Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamon ja kompostikentän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Alajärvi

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 31/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/466/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2012 ASIA HAKIJA Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamon ja kompostikentän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Alajärvi Alajärven kaupunki Alvar Aallontie 1 62900 Alajärvi LAITOS JA SEN SIJAINTI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Alajärven kaupungin Kurejoen kylässä kaupungin omistamalla tilalla Riitamäki RN:o 20:83 noin 2 km länteen Alajärven kaupungin keskustasta. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 200 m pitkällä purkuputkella Räppäkinpuroon. ASIAN VIREILLETULO Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus on saapunut 25.11.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 54/2002/2 mukaisesti hakijan on tullut jättää 31.10.2010 mennessä ympäristönsuojelulain 55 :ssä tarkoitettu lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee kaikkien samalla toiminta-alueella sijaitsevien toimintakokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 54/2002/2 mukaan Räppäkinpuroa on edelleen pidettävä viemärinä niin kauan kuin siihen johdetaan päätöksen mukaisesti jätevettä. Lupamääräyksessä 1) on muun ohella edellytetty, että Räppäkinpuroon johdettavan jäteveden pitoisuudet ovat mahdolliset ohijuoksutukset, yli-

2 vuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään sekä käsittelytehot vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 Fosfori, P 0,4 95 NH4-N 4 90 BOD 7 - ja fosforiarvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen arvot vuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdistamolle johdettavan jäteveden kokonaistypen ja käsitellyn jäteveden ammoniumtypen arvoista. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon rajaarvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevesien käsittelyssä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman hyvään typenpoistoon. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Vesistö Laitoksen sijaintikiinteistö on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET-1). Puhdistamon lähikiinteistöt on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M), suojaviheralueeksi (EV), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), puistoksi (VP) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 350 metrin päässä puhdistamosta. Puhdistamon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Hyöringinharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä 1-lk:n pohjavesialue sijaitsee noin 2,3 km puhdistamosta länteen. Pohjavesialue sijoittuu pieneltä osin Räppäkinpuron ja Kurejoen alueelle. Puhdistamon purkuvesistö sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella ja siellä tarkemmin Kurejoen alaosan alueella (47.041). Räppäkinpuro laskee Alajärvestä Lappajärveen johtavaan Kurejokeen. Lappajärvi laskee pääosin Välijokea pitkin Evijärveen ja sieltä edelleen Ähtävänjokea pitkin Luodon- Öjanjärveen. Räppäkinpuroa ei käytetä uimiseen, kalastukseen eikä muuhunkaan virkistyskäyttöön. Veden laatu on ollut heikko. Vuonna 2009 kokonaisfosforipitoisuus on ollut ylirehevällä tasolla (150 2 100 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus on ollut 12 000 17 000 µg/l. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrän (900 5 300 pmy/100 ml) perusteella veden hygieeninen

3 Kalasto ja kalastus tila on ollut heikko. Happipitoisuus on ollut tyydyttävällä tasolla. Puron veden laadussa ei tarkkailutulosten mukaan ole tapahtunut vuosien 2002 2010 aikana suuria muutoksia. Kurejoen pituus on noin 15 km. Vuonna 2009 vesi on ollut jätevesien purkupaikan alapuolella ravinnepitoisuuksien ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella rehevää ylirehevää. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 57 110 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 800 1 300 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuus 21 65 µg/l. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä on ollut 27 270 pmy/100 ml. Kurejoen veden laadussa ei tarkkailutulosten mukaan ole tapahtunut vuosien 2002 2010 aikana suuria muutoksia. Lappajärven pinta-ala on noin 142 km 2 ja keskisyvyys 7,4 m. Järven rehevöityminen on ollut selviten havaittavissa särkikalojen, vesikasvien ja levien runsastumisena. Järven syvänteissä on todettu hapettomuutta. Järven tilaa pyritään parantamaan. Järvellä on erittäin suuri merkitys kalastuksen ja muun virkistyskäytön kannalta. Vuonna 2009 Lappajärven vesi on ollut melko kirkasta sekä pintaveden kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella lievästi rehevää rehevää. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet 22 31 µg/l. Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen alueilla on vuosina 2003 2007 tehty kalataloudellista tarkkailua yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu koostuu kalastustiedusteluista ja koekalastuksista. Kurejoen kalastoa on selvitetty Räppäkinpuron suualueen ylä- ja alapuolelta koeverkoilla vuonna 2005. Saaliiksi saatiin särkiä, ahvenia ja hauki. Kalastustiedustelu koskee vuoden 2006 kalastusta. Kurejoen alueella kalastaneita talouksia on ollut 133. Tärkeimmät pyyntivälineet ovat olleet pyyntikertojen lukumäärän perusteella heitto- ja vetouistin sekä onki ja pilkki. Myös katiska- ja verkkopyyntiä on tehty. Saalista on saatu eniten ongella ja pilkillä. Tärkeimmät saaliskalat ovat olleet hauki, ahven ja lahna. Lisäksi saaliiksi on saatu särkeä, säynettä, madetta ja kuhaa. Vesien rehevöitymiseen liittyvien ongelmien on koettu haittaavan kalastusta koko yhteistarkkailualueella. Erityisesti pyydysten limoittuminen on koettu ongelmalliseksi. Kalojen makuvirheitä on todettu kaikilla alueilla, eniten Ähtävänjoella ja Välijoella. Heikot kalakannat ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus on haitannut pyyntiä erityisesti Evijärvellä ja Kurejoella. Lappajärven kalastoa ja kalastusta on selvitetty vuonna 2006 Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä -hankkeen yhteydessä. Suosituimmat pyyntimuodot ovat olleet verkkokalastus, vetouistelu ja onginta/pilkintä. Eniten on saatu saaliiksi ahventa, haukea ja kuhaa. Saaliiksi on saatu myös särkeä, säynettä, lahnaa, siikaa, muikkua, kuoretta, madetta ja taimenta.

