huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksia. Vaikka maaperän ominaisuudet olisivat hiekkaa, ei mitatuilla pitoisuuksilla esiintyisi haittaa.

Härmälänrannan kunnostettujen alueiden riskinarviointi Liite 7 Kenttätestien ja laboratorioanalyysien vastaavuus Sivu 1/1 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skans I- & J-alue Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: 82128684-05-001 pvm. 21.8.- taulukko 30.3.20015 Laboratorioanalyysit Pvm Pistetunnu Syvyys Maalaji (arvio Lisätietoja, havainnot / Viitearvot Hiilivedyt C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 Kerrospaksuus (arvio) Bensiini Keskit. Raskaat sum. luontainen pit. 1 PetroFlag kynnysarvo - - - 300 alempi ohjearvo 100 300 600 - ylempi ohjearvo - 500 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo - - #### #### #### mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg C10- C40 sum. / PFtulos Bensiinijakeet C5-C10 / PFtulos Keskitisleet C10-C21 / PFtulos Raskaat jakeet C21-C40 / PFtulos 30.8. KI 35 1,7-1,8 0,1 Sa, Sr I-alueen pohjoisreuna, pohja, JP-näyte 125 66 < 27 66 0,53 < 0,22 0,53 KI 38 3,0-4,0 1,0 Sr, Mr 9.9. KI 50 1,0 0,0 Sa KI 52 1,2-2,2 1,0 Sa, Mr, Hk 25.9. KI 87 2,0-3,0 1,0 Mr I-alueen lounaiskulma, öljyinen, kasanäyte --> F I-alueen koillisreunan laajennus, pohjanäyte, tumma savi I-alueen pohjoisosa, pohja, paikoin vähän öljyn hajua / metallikuonaa I-alueen kaakkoisreunan laajennus, öljyinen, voimakas haju, kasanäyte kentältä, kellertävä reagenssi --> F 2171 < 20 500 510 1010 < 0,0092 0,23 0,23 0,47 206 50 0,24 77 50 0,65 1580 100 300 410 720 0,06 0,19 0,26 0,46 KI100 1,5-5,0 3,5 Mr Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 93 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa 700 82 380 460 0,12 0,54 0,66 KI101 1,5-4,0 2,5 Mr KI104 3,0-4,5 1,5 Mr 20.11. KI 144 2,5-4,0 1,5 Mr, Sr Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 100 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa IJ-kaivanto, reunanäyte KI103 eteläpuolelta, alempi reuna (lievästi jätteinen ja öljyisempi) I-/J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen Mr-patti, monin paikoin öljyn hajua, kauttaaltaan tumma 260 110 210 320 0,42 0,81 1,2 190 38 130 170 0,20 0,68 0,89 864 45 32 72 100 0,052 0,037 0,083 0,12 KI 148 2,0-3,5 1,5 Sr, Mr, Tv J-alueen eteläreuna, selvä öljyn haju, ei ehkä liuottimia enää, kasanäyte --> B 759 800 1300 2100 1,1 1,7 2,8 KI 159 0,5-2,0 1,5 Tv 12.12. KI 164 1,0-3,0 2,0 Tv, samr Pohja JPN J-alueen eteläreunasta. Puhtaan oloinen turvepinta, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. REUNA jpn, näyte kaivannon luiskasta J- alueen eteläreunasta, Konttilukinkadun länsipuolelta. Sekalaista täyttöä, mutta ei viitteitä pilaantuneisuudesta. 790 < 40 46 230 280 < 0,051 0,06 0,29 0,35 170 < 40 < 36 140 140 < 0,24 < 0,21 0,82 0,82 KI 169 5,5-7,0 1,5 srmr Seinämä J-alueen keskiosassa, syvän kohdan itäreuna, osin lievää hajua 125 < 50 < 0,40 18.12. KI 171 2,5-5,0 2,5 Mr KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun pohjan nyk. kaivutaso, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv 125 84 37 120 0,67 0,30 0,96 KI 172 2,5-5,0 2,5 Mr KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun länsipuoli, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv 472 61 720 780 0,13 1,53 1,7 KI 173 2,0-3,0 1,0 Mr KOEKUOPPA, J-alueen kaakkoispuoli, tummahko, ei hajua (3,0-4,0m Tv -- >ok) 231 < 23 90 90 < 0,10 0,39 0,39 13.1. KI 178 5,0-7,0 2,0 Mr, Sr J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, selvä bensan haju, kasanäyte 316 < 20 59 73 130 < 0,063 0,19 0,23 0,41 KI 179 7,0 0,0 Mr, Sr J-alueen syvän kaivannon pohja yllä olevien alta, vedenpinnan taso 152 65 110 170 0,43 0,72 1,1 Keskiarvo: 517 44 153 296 378 0,08 0,30 0,59 0,78 Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: 1.-12. = ks. Vna 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus