Helsingin Polkupyöräilijät ry PYÖRÄILYKYSELYT 2004-2005 Helsingin Polkupyöräilijät ry teki talvella 2004-05 kaksi kyselyä koskien erilaisia pyöräilyyn liittyviä asioita. Kysymyksissä tiedusteltiin mm. turvallisuudentunteesta liikenteestä, Helsingin liikenneympäristön epäkohdista pyöräilyn kannalta, kypärän käytöstä, jalkakäytävillä ajosta sekä pyörien säilytyksestä asuintaloissa. Ensimmäinen kysely lähetettiin syksyllä 2004 Polkijan välissä pääasiassa HePon jäsenille. Siihen oli mahdollista vastata myös sähköpostilla. Vastauksia saatiin 52 kappaletta, joista 13 tuli sähköpostilla. Lisäksi HePo esitti osittain samoja kysymyksiä kyselyssä, joka tehtiin ensin Fillarimessuilla helmikuussa 2005 ja sitten pyöräilyviikon pyöräilytapahtumassa toukokuussa 2005. Näihin saatiin yhteensä 69 vastausta. Näistä vastaajista 43 oli miehiä ja 26 naisia. Ikäjakauma oli 10-67 vuotta, keski-ikä oli noin 32 vuotta. Vastaajista yli 85 % ilmoitti olevansa hyöty- tai työmatkapyöräilijöitä. 65 % ilmoitti harrastavansa retki- tai kuntopyöräilyä. Hepolaisille osoitetussa kyselyssä näitä taustatietoja ei kysytty. Yhteensä vastauksia on 111 kappaletta. Kaikki eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin, koska ohjeena oli vastata niihin, jotka tuntuivat vastaajan kannalta luontevilta. Tästä syystä prosenttilukujen yhteissummaksi ei kaikissa vastauksissa tule täyttä sataa. Pyöristyksistä johtuen prosenttiluvut saattavat joissakin tapauksissa ylittää sadan. OSA-ALUEET: PYÖRÄN SÄILYTYS JA HUOLTO LIIKENTEESSÄ TURVALLISUUS RETKET VASTAUKSET PYÖRÄN SÄILYTYS JA HUOLTO 1. Missä säilytät pyörääsi siellä missä asut (pyöräilykauden aikana)? A. Omassa tallissa tai varastossa (omakotitalo tai rivitalo). 33% (17) B. Kerrostalon ulkoiluvälinevarastossa 31% (16) C. Kerrostalon tai pientalon pihalla katoksen alla 4% (2) D. Kerrostalon tai pientalon pihalla ilman katosta 12% (6) E. Kerrostalossa parvekkeella tai sisällä huoneistossa. 31% (16) F. Muulla, missä? 8% (4) Mainittu kellarikomero, terassi ja rappukäytävä. 2. Jos säilytät pyörääsi kerrostalon ulkoiluvälinesuojassa (Pyydetty merkitsemään sopivat kohdat.) A. Varasto sijaitsee kadun tai pihan tasossa ja sinne on helppo pääsy. 25% (13) B. Varastoon pitää kulkea portaita, eikä niissä ole luiskaa. 12% (6). Neljä vastaajaa ilmoittaa kuitenkin, että luiska silti on, joten todellinen määrä on 4% (2). Kohdassa
kysyttiin myös porrasaskelmien määrää, mutta sitä ei juuri ilmoitettu, yksi sanoi 17, toinen liikaa. C. Varastoon pitää kulkea 2-3 oven kautta. 12% (6). Neljällä on kaksi ovea, kahdella kolme. D. Varastossa on riittävästi tilaa. 13% (7) E. Varasto on liian ahdas. 21% (11) F. Voin lukita pyörän helposti rungosta johonkin kiinteään. 4% (2) 3. Jos säilytät pyörääsi kerrostalon pihalla tai omassa asunnossa, miksi? A. Koska sisävarastoa ei ole. 4% (2) B. Koska sisävarastoon pääsy on hankalaa. 12% (6) C. Koska sisävarasto on liian ahdas. 12% (6) D. Koska sisävarasto on kaukana. 0 E. En luota sisävaraston turvallisuuteen. 