4 TOIMINNAN KUVAUS Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kurejoen ekologinen tila on välttävä ja Lappajärven tyydyttävä. Kurejoen hyvä tila on arvioitu saavutettavan vuoteen 2021 mennessä ja Lappajärven vuoteen 2015 mennessä. Kurejoki on voimakkaasti muutettu vesistö. Kurejoelle on toimenpideohjelmassa asetettu fosforin tavoitepitoisuudeksi 40 µg/l, kun se tavoiteohjelman mukaan on nyt keskimäärin 80 µg/l. Toimenpideohjelman mukaan hyvän tilan saavuttaminen toimenpideohjelma-alueella edellyttää muun muassa ihmistoiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen vähentämistä 30 40 %:lla koko vesistöalueen virtavesillä. Yhdyskunnille ja teollisuudelle on asetettu 25 %:n fosforikuormituksen vähentämistavoite ja 20 %:n typpikuormituksen vähentämistavoite vuoteen 2015 mennessä. Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1976 rakennettu biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos, jota on saneerattu ja laajennettu vuonna 1995. Laitoksella on tehty saneeraustöitä vuonna 2011, jolloin muun muassa ilmastus on saneerattu ja automaatio uusittu. Viemäriverkostoon on liittynyt 3 900 asukasta. Puhdistamolle johdetaan pääasiassa asumajätevesiä, mutta viemäriverkoston piirissä on lisäksi 20 teollisuusyritystä. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: esikäsittely (2 viiranauhasiivilää, hiekanerotus) esiselkeytys, kaksilinjainen ilmastus, kaksilinjainen jälkiselkeytys ja 200 m pitkä purkuputki. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametrit Mitoitus Asukasvastineluku, avl 4 350 Q kesk, m 3 /d 2 370 Q ka, m 3 /h Q mit, m 3 /h Q max, m 3 /h 99 150 300 BOD 7ATU, kg/d 440 Kok. P, kg/d 17

5 Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä vuosina 2007 2010: Vuosi 2007 2008 2009 2010 Vesimäärä keskimäärin, 934 1 037 842 965 Q ka, m 3 /d Viemäriverkoston pituus on noin 58 km, josta muovia noin 54,8 km ja loput 3,2 km betonia. Viemäriverkoston 14 pumppaamoa ovat kaikki kaukovalvottuja ja -ohjattuja. Vuosina 2007 2010 ei puhdistamon ohituksia ole tehty. Liikennettä aiheutuu henkilökunnan liikenteestä, kemikaalikuljetuksista sekä lietteiden kuljetuksista. Liikennemäärät ovat vähäisiä. Puhdistamon tulokuormitus Keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina 2006 2010: Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 COD Cr kg/d 1 151 922 1 400 475 BOD 7ATU kg/d 412 387 309 523 176 Kokonaisfosfori kg/d 14 15 12 20 8,6 Kokonaistyppi kg/d 63 73 81 69 48,4 Kiintoaine kg/d 793 637 1 070 293 Tulokuormitusta on vääristänyt todennäköisesti lingon rejektivesien johtaminen laitoksen alkuun, jolloin rejektivesiä on voinut päästä tulevan veden näytteeseen. Rejektivesien liityntäpiste on muutettu vuonna 2010 siten, että rejektivedet johdetaan prosessiin vasta tulevan veden näytteenottokohdan jälkeen. Vuonna 2010 asukasvastineluku on ollut BOD 7 - tulokuorman perusteella 2 514. Velvoitetarkkailutulosten mukaan orgaanisen aineksen ja fosforin tulokuormitus on vuonna 2009 ylittänyt laitoksen mitoitusarvot. Tulokuormitus tullee pienentymään rejektivesien johtamispaikan siirtämisen myötä. Puhdistamon laskennallinen tulokuormitus (3 900 asukasta ja sakokaivolietteet) on noin 280 kg BOD 7ATU /d. Millespakka Oy:n jätteenkäsittelylaitoksella muodostuvat jätevedet johdetaan puhdistamolle vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi viemäriverkon laajennus Pekkolan, Hoiskon ja Luoma-Ahon alueille on suunnitteilla. Mikäli Millespakka Oy:n jätevedet ja suunniteltu viemäriverkon laajennus toteutuvat, niin vuonna 2020 puhdistamon asukasvastineluku on 5 100 avl, ja tulokuormitus kasvaa noin 25 % nykyiseen verrattuna. Arvioidut tulokuormat vuonna 2020 ovat seuraavat: vesimäärä 1 050 m 3 /d, kokonaisfosfori 23 kg/d, kokonaistyppi 87 kg/d, kiintoaine 1 350 kg/d, BOD 7ATU 595 kg/d ja COD Cr 1 750 kg/d.

