Tavarat ja palvelut = hyödyke Hyödykkeiden valmistamiseen tarvitaan: Raaka-aineita Työvoimaa ja tietotaitoa Koneita eli pääomaa Hyödykkeen hinta muodostuu: Valmistuskustannukset TUOTANNONTEKIJÄT Myymisestä koituvat kulut: sekä tukkukauppiaan että kauppiaan on saatava voittoa ja katettava kulut Kysyntä ja tarjonta Valmis hyödyke tarjotaan kuluttajille markkinoilla Markkinatalous maailman yleisin järjestelmä: yritysten välillä on vapaa kilpailu ja hyödykkeiden hinnat muodostuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella valtio ei päätä hintoja
1) Mitä bruttokansantuote (BKT) tarkoittaa? 2) Tee taulukko talouskasvun hyvistä ja huonoista puolista. Hyvät puolet Huonot puolet
1) Vuoden aikana tuotettujen palveluiden ja tuotteiden arvo rahassa mitattuna 2) Talouskasvu Hyvät puolet Yritykset saavat voittoa Työpaikat säilyvät ja niitä saattaa tulla lisää Valtio ja kunnat saavat paljon verotuloja Palveluja pystytään tarjoamaan enemmän Palkankorotukset ovat suurempia Elintaso nousee eli tavaroita pystytään ostamaan yhä enemmän Ihmisten hyvinvointi lisääntyy ja absoluuttinen köyhyys vähenee Huonot puolet Ympäristö saastuu ja ilmasto muuttuu
Inflaatio = hintojen nousu (rahan arvon lasku) Inflaation syyt: Kysyntäinflaatio = Tuotteita halutaan ostaa enemmän kuin aikaisemmin, joten hinnat nousevat Kustannusinflaatio = Tuotteen valmistuskustannukset nousevat, esim. raakaaineet kallistuvat tai palkat kohoavat, joten hinnat nousevat Odotusinflaatio = Ihmiset uskovat, että hinnat nousevat lähitulevaisuudessa ja ostavat sen vuoksi tuotteita enemmän, jolloin hinnat nousevat myös todellisuudessa
TAVALLISET IHMISET - Ihmisillä ei ole enää varaa ostaa hyödykkeitä yhtä paljon kuin ennen - Tulevaisuutta on vaikea suunnitella - Tulonsiirrot eivät nouse samaa vauhtia kuin inflaatio: tukien varassa elävät kärsivät inflaatiosta eniten YRITYKSET - Talousvaikeuksia, koska hyödykkeet eivät mene enää kaupaksi yhtä hyvin kuin ennen lomautukset ja irtisanomiset - Tulevaisuuden suunnittelu vaikeaa: ei uskalleta esim. tehdä investointeja, koska taloudessa vallitsee epävarmuus KUNNAT JA VALTIO - Verotulot vähenevät - Ulkomaankauppa kärsii, jos kilpailevissa maissa hinnat nousevat hitaammin kuin Suomessa
NOUSUSUHDANNE LASKUSUHDANNE KORKEASUHDANNE MATALASUHDANNE
Noususuhdanteen tyypilliset piirteet: Yritykset menestyvät, koska niiden tuotteita ostetaan joko kotimaassa tai ulkomailla Ihmisille riittää töitä varaa ostaa palveluita ja tuotteita Palkat nousevat Kunnat ja valtio saavat verotuloja Laskusuhdanteessa suomalaisia kehotetaan kuluttamaan, koska Pyritään estämään työttömyyden lisääntyminen: kotimaisten hyödykkeiden kuluttaminen lisää työpaikkoja Suomessa
= maapalloistuminen; Maailman eri osien tiivis kanssakäyminen keskenään. Vaikutukset näkyvät mm. kaupankäynnissä, tiedonkulussa, matkustamisessa ja kulttuurissa Globalisaatio alkoi löytöretkistä 1500-luvulla, mutta voimistui 1900-luvun lopussa Syynä matkapuhelinten, Internetin ja tietotekniikan kehitys Tiedonkulku hyvin nopeaa Matkustaminen aiempaa helpompaa Globalisaatio on helpottanut myös kaupankäyntiä Markkinoista on tullut maailmanlaajuisia Maat keskittyvät niiden hyödykkeiden tuotantoon, joiden tuottaminen on järkevää Globalisaatio ja ulkomaankauppa sitovat valtiot toisiinsa Esim. talousvaikeudet leviävät nopeasti maasta toiseen Taloudellinen riippuvuus auttaa ylläpitämään rauhaa