21% (11) F. Muu syy, mikä? 12% (6) Vastauksia: Pyörä pysyy kunnossa. Helppo ja turvallinen. Helppo saatavuus. Lähellä. Ainakin kolmannes kerrostalopihojen pyörätelineistä näyttäisi kyselytulosten valossa olevan sellaisia, joihin pyörää ei voi lukita rungostaan, kuten suositukset edellyttäisivät. Pyöräilevien asukkaiden, pyöräilijäjärjestöjen ja kaupungin tulisikin laatia ja esittää kiinteistölle ohjeita siitä, millaisia telineiden tulisi olla. 10 % vastaajista ilmoittaa, ettei heidän pihallaan ole ollenkaan pyörätelinettä. 4. Jos asut kerrostalossa, millainen pyöräteline pihalla on? Vastaajaa pyydettiin merkitsemään sopivat kohdat. A (a). Teline on katoksen alla. 19% (10) A (b). Teline ei ole katoksen alla. 31% (16) B (a). Pyörän voi lukita rungostaan. 10% (5) B (b). Pyörää ei voi lukita rungostaan. 31% (16) C. Teline on lukollisessa vajassa. 4% (2) D (a). Teline on lähellä rapun ovea. 25% (13) D (b). Teline on turhan kaukana ovesta. 8% (4) E. Pihalla ei ole telinettä. 12% (6) (Muutama epäselvä vastaus on jätetty luokituksen ulkopuolelle.) 5. Onko taloyhtiön hallitus, asukastoimikunta tai vastaava kysynyt pyöräilijöiden mielipiteitä pyöräilijöiden tarpeiden selvittämiseksi? Kyllä. 17,5% (7) Ei. 82,5% (33) Vastauksia 40. Osa asuu omakoti- tai pientaloissa. Prosenttiluvut laskettu kysymykseen vastanneista. Miten, jos kyllä? Yhtiökokouksessa osakkaille. Merkitsemispyyntö. Pihakeskusteluja. 6. Oletko itse esittänyt toivomuksia, ja miten niihin on reagoitu? (vastaa tarvittaessa vapamuotoisesti) Kyllä 23% (12) Ei 23% (12) Joku kertoo saaneensa aikaan jopa tuloksia, toisille ei ole vastattu mitään. 7. Jos kuljet pyörällä työmatkasi, missä säilytät pyöräsi työpaikalla?
A. Lukitussa varastossa. 10% (5) B. Ulkona asianmukaisessa telineessä (esim. katos, runkolukitusmahdollisuus). 29% (15) C. Ulkona epätarkoituksenmukaisessa telineessä. 10% (5) D. Ulkona kytkettynä aitaan tai vastaavaan. 8% (4) E. Sisällä työhuoneessa tai eteisessä. 13% (7) F. Muualla, missä? 13% (7) Ulkona lukittuna (3). Autotallissa (2). Avoimessa varastotilassa. Porraskäytävässä. 8. Onko sinulta varastettu polkupyörä? Jos, niin milloin ja mistä? Ei 58% (myös tyhjät vastaukset mukana luvuissa) Joiltakin viety silti osia, tai pyörää turmeltu. Kyllä 35% (18) Keskimäärin 2 pyörää viety. Vastaajat ilmoittivat kuinka monta vuotta on edellisestä kerrasta (0-32 vuotta). Kolmella viety vuoden sisällä. Kuudella kulunut yli 10 vuotta varkaudesta. Keskimäärin 9 vuotta sitten, keskiluku 6 vuotta. 9. Missä peset / huollat pyöräsi? A. Pientalon pihalla. 31% (16) B. Omassa autotallissa. 6% (3) C. Kerrostalon pihalla. 44% (23) D. Kerrostalon ulkoiluvälinevarastossa. 15% (8) E. Tarkoitukseen sopivassa yleisessä huoltotilassa. Missä? 0 F. Kotona huoneistossa tai kylpyhuoneessa. 17% (9) G. Työpaikalla sopivassa tilassa. 2% (1) H. Muu paikka, mikä? 12% (6) Pyörähuolto. Parveke. Roskakatos. Pesutupa. Metsä. LIIKENTEESSÄ Hepolaiset ja muut pyöräilijät (muilta kysytty Fillarimessuilla ja pyöräilytapahtumassa toukokuussa). Koska usein valitetaan sitä, että pyöräilijät ajavat jalkakäytävillä, kysyimme kuinka usein ja miksi jalkakäytävillä ajetaan. Hepolaiset eivät juuri jalkakäytävillä ajele, 78 % ilmoittaa ajavansa harvoin tai ei koskaan, ja vain yksi vastaaja sanoo ajavansa päivittäin. Muissa yhteyksissä saadut vastaukset ovat samansuuntaisia, joskin aika ajoin