6 Lietteen käsittely ja kompostointi Puhdistamolle tuodaan haja-asutusalueilta sakokaivolietteitä sekä Mäkelä Alu Oy:n tehtaalla syntyviä lipeäpitoisia prosessilietteitä. Sakokaivolietteet ja puhdistamolla muodostuvat lietteet sakeutetaan tiivistämössä ja kuivataan linkokuivaimella. Puhdistamolle tuodun sako- ja umpikaivolietteen ja puhdistamolla muodostuneen kuivatun jätevesilietteen määrä on ollut vuosina 2007 2010: Vuosi 2007 2008 2009 2010 Sako- ja umpikaivo-lietteet, 033 3 208 3 300 2 439 m 3 /a Kuivattu jätevesiliete, m 3 /a 1 500 1 421 1 349 1 521 Lietteen kompostointi puhdistamoalueella on aloitettu vuonna 1997. Kompostikentän pinta-ala on noin 3 000 m 2. Suotovedet asfaltoidulta kentältä johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kompostikentällä kompostoidaan puhdistamolla kuivatun lietteen lisäksi Soinin jätevedenpuhdistamolta ja Lehtimäeltä tuotu kuivattu liete (vuonna 2010 yhteensä 326 m 3 ). Kompostoinnin tukiainetta käytetään 1,5 1,7 m 3 /liete m 3. Tukiaineena käytetään kuorta ja lähiaikoina aletaan käyttää myös seulottuja puupaloja. Tukiaine varastoidaan kompostialueella asfaltoidulla alueella. Kompostiaumat käännetään kuuden viikon välein kauhakuormaajalla. Aktiivisen kompostointivaiheen (yli 6 kk) jälkeen auma kasataan kompostointikentän takareunaan asfaltoidulle alueelle varastointiaumaksi jälkikypsymisvaiheen ajaksi. Noin vuoden kompostoitumisen jälkeen auma siirretään maa-alueelle. Aiemmin komposti käytettiin kaatopaikan maisemointiin, mutta tällä hetkellä se varastoidaan kompostikentän vierellä. Kemikaalit ja energian käyttö Fosforin saostamiseen käytetään ferrisulfaattia ja jäteveden alkalointiin kalkkia. Lietteen kuivauksessa käytetään polyelektrolyyttiä. Vuosina 2009 2010 on käytetty ferrisulfaattia 91 974 109 755 kg, polymeeriä 620 640 kg ja kalkkia 37 522 57 316 kg. Ferrisulfaatin maksimivarastointimäärä on 40 tn ja kalkin 15 tn. Vuonna 2009 sähkön kulutus jätevedenpuhdistamolla on ollut 0,88 kwh/m 3 ja vuonna 2008 1,33 kwh/m 3.

7 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuuksien ja -päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina 2004 2010 seuraavat: BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Ammoniumtyppi, NH 4 -N Vuosi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2004 1,9 1,7 100 0,07 0,07 100 4,3 96 2005 2,7 2,3 99 0,07 0,08 100 7,7 91 2006 2,7 2,4 99 0,09 0,08 99 6,6 91 2007 2,5 2,3 99 0,15 0,14 99 3,8 3,6 95 2008 3,7 3,8 99 0,19 0,20 98 1,3 1,4 98 2009 3,8 3,2 99 0,17 0,14 99 3,2 2,7 96 2010 3,8 3,6 98 0,11 0,10 99 16,8 16,4 67 Vuosina 2007 2010 typen päästö vesistöön on ollut 18 26 kg/d ja poistuma puhdistusprosessissa 47 74 %. Kiintoainepäästö vesistöön on vastaavasti ollut 6,5 8,1 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 7,8 8,3 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa 97 99 %. Puhdistamon puolivuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2009 ja 2010 seuraava: Vuosi Jakso Parametri BOD 7ATU, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % Fosfori, P Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 2009 I 4,4 99,1 0,21 98,7 2009 II 3,1 99,6 0,12 99,7 2010 I 3,1 98 0,09 99 2010 II 4,8 97 0,13 98 COD Cr, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 33,2 97 39,7 98,3 30 95 32 91 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2009 ja 2010 täyttänyt fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. Ammoniumtypen osalta luvassa asetetut käsittelyvaatimukset ovat täyttyneet vuonna 2009, mutta vuonna 2010 pitoisuusrajaarvo ylittyi ja käsittelyteho jäi selvästi vaadittua alhaisemmaksi.