1) Mitä tarkoitetaan kelluvalla valuuttakurssilla? 2) Listaa taulukkoon globalisaation edut ja hyödyt sekä teollistuneissa maissa että kehitysmaissa. GLOBALISAATIO Edut Teollistuneet maat Haitat Kehitysmaat
Teollistuneet maat Edut - Yritykset saavat isommat voitot - Tehtaat on siirretty kehitysmaihin tuotteet halvempia, joiden avulla ylläpidetään korkeaa elintasoa Kehitysmaat - Työpaikkoja on tullut lisää - Palkat ovat nousseet, joten elintaso on vähitellen parantunut: hyvin köyhien määrä vähentynyt Haitat - Työpaikkoja on menetetty = Kiinailmiö - Työolosuhteet ovat huonot - Kehitysmaat eivät pärjää teollistuneiden maiden tehotuotannolle
Korjatut lauseet: Globalisaatio on aiheuttanut sen, että matkustaminen on helpottunut entisestään. Globalisaation myötä kaupankäynti on muuttunut siten, että kaikkia hyödykkeitä ei kannata eikä voi tuottaa yhdessä maassa. Eri maiden rahat ovat sijoituskohde samalla tavalla kuin osakkeet ja jalometallit. Valuuttakurssin vaihtelu vaikuttaa kaupankäyntiin. Jos euro heikkenee suhteessa dollariin, saa rahanvaihtotiskillä vähemmän dollareita kuin aikaisemmin. Jos euro vahvistuu Ruotsin kruunuun nähden, saavat esimerkiksi yritykset raaka-aineita Ruotsista aiempaa halvemmalla. Globalisaatiosta ovat tähän mennessä hyötyneet eniten teollistuneet maat.
KAUPPATASE = Tavaroiden viennistä vähennetään tavaroiden tuonnin arvo PALVELUTASE = Ulkomaalaisille tarjottujen palvelujen arvosta vähennetään suomalaisten ulkomailla käyttämien palvelujen arvo. VAIHTOTASE = Kuvaa kaikkia Suomeen ja Suomesta pois liikkuneita rahavirtoja eli Suomen talouden kokonaistasapainoa. Voi olla ali- tai ylijäämäinen. ALIJÄÄMÄINEN VAIHTOTASE = Suomen valtio joutuu ottamaan velkaa selvitäkseen kaikista menoista
Taloudellinen yhdentyminen alkoi 1950-luvulla: jäsenmaat poistivat tullit keskinäisestä kaupankäynnistään Muodostettiin sisämarkkinat, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma saivat vapaasti liikkua maasta toiseen Useat jäsenmaat ottivat käyttöön 2000-luvun alussa yhteisen valuutan, euron, joka helpottaa kaupankäyntiä, matkustamista ja hintojen vertailua Nykyään Euroopan unionissa on 28 jäsenmaata ja yli 500 miljoona kansalaista
Suomen talouspolitiikasta päättävät pääasiassa hallitus ja Euroopan keskuspankki (EKP) Yrittävät pitää 1. talouskasvua yllä 2. hintojen nousua riittävän hitaana 3. työttömyyden pienenä Suomen hallitus ja eduskunta päättävät valtion tuloista ja menoista voivat vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen Keinot: Verotason muuttaminen, julkisen kulutuksen säätely EKP:n keskeinen tavoite pitää hintojen nousu maltillisena EKP määrää sen, kuinka paljon raha maksaa euroalueella (korkotaso) Taloustilanteeseen vaikuttaa myös palkkataso Palkoista sovitaan työntekijöiden ja työnantajien kesken
Tee tehtävä 1 s. 132 1) Miten valtio voi yrittää vaikuttaa talouteen laskusuhdanteessa? 2) Miten EKP toimii noususuhdanteessa? 3) Miksi hallitus toivoo maltillisia palkankorotuksia? 4) Miten hallitus voi vaikuttaa palkkaneuvotteluihin? 5) A. Mitä tarkoitetaan tupolla? B. Mitä etuja tupossa on? C. Mitä ongelmia tupossa on?