jalkakäytävillä ajavia on niissä enemmän. Silmämääräisesti arvioiden voisi kuitenkin päätellä, että keskimääräinen helsinkiläinen kesäpyöräilijä ajaa vieläkin enemmän jalkakäytävillä. Huomionarvoisia ovatkin syyt, miksi jalkakäytävillä ajetaan. Yli puolet pyöräilijöistä (ja peräti 44% hepolaisista) mainitsee syyksi sen, ettei tietyssä paikassa uskalla ajaa liikenteen seassa. Tämä on paljon tietäen, että hepolaiset ovat keskivertopyöräilijää karaistuneempia ja myös valistuneempia. On helppo ymmärtää, että monet epävarmemmat pyöräilijät ajavat turvallisuutensa vuoksi jatkuvasti jalkakäytävillä pyörätien puuttuessa. Tällaisten tulosten luulisi viestivän suunnittelijoille ja päättäjille, että ennen kuin syyllistetään tai sakotetaan jalkakäytävillä pyöräileviä, olisi kadut saatava ensin sellaisiksi, että kuka tahansa yli 12-vuotias uskaltaa ja voi niillä turvallisesti ajaa. Huomattakoon, että kysymyksessä 17 peräti 37 % hepolaisista piti autoilijoiden asennetta pyöräilijöitä kohtaan yhtenä suurimmista pyöräilyyn liittyvistä ongelmista Helsingissä.
Turvattomuuden ja yksisuuntaisten katujen (15%) lisäksi syiksi jalkakäytävillä ajamiseen mainittiin mm. epäselvät merkinnät, pyörätiellä olevat jalankulkijat, katutyöt, suunnitteluvirheet, pyörätien huono pinnoite tai sijainti. 10a. Ajatko koskaan jalkakäytävällä? (HePon jäsenet) A. En koskaan. 13% (7) B. Harvoin. 65% (34) C. Aika ajoin. 12% (6) D. Päivittäin. 2% (1) E. Aina pyörätien puuttuessa. 4% (2) 10b. Ajatko koskaan jalkakäytävällä? (muut pyöräilijät) A. En koskaan. 16% (11) B. Harvoin. 54% (37) C. Aika ajoin. 26% (18) D. Päivittäin. 0% (0) E. Aina pyörätien puuttuessa. 5% (3) 11a. Jos ajat joskus jalkakäytävällä, miksi? (HePon jäsenet) A. En uskalla ajaa autojen joukossa tietyssä paikassa. 44% (23) B. Koska ajotie on yksisuuntainen. 15% (8) C. Muu syy, mikä? 35% (18) Mainittu kahdessa tai useammassa vastauksessa: Puutteelliset merkinnät. Hoitamaton, auraamaton tai muuten käyttökelvoton pyörätie. Epäselvä jako pyörätien ja jalkakäytävän välillä. Järkevämpi tai huomattavasti lyhyempi reitti. Mukulakivet. Mainittu kerran: Korkeat kiveykset pyörätielle nousemiseksi. Kun jalankulkijat ovat pyörätiellä. Päästääkseen bussit ohi ajokaistalla. Katutyön takia. Pyörätie pimeässä puistossa. Ajotie tukossa. Käytännöllisempi vaihtoehto. 11b. Jos ajat joskus jalkakäytävällä, miksi? (muut pyöräilijät) A. En uskalla ajaa autojen joukossa tietyssä paikassa. 59% (41) B. Koska ajotie on yksisuuntainen. 19% (13) C. Muu syy, mikä? 20% (14) 12. Onko jokin katu- tai tieosuus, jolla usein ajat jalkakäytävällä? (Vastaukset koottu niin hepolaisten kuin muidenkin pyöräilijöiden vastauksista, yhteensä 121) Ei ole. 16% (19) 5 mainintaa: Hakaniemi / Siltasaarenkatu. 3 mainintaa: Tukholmankatu; Kaisaniemi (Unioninkatu, Kaisaniemenkatu). 