8 Lisäksi käsitellyn jäteveden COD Cr -pitoisuuden tulee olla enintään 125 mg/l ja poistotehon vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuuden tulee olla enintään 35 mg/l tai sen poistotehon vähintään 90 %. Puhdistamon käsittelytulos on täyttänyt nämä vaatimukset. Päästöennuste (kg/d) vuodelle 2020 on seuraava: Parametrit kg/d Kiintoaine 8,2 BOD 7ATU 4,0 COD Cr Fosfori 40 0,18 Typpi 22 Muut päästöt, varastointi ja jätteet PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaikki jätevesien kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista ja kompostikentän suotovedet johdetaan puhdistamolle. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pölypäästöjä. Kulkuväylät on asfaltoitu ja liikennöinti on vähäistä. Toiminnasta ei myöskään aiheudu ympäristölle melu- tai tärinähaittaa. Hajuhaittaa aiheutuu lähinnä sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotossa. Hajusta ei ole tullut valituksia. Puhdistamoliete on kuivattu ja kompostoitu. Välppä- ja hiekanerotusjäte (15 18 m 3 /a) toimitetaan Millespakka Oy:lle. Hakija on arvioinut, että puhdistamo edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Puhdistamon saneeraus vuoden 2011 aikana lisää toimintavarmuutta. Puhdistamo on asianmukainen ja laitoksen käsittelykapasiteetti on riittävä ennusteen mukaisen jätevesikuormituksen käsittelemiseen. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset näkyvät viemärinä toimivan Räppäkinpuron veden laadussa. Hakijan arvion mukaan käsiteltyjen jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on arvioinut, että vuonna 2008 jätevesipäästöt ovat kohottaneet Kurejoen kokonaisfosforipitoisuutta keskivirtaamalla noin 1 µg/l ja kokonaistyppipitoisuutta noin 160 µg/l. Päästöt ovat nostaneet Kurejoen veden fosforipitoisuutta noin 1 %:lla ja typpipitoisuutta noin 14 %:lla. Lappajärvessä puhdistamon vaikutusta ei enää voida erottaa hajakuormituksen vaikutuksista.

9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Fosfori on ollut kokonaisravinnesuhteen perusteella Räppäkinpurossa minimiravinne vuonna 2008. Kurejoessa maaliskuussa fosfori on ollut minimiravinne, kesäkuussa typpi ja elokuussa sekä typpi että fosfori. Lappajärvi on ollut suurelta osin fosforirajoitteinen, ainoastaan elokuussa Aholan syvänteellä minimiravinteina olivat sekä typpi että fosfori. Hakemuksen mukaan tehostetulla typenpoistolla ei saavuteta vaadittaviin kustannuksiin suhteutettua hyötyä purkuvesistössä. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan jätevesien vaikutus näkyy Räppäkinpurossa selvästi. Kurejoen veden laatuun jätevedet eivät ole vaikuttaneet, sillä joen veden laatu on ollut samanlainen Räppäkinpuron laskukohdan ylä- ja alapuolella. Räppäkinpurosta vuonna 2005 tehdyn piileväyhteisöselvityksen mukaan veden laatu on käsiteltyjen jätevesien purkupaikan yläpuolella hyvä. Purkupaikan alapuolella veden laatu on hieman huonompi, mutta edelleen luokassa hyvä. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu tehdään Länsi- Suomen ympäristökeskuksen 11.2.2009 hyväksymän Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelman 2008 2012 periaatteiden mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailun tavoitteena on puhdistamon hoidon ja käytön ohjaus siten, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin mahdollisimman hyvä lopputulos. Käyttötarkkailupäiväkirjaan merkitään muun muassa jätevesien määrä, ohijuoksutukset, puhdistamon häiriöt ja kemikaalien kulutus. Päästönäytteet otetaan virtaamapainotteisina 24 tunnin kokoomanäytteinä tulevasta ja lähtevästä vedestä, 12 kertaa vuodessa. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä, liukoinen kokonaisfosfori, lämpökestoiset kolibakteerit sekä happipitoisuus ja saostuskemikaalin jäännöspitoisuus. Näytteenottokerralla selvitetään virtaamatiedot, ilmastusaltaiden happipitoisuus, viipymä, lietteen laskeutuvuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi, lietekuorma, tilakuorma sekä selkeytysaltaiden näkösyvyys, happipitoisuus, viipymä, lietetilavuuskuorma ja pintakuorma. Lisäksi selvitetään

10 muun muassa palautuslietteen laskeutustilavuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi, palautuslietteen määrä ja palautussuhde. Puhdistamolietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Jos lietettä käytetään maanviljelyssä, lietteen laatu tutkitaan useammin. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailuun sisältyy veden laadun tarkkailu ja biologisia selvityksiä. Veden laadun tarkkailua on tehty vuosina 2008 ja 2009, ja muina vuosina vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vedenlaatuaineistoja. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu tehdään Pohjanmaan TE-keskuksen 25.7.2008 hyväksymän Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu sisältää kalastustiedusteluja ja koekalastuksia. Kompostointiprosessin tarkkailu HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Kompostoinnista pidetään käyttöpäiväkirjaa. Kompostoitavista lietteistä ja tukiaineista kirjataan ylös alkuperä, määrä, laatu ja toimitusaika. Kompostiprosessista tehdään säännöllisesti lämpötilamittauksia, minkä lisäksi kompostoitumista seurataan aistinvaraisesti. Aumojen käännöistä pidetään kirjaa ja kääntöjen yhteydessä tehdään aistinvaraisia havaintoja muun muassa kompostin hajusta. Hakija on esittänyt jäteveden puhdistuksen käsittelyvaatimuksiksi Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 54/2002/2 asetettuja raja-arvoja. Laitoksen ohituspisteistä toinen sijaitsee hiekanerotuksen jälkeen ja toinen esiselkeytyksen jälkeen. Siten jätevedet voidaan käsitellä poikkeustilanteissakin vähintään mekaanisesti. Biologisen osan häiriötilanteessa laitosta voidaan ajaa suorasaostusperiaatteella ohittamalla jätevedet esiselkeytyksen jälkeen. Biologisen osan ylikuormitus poikkeuksellisen suurten tulovirtaamien aikana voidaan estää ohittamalla biologinen osa osittain. Jälkisaostusprosessi kestää hyvin lyhytaikaisen ferrisulfaatin syöttökatkon. Ilmastimen rikkoutuessa voidaan jätevesi johtaa toiseen ilmastusaltaaseen. Ilmastuskompressoreja on kolme, joten yhden rikkoutuessa

