5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

Samankaltaiset tiedostot
Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

P 0 L T T 0 N E S T E E N

ERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.

JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS: 1 AIKATUTKIMUKSIA V A N E R I K 0 I V U N HELSINKI 1964 K E S Ä H A K K U U S T A

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

Tutkimus hakkuumiehen suorittamasta kuitupuun kasa u ksesta

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Pituuden mittauksen pois iättämisen ia karsinnan laadun vaikutuksesta mänty-, kuusi- ia koivupaperipuun hakkuuseen

a saus HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Tapio Räsänen Jari Marjomaa 7/1991

m vaihtelevan pituisen ia

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

5 cm:n läpimittaan ja suurin tehtäessä 2m paperipuuta.

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

hinnoitteluun ja puukauppaan

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Puun laadun säilyttäminen

Viimeinen Seloste-sarjan julkai su

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

TARJOUSPYYNTÖ PUUKAUPASTA

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Puukauppa, toukokuu 2008

MITSATIHD PUUTAVARAN H A KKUU JA METSÄKUL J ETUS KOKOPUINA KE M IHAARA~ ALLA SALUEELLA

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Puukauppa, helmikuu 2009

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Puukauppa, toukokuu 2012

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Puiden kuntoarvioraportti

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Puukauppa, tammikuu 2009

KUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS

Korjuuyritykset

IDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Henkilöstöön panostaminen

Yhteensä Mänty Kuusi

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Transkriptio:

5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala

MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKAPERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala Tutkimuksessa käsitellään likipituisen, ajouran varteen tehdyn 2 m koivukuitupuun hakkuun ajanmenekkiä. Tutkimus on suoritettu työmarkkinasopijaosapuolten pyynnöstä koivukuitupuun hakkuun palkkaperusteiden tarkistamiseksi. TUTKIMUSAINEISTO Aineisto on kerätty Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n työmaalla Joutsassa syksyllä 1976. Tutkimuskohteen valinnan yhtiön osoittamista vaihtoehtoisista kohteista suoritti tutkimusta varten nimetty seurantaryhmä, johon kuului kaksi Metsäalan yhteistoimintalautakunnan, kaksi Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n ja yksi Metsätehon edustaja.

2 Tutkimuksessa seurattiin kyseisen työnantajan kolmen vakituisen hakkuumiehen työskentelyä. Tutkimusaineiston määrä Ja laatu ilmenevät taulukesta 1. Koivukuitupuun hakkuuaineiston lisäksi kerättiin kustakin hakkuumiehestä vertailuaineistoa tynkäkarsitun likipituisen 2 m mäntykuitupuun h~~uusta ajouran varteen kourakasoihin. Ajouraväli oli kaikissa tapauksissa noin 30 m. Maastoltaan tutkimuskohteet olivat luokkaa 1. Lumesta ei tutkimuksen kestäessä ollut haittaa. Taulukko 1 Tutkimusaineiston määrä Ja laatu HakkuumJ.esn:o m3 Koivu Mänty m3/ Keskim. Tiheys- Pituus- 3 m3/ Keskim. Tiheys- Pituus- runko oks.- m luokka luokka runko oks.- luokka luokka luokka luokka 1 27. 23 0.067 2 2 3 9. 23 0. 058 2 2 3 2 26.85 0. 079 2 1 3 8.82 0. 049 2 2 3 3 20.90 0. 070 2 2 3 9. 51 0. 043 2 2 3 Yhteensä 74.98 27.56 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten esittelyn yhteydessä tarkastellaan lähinnä sitä, miten koivukuitupuun hakkuusta tässä tutkimuksessa saadut tulokset suhtautuvat hakkuupalkkataulukoiden (14.2.1976-31.1.1977) mukaiseen koivukuitupuun hakkuupalkkarakenteeseen. Koivu- ja mäntykuitupuun hakkuun työajanmenekkien väliset erot aiheutuvat ainakin pääasiallisesti karsinnassa ilmenevistä ajanmenekkieroista. Jär eiden runkojen valmistuksen osalta saattaa koivukuitupuupölkkyjen kasaus olla myös työläämpää kuin vastaavien mäntypölkkyjen kasaus koivun suuremman painon vuoksi. Tämä pitää paikkansa vain sillä edellytyksellä, että tehtävän puutavaran pituus ja muut työn laatuun liittyvät tekijät ovat kummallakin puulaj illa samat, kuter1 tässä tutkimuksessa oli. Tutkimus eineiston analysoinnin yhteydessä ei johdonmukaisia eroja muiden työvaiheiden kuin karsinnan osalta ilmennyt. Karsinnan ajanmenekki miehi ttäin,