2 mainintaa: Kolmas linja, yksisuuntainen osuus; Hämeentie välillä Sörnäinen- Hakaniemi; kantakaupunki/keskusta; Mechelininkatu; Runeberginkatu. Mainittu kerran: Albertinkatu, Fredrikinkatu, Hietalahdenranta (Bulevardi- Punavuorenkatu), Kamppi, Konalantien ja Pitäjänmäentien risteys, Liisankatu, Lönnrotinkatu, Mannerheimintie (Tullinpuomi-Tilkka), Mannerheimintie (alku), Mäkelänkatu, Pitkäsilta-Liisankatu, Pohjoisranta-Kauppatori, Rajametsäntien länsipuoli, Simonkatu, Sturenkadun pohjoispuoli, Topeliuksenkatu, Yliopistokatu, kauppakeskus Sello, mukulakivikadut. Fillarimessuilla ja pyöräilyviikon tapahtumassa kysyttiin mielipidettä siihen, pitäisikö yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä ajamisen olla vapaaehtoista? (Eli kun pyörätie ja jalkakäytävä ovat samassa, pyöräilijä voisi halutessaan ajaa myös ajotiellä.) A. Ei. 20% (14) B. Kyllä. 48% (33) C. Kyllä. Pyörätien käyttämisen pitäisi muutenkin olla vapaaehtoista. 26% (18)
74 % vastaajista on siis sitä mieltä, että ainakin yhdistetyillä pyöräteillä ajamisen pitäisi olla vapaaehtoista. TURVALLISUUS Hepolaisten valistuneisuutta kuvaa myös suhtautuminen kypärän käyttöön. 2/3 hepolaisista käyttää pyöräillessään aina kypärää, 86 % aina tai yleensä, kuten laki edellyttää. Niistäkin, jotka sanovat käyttävänsä kypärää harvoin tai ei koskaan, osa perustelee asian omana poliittisena ja käytännöllisenä valintanaan. Jos yleensä kypärää käyttävä jättää sen pois, syyksi mainitaan usein lyhyet matkat (15%) tai se, ettei joskus haluta kuljetella mukana ylimääräistä tavaraa. Jos kypäräpakko määrättäisiin, osa näistä matkoista jäisi luultavasti tekemättä pyöräillen. 13. Käytätkö kypärää (halutessasi voit myös kertoa, miksi) A. Aina. 67% (35) B. Yleensä. 19% (10) C. Joskus. 2% (1) D. Harvoin. 4% (2) E. En koskaan. 10% (5) 14. Jos et käytä kypärää aina, missä tilanteessa tai millaisella matkalla jätät sen pois? Vapaasanaisissa vastauksissa mainittuja syitä: Lyhyillä matkoilla, kauppamatkoilla tms. 15% (8) Käytän ainoastaan erityisen huonoissa tai vaarallisissa olosuhteissa, urheilu tms. 6% (3) Työmatkalla. 4% (2) Kun en halua kuljetella mukana kypärää tai muutakaan ylimääräistä tavaraa. 4% (2) Kun käytän lainapyörää tai jos kypärää ei jostain syystä ole saatavilla. 4% (2) Mainittu myös: En halua sotkea hiuksia. Mökillä. Muilta kuin hepolaisilta kysyttiin myös seuraavat kysymykset liittyen kypärän käyttöön ja lainsäädäntöön sekä turvallisuuteen liikenteessä. Lähes kolmannes kannattaisi kypärän käyttöpakkoa, mutta puolet pitää nykyistä lainsäädäntöä riittävänä. Valtaosa sanoo, ettei kypäräpakko vähentäisi hänen pyöräilyään, mutta vastauksista ei käy ilmi olisivatko he valmiita pitämään kypärää vai ajaisivatko he laista huolimatta ilman kypärää, kuten joku oli vastauksensa oheen kirjoittanut. (Alkuperäisessä kyselyssä kysymyksillä oli eri numerot.) 14b. Lain mukaan pyöräilijän on yleensä käytettävä kypärää. Mitä mieltä olet? A. Pitäisi määrätä ehdoton kypäräpakko. 25% (17) B. Nykyinen muotoilu on hyvä. 54% (37) C. Pelkkä suositus riittäisi. 19% (13) 14c. Jos kypärän käyttöpakko säädettäisiin, vähentäisikö se omaa pyöräilyäsi? A Kyllä, paljon. 1% (1) B Kyllä, jonkin verran. 13% (9) C Ei ollenkaan. 85% (59) 14d. Oletko viimeisen vuoden aikana kaatunut tai muuten loukannut itsesi pyöräillessäsi, että olet tarvinnut terveydenhuoltopalveluita? (Kysymys ei koske pyöräurheilua, vaan vapaa-ajan kunto-, retki tai hyötypyöräilyä. Se esitettiin vain fillarimessuilla ja pyöräilytapahtumassa.) A. En. 90% (62) B. Kyllä, kaaduin tai loukkasin itseni yksin ajaessani. 4% (3) C. Kyllä, sattui törmäys jalankulkijan / rullaluistelijan / toisen pyöräilijän kanssa. 1% (1)