11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen muiden kapasiteetti on riittävä. Automaation toimintahäiriö ei aiheuta merkittävää haittaa, sillä laitosta voidaan ajaa ns. käsiajolla. Hakemuksen mukaan puhdistusprosessit ja -laitteet ovat varmatoimisia ja mahdollisten laitteistohäiriöiden aiheuttamat tilanteet on huomioitu mitoituksessa ja korjausten osalta siten, ettei toimintaan liity merkittävää käyttöriskiä. Käyttöhenkilökunnan osaamista pidetään yllä koulutuksen avulla. Puhdistamon hoitaja on puhdistamolla jokaisena arkipäivänä ja saa tiedon puhdistamon häiriöistä hälytysjärjestelmän kautta matkapuhelimeen. Hakija on täydentänyt hakemustaan 3.6.2010 ja 6.6.2011 asianosaistiedoilla, kiinteistökartalla, kompostoinnin tarkkailuohjelmaesityksellä sekä vesistö- ja kuormitustiedoilla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Alajärven kaupungissa ja Lappajärven kunnassa 29.6 29.7.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 29.6.2011 Järviseutu-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä ja Alajärven kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Lappajärven kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Puhdistamon jätevesimäärissä ei suuria ajallisia vaihteluita ole juuri ollut. Sen sijaan tulokuorma on vaihdellut huomattavasti eri vuosina. Asukasvastineluku on vuositasolla ollut 2 500 7 500. Vuonna 2010 vnp:n 888/2006 mukaisesti (70 g BOD 7 /as x d) laskettu suurin asukasvastineluku oli 4 700. Puhdistamon käsittelytulosta voidaan paria poikkeusta lukuun ottamatta luonnehtia erinomaiseksi. Myös kokonaistypen osalta tulos on ollut melko hyvä, 47 74 % vuosikeskiarvoina. Vuonna 2010 ammonium- ja kokonaistypen käsittelytulos oli aiempia vuosia hieman heikompi. Tähän lienee ainakin osaltaan vaikuttanut poikkeuksellisen ankara talvi. Myös vuonna 2006 jäännöspitoisuus ylitti luparajan.

12 Kurejoki on selkeästi hajakuormituksen vaikutusten alainen ja myös asutuksen sekä Alajärven puhdistamon jätevedet vaikuttavat osittain vesistön tilaan. Joen keskiosalla on Koskenvarren voimalaitos ja sen yläpuolella on säännöstelypato. Kurejoen pääuomassa on tehty perkauksia. Kurejoen ekologinen luokka on arvioitu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Asiantuntija-arvion mukaan on mahdollista, että Kurejoki ei todennäköisesti ole vielä "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa". Puhdistamon kuormitus asukasvastineena ilmaistuna ei vastaa liittynyttä asukasmäärää. Tämä johtunee osittain puhdistamolla käsiteltävän saostuskaivolietteen suuresta määrästä, mutta myös osittain lietteenkuivauskoneen ja kompostointikentän rejektivesistä, jotka johdetaan puhdistamon alkuun. Koska molemmat rejektit ovat ns. sisäistä kuormitusta, ne vääristävät tulokuormaa ja sen vuoksi ne tulisi johtaa prosessiin tulevan veden näytteenottokohdan jälkeen. Jätevedenpuhdistamo riittää käsittelemään myös ennustetun vuoden 2020 kuormituksen. Esiselkeytyksen / esisaostuksen avulla tulevaa BOD -kuormaa on mahdollista leikata 50 60 %. Viemäreihin pääsevien vuotovesien suhteellinen osuus jätevesimäärästä on kohtuullisella tasolla. Kuitenkin on tärkeää vuosittain kunnostaa viemäreitä puhdistamon toimintaedellytysten turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Kompostointikentän pinta-ala ei ole riittävä. Ympäristöministeriön julkaisun, "Hyvän kompostointikäytännön opas", mukaan 2 000 m 3 :n suuruisen lietemäärän aumaukseen tarvittava pinta-ala on 3 000 m 2. Lisäksi tarvitaan kypsytykseen 1 300 m 2 ja seosaineen käsittelyyn niin ikään 1 300 m 2. Nykyisen lietemäärän käsittelyyn tarvittava kentän kokonaispinta-alan tulisi siten olla yli 5 000 m 2. Tarkastuksissa kentällä on havaittu tilan ahtautta. Jos kompostiaumat ilmastettaisiin koneellisesti, kentän pinta-ala riittäisi nykyisen lietemäärän kompostoimiseen. Alajärven kaupungille voidaan myöntää ympäristölupa jätevedenpuhdistamolle ja sen yhteydessä olevalle kompostointikentälle ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Räppäkinpuroon, jota on edelleen pidettävä viemärinä niin kauan, kuin kyseisiä jätevesiä sinne johdetaan. Räppäkinpuroon johdettavat jätevedet on käsiteltävä siten, että käsitellyn jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 10 mg O 2 /l, COD Cr -arvo enintään 80 mg O 2 /l, kokonaisfosfori enintään 0,4 mg/l, kiintoaine enintään 20 mg/l ja ammoniumtyppi enintään 4 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi oltava BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforin osalta vähintään 95 %, COD Cr -arvon, kiintoaineen ja ammoniumtypen osalta vähintään 90 %. Arvot lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutus- ja häiriötilanteet puhdistamolla ja viemäriverkossa mukaan lukien. Kompostointikentällä saa kompostoida vain Alajärven keskuspuhdistamolla syntyvää puhdistamolietettä. Kenttää on laajennettava tai siirryttävä