3 puulajeittain ja oksaisuusluokittain ilmenee taulukosta 2. Ajat ovat tehoaikoja ja ne on esitetty hakkuupalkkataulukoiden järeysluokitusta noudattaen. Taulukosta 3 ilmenevät vastaavat tiedot suhteellisina lukuina. Vertailuperustana (=100) on miehittäin, järeysluokittain ja oksaisuusluokittain käytetty vastaavaa männyn karsinta-aikaa. Taulukkoon on laskettu vastaavat suhteet myös hakkuupalkkataulukoista. Taulukossa 4 esitetään vastaavat suhdeluvut koko työmenetelmän osalta, jolloin lukuihin sisältyy myös kaadon, katkonnan 9 kasauksen ym. vaikutus. Taulukko 2 Tynkäkarsinnan ajanmenekki Rungon käyttöosan kuutio, m3 Erittely 0.013-0.038-0. 063-0. 088-0.113-0.138-0.201-0. 251-0.037 0.062 0.087 0.112 0.137 0.200 0.250 0.300 Ajanmenekki, min/m3 1 Mänty Oks.lk.2 nues 1 15.20 11.00 9.60 8.80 8.24 7.43 6.76 6. 22 2 14.00 11.20 10.00 9.20 8.64 7.83 7.11 6.47 " 3 18.40 13.60 11.87 10.80 10.08 9.08 8.27 7.60 Oks.lk. 3 mies 1 28.00 17.80 ll~. 27 12.40 11.20 9.66 8.62 7.82 2 26.80 18.20 14.93 13.20 12.08 10.63 9.60 8.76 3 28.80 19.20 15.60 13.70 12.48 10.85 9.78 8.95 Koivu Oks.lk 2 nues 1 6.40 5.40 4.80 4.50 4.24 3.77 3.38 2.98 2 11.20 9.60 8.80 8.10 7.68 6.97 6.36 5.82 " 3 14.00 12.80 11.33 10.40 9. 76 8.68 7.64 6. 76 Oks.lk.3 nues 1 18.80 12.40 10.13 8.80 8. 00 6. 86 6.00 5. 34 ll 2 18.00 13.20 11.33 10.30 9.60 8.51 7.78 7.13 3 25. 20 17.60 14.40 12.70 11.52 10.11 9. 02 8. 07

4 Taulukko 3 Erittely Koivun tynkäkarsinnan suhteellinen ajanmenekki (100 = vastaavan oksaisuusluokan männyn karsinta) Rungon käyttöosan kuutio, m3 0. 013-0. 038-0. 063-0. 088-0.113-10.138-0.201-0. 037 0.062 0.087 0.112 0.137 10.200 0.250 0. 251-0.300 Suhteellinen ajanmenekki Oksaisuusluokka 2 Tutkimus m1.es 1 42 49 50 51 51 51 50 2 80 86 88 88 88 89 89 3 76 94 95 96 97 95 92 Oksaisuusluokka 3 Tutkimus m1.es 1 67 70 71 71 71 71 70 2 67 72 76 78 79 80 81 3 87 92 92 93 92 93 92 Keskim. 66 76 78 78 79 78 77 palkkataulukko 93 74 68 65 63 61 66 Keskim. 74 78 80 81 81 81 81 palkkataulukko 110 89 83 81 79 79 85 48 90 89 76 73 68 81 90 80 93 Taulukko 4 Tynkäkarsitun, ajouran varteen kourakasoihin tehdy~ noin 2 m koivukuitupuun hakkuun suhteellinen ajanmenekki (100 = tynkäkarsittu, ajouran varteen kourakasoihin tehty noin 2 m mäntypaperipuu; vastaava oksaisuusluokka) Rungon käyttöosan kuutio, 3 m Erittely 0.013-0.038-0.063-0. 088-0.113-0.138-0.201-0. 251-0. 037 0.062 0.087 0.112 0.137 0.200 0.250 0. 300 a Suhteellinen ajanmenekki Oksaisuusluokka 2 Tutkimus mies 1 83 87 88 89 89 89 90 90 2 95 96 97 97 97 97 98 9'8 " 3 93 98 99 99 99 99 98 98 Oksaisuusluokka 3 Tutkimus mies 1 86 89 91 91 92 92 92 93 2 87 90 92 93 94 94 95 95 3 94 97 98 98 98 98 98 98 1 Keskim 90 94 95 95 95 95 95 95 palkkataulukko 87 87 84 84 83 83 85 88 Keskim. 89 92 94 94 95 95 95 95 palkkata'..llukko 95 93 90 89 89 89 91 94 1

5 Taulukosta 2 (s. 3) ilmenee, ettå koivun karsinta-ajoissa on ollut suhteellisen suuria mieskohtaisia eroja. Sen sijaan männyn karsinta-ajoissa miesten väliset erot ovat olleet pienempiä. Tämä koivun karsinta-aikojen suuri mieskohtainen vaihtelu näkyy selvästi myös taulukon 3 suhdeluvuista varsinkin oksaisuusluokassa 2. Eräässä tapauksessa koivun karsinta on ollut lähes yhtä hidasta kuin männyn karsinta, kun taas toisessa tapauksessa koivun karsinta-aika on vain noin 50 % männyn karsinta-ajasta. Tämä koivun ja männyn karsinta-aikojen suhteiden vaihtelu tekee vertailut jossakin määrin epävarmoiksi. Tutkimustulosten perusteella voitaneen kuite~~in todeta, että koivun Ja männyn karsinta-aikojen suhteet ovat jossakin määrin erilaiset, kuin hakkuupalkkataulukot edellyttävät. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että koivun karsintapaikoissa on varsinkin oksaisuusluokassa 2 nk'l!oppa" puun koon ollessa 0.038... 0.250 m3 (= J3... J8). Oksaisuusluokassa 3 ei tällaista ilmiötä ainakaan selvästi esiinny. Tutkimustulosten nojalla yhtä perusteltu kuin edellä esitetty tulos on se, että koivun karsintapalkan rakenne onkin ''oikeail ja männyn karsintapalkan rakenne kyseisten järeysluokkien kohdalla : 1 väärä 11 Todennäköisyys tälle on kuitenkin ilmeisesti pienempi, koska tutkimustarpeen synnyttänyt lähinnä :;kentän pa1- ne" on kohdistunut nimenomaan koivukuitupuun hakkuupalkan 11 s.lhaiseen: 1 tasoon suhteessa mäntykuitupuun hakkuupalkan tasoon.

.