s. 132 TEHTÄVÄ 1 a. Talouspolitiikka = keinoja, joiden avulla ohjataan taloutta b. Finanssipolitiikka = Valtion keino ylläpitää talouskasvua säätelemällä valtion tuloja ja menoja c. EMU = Euroopan talous- ja rahaliitto, johon kuuluvat kaikki euroa käyttävät maat d. Korko = rahan hinta e. Tulopolitiikka = Palkoista ja muista työehdoista sopiminen
1) Miten valtio voi yrittää vaikuttaa talouteen laskusuhdanteessa? Verotasoa laskemalla voidaan yrittää pitää ihmisten kuluttaminen ennallaan Rakennushankkeiden aloittaminen, jotta työpaikkoja tulisi lisää Lainan ottaminen/ säästöjen käyttäminen elvytykseen 2) Miten EKP toimii noususuhdanteessa? Korkoa pidetään korkeana tai nostetaan, jotta ihmisten kuluttaminen vähenee ja hinnat nousevat maltillisesti 3) Miksi hallitus toivoo maltillisia palkankorotuksia? Jotta hinnat eivät nouse liian nopeasti, mikä hidastaisi talouskasvua ja aiheuttaisi työttömyyttä 4) Miten hallitus voi vaikuttaa palkkaneuvotteluihin? Lupaamalla verohelpotuksia, jos työntekijät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin
5) a) Mitä tarkoitetaan tupolla? Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, jossa työntekijäja työnantajajärjestöt sekä hallitus sopivat kaikkia aloja koskevista palkankorotuksista b) Mitä etuja tupossa on? Vältetään ajoittain hankalatkin alakohtaiset neuvottelut, jotka usein johtavat lakkoihin Pidetään palkankorotukset maltillisina c) Mitä ongelmia tupossa on? Samansuuruiset palkankorotukset eivät sovi kaikille aloille
Selitä seuraavat työttömyyden lajit
Vastaukset: 1) Pitkäaikaistyöttömyys Yli vuoden kestänyt työttömyys 2) Nuorisotyöttömyys Alle 25-vuotiaiden työttömyys 3) Suhdannetyöttömyys Suhdannevaihteluista johtuvaa työttömyyttä: laskusuhdanteessa työttömyys lisääntyy, koska yritykset irtisanovat väkeä 4) Kausityöttömyys Työpaikkojen määrään vaikuttavat vuodenajat; esim. matkailuala 5) Rakennetyöttömyys Yhteiskunnan kehittyminen aiheuttaa rakennetyöttömyyttä. Esimerkiksi teknologian kehittyminen tai globalisaatio aiheuttaa rakennetyöttömyyttä. 6) Kitkatyöttömyys Tilapäinen työttömyys, joka johtuu esimerkiksi työpaikan tai asuinpaikkakunnan vaihtumisesta. 7) Piilotyöttömyys Työtön, joka ei ole ilmoittautunut viralliseksi työnhakijaksi
Suhdannetyöttömyyttä voidaan torjua/vähentää valtion ja EKP:n toimilla Veroja lasketaan ja käynnistetään julkisia rakennushankkeita EKP laskee korkotasoa, mikä edistää kuluttamista Kausityöttömyyttä torjutaan esim. kehittämällä teknologiaa ja palveluita Rakennetyöttömyyden torjuminen: Uudelleenkoulutus Avustukset ja tukirahat Nuorisotyöttömyyteen auttaa koulutus
t. 6 s. 137 Työvoimapula nostaa työn hintaa eli palkkoja, mikä aiheuttaa inflaatiota Työvoimapulan vuoksi ei pystytä tarjoamaan niin paljon hyödykkeitä kuin olisi kysyntää. Tämäkin nostaa hintoja. Työvoimapulan vuoksi ei saada turvattua palveluita, joita ihmiset tarvitsevat. Esimerkiksi lääkäreitä on liian vähän joillakin seuduilla. Tietyt alat tulevat kärsimään väestön ikääntymisen vuoksi työvoimapulasta, jota on jo nyt paikattu ulkomaisella työvoimalla. (esim. sairaanhoitajat, bussikuskit, siivoojat)