D. Kyllä, sattui törmäys auton / moottoriajoneuvon kanssa ja olin itse syyllinen. 0 E. Kyllä, sattui törmäys auton / moottoriajoneuvon kanssa ja toinen osapuoli oli syyllinen. 4% (3) Koska hepolaiset ovat pyöräillessään varsin lainkuuliaisia ja mitä ilmeisimmin myös säännöt tuntevia, ei poliisikaan ole hepolaisten ajamisiin puuttunut. Puuttuuko poliisi ajotiellä ajoon yhtä herkästi kuin jalkakäytävällä ajoon? Kumpaa pidetään häiritsevämpänä? 15. Onko seuraavaa tapahtunut sinulle viimeisen vuoden aikana? A. Poliisi on sakottanut jalkakäytävällä ajosta. 0 B. Poliisi sakottanut muusta pyöräilyyn liittyvästä rikkeestä. Mistä? 0 C. Poliisi on huomauttanut sinua jalkakäytävällä ajosta. 6% (3) D. Poliisi on huomauttanut sinua ajotiellä ajosta. 2% (1) E. Poliisi on huomauttanut sinua ajosta ilman kypärää. 0 Kahnaukset ja erimielisyydet näyttävät olevan liikenteessä melko yleisiä, ja niitä on kokenut 40% hepolaisista. Lieneekö tähän ainakin osasyynä se, että pyöräilijä on nykyisessä liikenteessä väliinputoaja, jossain määrin jopa lainsuojaton? Yli kolmannes vastaajista piti autoilijoiden asenteita pyöräilijöitä kohtaan yhtenä suurimpana ongelmana liikenteessä. 16. Onko sinulle sattunut moottoriajoneuvojen kuljettajien tai jalankulkijoiden (rullaluistelijoiden tms.) kanssa riita- tai häirintätilanteita (road rage), joihin on liittynyt esimerkiksi nimittelyä, käsimerkkejä, väkivaltaa tai sen uhkaa? A. Ei ole. 50% B. Kyllä. 40% Jos häirintää oli tapahtunut, vastaajia pyydettiin kuvaamaan vapaamuotoisesti tilanne. Monenlaisia tapahtumia kuvattiin, joskaan kaikki niistä eivät ole varsinaista häirintää road rage -mielessä. Kahdeksalle (15%) oli tapahtunut niin, että säännöistä piittaamaton autoilija oli tulossa päälle esimerkiksi risteyksessä kääntyessään. Kaksi autoilijaa oli näyttänyt tämän jälkeen käsimerkkejä tai huutanut. Kerran autoilija oli suuttuneena lähtenyt seuraamaan. Yksi vastaaja mainitsi vaaralliset ohittajat. Neljälle vastaajalle (8%) autoilijat olivat huutaneet tai antaneet käsi- tai äänimerkkejä, kun nämä olivat ajaneet ajotiellä, kun pyörätietä ei ollut tai se oli ajokelvoton). Yksi oli jäänyt pyörätiellä autoilijan yliajamaksi. Jalankulkija oli ärhennellyt seitsemälle vastaajalle (13%). Kahdessa tapauksessa syynä oli pyörän eteen juossut koira. Yhdessä tapauksessa jalankulkija väitti, ettei tie ole yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Parissa tapauksessa pyöräilijä lieneekin ollut itse väärässä paikassa, kuten jalkakäytävällä. Yhtä vastaajaa oli jalankulkija läpsäyttänyt kypärän taakse. Yhden oli toinen pyöräilijä haukkunut, kun tämä ei näyttänyt suuntamerkkiä. 17. Mikä on mielestäsi suurin kokemasi ongelma pyöräilyssä Helsingissä / pääkaupunkiseudulla? Kohdassa sai ilmoittaa yhden yksi tai useamman asian, johon vastaaja kiireellisimmin toivoisi puututtavan. Prosenttiluvut ilmaisevat kuinka suuri osa kaikista vastaajista piti kyseistä kohtaa ongelmana. Tämä ja seuraavat kysymykset olivat mukana vain hepolaisille suunnatussa kyselyssä. A. Puuttuvat pyörätiet. 19% (10) B. Pyöräreittien epäyhtenäisyys. 48% (25) C. Pyöräteiden ja -reitistön huono suunnittelu. 17% (9)
