Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten vertuilulle Vihannin kaivokseen kairatussa reiassa 586, jonka tulokset on esitettu raportissa 14.12.72/Ketolat suoritettiin 0KME:n laboratoriossa kahdeksalla reiästä 585 otetusta naytteesta pintahietutkimuksen avulla magnetiitti- ja magneettikiisupitoisuudeii rnaii- ritys. Näytteiden ottopaikat on merkitty liitteeseen 1, jossa. nähdaän aikaisemman tutkimuksen perusteella reialie 536 saatu suskeptibiliteettijakautuma. Pintahietutkimuksen tulos on esitetty liitteessä 2, josta käy selville, että näytteet eivät sisällä magittia, vaan niiden fer::omagneettinen mineraali on monokliinimagneettikiisu. Naytteistä määrättiin myös tiheys ja suskeptibiliteetti, joita on liitteessa 3 verrattu prosentuaalisiin rnagneettikiisuma;^;riili. Monokliinisen magneettikiisurnaarien ja suskeptibiliteettiarvojen välillä havaitaan näytteitä verrattaessa korrelaatio, joka kkiy varsin selvästi esille myös liitteen 4 graafisestz esityksesta. Koska pintahietutkimuksella saadaan monokliinisen rnacjneettikiisun määrä tietystä näytteen osasta ja suskeptihiliteettiarvot edustavat koko näytettä, eivat pisteet liitteessä 4 asetu kovin tarkcin suoralle viivalle. Tuloksen laatua heikentää nyös se, ett2 r~onokliinisen rnagneettikiisun pitoisuuden ma2irazminen pintahiecs?,? on melko epätzrkkaa. Parenman korrelaation aikaansaamiseksi suoritettiin pintahiei6en vastakappaleista Satmagan maarityi<set, joi-- den antamat Fem-pitoisuudet on esicetty liitteen 3 taul.iicsss=? ja liitteessä 5. Kcrrelaatio monokliinisen magneettikiisapitolsu:-53n ja Satmagan lukcmien välillä on jonkin verran parempi kuin monokliiniseli magrieettikiisupitoisuudan ja suskeptibiliteettiar~,7cjen., valilla. Tutkimus ocoittca, etta reian 556 kairasyd5iajss2 todettu suskeptibiliteettiarvojen ja Fen-arvojen vaihtelu on seuraus monokliinisen magneettikiisupitoisuuden vaihteluista, jonka ocuns magqeett~kiisuun kokonaismkiarasta näyttäisi olevan nel-ko suuri (liite 2). Poikkeuksen tekee näyte 7, jossa ei esiinny lainkzai?
monokliinista maijneettikiisua.. Gn kuitenkin syyta huomata, etta tutkittujen näytteiden lukumazra on melko pieni, joten kovin pitkälle mene ia jobtop2atöksia ei tulosten perusteella ole oikeu- Y tettua tehdä. Olarissa tammikuun 24. päivänä 1973 GhT Matti Ketola
. OUTOKUMPU Oy Malminet sints./ ~a~niettikiisun magneettista separointia koskeva pintahietutkimus Vihannin kaivoksen kairanreiästä 586 ---------------- Tutkimuksen ta-rkoi tus: Pyydettiin selvittämään ko. reiän lavi stämien erilaisten malmityyppien magnetiitin ja magneettikiisun mxxrä ja tämän '. vaikutus suskeptibiliteetin vaihteluun. ------- Tulokset: Todettiin, että näytt'eet eivst sisällä magnetiittia, vaan niiden ferromagneettinen mineraali on.monokliininen magneettikiisu. i Naytteiden magneettikiisut.. ovat useimmiten kahden faasin seoksia; mono- kliinisen ferromagneettisen Fek:n ja heksagonisen paramagneettisen Fek:n, Esiintyy myös pelkkää heksagonista magneettikiisua. Näiden prosentuaali- sista suhteista kuten myös Fek:n kokonaismäsrists nzytteissa on taulukko 1... Magneettikiisufaa sien e siintymistapa naytteis SS vaihtelee paljon. Esiintyy pelkkiä monokliinisia rakeita, monokliini sen ja heksagonisen FeK: n seokeia, joissa paljoussuhteet saattavat vaihdella paljonkin sekä pelkkiä heksagonisia rakeita. Tärrlä vaihtelu voi olla samassakin naytteessa. Joissakin näytteissä on sekä hienoa Fek-pirotetta että kookkaampia omanmuotoisi~ rakeita. Nais sä hieno pirote on yleisesti monokliinista, kookkaamrnat rakeet heksagonisia. Ilmeisesti 'nämä ovat eri generaation magnc$ettikiic~ja..- Magneettista separointia ajatellen on asia melko monivivahteinen. Käy-tteiden ferromagneettisen magneettikiisun määrä ja suhde magneettikiisuri. kokonaisrriääräanhan vaihtelee paljon saattaen joskus puuttua kokonaan. Yleisesti ottaen kuitenkin on valtaosassa Fek- rakeita monokliini s:a nlagneettikiisua mukana. Näiden magneettinen separointi ei liene vaikeaa. Pelkkien heksagonisten Fek- rakeiden orosentuaalinen osuus malmista selvinnee parhaiten separointikokeissz. _..,.>.. -.- :....-..........-,.,.... -..... :. - -.. 8 r _.... Olari 11. 1..1973 - Esko Hanninen
.. Taulu-kko 1.... i -. nayte.'. malrnityyppi FekA-% FekB-% Fekc-70. Vti-586 52. 90 Fek- Sk-malmi 50 90 45.,P. 62.45 Fek- Sk- malmi 50 80 40 80. 10 Zns-Fek-pirote 15 80 10 85.05 Fek- Zns-pirote 25 90 25... - r. FekA = Fek:n osuus kivestä... Fekg = Monokliinisen Fek:n osuus kckonais- Fek: sta FekC = Monokliinisen ~ek:; osuus kivesta