13 aumojen koneelliseen ilmastointiin, jos kentällä halutaan kompostoida myös Soinin kunnan ja/tai Lehtimäen Keskikylän puhdistamoilla syntyviä puhdistamolietteitä. Kompostin laatua on mahdollista parantaa koneellisella ilmastoinnilla. Nykymenetelmää käytettäessä kenttää on laajennettava, jos kompostoitavien lietteiden määrä on yli 1 500 m 3. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain 15.1. mennessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot kompostoitavaksi tuodun lietteen määrästä, vuoden lopussa kompostoitumassa olevan ja valmiin, varastossa olevan kompostin määristä sekä loppusijoitettavaksi toimitetun kompostin määrästä käyttökohteittain jaoteltuna. Puhdistamolla on mahdollista päästä edellä esitettyihin luparajoihin, vaikka puhdistamon kuormitus kasvaisikin ennustetulla tavalla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että kokonaistypen poisto perustuisi edelleen vapaaehtoisuuteen, sillä kylmien vesien takia asetuksen mukainen typenpoisto ei kaikin ajoin ole mahdollista. Jos typenpoisto katsotaan tarpeelliseksi, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että typpireduktio olisi korkeintaan 60 % silloin kun jäteveden lämpötila on vähintään 12 ºC. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Jätevedenpuhdistamolta peräisin oleva typpi ja fosfori rehevöittävät paikallisesti Räppäkinpurossa ja Kurejoessa, kuten myös Lappajärvessä, johon vesistö purkautuu. Ammoniumtyppi kuluttaa vedessä olevaa happea ja alivirtaamilla ammoniumtypen pitoisuus voi paikallisesti nousta sellaiselle tasolle, joka on myrkyllinen kaloille. Luparajat voidaan pitää nykyisellään. On kuitenkin lisättävä lupaehto myös COD-aineille, niiden enimmäisarvojen tulee olla 80 mg/l. Kompostointia voidaan jatkaa entisellä paikalla entisin menetelmin. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien ja kompostointikentän vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta (Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) Lietteen kompostointia ja hyötykäyttöä tulee kehittää. Lietteen tarkkailu ja näytteiden kirjaus on hoidettava samalla ammattitaidolla kuin jäteveden puhdistamotarkkailukin. Kompostin hyötykäyttöä tulee edistää ja kohteet, joihin kompostointiraaka-ainetta on käytetty, tulee kirjata ja merkitä karttaan. Ympäristölautakunnalla ei ole laitoksen muusta toiminnasta huomautettavaa.

14 4) Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto (Alajärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen) Jätevedenpuhdistamo ja kompostikenttä eivät aiheuta merkittävissä määrin melu-, tärinä- ja hajuhaittaa lähiympäristölle. Lietteen kompostoinnissa on käytettävä riittävästi tukiainetta, johon liete tulee sekoittaa välittömästi kompostikentälle siirrettäessä. Tuhoeläinmäärän minimoimiseksi laitoksen tulee panostaa riittävästi tuhoeläintorjuntaan. Jätevedenpuhdistamo siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen tulee terveydensuojelulain 22 :n mukaisesti pitää kunnossa siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa tapahtuvista häiriötilanteista tulisi aina ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 5) Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen On huolehdittava, että puhdistamolta alapuoliseen vesistöön tuleva kuormitus on annettavien ympäristölupavaatimusten mukaista. Jätevesikuormituksen lisääntyminen vaatii puhdistamon hoidossa asiantuntemusta ja tarkkailua. Häiriötilanteissa tulisi puhdistamattomat jätevedet johtaa erilliseen varastoaltaaseen, josta ne myöhemmin voitaisiin johtaa puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle, kuten tehdään Lappajärven kunnan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolla on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, vesistövaikutuksia on tarkkailtava elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja häiriötilanteista on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6) Lappajärven kunta Kunta antaa samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. MUISTUTUS 1) Järviseudun kalastusalue Kalastusalue ei vastusta ympäristöluvan myöntämistä. Hakijalle tulee määrätä ensisijaisesti vuosittainen kalataloudellinen istutusvelvoite tai vaihtoehtoisesti vähintään 1 700 euron vuosittainen kalatalousmaksu, jolla kompensoidaan puhdistamolta tulevien jätevesien Kurejoen ja Lappajärven kalastolle ja kalastukselle aiheuttamaa haittaa. Muutaman vuoden välein toistuvan kalastustiedustelun tulee sisältyä myös uuden ympäristöluvan ehtoihin. Räppäkinpurolla ei liene kalataloudellista merkitystä. Kurejoen kalastuksellinen merkitys lienee sekin vähentynyt siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Kurejoella ja erityisesti sen alaosilla voi kuitenkin olla edelleen huomattava merkitys kalojen, erityisesti mateen ja siian ehkä kuhankin, lisääntymisalueena. Tulee ottaa huomioon Kurejoen merkitys alapuolisen Lappajärven kalastolle, jonne Kurejoessa kuoriutuneet kalanpoikaset mitä todennäköisimmin siirtyvät hyvin nopeasti.