D. Pyöräteiden huono kunto. 33% (17) E. Pysäköintimahdollisuuksien puutteet. 25% (13) F. Turvattomuus. 13% (7) G. Autoilijoiden asenteet pyöräilijöitä kohtaan. 37% (19) H. Pyöräilijöiden huono kuri ja sääntöjen tuntemattomuus. 27% (14) I. Muu, mikä? 29% (15) Jalankulkijoiden piittaamattomuus pyöräteistä mukaan lukien koiranulkoiluttajat mainittiin neljä kertaa. Kolme mainintaa saivat yleinen, jopa vihamielinen asenne pyöräilyyn toisarvoisena liikkumismuotona; piittaamattomat autoilijat (varomattomuus, pysäköinti pyöräteille) sekä puutteellinen talvikunnossapito. Kaksi mainintaa saivat sekavat ja täynnä jalankulkijoita olevat yhdistetyt kevyen liikenteen väylät, rullaluistelijat, kunnollisten telineiden puute, terävät tai korkeat kiveykset sekä pyöräilijöiden piittaamattomuus liikennesäännöistä (suuntamerkkien ja valojen käyttämättömyys). Kerran mainittuja ongelmia olivat mm. opasteiden puuttuminen, huono valaistus, melu, alikulkutunnelien puute ja toisaalta niiden pimeys, tuuliset sillat, urheilupyöräilyyn sopivien reittien puute, pyöräilijöiden vähäisyys sekä autojen liian suuri määrä. 18. Mitä HePon mielestäsi pitäisi näille asioille tehdä? A. Vaikuttaa päättäjiin; suunnitteluun ja lainsäädäntöön. 58% (30) B. Aktiivinen tiedotus ja mediavaikuttaminen, julkiset kannanotot. 63% (33) C. Pyöräilijöiden opastus ja neuvonta. 33% (17) D. Suora toiminta, esim. kriittinen massa -tyyppinen mielenilmaus. 12% (6) E. Ei mitään. 0 F. Jotakin muuta, mitä? 4% (2) Esitetty liikennepoliittisen työryhmän perustamista. (Toim. huom: perustettu.) 19. Mitä olet itse valmis tekemään tai miten voisit osallistua HePon toimintaan? Lieneekö taittokömmähdyksen syy, mutta yhdessäkään paperivastauksessa ei ollut vastausta tähän kysymykseen. Kysymys oli nimittäin kiinni seuraavassa kysymyksessä, ja sitä lienee siksi ollut vaikea hahmottaa. RETKET 20. Millaisia pyöräretkiä HePon jäsenet haluavat 20a. Retken kesto tunteina Tuntia / Mainintoja vastauksissa * 1 2 % (1) 2 8 % (4) 3 25 % (13) 4 36 % (19) 5 21 % (11) 6 9 % (5) 7 4 % (2) 8 4 % (2) 9 2 % (1) 10 2 % (1) 20b. Retken pituus kilometreinä Km / Mainintoja vastauksissa *
20 8 % (4) 30 15 % (8) 40 11 % (11) 50 23 % (12) 60 25 % (13) 70 17 % (9) 80 15 % (8) 90 13 % (7) 100 11 % (6) 110 6 % (3) 120 6 % (3) 130 2 % (1) 20c. Kuinka monta kertaa keskimäärin osallistut kauden aikana HePon retkelle? A. Ei ollenkaan / ei vastausta 50 % (26) B. 0-3 kertaa 25 % (13) C. 4 kertaa tai enemmän 25 % (13) * Prosenttiluvut on pyöristetty kokonaislukuihin ja ne ylittävät 100, koska vastauksissa on voitu mainita useampi kuin yksi matkan kesto ja kilometrimäärä. Tässä on kirjattu mainintojen yhteismäärät. Koska luvut sai merkitä vapaamuotoisesti, tulosten kirjaamisessa on pitänyt käyttää jonkin verran tulkintaa. Jos vastaaja on esimerkiksi maininnut sopivaksi matkaksi 40-60 km, merkinnän ovat saaneet matkat 40, 50 ja 60 km. Lomakkeessa kysyttiin myös, kuinka monta kertaa vastaaja osallistuu kauden aikana retkelle. Tämä vaihteli välillä 0-25. Tulkintaakin piti käyttää, kun vastauksessa saattoi lukea "muutama" tai "monta". Helsingin polkupyöräilijät ry