15 Kaikki ylimääräinen ja haitallinen jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus vaikuttaa haitallisesti kalojen herkkään mäti- ja poikasvaiheeseen ja siten kalataloudellisesti merkittävän Lapajärven kalastoon ja kalansaaliiseen. Näin erityisesti siian ja mateen osalta, koska näiden lajien mäti makaa vesistön pohjalla usean kuukauden ajan ennen kuoriutumistaan ja on siten erityisen altis ulkopuoliselle kuormitukselle. Koeverkkokalastusten ajankohta (yleensä loppukesä) on sellainen, että esimerkiksi siian tai mateen yksilöt eivät tuolloin välttämättä esiinny jokialueella. Myöhään syksyllä toteutettuna verkkokoekalastuksen saalis voisi olla erilainen. Istutusvelvoitetta määrättäessä tarkoituksenmukaisin laji olisi 1-kesäinen siika ja määrä noin 10 000 kpl/vuosi istutettuna Kurejoen suistoon. Jos määrätään kalatalousmaksu, tulee lupapäätökseen kirjata, että se on käytettävä kalaistutuksiin. Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kokonaistypen poiston tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, sillä kylmien vesien aikaan poisto ei kaikin ajoin ole mahdollista. Jos typen poisto katsotaan tarpeelliseksi, hakija esittää että typpireduktio olisi korkeintaan 60 %, silloin kun jäteveden lämpötila on vähintään 12 C. Hakija aloittaa kompostikentän laajentamisen suunnittelun 6 000 m 2 :in. Myöhemmin, tarvittaessa selvitetään tarvetta siirtyä koneelliseen ilmastointiin. Järviseudun kalastusalue: ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Alajärven kaupungin talousarvioon varataan 1 700 euron määräraha kalatalousmaksuun. Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Alajärven kaupungille Alajärven jätevedenpuhdistamon toimintaan ja lietteen kompostointiin 8.10.2002 myöntämän ympäristöluvan nro 54/2002/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan.

16 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet sekä käsittelytehot täyttävät seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 90 Fosfori, P 0,4 95 NH4-N 4 90 Kiintoaine 20 90 Arvot lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muiden osalta puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelytuloksia vaarantamatta niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaistypen poisto. Puhdistetun jäteveden kokonaistypen poistotehon on oltava 1.1.2014 lähtien vähintään 60 %, kun jäteveden lämpötila on yli 12 C. Lisäksi jäteveden käsittelyn on täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut rajaarvot. Jos jätevesissä on liitteen 1 A) mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 2. Jos puhdistamon tulokuormitus ylittää puhdistamon mitoitusarvot, on puhdistamoa saneerattava siten, että mitoitusarvot eivät ylity. Laajentamista koskeva suunnitelma on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen saneeraustöiden aloittamista.

17 Puhdistamon ja viemäriverkoston sekä kompostoinnin hoito ja käyttö 3. Puhdistamon ja kompostoinnin toiminnasta ja hoidosta vastaavilla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä. Puhdistamoon liitetyssä viemäriverkossa viemäröinti on toteutettava uusia viemäreitä rakennettaessa tai vanhoja uusittaessa pääasiallisesti erillisviemäröintinä. Uudet pumppaamot on liitettävä kaukovalvontajärjestelmään. Uusien viemärilinjojen pumppaamot ja uusittavat pumppaamot varustetaan tarpeen mukaan varoaltailla. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan tulee toimittaa 31.12.2014 mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 5. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 6. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Kyseisiä jätevesiä koskevat tiedot ja liittymissopimukset on pyydettäessä toimitettava Etelä-

18 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kompostointi 7. Kompostointikentällä saa kompostoida korkeintaan 1 500 m 3 kuivattua lietettä vuoden 2013 alusta lähtien, ellei kompostiaumoja ilmastoida koneellisesti tai kenttää laajenneta. Suunnitelma kompostointiprosessin tehostamistoimenpiteiden toteuttamisesta tai kompostointikentän laajentamisesta on toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen tehostamistoimenpiteiden toteuttamista. 8. Kompostoinnin kaikkien vaiheiden tulee tapahtua kentällä, joka on päällystetty vesitiiviillä asfaltilla ja tai muulla vettä läpäisemättömällä pinnoitteella. Kentän reunukset ja kallistumat on pidettävä sellaisena, etteivät valumavedet pääse alueen ulkopuolelle. Päällysteen kunto on tarkastettava vuosittain ja vauriot on korjattava viipymättä. Kompostikentän vierellä oleva valmiin kompostin varastoalue on päällystettävä asfaltilla 30.11.2014 mennessä, mihin asti vuoden ajan asfaltoidulla alueella kompostoitu aines voidaan varastoida maapohjalla. Suoto- ja sadevedet on johdettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. 9. Kompostoinnissa on käytettävä riittävästi tukiainetta, jotta auma voidaan pitää hapellisena. Aumojen sopivasta kosteudesta, ravinnesuhteista ja muista kompostoinnin kannalta optimaalisista olosuhteista on huolehdittava. Lämpötilan on kompostoinnin aikana kohottava niin korkeaksi, että kompostimassa hygienisoituu. Aumoja on käännettävä riittävän usein tasalaatuisten olosuhteiden ylläpitämiseksi. Kompostiaumat on tarvittaessa peitettävä hajua sitovalla aineella viihtyisyys- ja terveyshaittojen estämiseksi. 10. Kompostointikentällä ei saa varastoida kompostoimattomia lietteitä tai lieteseoksia. Kompostointikentällä saa varastoida valmista kompostia enintään viisi vuotta, jonka jälkeen se on toimitettava hyötykäyttöön tai sille on osoitettava muu asianmukainen sijoituspaikka. 11. Kompostoinnin seosaineet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai pölyämistä.

19 Päästöt ilmaan, haju ja melu 12. Toiminta, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, on toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. Hajua tai pölyämistä aiheuttavat työvaiheet on tehtävä ajankohtina, jolloin ei tuule tai tuulensuunta on asutuksesta poispäin. Tuulen suunta on varmistettava tuulipussin avulla. Haitallinen pölyäminen on estettävä tarvittaessa alueiden puhtaanapidolla ja pölynsidonnalla. Lietteet, tukiaineet ja valmis komposti on kuljetettava suljetuissa kuormissa. 13. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Toiminnassa syntyvät jätteet 14. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty jätteen vastaanotto. Kemikaalien varastointi 15. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriötilanteet 16. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Alajärven kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 17. Luvan saajan on laadittava jätevedenpuhdistamoa, viemäriverkostoa ja viemäriputkea koskeva riskienhallintasuunnitelma ja toimitettava se 31.12.2012 mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

20 tökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Tarkkailut Käyttö- ja päästötarkkailu 18. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu, viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Lähtevästä vedestä on määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. 19. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Tarkkailuun sisältyviä vuorokauden kokoomanäytteitä on otettava vähintään 12 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 aineiden, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 20. Lupamääräyksien 18 ja 19 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tark-

21 kailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 21. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla sekä jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 22. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja, - kompostoitavaksi tuodun lietteen määrä, vuoden lopussa kompostoitumassa olevan ja valmiin, varastossa olevan kompostin määrä ja loppusijoitettavaksi toimitetun kompostin määrä käyttökohteittain jaoteltuna sekä

22 - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi Räppäkinpuron kunnossapito Kalatalousmaksu 23. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sen edellyttämällä tavalla sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistö- ja kalataloustarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto ja vaikutustarkkailujen vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. 24. Luvan saajan on osallistuttava Räppäkinpuron kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. 25. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Kalatalousmaksu vuodelta 2012 on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytössä on kuultava Järviseudun kalastusaluetta. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 26. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue ja Räppäkinpuro Kurejokeen asti on viipymättä kunnostettava siten, että näistä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista.

23 PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen yleiset perustelut Toiminnassa ei ole tapahtunut oleellista muutosta aikaisempaa verrattuna eikä tiedossa ole oleellisia muutoksia. Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja tässä päätöksessä määrätyllä tavalla, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset toiminnan sijainti- ja vaikutusalueen olosuhteissa. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta olisi määrättävä korvausta. Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelussa Kurejoen tila on arvioitu ekologisesti välttäväksi. Vesienhoitoalueella hajakuormitus on suurin vesistökuormittaja. Jätevedenpuhdistamon luparajoja on hieman tiukennettu aiempaan verrattuna. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa lupamääräysten mukainen toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten perustelut Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön sekä puhdistamon tehostamista koskevan suunnitelman esittämistä koskevat lupamääräykset 1 2 Kurejoen ekologinen tila on välttävä. Tehokas jäteveden käsittely ja hyvä puhdistustulos ovat tarpeen myös Lappajärveen kohdistuvien päästöjen lisääntymisen estämiseksi. Lupamääräyksessä 1 edellytetyt raja-arvot ja puhdistustehot on pääsääntöisesti jo nykyään saavutettu puhdistamolla. Alapuolisen vesistön tila huomioon ottaen puhdistamolla tulee pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen kokonaistypen poistamiseen. Typpi on erityisesti kesällä ollut perustuotantoa rajoittava ravinne alapuolisessa vesistössä, minkä vuoksi on edellytetty 1.1.2014 lähtien typen poistoa silloin, kun jäteveden lämpötila on yli 12 C. Päätöksessä edellytetyt käsitellyn jäteveden puhdistustasovaatimukset ovat riittävät ottaen huomioon puhdistamolle tulevan jäteveden määrä ja laatu sekä käsiteltyjen jätevesien vaikutus alapuolisen vesistön veden laadun kannalta. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava.